Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla"

Transkriptio

1 Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 630/962/ DNA Oy PL DNA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee DNA Oy Asetettavat enimmäishinnat Asian tausta DNA Oy:n (jäljempänä "DNA") tulee noudattaa seuraavia enimmäishintoja metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 75 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 131,00 euroa. Viestintävirasto on asettanut vastaavat enimmäishinnat myös muille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille yrityksille eli Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, Lounea Oy:lle 1, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintävirasto asetti DNA:lle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa huomattavan markkinavoiman (HMV) -päätöksessä (Dnro 55/934/2012) velvollisuuden 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (32) Asiaan sovellettavat säännökset noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Yksityiskohtaiset perustelut enimmäishinnan asettamiselle ilmenevät DNA:lle annetusta HMV-päätöksestä 2. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä vastaavan velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, Lounea Oy:lle, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintämarkkinalain 37 :n 1 momentin mukaan Viestintävirasto voi 18 :n mukaisella päätöksellä asettaa teleyritykselle velvollisuuden noudattaa 24 ja 25 :ssä tarkoitetun käyttöoikeuden hinnoittelussa Viestintäviraston asettamaa enimmäishintaa. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintävirasto ei ole arvioidessaan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta sidottu teleyrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Viestintävirastolla on myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella laaja harkintavalta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperusteiden määrittämisessä. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä huomioon otetaan myös toiminnan tehokkuus. Viestintämarkkinalain esitöiden 3 mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Viestintämarkkinalaki ei sisällä säännöksiä siitä, millä tavalla Viestintäviraston tulee menetellä toiminnan tehokkuutta arvioidessaan, mutta Viestintävirastolla on kuitenkin laaja harkintavalta myös toiminnan tehokkuuden arvioinnissa. 4 Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevia säännöksiä sovelletaan siten samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä ennakkoon määrättävä enimmäishinta vai jälkikäteinen hintavalvonta. Niin etukäteen asetettavassa enimmäishinnassa kuin 2 Viestintäviraston HMV-päätökset , https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, HE 112/2002 vp. 4 Mm. KHO 1386/3/10, taltio 1115 ja KHO 142/2/06, taltio 1823.

3 3 (32) Asiaan liittyvä EU-sääntely jälkikäteen arvioitavassa kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa arvioidaan samoja kustannustekijöitä. Enimmäishinta voidaan asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metal- 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

4 4 (32) Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen lijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta kilpailuprosessissa. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Viestintämarkkinalaki ei mahdollista puhtaan bottom up-menetelmän käyttöä eikä kustannusten arvioimista käyttäen hyväksi teoreettisen tehokkaan toimijan mallia. Viestintämarkkinalaki edellyttää viraston arvioivan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten ja toiminnan tehokkuuden perusteella, minkä vuoksi viraston ei ole mahdollista käyttää menetelmässään yksinomaan NGA-verkkoon perustuvaa mallinnusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tietoyhteiskuntakaareksi 7. Uusi laki antaa voimaan tultuaan Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC-menetelmän laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten hinnoittelumenetelmäksi ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintä- 7 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta, HE 221/2013 vp.

5 5 (32) virasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä kaikkia enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. DNA toimitti virastolle päivätyn selvityksen. Virasto pyysi DNA:lta täsmennyksiä selvitykseen 11.6, 18.6, 24.6 ja DNA toimitti virastolle lisäselvityksiä 12.6, 19.6, ja Viestintävirasto tapasi DNA:n edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen Kansainvälinen kuuleminen Päätöksen perustelut Viestintäviraston on viestintämarkkinalain momentin mukaan varattava teleyrityksiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta, jos Viestintäviraston viestintämarkkinalain 3-5 luvun ja 8 luvun mukaisella päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin. Viestintävirasto lähetti päätösluonnokset kansalliselle kuulemiselle Viestintäviraston on varattava komissiolle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä. Viestintävirasto on asettanut kullekin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle teleyritykselle samat enimmäishinnat toisaalta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja toisaalta kytkentämaksuille. Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Enimmäishinnat on määritetty viraston laskelman mukaisten yksikkökustannusten perustella päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin.

6 6 (32) Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta. 1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat DNA:n esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta DNA toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. DNA:n toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty DNA:n yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. DNA:n hinnoittelulaskelman mukainen tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta muodostuu paikallisyhtiöitä ostetun tilaajajohtoverkon (ns. PY-hankinta) jälleenhankintahinnan, DNA:n myöhemmin itse verkkoon tekemien investointien sekä rakennelmien, voimalaitteiden ja taloteknisten järjestelmien jälleenhankintahintojen summana. Paikallisyhtiöiltä vuonna 2007 hankitun tilaajayhteysverkon arvostaminen jälleenhankintahintaiseksi perustuu yrityskauppaa varten tehtyyn asiantuntija-arvioon. DNA:n ilmoituksen mukaan tällöin on arvioitu, paljonko vastaavan verkon rakentaminen maksaisi. Kyse ei siten ole paikallisyhtiöille maksetusta hinnasta eikä esimerkiksi liikearvoa ole sisällytetty laskelmaan. Yritys ei kuitenkaan ole esittänyt tarkempia yksityiskohtia vuoden 2007 laskelmasta tai sen periaatteista. PY-hankinnan jälleenhankintahintalaskelmaan DNA on sisällyttänyt vain [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa uudemmat osuudet. Täten laskennan perustana oleva verkon arvo sisältää vain tuolloin alle [ ] vuotta vanhat osuudet hankitusta verkosta. Tämän jälkeen DNA on edelleen poistanut pääomasta mennessä [ ] vuoden iän saavuttaneet verkon osat hankinnan tasaisen ikäjakauman oletuksella. DNA:n toimittamien tietojen mukaan [ ] %:a verkosta on tullut vanhemmaksi kuin [ ] vuotta. Jäljelle jäävän kokonaan poistamatta olevan osuuden PY-hankinnasta DNA on arvostanut jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemien investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä.

7 7 (32) Hinnoittelulaskelman mukaan koko metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Vuosittaiset poistot DNA on laskenut tasapoistoina edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuotta. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu [ ] euroa kuukaudessa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma tilaajajohtoverkolle on yhteensä [ ] euroa. Tämän lisäksi sitoutuneeseen pääomaan on sisällytetty yrityksen lyhytaikaisia nettovaroja (lyhytaikaiset varat - lyhytaikaiset velat) [ ] euroa. Yrityksen laskelman mukaan sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. DNA:n tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelukulut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen selvityksen mukaan yleiskustannukset kohdistetaan liikevaihdon suhteessa. Yrityksen tietojärjestelmässä oleva HMV-kohdistustiedosto varmistaa, että yleiskustannuksia ei sisälly välittömiin eikä yhteisiin kustannuksiin ja että päällekkäistä yleiskustannusten kohdistusta ei tapahdu. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden.

8 8 (32) Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan odotettavissa olevaa kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää tilanteen mukaan. Tilaajayhteyksiä arvioidaan olevan ko. ajankohtana [ ] kappaletta; laskelmassa on huomioitu odotettu määrän muutos [ ]. Tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa tilaajayhteyksistä perittävän hinnan ollessa 13,60 euroa kuukaudessa. DNA on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Laskelmat on laadittu erikseen toisaalta omakotitaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH) ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) yhteyksien osalta. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. DNA on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan samalla periaatteella kuin metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan. Jälleenhankintahinta perustuu toisaalta paikallisyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan ja toisaalta DNA:n itse rakentaman verkon jälleenhankintahintaan. Kuten metallijohdinverkossakin, myös valokuituverkossa PY-hankinnan arvostus perustuu vuonna 2007 tehtyyn asiantuntijaselvitykseen ja poistamatta olevan osuuden indeksointiin jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. Pitoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisällä käytettyä poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n ilmoittamien tietojen mukaan [ ] % PY-hankinnan arvosta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemät investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä. DNA seuraa kuituverkon kustannuksia kokonaisuudessaan ja kustannusten jako FTTH- ja FTTB-verkkoihin on laskennallinen. DNA:n aikaisemmin tekemien esimerkkikohteiden ja vastaavien analyysien mukaan yhden FTTB-yhteyden rakentaminen maksaa noin [ ] kertaa niin paljon kuin yhden FTTH-yhteyden. Tämän perusteella DNA on päätynyt jakamaan pääoman siten, että FTTH-yhteyksille kohdistuu [ ] % ja FTTB-yhteyksille [ ] %.

9 9 (32) DNA ei ole esittänyt pääoman jakosuhteelle täsmällisempiä perusteita. Laskelman mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta FTTH-yhteyksille on [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Vuosittaiset poistot DNA on laskenut edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa ja poistomenetelmänä tasapoistoja. Yrityksen selvityksen mukaan myös rakennelmien osalta on käytetty [ ] vuoden pitoaikaa, kun taas taloteknisten järjestelmien ja televerkkotilin osalta pitoaika on [ ] vuotta kirjanpidon menetelmien mukaisesti. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä ja kuukautta kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan ja verkon pitoajan perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon samalla kaavalla kuin metallijohdinverkossakin. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma FTTH-verkossa on yhteensä [ ] euroa ja FTTBverkossa [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTByhteyksille [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA:n FTTH-verkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ja FTTB-verkolle [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökustannukset ja materiaalit ja palvelut. Yritys on jakanut käyttökustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTB-yhteyksille. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTH-yhteyksille että FTTByhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yrityksen mukaan yleiskustannuksissa on huomioitu mm. henkilöstö- ja taloushallinnon, IT-tukijärjestelmien ja

10 10 (32) Kustannukset yhteensä yrityksen johdon kustannuksia ja tilaajayhteysverkko kantaa yleiskustannuksista liikevaihtonsa mukaisen osuuden. Yritys on jakanut yleiskustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTByhteyksille. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTH-yhteyksille että FTTB-yhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä oli [ ] kappaletta ja FTTBtilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Yrityksen laskelmissa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 23 euroa ja 107,50 euroa kuukaudessa. Viestintäviraston arvio DNA:n tilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat DNA:n ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä

11 11 (32) olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön/vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on katsonut 8, että laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus, ei ole pidettävä viestintämarkkinalain 84 :n mukaisena. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallinto-oikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. DNA:n ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei ole sisältänyt yrityksen käyttämää poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n toimittamien tietojen perusteella paikallisilta puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahinnasta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle [ ] %:a. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt DNA:n ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankintaarvoon [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n ilmoittamaan puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan on lisätty poistoajan ulkopuolelle siirtynyt omaisuus [ ] %:a. Viraston laskelmassa on huomioitu hintojen muutos vuosien aikana indeksoimalla verkon arvo maanrakennusindeksillä vuoden 2013 hintatasolla. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankinta-arvosta on yhteensä [ ] euroa. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yrityksen osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritys itse määrittelee kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovai- 8 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

12 12 (32) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto suusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. DNA:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknistaloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keskiikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö

13 13 (32) = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana metallijohdintilaajayhteysverkon osalta edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä yrityksen ilmoittamia nettovaroja [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla niin kutsuttua Weighted Average Cost of Capital - menetelmää (WACC-menetelmä) käyttäen. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Viestintävirasto käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä näin ollen niin kutsuttua pre-tax WACC:ia.

14 14 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Viestintävirasto on määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle sekä valokuituverkoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli kiinteässä televerkkotoiminnassa on 6,2-7,9 %. Valokuituverkon osalta sallittujen tuottojen vaihteluväli on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto laskee kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 7,9. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan DNA:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää DNA:n esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Kustannusten kohdentaminen Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa tilaajayhteyksille siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, jotka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttö- ja yleiskustannusten 9 Viestintävirasto Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html

15 15 (32) määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttöja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa viraston näkemyksen mukaan parhaan kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. DNA:n tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan pääomakustannuksia ei puolestaan tule kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä toisaalta myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannusten kohdistamista vain käytössä oleville tilaajayhteyksille ei voida pitää perusteltuna verkon käyttöasteen ollessa alhainen. Kohdistus vain käytössä oleville tilaajayhteyksille antaisi verkko-operaattoreille mahdollisuuden kohdistaa kaikki verkon pääomakustannukset vain käytössä olevalle verkolle ottamatta huomioon sitä, että pääomakustannuksissa on mukana myös reservissä olevaa verkkoa, joka ei ole käytössä, mutta joka jo on tuottanut operaattorille tuloa. Pääomakustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville liittymille ei myöskään kannustaisi yritystä lisäämään vuokrattujen yhteyksien määrää. Viestintävirasto on pääoman arvioinnissa ottanut huomioon koko liiketoiminnallisessa käytössä olevan verkon, jonka perusteella pääomakustannukset on määritetty. Pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi kuitenkin johtaa kustannusten kohdistamiseen myös sellaisille yhteyksille, joille ei ole lainkaan tulontuotto-odotuksia. Tämän vuoksi ei pääomakustannusten jakajana ole perusteltua käyttää kaikkia tilaajayhteyksiä. Viestintävirasto pitää kohtuullisena metallijohdintilaajayhteysverkon pääomakustannusten kohdistamista siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 65 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää kyseisen käyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto on laskenut käyttöasteet yritysten vakiokomponenttimenetelmän yhteydessä toimittamien tilaajayhteysmäärien tai yritysten myöhemmin ilmoittamien tilaajayhteysmäärien perusteella. Vähimmäiskäyttöaste estää verkko-operaattoreita kohdistamasta koko verkon kaikkia pääomakustannuksia koko ajan pienenevälle tilaajayhteysmäärälle. Metallijohdintilaajayhteysmäärien pienentyminen on pääosin seurausta teknologisesta murroksesta eli siirtymisestä metallijohdinverkosta valokuituun, jolloin osa metallijohdintilaajayhteysverkosta jää hyödyntämättä. Kun pääomakustannukset kohdistetaan vähimmäiskäyttöasteella, eivät käyttämättä jäävän verkon kustannukset tule kokonaan vuokralle ottajan maksettaviksi. Toisaalta HMV-yrityksen kannalta 65 %:n vähimmäiskäyttöastetta voidaan pitää kohtuullisena, koska se takaa sen, etteivät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien hinnat laske kohtuuttoman alas vaarantaen yrityksen investointeja uuteen teknologiaan.

16 16 (32) Vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon myös komission kustannuslaskentasuosituksen tavoitteen vakaista ja ennustettavissa olevista hinnoista sekä pienevien volyymien vaikutuksen siirryttäessä metallijohdinverkoista NGA-verkkoihin. Vähimmäiskäyttöasteen käyttäminen pääomakustannusten jakamisessa kannustaa yritystä vuokraamaan muille yrityksille verkkoaan ja samalla edesauttaa verkon tehokasta käyttöä. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa myös yritystä itseään tehostamaan verkon käyttöä ja käyttämään tehokkaammin verkkoaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt DNA:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Metallijohdintilaajayhteyden yksikkökustannus Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston laskelman mukaan DNA:n metallijohdintilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa on [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon arvon määrittämisessä, Viestintävirasto käyttää valokuitutilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla määritetään vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutunut pääoma. Viestintävirasto on laskelmassaan yhdistänyt DNA:n FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannus- ja tilaajayhteysmäärätiedot. Näin ollen Viestintävirasto on arvioinut DNA:n valokuitutilaajayhteyksien kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. DNA:n ilmoituksen mukaan kustannusten jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä on ainoastaan laskennallinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kustannusten yhdistämisellä saadaan luotettavampi kuva DNA:n valokuitutilaajayhteyden kustannuksista. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yrityksen valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. DNA:n omassa laskelmassa esitetty valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisältänyt yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevaa poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n toimittamien tietojen perusteella paikallisilta puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahinnasta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle [ ] %:a. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt DNA:n ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankinta-arvoon [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n ilmoittamaan puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan on lisätty poistoajan ulko-

17 17 (32) puolelle siirtynyt omaisuus [ ] %:a jälleenhankinta-arvosta. Viraston laskelmassa on huomioitu hintojen muutos vuosien aikana indeksoimalla verkon arvo maanrakennusindeksillä vuoden 2013 hintatasolla. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankintaarvosta on yhteensä [ ] euroa Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, on Viestintävirasto käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-taloudellista pitoaikaa 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa voidaan pitää tällä hetkellä tiedossa oleva teknologinen kehitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena pitoaikana myös valokuituverkon osalta. 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. DNA:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknistaloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut valokuitutilaajayhteyksien sitoutunutta pääomaa vastaavalla tavalla kuin metallijohdintilaajayhteyksissä. Virasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä nykykäyttöarvoa, joka on määritetty alla olevan kaavan mukaisesti: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna useiden teleyritysten käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Käytetyn laskentatavan avulla määritetään verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta.

18 18 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkon keski-ikänä kahdeksaa vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kahdeksan vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko valokuitutilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä yrityksen ilmoittamia nettovaroja [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n valokuituverkkoon sitoutunut pääoma on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,8. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan DNA:n ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan DNA:n käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää DNA:n esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, joka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien

19 19 (32) Valokuitutilaajayhteyden yksikkökustannus määrän muuttuessa myös käyttökustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa hyvän kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. DNA:n käytössä olevien tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintäviraston näkemyksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannuksia ei tule kohdistaa pääosin vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannuksia ei ole perusteltua kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille verkon käyttöasteen ollessa vielä alhainen. Vähimmäiskäyttöasteen ollessa alhainen, voi kustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville tilaajayhteyksille johtaa tehottomiin investointeihin. Toisaalta pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi johtaa kustannusten kohdistamiseen myös yhteyksille, joille ei välttämättä ole tulontuotto-odotuksia lähivuosien aikana. Pääomakustannusten jakaminen kaikille tilaajayhteyksille ei myöskään kannustaisi yrityksiä investoimaan kysynnän vielä osin ollessa epävarmaa. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa yritystä myös ottamaan tehokkaasti käyttöön jo rakennettuja ja vielä käyttöön ottamattomia yhteyksiä. Toisaalta vähimmäiskäyttöaste myös kannustaa yritystä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto pitää kohtuullisena, että valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 %:n käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää vähimmäiskäyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto katsoo, että 45 %:n vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon valokuitutilaajayhteysverkkojen teknisen kehityksen vaiheen, jolloin kysynnän epävarmuus heijastuu yritysten verkkojen käyttöasteisiin. 45 %:n käyttöasteella pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt DNA:n pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle [ ]. Viestintäviraston laskelman mukaan DNA:n valokuitutilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa.

20 20 (32) Tilaajayhteyksien kuukausivuokrille asetettavien enimmäishintojen tason määrittäminen Viestintämarkkinalain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn ja huomattavan markkinavoiman yrityksille asetettavien velvoitteiden tavoitteena on puolestaan kilpailun esteiden poistaminen, kilpailun edistäminen ja kilpailevien yritysten markkinoille pääsyn edistäminen sekä kilpailevien palvelujen tarjonnan mahdollistaminen. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintävirasto on arvioinut kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamia kustannus- ja määrätietoja edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viestintävirasto on viestintämarkkinalain tavoitteet huomioon ottaen päätynyt määrittämään kaikille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle yritykselle saman enimmäishinnan sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien osalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kaikille saman enimmäishinnan asettaminen edistää tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintäviraston näkemyksen mukaan luotettavin kuva tilaajayhteyksien rakentamisen ja ylläpidon yksikkökustannuksista saadaan laskemalla kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo. Tällä tavoin lasketussa yksikkökustannuksessa on otettu huomioon sekä yritykselle aiheutuneet kustannukset että toiminnan tehokkuus. Viestintävirasto on arvioinut yritysten esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita. Yritykset ovat määrittäneet yksikkökustannukset vaihtelevin laskentatavoin ja vaihtelevalla tarkkuudella. Viestintäviraston yritysten esittämien tietojen perusteella laatimien yrityskohtaisten laskelmien tuloksena saadut yksikkökustannukset myös eroavat merkittävästi toisistaan. Yritysten toimintaolosuhteissa ei kuitenkaan ole niin merkittäviä eroja, että yksikkökustannusten erot olisivat perusteltavissa eroilla yritysten toiminta-alueissa tai muissa toimintaolosuhteissa. Kaikki enimmäishintaan velvoitetut yritykset toimivat pääasiallisesti sekä taajama- että haja-asutusalueilla. Eroja yritysten välisissä kustannuksissa ei saatujen tietojen nojalla voida perustella myöskään eroilla yritysten koossa. On myös huomat-

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (33) Luonnos Dnro: 10.10.2014 636/961/2014 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Elisa Oyj Asetettavat

Lisätiedot

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 10.10.2014 630/962/2014 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Lounea Oy

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 39/962/2015 DNA Oy PL 10 01044 DNA DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee DNA Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto

Lisätiedot

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 40/962/2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös

Lisätiedot

Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen

Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä

Lisätiedot

Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (53) Dnro: 29.4.2015 118/962/2015 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee 2 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että Elisa

Lisätiedot

TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen

TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman

Lisätiedot

DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (15) LIITE 2 10.8.2015 DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Elisa

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (17) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut DNA

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen 1. Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Viestintävirasto

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto

Lisätiedot

Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen

Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Luonnos 1 (21) Liite 2 Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Digita Networks Oy:lle (jäljempänä Digita)

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi

Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi Muistio 1 (13) Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi Muistio 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 HINNOITTELUN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET... 3 2.1 Kansalliset säännökset...

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Muistio 1 (20) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (20) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset

Lisätiedot

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Muistio 1 (21) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (21) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Päätös 1 (5) Dnro: 14.5.2013 274/512/2013 Mundio Mobile (Finland) Ltd 54 Marsh Wall London E14 9TP United Kingdom Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Asian tausta Asian käsittely Viestintävirastossa Viestintävirasto

Lisätiedot

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.5.2012 Taltionumero 1115 Diaarinumero 1386/3/10 1 (78) Asia Valittajat Televisiolähetyspalvelujen hinnoittelua koskeva valitus MTV Oy, Sanoma Television

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 1 (5) LIITE 2 SOVELLETTAVAT LAINKOHDAT Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 38 (1.12.2006/1061) Maksuvelvollisuuden perusteet Ilmoituksenvaraista tai toimiluvanvaraista toimintaa harjoittava

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös yleispalvelukirjeiden jakelun toteutumisesta

Viestintäviraston päätös yleispalvelukirjeiden jakelun toteutumisesta Päätös 1 (5) Dnro: 10.6.2014 663/912/2014 Itella Posti Oy Itella Oyj / lakiasiat PL 1 00011 ITELLA Viestintäviraston selvityspyyntö 13.5.2014, Itella Posti Oy:n selvitys 28.5.2014 Viestintäviraston päätös

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus 5 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista

Viestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista Päätös 1 (5) Dnro: 19.6.2014 218/932/2013 Sanoma Media Finland Oy PL 30 00089 SANOMA Viestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista Asian tausta VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Viestintävirastolta tiedusteltiin,

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös mainontaa koskevien säännösten noudattamisesta

Viestintäviraston päätös mainontaa koskevien säännösten noudattamisesta Päätös 1 (6) Dnro: 5.12.2014 917/932/2014 Fox International Channels Oy Viestintäviraston päätös mainontaa koskevien säännösten noudattamisesta Yritys, jota päätös koskee Asian taustaa Fox International

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014

Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 Kertomus 1 (6) Dnro: 19.12.2014 556/912/2014 Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 1 Yhteenveto Viestintäviraston tekemästä

Lisätiedot

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 1 (7) Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 29 päivänä huhtikuuta 2011 annetun postilain (415/2011) 48 :n nojalla 1 luku Yleiset

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Anvia Oyj. Tilaajayhteyshinnasto

Anvia Oyj. Tilaajayhteyshinnasto 1(6) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Tilaajayhteyshinnasto Voimassa 6.7.2015 alkaen toistaiseksi 2(6) SISÄLLYSLUETTELO TILAAJAYHTEYSHINNASTO... 3 TILAAJAVERKON YHTEYSTUOTTEET... 3 ASENNUS-, SIIRTO- JA

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1766/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

Anvia Oyj. Kuitutilaajayhteyshinnasto

Anvia Oyj. Kuitutilaajayhteyshinnasto 1(5) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Kuitutilaajayhteyshinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi 2(5) SISÄLLYSLUETTELO KUITUTILAAJAYHTEYSHINNASTO... 3 KUITUTILAAJAYHTEYDET... 3 MUUT MUUTOS- JA KYTKENTÄTYÖT...

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Päätös kuluttajille tarjottavien kiinteiden laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisen lainmukaisuudesta

Päätös kuluttajille tarjottavien kiinteiden laajakaistaliittymien tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamisen lainmukaisuudesta Päätös 1 (11) Dnro: 4.11.2013 598/923/2013 DNA Oy PL 10 01044 DNA Tietopyyntö 3.5.2013 koskien kiinteän laajakaistan tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin ilmoittamista viestintäpalvelusopimuksissa Päätös

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus... 4 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet -hinnasto

Anvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet -hinnasto Teleoperaattorihinnasto Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet -hinnasto Voimassa 1.3.2015 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen.

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen. Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO 95 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.5.2010 1(6) Lausunto poistosuunnitelman tarkistamisesta 1 Lausuntopyyntö X:n hallinto-oikeus pyytää kuntajaoston lausuntoa A:n

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) Viestintämarkkinat ja -palvelut 1.7.2010

Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) Viestintämarkkinat ja -palvelut 1.7.2010 Viestintävirasto Muistio 824/9512/2010 1 (5) YHTEENVETO YLEISPALVELUN INTERNET-YHTEYSPALVELUN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUTTA KOSKEVASTA MUISTIOSTA SAADUISTA LAUSUNNOISTA Teleyritykset TeliaSonera Finland

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus

Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus Päätös 1 (9) Dnro: 1.7.2015 158/929/2015 [Teleyritys] Viestintäviraston lausuntopyyntö 4.6.2015 dnro 158/929/2015 Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon julkaisuvelvollisuus 1 Tiivistelmä 2 Teleyritys,

Lisätiedot

Päätös Yleisradio Oy:n äänipalvelujen toteuttamisesta televisio-ohjelmissa vuonna 2013

Päätös Yleisradio Oy:n äänipalvelujen toteuttamisesta televisio-ohjelmissa vuonna 2013 Päätös 1 (7) Dnro: 28.10.2014 1459/932/2013 Yleisradio Oy PL 94 00024 YLEISRADIO Päätös Yleisradio Oy:n äänipalvelujen toteuttamisesta televisio-ohjelmissa vuonna 2013 Asia VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Asian

Lisätiedot

JULKINEN 18.01.2001 342/532/00. Elisa Communications Oyj

JULKINEN 18.01.2001 342/532/00. Elisa Communications Oyj 18.01.2001 342/532/00 Elisa Communications Oyj JULKINEN TELEHALLINTOKESKUKSEN PÄÄTÖS ELISA COMMUNICATIONS OYJ:N YHTEENLIITTÄMISMAKSUJEN SÄÄDÖSTENMUKAISUUDESTA 1 Selvitystyön tausta Telia Finland Oy (jäljempänä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 619/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI PIRKANMAA SASTAMALA (3)- HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot