Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Transkriptio

1 Päätös 1 (48) Dnro: /962/2015 Anvia Telecom Oy PL Vaasa Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Anvia Telecom Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että Anvia Telecom Oy:n 1 ("Anvia") perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen (dnro 53/934/2012) ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintävirasto velvoittaa Anvian muuttamaan kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta lukien tilaajayhteyksien ja rinnakkaisyhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneelle tasolle. Tilaajayhteyden ja rinnakkaisyhteyden kuukausi- ja kytkentämaksut eivät saa ylittää tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren 73 :n mukaisesti määriteltyjä enimmäismääriä. Viestintävirasto päättää, että Anvian perimät metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnat eivät saa ylittää alla mainittuja euromääriä: annettu HMV-päätös, jossa velvoite kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun asetettiin annettiin Anvia Oyj :lle. Anvia Oyj siirsi teleliiketoimintansa tytäryhtiöönsä Anvia Telecom Oy:hyn Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (48) 4 Asian vireilletulo Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra ei saa ylittää 75,50 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 131,00 euroa. Elisa teki Viestintävirastolle toimenpidepyynnön, jossa Viestintävirastoa pyydettiin selvittämään Anvian metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokran hinnoittelun säännöstenmukaisuus. Elisan toimenpidepyyntö kohdistuu Anvian lisäksi myös DNA Oy:hyn, Lounea Oy:hyn 2 ja TeliaSonera Finland Oyj:hin. Elisan mukaan metallijohdintilaajayhteyksien hintatason ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää laajakaistamarkkinoiden kilpailulle. Markkinalle on tyypillistä, että uusinvestoinnit metallijohdintilaajayhteysverkkoon ovat vähäisiä ja verkon käyttöaste on aleneva. Elisa toimii markkinalla sekä vuokranantajan että vuokralaisen roolissa. Elisa toi toimenpidepyynnössään esille, että Anvian tilaajayhteyden vuokrauksesta perimä hinta poikkeaa Viestintäviraston antamassa päätösluonnoksessa sekä vuosivalvontakirjeessä esittämästä kustannussuuntautuneesta hintatasosta. Elisa ilmoitti virastolle , ettei se näe asiassa edellytyksiä tietoyhteiskuntakaaren 314 :n mukaiselle sovittelulle. Viestintävirasto on oma-aloitteisesti tutkinut myös Anvian valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuutta. Viestintävirasto on samanaikaisesti tutkinut myös muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteystuotteiden säännöstenmukaisuutta. Tutkinnat ovat näin ollen kohdistuneet paitsi Anvian myös DNA Oy:n, Elisa Oyj:n, Lounea Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n metallijohdintilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelun säännöstenmukaisuuden arviointiin. Viestintävirasto asetti Anvialle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa HMV-päätöksessä (dnro 53/934/2012) velvollisuuden hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Yksityiskohtaiset perustelut velvoitteen asetta- 2 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy.

3 3 (48) miselle ilmenevät Anvialle annetusta HMV-päätöksestä 3. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevat velvollisuudet myös AinaCom Oy:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Kymen Puhelin Oy:lle, Lounea Oy:lle, PPO Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Yritysten yhdentymisten seurauksena tilaajayhteysmarkkinoilla toimii näistä yrityksistä tällä hetkellä Anvia, DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. HMV-päätöksissä yrityksille asetettiin myös velvollisuus noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Viestintävirasto antoi HMV-päätöksen nojalla Anvialle ja muille kustannussuuntautuneiden enimmäishintojen noudattamiseen velvoitetuille HMV-yrityksille päätösluonnokset enimmäishintojen asettamisesta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokralle ja kytkentämaksulle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi antamillaan päätöksillä Viestintäviraston huomattavan markkinavoiman päätökset enimmäishinnan asettamista koskevilta osin. HMVpäätöksissä asetetut muut velvoitteet kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite mukaan lukien pysyivät kuitenkin voimassa. HMV-päätösten perusteella yritysten on siten tällä hetkellä hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. KHO:n antamien päätösten johdosta Viestintävirasto keskeytti enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan. KHO ei päätöksessään ottanut kantaa hinnan määrittämiseen vaan ainoastaan enimmäishinnan asettamisen perusteisiin. Viestintäviraston päätösluonnoksissaan esittämät arviot kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta ja kustannussuuntautuneesta hintatasosta eivät ole muuttuneet enimmäishintoja koskevien päätösluonnosten antamisen jälkeen. Viestintävirasto totesi Anvialle toimittamassaan vuosivalvonnan palautekirjeessä, että Viestintäviraston päätösluonnoksessa esittämät hinnat vastaavat edelleen viraston näkemystä tämän hetkisestä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneesta tasosta. Viestintävirasto totesi edelleen, että mikäli Anvia ei ryhdy oma-aloitteisesti toimenpiteisiin tilaajayhteystuotteiden hintojen alentamiseksi kustannussuuntautuneelle tasolle, Viestintävirasto puuttuu hinnoitteluun jälkikäteisen valvonnan keinoin. Yritykselle annettiin aikaa alentaa omaaloitteisesti hintojaan mennessä. Elisan toimenpidepyynnön yhteydessä Viestintävirasto käynnisti oma-aloitteiset selvitykset Anvian ja muiden HMV-yritysten me- 3 Viestintäviraston HMV-päätökset hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html.

