DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu
|
|
- Anni-Kristiina Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päätös 1 (47) Dnro: /962/2015 DNA Oy PL DNA DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee DNA Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että DNA Oy:n ("DNA") perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät ole sille annetun HMVpäätöksen (dnro 55/934/2012) ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintävirasto velvoittaa DNA:n muuttamaan kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta lukien tilaajayhteyksien ja rinnakkaisyhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneelle tasolle. Tilaajayhteyden ja rinnakkaisyhteyden kuukausi- ja kytkentämaksut eivät saa ylittää tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren 73 :n mukaisesti määriteltyjä enimmäismääriä. Viestintävirasto päättää, että DNA:n perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät saa ylittää alla mainittuja euromääriä: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 75,50 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 131,00 euroa. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone
2 2 (47) 4 Asian vireilletulo Elisa teki Viestintävirastolle toimenpidepyynnön, jossa Viestintävirastoa pyydettiin selvittämään DNA:n metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokran hinnoittelun säännöstenmukaisuus. Elisan toimenpidepyyntö kohdistuu DNA:n lisäksi myös Anvia Telecom Oy:hyn 1, Lounea Oy:hyn 2 ja TeliaSonera Finland Oyj:hin. Elisan mukaan metallijohdintilaajayhteyksien hintatason ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää laajakaistamarkkinoiden kilpailulle. Markkinalle on tyypillistä, että uusinvestoinnit metallijohdintilaajayhteysverkkoon ovat vähäisiä ja verkon käyttöaste on aleneva. Elisa toimii markkinalla sekä vuokranantajan että vuokralaisen roolissa. Elisa toi toimenpidepyynnössään esille, että DNA:n tilaajayhteyden vuokrauksesta perimä hinta poikkeaa Viestintäviraston antamassa päätösluonnoksessa sekä vuosivalvontakirjeessä esittämästä kustannussuuntautuneesta hintatasosta. Elisa ilmoitti virastolle , ettei se näe asiassa edellytyksiä tietoyhteiskuntakaaren 314 :n mukaiselle sovittelulle. Viestintävirasto on oma-aloitteisesti tutkinut myös DNA:n valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta. Viestintävirasto on samanaikaisesti tutkinut myös muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteystuotteiden säännöstenmukaisuutta. Tutkinnat ovat näin ollen kohdistuneet paitsi DNA:n myös Anvia Telecom Oy:n, Elisa Oyj:n, Lounea Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden arviointiin. Viestintävirasto asetti DNA:lle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa HMV-päätöksessä (dnro 55/934/2012) velvollisuuden hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Yksityiskohtaiset perustelut velvoitteen asettamiselle ilmenevät DNA:lle annetusta HMV-päätöksestä 3. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevat velvollisuudet myös AinaCom Oy:lle, Anvia Telecom Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Kymen Puhelin Oy:lle, Lounea Oy:lle, PPO Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Yritysten yhdentymisten seurauksena tilaajayhteysmarkkinoilla toimii näistä yrityksistä tällä hetkellä Anvia Te annettu HMV-päätös, jossa velvoite kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun asetettiin, annettiin Anvia Oyj:lle. Anvia Oyj siirsi teleliiketoimintansa tytäryhtiöönsä Anvia Telecom Oy:hyn Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. 3 Viestintäviraston HMV-päätökset hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html.
3 3 (47) lecom Oy, DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. HMV-päätöksissä yrityksille asetettiin myös velvollisuus noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Viestintävirasto antoi HMV-päätöksen nojalla DNA:lle ja muille kustannussuuntautuneiden enimmäishintojen noudattamiseen velvoitetuille HMV-yrityksille päätösluonnokset enimmäishintojen asettamisesta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokralle ja kytkentämaksulle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi antamillaan päätöksillä Viestintäviraston huomattavan markkinavoiman päätökset enimmäishinnan asettamista koskevilta osin. HMVpäätöksissä asetetut muut velvoitteet kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite mukaan lukien pysyivät kuitenkin voimassa. HMV-päätösten perusteella yritysten on siten tällä hetkellä hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. KHO:n antamien päätösten johdosta Viestintävirasto keskeytti enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan. KHO ei päätöksessään ottanut kantaa hinnan määrittämiseen vaan ainoastaan enimmäishinnan asettamisen perusteisiin. Viestintäviraston päätösluonnoksissaan esittämät arviot kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta ja kustannussuuntautuneesta hintatasosta eivät ole muuttuneet enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten antamisen jälkeen. Viestintävirasto totesi DNA:lle toimittamassaan vuosivalvonnan palautekirjeessä, että Viestintäviraston päätösluonnoksessa esittämät hinnat vastaavat edelleen viraston näkemystä tämän hetkisestä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneesta tasosta. Viestintävirasto totesi edelleen, että mikäli DNA ei ryhdy oma-aloitteisesti toimenpiteisiin tilaajayhteystuotteiden hintojen alentamiseksi kustannussuuntautuneelle tasolle, Viestintävirasto puuttuu hinnoitteluun jälkikäteisen valvonnan keinoin. Yritykselle annettiin aikaa alentaa omaaloitteisesti hintojaan mennessä. Elisan toimenpidepyynnön yhteydessä Viestintävirasto käynnisti oma-aloitteiset selvitykset DNA:n ja muiden HMV-yritysten metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteystuotteiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuudesta. Hallintolain (434/2003) 25 :n mukaan, jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, viranomaisen on valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta. Viestintävirasto on käsitellyt yhdessä
4 4 (47) 5 Sovellettava laki Elisan vireille laittaman ja sen oma-aloitteisesti käynnistämän selvityksen DNA:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelusta ja ratkaissut asiat yhdessä. Molemmissa selvityksissä on kyse olennaisesti samasta asiasta, minkä vuoksi niiden yhdessä käsitteleminen on perusteltua. Asioiden yhdessä käsittelemisestä ei myöskään ole koitunut haitallista viivytystä. Viestintävirasto soveltaa tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren (917/2014, jäljempänä myös "TYK") säännöksiä. HMV-päätökset kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annettiin Päätöksissä yrityksille asetettiin viestintämarkkinalain (393/2003) nojalla muun muassa velvollisuus hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Tietoyhteiskuntakaari tuli voimaan Tietoyhteiskuntakaaren 351 :n 2 momentin mukaan lailla kumottiin viestintämarkkinalaki. Lain siirtymäsäännösten perusteella tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon jälkeen vireille tulleeseen hallintoasiaan sovelletaan tietoyhteiskuntakaarta (352 1 mom). Elisan valitus tuli vireille eli uuden lain voimaan tulon jälkeen. Tietoyhteiskuntakaaren momentin mukaan viestintämarkkinalakiin perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan, kunnes Viestintävirasto on ensimmäistä kertaa tehnyt HMV-päätöksen tietoyhteiskuntakaaren säännösten nojalla. Säännös sisällytettiin vastaavansisältöisenä tietoyhteiskuntakaareen kuin aikoinaan viestintämarkkinalakiin viestintämarkkinalain kumotessa edeltäjänsä telemarkkinalain. Säännöksen perusteella on selvää, että markkina-analyysiin perustuvat HMV-päätökset pysyvät voimassa kunnes Viestintävirasto on analysoinut kyseisen markkinan uudelleen, arvioinut yritysten HMV-aseman nimeämistarpeet sekä asettanut kilpailun edistämiseksi ja kilpailun esteiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomansa velvollisuudet. Päätöksessä asetettavat velvollisuudet voivat koskea muun muassa käyttöoikeuden luovutusta, hinnoittelun ja ehtojen syrjimättömyyttä, avoimuutta sekä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Velvollisuuksien noudattamisen valvonta tapahtuu jälkikäteisen valvonnan keinoin kulloinkin voimassa olevan lain perusteella. Ennakkosääntelyn alaisten markkinoiden analysointi tapahtuu analyysien eri sykleistä johtuen eri aikoina. Teknologianeutraalisuuteen pyrkivän viestintälainsäädännön tavoitteiden mukaisena ei voida pitää sitä, että eri markkinoilla HMV-päätösten antamisen ajankohdasta riippuen sovellettaisiin velvoitteiden jälkikäteisessä valvonnassa eri lakeihin perustuvia säännöksiä. Erotuksena jälkikäteen tapahtuvasta kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnista, mahdollistaa HMV-päätökseen perus-
5 5 (47) tuva etukäteen asetettava enimmäishinta kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisen ennalta enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toisin kuin velvoitteiden jälkikäteisen valvonnan osalta, tulee HMV-päätöksessä etukäteen asetettavan enimmäishinnan määrittämisen perustua HMV-päätöksen antamishetkellä voimassa oleviin säännöksiin. Tietoyhteiskuntakaaren 352 :n 11 momentin mukaan: "Jos kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tällä lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä." Kyseinen säännös lisättiin lakiin tässä muodossa tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn ja liikenne- ja viestintävaliokunnan tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esitystä koskevan mietinnön (LiVM 10/2015) perusteella. Valiokunta näki tärkeäksi siirtymäsäännösten täsmentämisen siten, että oikeustila kumotun lain jälkeen olisi kaikilta osin selvä. Valiokunta viittaa mietinnössään saamaansa asiantuntijaselvitykseen ja vuonna 2011 myönnettyihin analogisen radiotoiminnan toimilupia koskeviin päätöksiin toimikaudelle, joka päättyy vuonna Näissä ohjelmistotoimiluvista annetuissa päätöksissä viitataan tietoyhteiskuntakaarta koskevalla lakiehdotuksella kumottavaksi ehdotettuun radiotaajuuksista ja telelaitteista annettuun lakiin ja sen 6 a :ään, jonka nojalla on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Valiokunta ehdotti siirtymäsäännöksen viimeiseen momenttiin selvennettäväksi, että jos ehdotetulla lailla kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan ehdotetulla lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan ehdotetun lain vastaavaa säännöstä. Valiokunta viittaa esimerkkitilanteena siihen, että säännöksellä varmistetaan, että analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimilupiin sovelletaan lakiehdotuksen voimaantulosta lukien Viestintäviraston tietoyhteiskuntakaaren lain 96 :n nojalla antamia määräyksiä. On huomattava, että radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 6 a :ää täysin vastaavaa säännöstä ei enää ole. TYKin 96 nojalla taajuuksien käyttösuunnitelmasta määrätään nyt Viestintäviraston määräyksellä, ei enää valtioneuvoston asetuksessa. Toimivalta siirtyi viranomaiselta toiselle, mutta samalla myös säädöksen sisältö muuttui ja siihen tuli uusia reunaehtoja, jotka täytyy ottaa huomioon taajuuksien käyttösuunnitelmaa annettaessa tai muutettaessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn aikana puuttunut havaittuun ongelmaan, joka on valiokuntakuulemisessa nostettu esiin. Samanaikaisesti säännöksellä on puututtu laajasti myös muihin vastaavankaltaisiin tilanteisiin, jossa kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tietoyhteiskuntakaarella kumottuun lakiin. Viittauksen viestintämarkkinalakiin katsotaan tarkoittavan tietoyhteiskuntakaaren vastaavaa säännöstä. Ohjelmistolupia koskeva
6 6 (47) esimerkki on analoginen HMV-päätösten kanssa, joissa myös viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin. HMV-sääntelyn historiasta ei löydy tilannetta, jossa HMVpäätöksen antamisen jälkeen laki, jonka nojalla velvollisuudet on asetettu, olisi päätösten antamisen jälkeen kumoutunut. Tietoyhteiskuntakaaren siirtymäsäännökset huomioon ottaen lainsäätäjän tahto on yksiselitteinen; velvoitteisiin, jossa viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin, tulee soveltaa tietoyhteiskuntakaaren vastaavia säännöksiä. HMV-velvoitteiden jälkikäteisen noudattamisen valvonnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asia on tullut vireille uuden lain voimaan tulon jälkeen, sovelletaan asiaan uuden lain säännöksiä. Tilaajayhteysmarkkinoilla HMV-yrityksille on vuonna 2012 annetuissa HMV-päätöksissä asetettu kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitettiin hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintämarkkinalaissa kustannussuuntautunut hinta määritettiin lain tasolla siten, että hinnan tuli perustua teleyrityksille aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietoyhteiskuntakaaren viestintämarkkinalakia vastaavan säännöksen mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa tehokkuusarvioinnin suorittamisen laajemmin kuin viestintämarkkinalaki siten, että kustannussuuntautuneen hinnoittelun sääntelyssä otetaan huomioon vain tehokkaan toiminnan kustannukset. Yrityksen omiin kustannuksiin perustuvan sääntelyn ei kaikissa tilanteissa voida katsoa johtavan kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Ainoa sisällöllinen ero viestintämarkkinalain ja tietoyhteiskuntakaaren välillä liittyy kustannussuuntautuneen hinnoittelun määritelmään. Kuten viestintämarkkinalain kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevilla säännöksillä, myös TYKin vastaavilla säännöksillä pyritään teleyritysten välisen kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden, kuten kohtuuttoman hinnoittelun poistamiseen. Viestintäverkkojen tasapuolinen ja kohtuullinen hinnoittelu on edellytys myös uusien palveluja tarjoavien yritysten markkinoille tulolle. Lisääntyvä kilpailu puolestaan luo teleyrityksille paineita uusien palveluiden kehittämiselle ja loppukäyttäjiltä perittävien hintojen alentamiselle. Tietoyhteiskuntakaaren uusilla hinnoittelusäännöksillä edesautetaan lain ja HMV-sääntelyn tavoitteiden tehokkaampaa toteutumista. TYKin säännöksillä Viestintäviraston työkaluja hinnoittelun valvonnassa on lisätty, koska aiemmilla viestintämarkkinalakiin perustuvilla säännöksillä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista saavuttaa niillä tavoiteltuja kilpailunedistämispäämääriä tilaajayhteystuotteiden markkinoilla.
7 7 (47) 6 Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä DNA:ta (dnro 631/962/2014) ja muita kustannussuuntautuneen hinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. DNA toimitti virastolle päivätyn selvityksen 4. Virasto pyysi DNA:lta täsmennyksiä selvitykseen 11.6., 18.6., ja DNA toimitti virastolle lisäselvityksiä 12.6., 19.6., ja Viestintävirasto tapasi DNA:n edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Yrityksen toimittamien selvitysten lisäksi Viestintävirasto keräsi jo aiemmassa vaiheessa tietoja muun muassa DNA:n verkon rakenteesta, tilaajayhteyksien määristä, verkon osien (esimerkiksi kaapelit) määristä, yksikköhinnoista, ikätiedoista ja työkomponenttien määristä. 4 DNA:n selvitysten dnro on 631/962/2014
8 8 (47) Virasto toimitti enimmäishintojen asettamista koskevat päätösluonnokset lausunnolle , mutta keskeytti kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan KHO:n edellä mainittujen kumoamispäätösten vuoksi. Nyt kyseessä olevassa jälkikäteisessä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden tutkinnassa Viestintävirasto on arvioinut DNA:n esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin kuin enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä. Viestintäviraston arvion ja laskelmien lähtökohtana ovat olleet DNA:n päätösluonnosten yhteydessä esittämät tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. DNA:n tilaajayhteystuotteista perimät hinnat eivät ole muuttuneet päätösluonnosten antamisen jälkeen, minkä vuoksi hintojen perusteena olevien kustannustietojen uudelleen selvittäminen ei lähtökohtaisesti ole ollut tarpeen. Vastaavasti virasto on arvioinut muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin ja samojen, yritysten enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä toimittamien kustannustietojen ja tilaajayhteysmäärien perusteella. Viestintävirasto on niin ikään arvioinut yritysten kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta samoin perustein kuin enimmäishintapäätösten yhteydessä. Kuuleminen 7 Päätöksen perustelut Viestintävirasto pyysi DNA:lta lausuntoa viraston valmistelemasta päätösluonnoksesta DNA toimitti lausuntonsa Viestintävirastolle Viestintävirasto on arvioinut DNA:n metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta. Viestintävirasto katsoo, että DNA:n hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Samoin kytkentämaksujen määrittämisen lähtökohtana ovat yritysten esittämät kustannukset päätöksessä esitetyin tavoin. Korvausten kustannussuuntautuneet hinnat on määritetty viraston laskelmien mukaisten yksikkökustannusten perustella painotettua keskiarvoa käyttäen. Virasto on soveltanut arvioinnissaan samoja periaatteita kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta.
9 9 (47) Viestintävirasto katsoo, että metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ovat tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneet silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten painotettua keskikustannusta. Vastaavasti Viestintävirasto katsoo metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen olevan lain tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilauskäsittelyn alakvartiilin ja asennustyön ulkoistaneiden yritysten asennuskustannusten alakvartiilin perusteella laskettua kytkentätyön kokonaiskustannusta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan näin määritetyt kustannussuuntautuneet hinnat kuvaavat luotettavalla tavalla kohtuullisia tehokkaan toimijan kustannuksia sekä edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintävirasto velvoittaa tällä päätöksellään DNA:n muuttamaan metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksiensä kuukausivuokria ja kytkentämaksuja kustannussuuntautuneelle tasolle. Hinnat eivät saa ylittää tässä päätöksessä asetettuja enimmäismääriä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan myöskään muut kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetut yritykset eli Anvia Telecom Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj eivät ole noudattaneet niille asetettua kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoitetta. Viestintävirasto on tämän vuoksi velvoittanut myös kyseiset yritykset noudattamaan samansuuruisia metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen enimmäismääriä. Metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen osalta virasto on velvoittanut Anvia Telecom Oy:n, Lounea Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n noudattamaan kytkentämaksujen enimmäismäärää. Viestintäviraston näkemyksen mukaan samansuuruiset hintojen enimmäismäärät edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asiaa koskevat säännökset ja yritykselle asetetut velvollisuudet DNA:lle annetun HMV-päätöksen mukaisesti DNA:n on hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. TYK 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan säännös jättää Viestintävirastolle harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä
10 10 (47) Asiaan liittyvä EU-sääntely millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Kohtuullisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon säännöksen 5 -momentissa luetellut edellytykset. Kustannussuuntautuneen hinnan tulee 1) edistää viestintämarkkinoiden tehokkuutta ja kestävää kilpailua; 2) tuottaa hyötyä viestintäpalvelujen käyttäjille; 3) olla kohtuullinen suhteessa sillä tavoiteltaviin päämääriin; 4) kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa; ja 5) sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnin viestintämarkkinalain mukaisesti teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten perusteella (ns. top-down hinnoittelumalli). Tällöin toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi vertailemalla vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksia. Ilman kilpailupainetta toimivalla yrityksellä ei ole kuitenkaan tarvetta tehostaa toimintaansa ja tämän vuoksi on katsottu, että HMV-yrityksen omiin kustannuksiin perustuva sääntely ei kaikissa tilanteissa ja kaikkien säänneltyjen tuotteiden osalta johda kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa myös teoreettisesti mallinnetun tehokkaan toimijan kustannusten käytön (ns. bottom-up hinnoittelumalli). Viestintäviraston soveltama hinnoittelumalli voi tietoyhteiskuntakaaren mukaan olla lisäksi yhdistelmä top-down- ja bottom-up-malleista. Tietoyhteiskuntakaaren 73 :n 1 momentin perusteella yrityksellä on velvollisuus osoittaa Viestintävirastolle, että sen tuotteesta tai palvelusta perimä hinta on kustannussuuntautunut Viestintäviraston käsitellessä hinnoittelua koskevaa asiaa. Vastaava säännös sisältyi myös viestintämarkkinalakiin. Tietoyhteiskuntakaaren 73 4 momentin perusteella Viestintävirasto voi hinnoitteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan yksittäistapauksessa päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä,
11 11 (47) joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC+- laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Ennen mahdollisen uuden laskentamenetelmän käyttöön ottoa Viestintävirasto arvioi hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta tässä päätöksessä kuvatuin tavoin. 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.
12 12 (47) DNA:n tilaajayhteyksien vuokraamisesta perimät hinnat DNA:n päivätyn hinnaston mukaan yritys perii metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien vuokraamisesta seuraavan taulukon mukaisia kuukausivuokria ja kytkentämaksuja. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuukausivuokra /kk Kytkentämaksu Metallijohdintilaajayhteys (2-johdin) Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteys Valokuitutilaajayhteys pientaloon Valokuitutilaajayhteys muihin kiinteistöihin 13,60 81,00 6,80 67,00 23,00 163,00 107,50 163, Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat DNA:n esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta DNA toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. DNA:n toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty DNA:n yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. DNA:n hinnoittelulaskelman mukainen tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta muodostuu paikallisyhtiöitä ostetun tilaajajohtoverkon (ns. PY-hankinta) jälleenhankintahinnan, DNA:n myöhemmin itse verkkoon tekemien investointien sekä rakennelmien, voimalaitteiden ja taloteknisten järjestelmien jälleenhankintahintojen summana. Paikallisyhtiöiltä vuonna 2007 hankitun tilaajayhteysverkon arvostaminen jälleenhankintahintaiseksi perustuu yrityskauppaa varten tehtyyn asiantuntija-arvioon. DNA:n ilmoituksen mukaan tällöin on arvioitu, paljonko vastaavan verkon rakentaminen maksaisi. Kyse ei siten ole paikallisyhtiöille maksetusta hinnasta eikä esimerkiksi liikearvoa ole sisällytetty laskelmaan. Yritys ei kuitenkaan ole esittänyt tarkempia yksityiskohtia vuoden 2007 laskelmasta tai sen periaatteista.
13 13 (47) PY-hankinnan jälleenhankintahintalaskelmaan DNA on sisällyttänyt vain [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa uudemmat osuudet. Täten laskennan perustana oleva verkon arvo sisältää vain tuolloin alle [ ] vuotta vanhat osuudet hankitusta verkosta. Tämän jälkeen DNA on edelleen poistanut pääomasta mennessä [ ] vuoden iän saavuttaneet verkon osat hankinnan tasaisen ikäjakauman oletuksella. DNA:n toimittamien tietojen mukaan [ ] % verkosta on tullut vanhemmaksi kuin [ ] vuotta. Jäljelle jäävän kokonaan poistamatta olevan osuuden PY-hankinnasta DNA on arvostanut jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemien investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä. DNA:n hinnoittelulaskelman mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Vuosittaiset poistot DNA on laskenut tasapoistoina edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuotta. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä on [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu [ ] euroa kuukaudessa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma tilaajajohtoverkolle on yhteensä [ ] euroa. Tämän lisäksi sitoutuneeseen pääomaan on sisällytetty yrityksen lyhytaikaisia nettovaroja (lyhytaikaiset varat - lyhytaikaiset velat) [ ] euroa. Yrityksen laskelman mukaan sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa.
14 14 (47) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys DNA:n tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelukulut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen selvityksen mukaan yleiskustannukset kohdistetaan liikevaihdon suhteessa. Yrityksen tietojärjestelmässä oleva HMV-kohdistustiedosto varmistaa, että yleiskustannuksia ei sisälly välittömiin eikä yhteisiin kustannuksiin ja että päällekkäistä yleiskustannusten kohdistusta ei tapahdu. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdentanut laskelmassaan vuosittaiset kokonaiskustannukset odotettavissa olevien kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärän mukaan (ajanjakson tilanteen mukaan). Tilaajayhteyksiä arvioidaan olevan ko. ajankohtana [ ] kappaletta; laskelmassa on huomioitu odotettu määrän muutos [ ]. Tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa tilaajayhteyksistä perittävän hinnan ollessa 13,60 euroa kuukaudessa. DNA on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. DNA on esittänyt laskelmat erikseen toisaalta omakoti- ja paritaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH) 7 ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) 8 yhteyksien osalta sekä yhteensä kaikkien kiinteistötyyppien osalta. Laskelmien lähtökohtana ovat olleet valokuituverkon kokonaiskustannukset, jotka ovat laskennallisesti jaettu FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannuksiksi. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. 7 Fiber to the home 8 Fiber to the building
15 15 (47) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto DNA on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan samalla periaatteella kuin metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan. Jälleenhankintahinta perustuu toisaalta paikallisyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan ja toisaalta DNA:n itse rakentaman verkon jälleenhankintahintaan. Kuten metallijohdinverkossakin, myös valokuituverkossa PY-hankinnan arvostus perustuu vuonna 2007 tehtyyn asiantuntijaselvitykseen ja poistamatta olevan osuuden indeksointiin jälleenhankintahintaiseksi maanrakennuskustannusindeksillä. Pitoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisällä käytettyä poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n ilmoittamien tietojen mukaan [ ] % PY-hankinnan arvosta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle PY-hankinnan jälkeen DNA:n itsensä tekemät investointien jälleenhankintahinnan yritys on määrittänyt indeksoimalla kirjanpidon taseen mukaiset investoinnit maanrakennuskustannusindeksillä. DNA seuraa valokuituverkon kustannuksia kokonaisuudessaan ja kustannusten jako FTTH- ja FTTB-verkkoihin on laskennallinen. DNA:n aikaisemmin tekemien esimerkkikohteiden ja vastaavien analyysien mukaan yhden FTTB-yhteyden rakentaminen maksaa noin [ ] kertaa niin paljon kuin yhden FTTH-yhteyden. Tämän perusteella DNA on päätynyt jakamaan pääoman siten, että FTTH-yhteyksille kohdistuu [ ] % ja FTTB-yhteyksille [ ] %. DNA ei ole esittänyt pääoman jakosuhteelle täsmällisempiä perusteita. Laskelman mukaan valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa, josta FTTH-yhteyksille on kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Vuosittaiset poistot DNA on laskenut edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta. Poistoaikana DNA on käyttänyt [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa ja poistomenetelmänä tasapoistoja. Yrityksen selvityksen mukaan myös rakennelmien osalta on käytetty [ ] vuoden pitoaikaa, kun taas taloteknisten järjestelmien ja televerkkotilin osalta pitoaika on [ ] vuotta kirjanpidon menetelmien mukaisesti. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismäärä [ ] euroa, josta on laskennallisesti kohdennettu FTTH-verkolle [ ] euroa ja FTTB-verkolle [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä ja kuukautta kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan ja verkon pitoajan perusteella. Verkon
16 16 (47) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä nykykäyttöarvon lisäksi DNA on sisällyttänyt sitoutuneeseen pääomaan myös keskeneräistä omaisuutta sekä lyhytaikaisia varoja. Lyhytaikaiset velat on vastaavasti vähennetty sitoutuneesta pääomasta. Käyttöpääoman määrä on yhteensä [ ] euroa. DNA on laskenut nykykäyttöarvon samalla kaavalla kuin metallijohdinverkossakin. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on [ ] euroa, josta FTTH-yhteyksien osuus on yhteensä [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. DNA on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla yhteensä [ ] euroa, josta FTTHyhteyksille on kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. DNA:n laskelman mukaan valokuitutilaajayhteysverkon käyttökustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-verkolle DNA on kohdistanut käyttökustannuksia [ ] euroa ja FTTB-verkolle [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökustannukset ja materiaalit ja palvelut. Yritys on jakanut käyttökustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTB-yhteyksille. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTH-yhteyksille että FTTB-yhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa, joista FTTH-yhteyksille on kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Yrityksen mukaan yleiskustannuksissa on huomioitu mm. henkilöstö- ja taloushallinnon, IT-tukijärjestelmien ja yrityksen johdon kustannuksia ja tilaajayhteysverkko kantaa yleiskustannuksista liikevaihtonsa mukaisen osuuden. Yritys on jakanut yleiskustannukset tasan FTTH-yhteyksille ja FTTB-yhteyksille. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla sekä FTTHyhteyksille että FTTB-yhteyksille [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. DNA:n virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksien osalta kustannukset ovat [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on kohdentanut laskelmassaan vuosittaiset kokonaiskustannukset kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärän tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä oli [ ] kappaletta ja FTTB-tilaajayhteyksiä [ ] kappaletta.
17 17 (47) Yrityksen laskelmissa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 23 euroa ja 107,50 euroa kuukaudessa. Viestintäviraston arvio DNA:n tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat DNA:n ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoittelun velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus 9 on pitänyt lainvastaisena laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, 9 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.
18 18 (47) mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallintooikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. DNA:n ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei ole sisältänyt yrityksen käyttämää poistoaikaa vanhempaa verkkoa. DNA:n toimittamien tietojen perusteella paikallisilta puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahinnasta on siirtynyt poistoajan ulkopuolelle [ ] %. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt DNA:n ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankinta-arvoon [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n ilmoittamaan puhelinyhtiöiltä ostetun verkon jälleenhankintahintaan on lisätty poistoajan ulkopuolelle siirtynyt omaisuus [ ] %. Viraston laskelmassa on huomioitu hintojen muutos vuosien aikana indeksoimalla verkon arvo maanrakennusindeksillä vuoden 2013 hintatasolla. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankintaarvosta on yhteensä [ ] euroa. Viestintäviraston laskelman mukainen verkon jälleenhankinta-arvo on [ ] kuin DNA:n omassa laskelmassaan esittämä verkon jälleenhankintahinta. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien kustannussuuntautuneen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknolo-
19 19 (47) ginen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. DNA:n tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknistaloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa poistojen määrä on [ ] kuin DNA:n esittämässä laskelmassa. Viestintävirasto on siten huomioinut laskelmassa [ ] poistokustannuksia kuin mitä DNA on esittänyt omassa laskelmassaan. Viestintäviraston laskelmassa vuosittaisten poistojen määrä on [ ], koska virasto on määrittänyt vuosittaiset poistot yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle sekä käyttänyt 30 vuoden teknistaloudellista poistoaikaa, joka on [ ] kuin DNA:n käyttämä poistoaika. Sitoutunut pääoma Tietoyhteiskuntakaaren mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknistaloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskenta-
20 20 (47) Sitoutuneen pääoman tuotto kaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Käytännössä aiemmalla nykykäyttöarvon laskentakaavalla sitoutuneeksi pääomaksi muodostui verkon iästä riippumatta keskimäärin noin puolet verkon jälleenhankintahinnasta. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Viestintäviraston nyt käyttämällä laskentakaavalla määritetty sitoutunut pääoma kuvaa siten aiempaa paremmin verkon iän mukaista sitoutunutta pääomaa, jolloin esimerkiksi uudemman verkon sitoutunut pääoma (verkon nykykäyttöarvo) muodostuu korkeammaksi kuin keski-iältään vanhemman verkon sitoutunut pääoma. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keskiikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintäviraston laskelmassa DNA:n sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa sitoutuneen pääoman määrä on noin [ ] kuin DNA:n omassa laskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma. Viestintävirasto on sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottanut huomioon yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon sekä huomioinut nykykäyttöarvon laskennassa myös teknistaloudellisen poistoajan lisäksi verkon keski-iän. DNA:n laskelmassa verkon keski-ikää ei ole huomioitu. Edellä mainituista johtuen Viestintäviraston laskelmassa sitoutuneen pääoman määrä on [ ]. Tietoyhteiskuntakaaren 71 5 momentin 4 ja 5-kohtien perusteella kustannussuuntautuneen hinnan tulee kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa ja sallia kohtuullinen tuotto sitoutuneelle pääomalle.
Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu
Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 40/962/2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös
LisätiedotElisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu
Päätös 1 (53) Dnro: 29.4.2015 118/962/2015 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee 2 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että Elisa
LisätiedotPäätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla
Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 630/962/2014 10.10.2014 DNA Oy PL 10 01044 DNA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee DNA Oy Asetettavat
LisätiedotPäätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla
Päätös 1 (33) Luonnos Dnro: 10.10.2014 636/961/2014 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Elisa Oyj Asetettavat
LisätiedotPäätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla
Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 10.10.2014 630/962/2014 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Lounea Oy
LisätiedotMenetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi
Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,
LisätiedotViestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien
1 (7) Dnro: 18.12.2014 1509/962/2014 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien käytöstä vuonna 2014 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston
LisätiedotElisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä
LisätiedotAnvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu
Päätös 1 (48) Dnro: 29.4.2015 38/962/2015 Anvia Telecom Oy PL 59 65101 Vaasa Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Anvia Telecom Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä
LisätiedotPäätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla
Päätös 1 (30) Luonnos Dnro: 10.10.2014 637/961/2014 KYMP Oy PL 12 48101 Kotka Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee KYMP Oy Asetettavat
LisätiedotPäätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla
Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 10.10.2014 629/962/2014 Anvia Oyj Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Anvia Oyj Asetettavat enimmäishinnat
LisätiedotViestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut
Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotViestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut
Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotYksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Elisa
LisätiedotDNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (15) LIITE 2 10.8.2015 DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut
LisätiedotYksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (17) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut DNA
LisätiedotTeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman
LisätiedotViestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien
1 (5) 20.12.2018 Dnro: 1397/962/2018 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2018 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston
LisätiedotYksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen
Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen 1. Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Viestintävirasto
LisätiedotPÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA
30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy
LisätiedotPäälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen
Luonnos 1 (21) Liite 2 Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Digita Networks Oy:lle (jäljempänä Digita)
LisätiedotPäätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 828/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos koskee 2. Tiivistelmä AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta,
LisätiedotViestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut
Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus
Analyysi 1 (5) Dnro: 29.9.2017 992/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa hankealuetta
LisätiedotPäätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi
Analyysi 1 (5) Dnro: 21.9.2017 985/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Karjalan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta
LisätiedotViestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien
1 (9) 18.12.2015 Dnro: 1314/962/2015 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien käytöstä vuonna 2015 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston
LisätiedotPÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA
4.1.2008 3/934/2008 Elisa Oyj PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT Elisa Oyj Viestintämarkkinalain
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa
Analyysi 1 (5) Dnro: 25.1.2018 1378/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa hankealue Oulu Taustaa Julkinen kuuleminen Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan liiton
LisätiedotViestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien
1 (7) Dnro: 17.12.2013 1475/962/2013 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2013 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston
LisätiedotPäätös MNC-tunnuksen myöntämisestä
Päätös 1 (5) Dnro: 14.5.2013 274/512/2013 Mundio Mobile (Finland) Ltd 54 Marsh Wall London E14 9TP United Kingdom Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Asian tausta Asian käsittely Viestintävirastossa Viestintävirasto
LisätiedotHMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat
HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja
LisätiedotMääräyksen 56 perustelut ja soveltaminen. Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä
x.x.2014 Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä MPS 56 MPS 56 1 (8) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA... 2 1 Muutokset...
LisätiedotViestintävirasto on antamassaan päätöksessä 559/934/2003 katsonut, että Lounet Oy:llä on huomattava markkinavoima kiinteän puhelinverkon
22.1.2007 81/934/2007 Lounet Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT Lounet Oy 3. VOIMASSA
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1
LisätiedotViestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien
1 (9) 21.12.2016 Dnro: 1251/962/2016 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2016 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston
LisätiedotMääräyksen 55 perustelut ja soveltaminen. Teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän
x.x.2014 Määräyksen 55 perustelut ja soveltaminen Teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän kuvauksesta MPS 55 MPS 55 1 (10) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA...
LisätiedotKorjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)
Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)
LisätiedotKustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla
Muistio 1 (20) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (20) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa hankealue Sievi
Analyysi 1 (5) Dnro: 6.10.2017 970/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa hankealue Sievi Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa hankealuetta
Lisätiedot@ Viestintävirasto Analyysi 1 (5)
@ Viestintävirasto Analyysi 1 (5) 14.11.2018 Dnro: 1260/940/2018 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pilkanmaan hankealue Hämeenkyrö Taustaa Julkinen kuuleminen Markkina-analyysi koskee Pirkanmaan
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA
Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 5.7.2004 374/532/2004 ACN Communications Finland Oy PL 117 02100 ESPOO VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA ASIANOSAINEN ACN
LisätiedotHMV-sääntelyä ja yhteenliittämistä koskevien säännösten tarkistaminen
Elisa Oyj Lausunto 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo Kirjaamo@mintc.fi LVM/248/05/2012 HMV-sääntelyä ja yhteenliittämistä koskevien säännösten tarkistaminen Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotTämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)
Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan
LisätiedotKustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla
Muistio 1 (21) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (21) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset
LisätiedotMarkkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 18.1.2013 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1736/9520/2012 Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu
Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1
LisätiedotViestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut
Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.5.2012 Taltionumero 1115 Diaarinumero 1386/3/10 1 (78) Asia Valittajat Televisiolähetyspalvelujen hinnoittelua koskeva valitus MTV Oy, Sanoma Television
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1
LisätiedotRautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014
Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-
LisätiedotPäivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta
Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPäätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla
Päätös 1 (6) Dnro: 31.5.2013 828/9411/2012 Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla 1. Teleyritykset, joita päätös koskee 2. Tiivistelmä
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele
Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1250/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa
Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa
LisätiedotMääräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala
1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi)
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1705/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu
Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)
1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)
1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu
Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä
Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotHMV-sääntelyn tiekartta
HMV-sääntelyn tiekartta 26.3.2018 HMV-sääntelyllä vapautta valintoihin Markkinat ovat terveet ja myös uudet teleyritykset pääsevät markkinoille kohtuullisin ehdoin ja hinnoin. Lisääntyvä kilpailu luo teleyrityksille
Lisätiedotparlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028
LisätiedotMatkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi
Muistio 1 (13) Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi Muistio 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 HINNOITTELUN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET... 3 2.1 Kansalliset säännökset...
LisätiedotPäivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta
Analyysi Dnro: 31.5.2016 1272/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa
Muistio 1 (5) Dnro: 2.12.2013 1196/940/2013 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue Muhos 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI LAPPI 60 (PELKOSENNIEMI) -HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 5.8.2015 1085/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI LAPPI 60 (PELKOSENNIEMI) -HANKEALUEEN TUKIKEL- POISUUDESTA 1 Hankealueen
LisätiedotDNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin
LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää
LisätiedotSähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)
1 (5) LIITE 2 SOVELLETTAVAT LAINKOHDAT Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 38 (1.12.2006/1061) Maksuvelvollisuuden perusteet Ilmoituksenvaraista tai toimiluvanvaraista toimintaa harjoittava
LisätiedotViestintäviraston päätös yleispalvelukirjeiden jakelun toteutumisesta
Päätös 1 (5) Dnro: 10.6.2014 663/912/2014 Itella Posti Oy Itella Oyj / lakiasiat PL 1 00011 ITELLA Viestintäviraston selvityspyyntö 13.5.2014, Itella Posti Oy:n selvitys 28.5.2014 Viestintäviraston päätös
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi)
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1702/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan
LisätiedotLuvan pyytäminen matkaviestinverkon puhelinliittymien puhelinmarkkinointiin puhelun aikana
Päätös 1 (5) Dnro: 1.3.2018 1568/923/2017 Elisa Oyj Luvan pyytäminen matkaviestinverkon puhelinliittymien puhelinmarkkinointiin puhelun aikana Yritys, jota päätös koskee Elisa Oyj Toimenpidepyynnön tekijä
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue
Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1316/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Savonlinna 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue
Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan
LisätiedotHintatason viranomaisvalvonta
Hintatason viranomaisvalvonta Esimerkkeinä jäljempänä viestintämarkkinat ja energiamarkkinat Sääntely perustuu EY-direktiiveihin Luonteeltaan väliaikaista, kunnes saavutetaan toimiva kilpailu Luonnollisen
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)
Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan
LisätiedotMarkkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1
LisätiedotMääräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011
1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)
LisätiedotMääräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ. Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006
1 (6) Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 52 ja 129
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO)
1239/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Sauvo
Lisätiedotparlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, , s. 33.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 14.07.2005 SG-Greffe (2005) D/203663 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset
LisätiedotViestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista
Päätös 1 (5) Dnro: 19.6.2014 218/932/2013 Sanoma Media Finland Oy PL 30 00089 SANOMA Viestintäviraston päätös radiouutisten sponsoroinnista Asian tausta VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Viestintävirastolta tiedusteltiin,
LisätiedotAnvia Oyj. Tilaajayhteyshinnasto
1(6) Teleoperaattorihinnasto Anvia Oyj Tilaajayhteyshinnasto Voimassa 6.7.2015 alkaen toistaiseksi 2(6) SISÄLLYSLUETTELO TILAAJAYHTEYSHINNASTO... 3 TILAAJAVERKON YHTEYSTUOTTEET... 3 ASENNUS-, SIIRTO- JA
LisätiedotMääräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011
1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain
LisätiedotTuen saajan erityiset velvollisuudet
Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite
LisätiedotSääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti
Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää
LisätiedotKuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )
Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero
LisätiedotViestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014
Kertomus 1 (6) Dnro: 19.12.2014 556/912/2014 Viestintäviraston kertomus hinnoitteluvalvonnasta ja kustannuslaskentajärjestelmän noudattamisesta Itella Posti Oy:ssä 2014 1 Yhteenveto Viestintäviraston tekemästä
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat
LisätiedotDSM-EHDOTUS. U 68/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle DSM-uudistusehdotuksesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.2.
DSM-EHDOTUS U 68/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle DSM-uudistusehdotuksesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 17.2.2017 Digita puoltaa pääosin valtioneuvoston kantaa Uudistuksen tärkeimpiä
LisätiedotLIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE
LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE Tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaihe on tarjoajien kelpoisuuden arviointi. Arviointi suoritetaan tämän lomakkeen ja sen liitteiden
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA
4.1.2008 412/934/2007 Jakelun mukaan MARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄSTÄ PUHELINVERKOSTA NOUSEVAN PUHELIIKENTEEN MARKKINOILLA 1. RELEVANTIT MARKKINAT Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan Viestintäviraston
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)
Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO LAPINLAHTI (18) HANKEALUEEN TUKIKELPOI- SUUDESTA
Analyysi 673/9520/2010 1 (6) 12.2.2016 Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO LAPINLAHTI (18) HANKEALUEEN TUKIKELPOI- SUUDESTA 1. Hankealueen
Lisätiedot