Metsien terveyshyödyt ja niiden soveltamisen mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Metsien terveyshyödyt ja niiden soveltamisen mahdollisuuksia Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Koli Forum , Kolin kansallispuisto

2 Luonto, ihminen ja hyvinvointi Tutkimuksen pääkysymyksiä: Miten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia saadaan? Minkälaiset ympäristöt lisäävät hyvinvointia? Kenelle luontokäynneistä on hyötyä? Kuinka vahvaa tutkimusnäyttö on? Kuinka tuloksia voi hyödyntää? Yhteistyö: THL, Tampereen yliopisto, UKK-instituutti, Helsingin yliopisto, ODL-liikuntaklinikka (Oulu) Japani, Pohjoismaat, Eurooppa

3 Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjen mahdolliset vaikutusmekanismit Ympäristöaltisteet Vähemmän melua ja ilmansaasteita Stressin hallinta ja elpyminen Kognitiivinen, fysiologinen Luontoympäristö Luontotyyppi, koko Luontokontakti Useus, käynnin pituus, aktiviteetti Fyysinen aktiivisuus Lisääntynyt liikunta Terveys ja hyvinvointi Yksilölliset erot: ikä, sukupuoli, sosioekonomiset tekijät, terveydentila, luontosuhde, ympäristöpreferenssit Sosiaaliset kontaktit, Vuorovaikutus tai oma aika (Tyrväinen ym. 2018, mukaellen Hartig ym. 2014) Immuunipuolustuksen vahvistuminen

4 Luonto hoitaa mieltä ja kehoa Myönteiset tunteet lisääntyvät ja mieliala tasaantuu. Stressi vähenee. Tarkkaavaisuus ja keskittyminen parantuvat. Mahdollisuus omaan rauhaan tai kanssakäymiseen Luontoympäristö aktivoi liikuntaan. Luontoliikunta kehittää kehoa monipuolisesti (Tyrväinen, Korpela, Ojala 2014) Kuvat: Maija Faehnle ja Erkki Oksanen

5 Viherympäristöjen määrän, laadun ja sijainnin yhteys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen GreenHealth-projekti ja Japani-Suomi tutkimusyhteistyö: Luke, THL ja TaY) Tutkimusympäristöt Kaupunkimetsä (Helsingin keskuspuisto) Suurehko puistoalue (Alppipuisto) Vilkas keskusta-alue (Helsinki) 5 Kuvat Erkki Oksanen

6 Millainen kaupunkiluonto elvyttää?: Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät Elpyminen viheralueella ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen tunnin kävelyn jälkeen. Keskuspuiston metsä elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka. Syke matalampi ja syketaajuuden vaihtelun korkeampi viheralueilla, joka kertoo rentoutumisesta luonnossa (Lanki ym. 2017) ,3 4,6 3,8 Kaupunki Puisto Metsä

7 Millainen metsä elvyttää? What kind of forest is restorative? Funding: Kone foundation & Luke ( )

8 Koeasetelma ja aineisto Toteutus Yhteensä 66 vapaaehtoista pääkaupunkiseudulta osallistui kokeeseen työpäivän jälkeen Neljä eri tavoin hoidettua metsää Käynti eri kohteissa 4-5 hengen ryhmissä (istuminen + kävely)

9 Luonnon merkitys asuinympäristössä Tutkimustuloksia: Vähentää sairastavuutta Ihmiset kokevat olevansa terveempiä Vihreillä asuinalueilla eletään jonkin verran pidempään. Myös tuloluokkien väliset terveyserot pienimpiä näillä alueilla Luontokontakti ja luontoalueiden läheisyys asuinympäristössä vähentävät sairastumista allergioihin Esikaupunkialueilla lähellä sijaitseva luonto lisää liikunta-aktiivisuutta Luontosuhde vaikuttaa luontoliikunnan määrään (Maas 2009, Mitchell 2008, Hanski ym. 2012, Pietilä ym. 2015, Tyrväinen ym. 2016) Kuva: Erkki Oksanen/Metla

10 Tutkimusnäyttö luonnon terveysvaikutuksista? Tutkimusnäyttö melko vahvaa luonnon myönteisistä vaikutuksista mielialaan (terveillä henkilöillä) Luonnon terveyshyödyissä merkittävää kansanterveyden potentiaalia Tietoa tarvitaan annos-vaste suhteesta, yksilöllisistä eroista ja terveyshyötyjen pitkäaikaisvaikutuksista Näyttöä terveyshyödyistä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa vähän. Tarvitaan tasokkaita ja pitkäkestoisia tutkimuksia. Tyrväinen.L.,Lanki,T.,Sipilä, R. & Komulainen, J. 6/ Duodecim-lehti Kuva: Martina Motzbäuchel. Maaseutuvirasto

11 Sovellusesimerkkejä tiedon hyödyntämisestä

12 Vihreän hyvinvoinnin esimerkkikonsepteja (SITRA 2013)

13 Metsäterapia Japanissa Japanissa tutkimuksissa käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi, Metsien käytön edistämiseksi koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia (Shínrin- Yoku, Forest Bathing). Metsäkylpyohjelmissa koulutetut terveysmetsäoppaat ohjaavat ihmisiä metsäkävelyille. Kuva Takahide Kagawa 13

14 Hyvinvointimatkailun elementtejä: FinnRelaxtuoteperhe Suomalainen saunakulttuuri Kokonaisvaltainen saunomisen kokemus Saunomisen perinteet Sauna hiljaisuus erikoistuotteet: sauna jooga, turvehoidot ym. Ruoka, juoma ym perinteiset hoitokäytännöt (jäsenkorjaus ym,) Kajava hieronta Method Putkisto Suomalainen kosmetiikka ja hoidot Suomalainen sauna Suomalaiset hoitokäytännöt Natural luxury and harmony Puhdas luonto Ruoka Luonnossa liikkuminen Puhdas vesi ja ilma Metsän hyvinvointivaikutukset Hiljaisuus Tila Valo, kaamos Vuodenajat Turvallisuus Terveellinen ruoka Paikallisruoka Luomuruoka Villiruoka (marjat, sienet, yrtit) Keräyskulttuuri ja ruoan valmistus

15 Kokeiluhankkeita Ikaalisten kylpylä: tutkimustuloksiin perustuva terveysluontopolku (Voimapolku ). Kuopio Spa Kunnonpaikka: miesten painonhallinta luontoliikunnan avulla (2015) Sipoon terveyskeskus: mielenterveyskuntoutujia ja 2-tyypin diabetespotilaita säännöllisille luontokäynneille osana hoitoa (2016- ) Päijät-Hämeen keskussairaalan terveysmetsä: suunnitelma 2018 (Aalto yliopisto)

16 Virtuaaliluontoympäristöt tietotyöläisten hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukena (VIRTUNATURE )

17 Luontomatkailun ja virkistyspalvelujen kehittämisen lähtökohtia Luontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi- ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö työllistävät Suomessa arviolta henkilöä (10 % biotalouden työllistävyydestä, Tilastokeskus). Sektorin kehittämistä hankaloittavat tietopohjan hajanaisuus ja puutteellisuus. Luontomatkailu ja virkistyskäyttö ovat usean ministeriön ja elinkeinosektorin toiminta-aluetta. Puutteellinen sektorin tilastointi ja seuranta Kuva: Mikko Jokinen/Luke 17 Alatunnisteteksti

18 Metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen ja turvaaminen (VirKein) Kolme pääteemaa: Luontomatkailun kestävät liiketoimintamallit ja tuotteistaminen Virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastoinnin ja seurannan parantaminen Suomen olosuhteisiin soveltuvat uudet rahoitus- ja toimintamallit luontoympäristön vetovoimaisuuden turvaamiseksi Kuvat: Erkki Oksanen ja Ville Hallikainen/Luke Toteutus Luke, Itä-Suomen yliopisto ja SYKE, Rahoitus Valtioneuvoston kanslia 18

19 Kokeiluhankkeiden kautta metsän hyvinvointihyödyt laajempaan käyttöön Luontoympäristön laadun turvaamiseen tarvitaan uusien rahoitus- ja toimintamallien kokeiluhankkeita erityisesti yksityismailla. Alueet, joilla merkittävää virkistys- ja matkailukäyttöä ja toimijat kiinnostuneita ottamaan vastuuta ympäristön hoidosta Luonnon- ja maisemansuojelun imagohyödyt matkailussa ja metsätaloudessa?

20 Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys matkailualueilla kesällä ja talvella. Kuvaarviointien tulokset, 26 maisemaa (Tyrväinen ym. 2017) METLA Talvinäkymät Kesänäkymät K K T 4T 21T *** *** *** *** * *** ** *** *** *** ** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Tilastollinen ero (t-testi): p < 0,05 = *; p < 0,01 = **; p < 0,001 = ***)

21 Kuva-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Tyrväinen ym Talvinäkymät tilastollisesti parempia METLA P28 P3 P22 P5 P15 Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Talvikuvat Kesäkuvat

22 Maisema- ja virkistysarvokaupan kokeiluhanke Kuusamossa ( ) Edellytyksiä tutkittu Kuusamossa Ympäristön laadun turvaaminen: Maisema ja monimuotoisuus Rahoitus: Matkailuyritykset, asiakkaat, muut > korvaus maanomistajalle. Matkailullisesti keskeiset kohteet, uudistuskypsät metsät Päätehakkuun siirtäminen, hakkuutavan muutos Kansainvälinen SINCERE-projekti, (koordin.) EFI Tyrväinen ym. 2014, Mäntymaa ym. 2017,

23 Yhteenvetoa Luontoalueiden virkistys- ja matkailukäyttö kasvussa; terveyshyödyt tunnistetaan jo melko laajasti. Terveyshyödyt liittyvät erityisesti terveyden ylläpitoon, sairauksien ehkäisyyn, sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Terveyshyötyjä saadaan säännöllisen ja toistuvan käytön kautta -> luontoalueiden tarjonta turvattava maankäytön suunnittelussa. Luontoalueiden laadun ylläpito metsänhoidolla (Ikä- ja puulajirakenne sekä virkistyskäyttöä palveleva hoito). Yhteistyön lisääminen liikunta, terveys- ja sosiaalialan, matkailun sekä luontoja metsäsektorin välillä

24 Kirjallisuutta Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Duodecim 134 (13): Tyrväinen, L., Sievänen, T., Konu, H., Aapala, Kaisu, Pellikka, J. ym. (2018). Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 88/ s. Aapala Kaisu, Tyrväinen Liisa, Reinikainen Martina, Lehtoranta Virpi, Usva Kirsi, Ojala Olli & Vihervaara Petteri (2017). Uusia keinoja vetovoimaisen luonnon turvaamiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 83/ s. Jäppinen, J., Tyrväinen, L., Ojala, O. & Reinikainen Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen ( ) tulokset ja toimenpidesuositukset. Liisa Tyrväinen, Eira-Maija Savonen ja Jenni Simkin Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus.11/ s