4 4 (48) 5 Sovellettava laki tallijohdin- ja valokuitutilaajayhteystuotteiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuudesta. Hallintolain (434/2003) 25 :n mukaan, jos viranomaisessa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samassa viranomaisessa samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, viranomaisen on valmisteltava asiat yhdessä ja ratkaistava samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä tai jollei se ole asian laadun taikka luonteen vuoksi tarpeetonta. Viestintävirasto on käsitellyt yhdessä Elisan vireille laittaman ja sen oma-aloitteisesti käynnistämän selvityksen Anvian tilaajayhteystuotteiden hinnoittelusta ja ratkaissut asiat yhdessä. Molemmissa selvityksissä on kyse olennaisesti samasta asiasta, minkä vuoksi niiden yhdessä käsitteleminen on perusteltua. Asioiden yhdessä käsittelemisestä ei myöskään ole koitunut haitallista viivytystä. Viestintävirasto soveltaa tässä päätöksessä tietoyhteiskuntakaaren (917/2014, jäljempänä myös "TYK") säännöksiä. HMV-päätökset kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annettiin Päätöksissä yrityksille asetettiin viestintämarkkinalain (393/2003) nojalla muun muassa velvollisuus hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrista ja kytkentämaksuista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Tietoyhteiskuntakaari tuli voimaan Tietoyhteiskuntakaaren 351 :n 2 momentin mukaan lailla kumottiin viestintämarkkinalaki. Lain siirtymäsäännösten perusteella tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon jälkeen vireille tulleeseen hallintoasiaan sovelletaan tietoyhteiskuntakaarta (352 1 mom). Elisan valitus tuli vireille eli uuden lain voimaan tulon jälkeen. Tietoyhteiskuntakaaren momentin mukaan viestintämarkkinalakiin perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan, kunnes Viestintävirasto on ensimmäistä kertaa tehnyt HMV-päätöksen tietoyhteiskuntakaaren säännösten nojalla. Säännös sisällytettiin vastaavansisältöisenä tietoyhteiskuntakaareen kuin aikoinaan viestintämarkkinalakiin viestintämarkkinalain kumotessa edeltäjänsä telemarkkinalain. Säännöksen perusteella on selvää, että markkina-analyysiin perustuvat HMV-päätökset pysyvät voimassa kunnes Viestintävirasto on analysoinut kyseisen markkinan uudelleen, arvioinut yritysten HMV-aseman nimeämistarpeet sekä asettanut kilpailun edistämiseksi ja kilpailun esteiden poistamiseksi tarpeelliseksi katsomansa velvollisuudet. Päätöksessä asetettavat velvollisuudet voivat koskea muun muassa käyttöoikeuden luovutusta, hinnoittelun ja ehtojen syrjimättömyyttä, avoimuutta sekä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Velvollisuuksien noudattamisen valvonta tapahtuu jälkikäteisen valvonnan kei-

5 5 (48) noin kulloinkin voimassa olevan lain perusteella. Ennakkosääntelyn alaisten markkinoiden analysointi tapahtuu analyysien eri sykleistä johtuen eri aikoina. Teknologianeutraalisuuteen pyrkivän viestintälainsäädännön tavoitteiden mukaisena ei voida pitää sitä, että eri markkinoilla HMV-päätösten antamisen ajankohdasta riippuen sovellettaisiin velvoitteiden jälkikäteisessä valvonnassa eri lakeihin perustuvia säännöksiä. Erotuksena jälkikäteen tapahtuvasta kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnista, mahdollistaa HMV-päätökseen perustuva etukäteen asetettava enimmäishinta kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisen ennalta enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toisin kuin velvoitteiden jälkikäteisen valvonnan osalta, tulee HMV-päätöksessä etukäteen asetettavan enimmäishinnan määrittämisen perustua HMV-päätöksen antamishetkellä voimassa oleviin säännöksiin. Tietoyhteiskuntakaaren 352 :n 11 momentin mukaan: "Jos kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tällä lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä." Kyseinen säännös lisättiin lakiin tässä muodossa tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn ja liikenne- ja viestintävaliokunnan tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esitystä koskevan mietinnön (LiVM 10/2015) perusteella. Valiokunta näki tärkeäksi siirtymäsäännösten täsmentämisen siten, että oikeustila kumotun lain jälkeen olisi kaikilta osin selvä. Valiokunta viittaa mietinnössään saamaansa asiantuntijaselvitykseen ja vuonna 2011 myönnettyihin analogisen radiotoiminnan toimilupia koskeviin päätöksiin toimikaudelle, joka päättyy vuonna Näissä ohjelmistotoimiluvista annetuissa päätöksissä viitataan tietoyhteiskuntakaarta koskevalla lakiehdotuksella kumottavaksi ehdotettuun radiotaajuuksista ja telelaitteista annettuun lakiin ja sen 6 a :ään, jonka nojalla on säädetty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Valiokunta ehdotti siirtymäsäännöksen viimeiseen momenttiin selvennettäväksi, että jos ehdotetulla lailla kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan ehdotetulla lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan ehdotetun lain vastaavaa säännöstä. Valiokunta viittaa esimerkkitilanteena siihen, että säännöksellä varmistetaan, että analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimilupiin sovelletaan lakiehdotuksen voimaantulosta lukien Viestintäviraston tietoyhteiskuntakaaren lain 96 :n nojalla antamia määräyksiä. On huomattava, että radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 6 a :ää täysin vastaavaa säännöstä ei enää ole. TYKin 96 nojalla taajuuksien käyttösuunnitelmasta määrätään nyt Viestintäviraston määräyksellä, ei enää valtioneuvoston asetuksessa. Toimivalta siirtyi viranomaiselta toiselle, mutta samalla myös säädöksen sisältö muuttui ja siihen tuli uusia reunaehtoja, jotka täytyy ottaa huomioon taajuuksien käyttösuunnitelmaa annettaessa tai muutettaessa.

6 6 (48) Liikenne- ja viestintävaliokunta on tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn aikana puuttunut havaittuun ongelmaan, joka on valiokuntakuulemisessa nostettu esiin. Samanaikaisesti säännöksellä on puututtu laajasti myös muihin vastaavankaltaisiin tilanteisiin, jossa kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tietoyhteiskuntakaarella kumottuun lakiin. Viittauksen viestintämarkkinalakiin katsotaan tarkoittavan tietoyhteiskuntakaaren vastaavaa säännöstä. Ohjelmistolupia koskeva esimerkki on analoginen HMV-päätösten kanssa, joissa myös viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin. HMV-sääntelyn historiasta ei löydy tilannetta, jossa HMVpäätöksen antamisen jälkeen laki, jonka nojalla velvollisuudet on asetettu, olisi päätösten antamisen jälkeen kumoutunut. Tietoyhteiskuntakaaren siirtymäsäännökset huomioon ottaen lainsäätäjän tahto on yksiselitteinen; velvoitteisiin, jossa viitataan kumotun viestintämarkkinalain säännöksiin, tulee soveltaa tietoyhteiskuntakaaren vastaavia säännöksiä. HMV-velvoitteiden jälkikäteisen noudattamisen valvonnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asia on tullut vireille uuden lain voimaan tulon jälkeen, sovelletaan asiaan uuden lain säännöksiä. Tilaajayhteysmarkkinoilla HMV-yrityksille on vuonna 2012 annetuissa HMV-päätöksissä asetettu kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitettiin hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintämarkkinalaissa kustannussuuntautunut hinta määritettiin lain tasolla siten, että hinnan tuli perustua teleyrityksille aiheutuneisiin kustannuksiin. Tietoyhteiskuntakaaren viestintämarkkinalakia vastaavan säännöksen mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa tehokkuusarvioinnin suorittamisen laajemmin kuin viestintämarkkinalaki siten, että kustannussuuntautuneen hinnoittelun sääntelyssä otetaan huomioon vain tehokkaan toiminnan kustannukset. Yrityksen omiin kustannuksiin perustuvan sääntelyn ei kaikissa tilanteissa voida katsoa johtavan kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Ainoa sisällöllinen ero viestintämarkkinalain ja tietoyhteiskuntakaaren välillä liittyy kustannussuuntautuneen hinnoittelun määritelmään. Kuten viestintämarkkinalain kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevilla säännöksillä, myös TYKin vastaavilla säännöksillä pyritään teleyritysten välisen kilpailun edistämiseen ja kilpailun esteiden, kuten kohtuuttoman hinnoittelun poistamiseen. Viestintäverkkojen tasapuolinen ja kohtuullinen hinnoittelu on edellytys myös uusien palveluja tarjoavien yritysten markkinoille tulolle. Lisääntyvä kilpailu puolestaan luo teleyrityksille paineita uusien palveluiden kehittämiselle ja loppukäyttäjiltä perittävien hintojen alentamiselle.

7 7 (48) Tietoyhteiskuntakaaren uusilla hinnoittelusäännöksillä edesautetaan lain ja HMV-sääntelyn tavoitteiden tehokkaampaa toteutumista. TYKin säännöksillä Viestintäviraston työkaluja hinnoittelun valvonnassa on lisätty, koska aiemmilla viestintämarkkinalakiin perustuvilla säännöksillä ei kaikilta osin ole ollut mahdollista saavuttaa niillä tavoiteltuja kilpailunedistämispäämääriä tilaajayhteystuotteiden markkinoilla. 6 Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä Anviaa (dnro 629/962/2014) ja muita kustannussuuntautuneen hinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. Anvia toimitti virastolle selvityksen , jota se täydensi toimitetuilla taustalaskelmilla. Yritys toimitti virastolle edelleen päivitetyt hinnoittelulaskelmat sekä täydennystä selvitykseen Viestintävirasto pyysi yritykseltä 4 Anvian selvitysten dnro on 629/962/2014.

8 8 (48) edelleen lisäselvityksiä 25.6., 6.8., 18.8., 26.8., ja Yritys toimitti virastolle lisäselvityksiä 27.6., 14.8., 22.8., 2.9., ja Viestintävirasto tapasi Anvian edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Yrityksen toimittamien selvitysten lisäksi Viestintävirasto keräsi jo aiemmassa vaiheessa tietoja muun muassa Anvian verkon rakenteesta, tilaajayhteyksien määristä, verkon osien (esimerkiksi kaapelit) määristä, yksikköhinnoista, ikätiedoista ja työkomponenttien määristä. Virasto toimitti enimmäishintojen asettamista koskevat päätösluonnokset lausunnolle , mutta keskeytti kuulemiskierroksen ja päätöksentekoprosessin kokonaisuudessaan KHO:n edellä mainittujen kumoamispäätösten vuoksi. Nyt kyseessä olevassa jälkikäteisessä hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden tutkinnassa Viestintävirasto on arvioinut Anvian esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin kuin enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä. Viestintäviraston arvion ja laskelmien lähtökohtana ovat olleet Anvian päätösluonnosten yhteydessä esittämät tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Anvian tilaajayhteystuotteista perimät hinnat eivät ole muuttuneet päätösluonnosten antamisen jälkeen, minkä vuoksi hintojen perusteena olevien kustannustietojen uudelleen selvittäminen ei lähtökohtaisesti ole ollut tarpeen. Vastaavasti virasto on arvioinut muiden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikkökustannuksia ja niiden perusteita samalla tavoin ja samojen, yritysten enimmäishinnan asettamista koskevien päätösluonnosten yhteydessä toimittamien kustannustietojen ja tilaajayhteysmäärien perusteella. Viestintävirasto on niin ikään arvioinut yritysten kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta samoin perustein kuin enimmäishintapäätösten yhteydessä. Kuuleminen 7 Päätöksen perustelut Viestintävirasto pyysi Anvialta lausuntoa viraston valmistelemasta päätösluonnoksesta Anvia toimitti lausuntonsa Viestintävirastolle Viestintävirasto on arvioinut Anvian metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen kustannussuuntautuneisuutta. Viestintävirasto katsoo, että Anvian hinnat eivät ole sille annetun HMV-päätöksen ja tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita. Viestintäviraston arvioinnin lähtökohtana ovat kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten esittämät

9 9 (48) yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Samoin kytkentämaksujen määrittämisen lähtökohtana ovat yritysten esittämät kustannukset päätöksessä esitetyin tavoin. Korvausten kustannussuuntautuneet hinnat on määritetty viraston laskelmien mukaisten yksikkökustannusten perusteella painotettua keskiarvoa käyttäen. Virasto on soveltanut arvioinnissaan samoja periaatteita kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta. Viestintävirasto katsoo, että metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ovat tietoyhteiskuntakaaren tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneet silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten painotettua keskikustannusta. Vastaavasti Viestintävirasto katsoo metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen olevan lain tarkoittamalla tavalla kustannussuuntautuneita silloin, kun ne eivät ylitä kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilauskäsittelyn alakvartiilin ja asennustyön ulkoistaneiden yritysten asennuskustannusten alakvartiilin perusteella laskettua kytkentätyön kokonaiskustannusta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan näin määritetyt kustannussuuntautuneet hinnat kuvaavat luotettavalla tavalla kohtuullisia tehokkaan toimijan kustannuksia sekä edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintävirasto velvoittaa tällä päätöksellään Anvian muuttamaan metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksiensä kuukausivuokria ja kytkentämaksuja kustannussuuntautuneelle tasolle. Hinnat eivät saa ylittää tässä päätöksessä asetettuja enimmäismääriä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan myöskään muut kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetut yritykset eli DNA Oy, Elisa Oyj, Lounea Oy ja TeliaSonera Finland Oyj eivät ole noudattaneet niille asetettua kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoitetta. Viestintävirasto on tämän vuoksi velvoittanut myös kyseiset yritykset noudattamaan samansuuruisia metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksujen enimmäismääriä. Metallijohdintilaajayhteyksien kytkentämaksujen osalta virasto on Anvian ohella velvoittanut myös Lounea Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n noudattamaan kytkentämaksujen enimmäismäärää. Viestintäviraston näkemyksen mukaan samansuuruiset hintojen enimmäismäärät edistävät tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

10 10 (48) Asiaa koskevat säännökset ja yritykselle asetetut velvollisuudet Asiaan liittyvä EU-sääntely Anvialle annetun HMV-päätöksen mukaisesti Anvian on hinnoiteltava sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja kytkentämaksut kustannussuuntautuneesti. TYK 71 :n 3 momentin mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Lain perustelujen mukaan säännös jättää Viestintävirastolle harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan, millä tavalla kustannukset määritetään sekä millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Kohtuullisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon säännöksen 5 -momentissa luetellut edellytykset. Kustannussuuntautuneen hinnan tulee 1) edistää viestintämarkkinoiden tehokkuutta ja kestävää kilpailua; 2) tuottaa hyötyä viestintäpalvelujen käyttäjille; 3) olla kohtuullinen suhteessa sillä tavoiteltaviin päämääriin; 4) kannustaa yritystä investointeihin tulevaisuudessa; ja 5) sallia kohtuullinen tuotto säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun arvioinnin viestintämarkkinalain mukaisesti teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten perusteella (ns. top-down hinnoittelumalli). Tällöin toiminnan tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi vertailemalla vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksia. Ilman kilpailupainetta toimivalla yrityksellä ei ole kuitenkaan tarvetta tehostaa toimintaansa ja tämän vuoksi on katsottu, että HMV-yrityksen omiin kustannuksiin perustuva sääntely ei kaikissa tilanteissa ja kaikkien säänneltyjen tuotteiden osalta johda kilpailtujen markkinoiden hintatasoon. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa myös teoreettisesti mallinnetun tehokkaan toimijan kustannusten käytön (ns. bottom-up hinnoittelumalli). Viestintäviraston soveltama hinnoittelumalli voi tietoyhteiskuntakaaren mukaan olla lisäksi yhdistelmä top-down- ja bottom-up-malleista. Tietoyhteiskuntakaaren 73 :n 1 momentin perusteella yrityksellä on velvollisuus osoittaa Viestintävirastolle, että sen tuotteesta tai palvelusta perimä hinta on kustannussuuntautunut Viestintäviraston käsitellessä hinnoittelua koskevaa asiaa. Vastaava säännös sisältyi myös viestintämarkkinalakiin. Tietoyhteiskuntakaaren 73 4 momentin perusteella Viestintävirasto voi hinnoitteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan yksittäistapauksessa päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoit-

11 11 (48) teena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutok- 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

12 12 (48) sia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Tietoyhteiskuntakaari mahdollistaa Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC+- laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Ennen mahdollisen uuden laskentamenetelmän käyttöön ottoa Viestintävirasto arvioi hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta tässä päätöksessä kuvatuin tavoin. Anvian tilaajayhteyksien vuokraamisesta perimät hinnat Anvian ja päivättyjen hinnastojen mukaan yritys perii metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien vuokraamisesta seuraavan taulukon mukaisia kytkentämaksuja ja kuukausivuokria. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kuukausivuokra /kk Kytkentämaksu Metallijohdintilaajayhteys (2-johdin) Metallijohdintilaajayhteyden rinnakkaisyhteys Valokuitutilaajayhteys omakoti-/pientaloissa ja muissa erillispientaloissa Valokuitutilaajayhteys rivi- /kerrostaloissa, liikekiinteistöissä ja muissa kiinteistöissä 11,90 116,00 5,95 73,00 77,50 185,00 110,00 185, Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat Anvian esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Jällenhankintahinta Anvia toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Anvia toimitti virastolle uudet laskelmat Viestintäviraston pyynnöstä. Anvian toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty Anvian yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella.

13 13 (48) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Anvian hinnoittelulaskelman mukainen tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu viraston yhdessä teleyritysten kanssa vuosina kehittämään vakiokomponenttimenetelmään, jonka tarkoitus oli vakioida verkon pääomakomponentit, niiden yksikköhinnat ja pitoajat samoiksi kaikille yrityksille. Virasto luopui menetelmän jatkokehityksestä ja käyttöönotosta keväällä , mutta laskentamalli oli kuitenkin jo valmiina. Anvia on katsonut menetelmän soveltuvan yrityksen jälleenhankintahinnan määrittämiseen. Anvia on käyttänyt vakiokomponenttimenetelmää tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Anvia on laskenut verkon jälleenhankintahinnan vakiokomponenttimenetelmässä määritettyjen komponenttien ja yksikköhintojen perusteella. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan laskennassa Anvia on käyttänyt yrityksen omia tietoja komponenttien määristä, mutta komponenttien yksikköhintoina yritys on käyttänyt vakioituja yksikköhintoja, jotka Viestintävirasto on julkaissut syksyllä Yksikköhinnat perustuvat viraston määrittämiin vakioituihin yksikköhintoihin kaikkien kahdeksan enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamien yksikköhintojen mediaanin perusteella. Anvian laskelman mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Yrityksen selvityksen mukaan jälleenhankintahinnan määrittely yrityksen toimittamassa laskelmassa on rajattu vain käytössä olevaan verkkoon, joka on [ ] % koko verkosta. Anvian laskelmassa pääomaa ei sen sijaan ole rajattu pitoajan perusteella eli käytössä oleva osa verkosta on mukana verkon tai verkon osien iästä riippumatta. Yrityksen ilmoituksen mukaan yrityksen koko metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Anvian virastolle toimittaman selvityksen mukaan yritys on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset poistot käyttäen [ ] vuoden poistoaikaa. Anvia on laskenut poistot jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu [ ] euroa kuukaudessa. Anvia on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esit- 7 Viestintävirasto Verkkovuokrauksen enimmäishintojen määrittämiseen uudet keinot - päätösluonnokset valmistuvat syksyllä. uudetkeinot-paatosluonnoksetvalmistuvatsyksylla.html

14 14 (48) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä tämän jälleenhankintahinnan (JHH eli tilaajayhteysverkon arvo) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Sitoutuneen pääoman määräksi saadaan yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu kertomalla sitoutuneen pääoman määrä sitoutuneen pääoman tuottoprosentilla. Anvia on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa kuukaudessa. Anvian tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut ja verkon rakentamiseen liittyvät ostot. Yrityksen käyttökustannusten kohdistaminen tilaajayhteystoimintaan perustuu toimintolaskentaan. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa ja ne perustuvat toimintolaskentaan. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Anvian tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on [ ] kappaletta (tilanne ). Tilaajayhteyden kuukausivuokran kokonaiskustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohtimisen verkon tilaajayhteyksille on 11,90 euroa kuukaudessa. Valokuitutilaajayhteys Anvia on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Laskelmat on laadittu erikseen toisaalta omakotitaloihin

15 15 (48) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto rakennettujen yhteyksien (FTTH) 8 ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) 9 yhteyksien osalta. 10 Laskelmien lähtökohtana on ollut valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta, jonka jakaminen FTTH- ja FTTB-yhteyksille on perustunut arvioon. Anvian arvion mukaan FTTB-liittymien rakennuskustannukset ovat noin [ ] kertaisia verrattuna FTTH-liittymään. Käyttö- ja yleiskustannukset on sen sijaan jaettu FTTH- ja FTTBliittymille liittymämäärän suhteessa. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Kuten metallijohtimisessa tilaajayhteysverkossa, myös Anvian FTTH- ja FTTB-tilaajayhteysverkkojen jälleenhankintahinnat perustuvat Viestintäviraston valmistelemaan vakiokomponenttimenetelmään ja vakioituihin yksikköhintoihin. Kuten metallihohdintilaajayhteysverkossa, myös valokuitutilaajayhteysverkossa Anvia on rajannut jälleenhankintahinnan koskemaan vain käytössä olevaa verkkoa, joka on [ ] % koko verkosta. Käytössä oleva osuus verkosta on FTTH- ja FTTB-verkoissa sama. Kustannusten jakaminen FTTH- ja FTTB-yhteyksille perustuu yrityksen mukaan arvioon. Laskelmien mukaan koko valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on yhtensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksien jällenhankintahinnaksi on arvioitu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Yrityksen ilmoituksen mukaan yrityksen koko valokuitutilaajayhteysjohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Vuosittaiset poistot Anvia on laskenut edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on [ ] euroa. FTHH-verkossa poistojen määrä on [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistot ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa kuukaudessa. Anvia on laskenut valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman (NKA) samalla tavoin kuin metallijohdintilaajayhteysverkossa. Yrityksen hinnoittelulaskelmissaan esittämä sitoutu- 8 Fiber to the home 9 Fiber to the building 10 Yritys itse käyttää FTTH-yhteyksistä lyhennettä FTTH B2C ja FTTB-yhteyksistä FTTH B2B.

16 16 (48) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä nut pääoma on yhteensä [ ] euroa, josta FTTH-yhteyksien osuus on yhteensä [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton yritys on laskenut verkon nykykäyttöarvolle ja toimittamassaan laskelmassa Anvia on käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksiin sitoutunut pääoma on [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on FTTHverkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa kuukaudessa. Anvian valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksille Anvia on kohdentanut käyttökustannuksia [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut, toimitilavuokrat, ulkopuoliset palvelut ja verkon rakentamiseen liittyvät ostot. Käyttökustannukset on jaettu FTTH- ja FTTB-yhteyksille liittymämäärän suhteessa. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTHyhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Näin ollen käyttökustannusten määrä per tilaajayhteys ei eroa yhteystyyppien välillä. Yrityksen hinnoittelulaskelmissa esittämät yleiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksille yleiskustannuksia on kohdennettu [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Yleiskustannukset muodostuvat taloushallinnon, hallinnon, varastopalveluiden ja palkkahallinnon kustannuksista. Yleiskustannukset on kohdistettu laskentakohteille toimintolaskennalla. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Näin ollen yleiskustannusten määrä per tilaajayhteys ei eroa yhteystyyppien välillä. Anvian virastolle toimittamien hinnoittelulaskelmien mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa. FTTH-yhteyksien osalta kustannukset ovat [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää tilanteen mukaan, jolloin FTTHtilaajayhteyksiä oli [ ] kappaletta ja FTTB-tilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Yrityksen laskelmassa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 77,50 euroa ja 110 euroa.

17 17 (48) Viestintäviraston arvio Anvian tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteista Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat Anvian ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoittelun velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus 11 on pitänyt lainvastaisena laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallintooikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. 11 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

18 18 (48) Anvian laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei sisältänyt yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevaa verkkoa. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi Viestintävirasto on omassa laskelmassaan määrittänyt Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle yrityksen toimittamien tietojen perusteella. Viestintävirasto on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota Anvian käyttämän vakiokomponenttimenetelmän mukaisien kaivuolosuhteiden jakautumiseen. Anvian laskelman mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon rakentamisen kaivutyöt jakautuivat siten, että kaivutöistä [ ] % oli muulla kaupunkialueella, [ ] % taajamassa ja maaseudulla [ ] %. Viestintävirasto pyysi Anviaa toimittamaan uudet arviot kaivuolosuhteiden jakautumisesta eri alueilla, koska Anvian jakaumat eivät viraston näkemyksen mukaan antaneet riittävän luotettavaa kuvaa kaivuolosuhteiden todellisesta jakautumisesta. Anvian uuden selvityksen mukaan yrityksen toiminta-alue jakautuu siten, että muun kaupunkialueen osuus on [ ] %, taajama-alueen [ ] % ja maaseudun [ ] %. Viestintävirasto on käyttänyt omassa arvioinnissaan kyseisiä lukuja jälleenhankintahinnan määrittämisessä, koska Viestintävirasto katsoo, että kyseiset luvut kuvaavat paremmin Anvian toimintaolosuhteita. Anvian laskelmassa jälleenhankintahinnan määrittämisessä on käytetty vakioidun komponenttimenetelmän mukaisia vakioituja yksikköhintoja, jotka määritettiin kaikkien kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikköhintojen mediaanin perusteella. Anvian yksikköhinnat perustuvat näin ollen kaikkien kustannussuuntautuneen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten yksikköhintoihin, ei Anvian omiin yksikköhintoihin. Viestintävirasto on omassa arvioinnissaan käyttänyt Anvian omia yksikköhintoja jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Anvian omien yksikköhintojen käyttäminen antaa oikeamman kuvan Anvialle aiheutuneista kustannuksista jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintävirasto on määrittänyt omassa laskelmassaan Anvian jälleenhankintahinnan siten, että jälleenhankintahinta sisältää yrityksen tuotannollisessa käytössä olevan koko tilaajayhteysverkon arvon, jossa on käytetty Anvian omia yksikköhintoja ja päivitettyjä kaivuolosuhteiden jakaumaa. Viestintäviraston arvio Anvian koko tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta on [ ] euroa. Viestintäviraston laskelman mukainen verkon jälleenhankinta-arvo on siten [ ] euroa eli [ ] kuin Anvian omassa laskelmassaan esittämä verkon jälleenhankintahinta. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien kustannussuuntautuneen hinnoitteluun velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta.

19 19 (48) Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa poistojen määrä on [ ] kuin Anvian esittämässä laskelmassa. Viestintävirasto on siten huomioinut laskelmassa [ ] poistokustannuksia kuin mitä Anvia on esittänyt omassa laskelmassaan. Viestintäviraston laskelmassa vuosittaisten poistojen määrä on [ ], koska virasto on määrittänyt vuosittaiset poistot edellä esitetylle jälleenhankintahinnalle, joka on määritetty yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle käyttäen päivitettyä kaivuolosuhdejakaumaa sekä yrityksen omia yksikköhintoja. Lisäksi vuosittaisten poistojen laskennassa Viestintävirasto on käyttänyt 30 vuoden teknistaloudellista poistoaikaa, joka on [ ] kuin Anvian käyttämä poistoaika. Sitoutunut pääoma Tietoyhteiskuntakaaren mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on

20 20 (48) vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknistaloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Käytännössä aiemmalla nykykäyttöarvon laskentakaavalla sitoutuneeksi pääomaksi muodostui verkon iästä riippumatta keskimäärin noin puolet verkon jälleenhankintahinnasta. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Viestintäviraston nyt käyttämällä laskentakaavalla määritetty sitoutunut pääoma kuvaa siten aiempaa paremmin verkon iän mukaista sitoutunutta pääomaa, jolloin esimerkiksi uudemman verkon sitoutunut pääoma (verkon nykykäyttöarvo) muodostuu korkeammaksi kuin keski-iältään vanhemman verkon sitoutunut pääoma. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkko-