Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä

Transkriptio

1 Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä Maija Sipilä & Liisa Tyrväinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 0 syytä olla osallistamatta asukkaita ei aikaa ei resursseja asukkaat eivät ymmärrä metsäsuunnittelua asukkaat kuitenkin vastustavat asukkaat eivät pysy asiassa osallistaminen tietää iltatöitä vain harvat kuitenkaan osallistuvat asukkaat edustavat vain itseään osallistaminen tuo kritiikkiä asukkaiden näkemyksiä on vaikea hyödyntää

3 Mikä on osallistamisen tarkoitus metsäsuunnittelussa?

4 Kokemuksia vuorovaikutuksesta Tyytyväisyys työryhmään perustuvaan suunnittelumenetelmään Asukkaat (n=334) Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa En kovin tyytyväinen En lainkaan tyytyväinen Muut viranomaiset (n=43) Rakennusviraston edustajat (n=33) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % Sipilä & Tyrväinen 2005

5 Kokemuksia vuorovaikutuksesta Asukkaat (n=345) Muut viranomaiset (n=43) Rakennusviraston edustajat (n=33) Väite: Vaikuttamismahdollisuuksista on annettu liian optimistinen kuva. Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 00 % Sipilä & Tyrväinen 2005

6 Kuntalaiset osallistujina KuntaSuomi (Sjöblom 2006) kuntalaiset osallistuvat enemmän kuin aiemmin mutta heidän uskonsa osallistumisen vaikuttavuuteen on vähentynyt aktiivit (36%) epäuskoiset aktiivit (3%) potentiaalisesti aktiivit (7%) epäaktiivit (5%)

7 Metsien ja muun luonnon merkitys ihmisille mielipaikat useammin luonnossa (erityisesti metsäalueilla) kuin rakennetussa ympäristössä luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti psyykkiseen terveyteen viikottainen kontakti luontoon töiden tai opiskelun lomassa lisää myönteisiä tuntemuksia ja vähentää kielteisiä (Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi, SA , Tyrväinen ym. 2007) luonnon kokeminen subjektiivista millainen ja miten hoidettu luontoympäristö on hyväksi koettu ja terveellinen?

8 5 Asukasluokittelu Suuri Aidot urbaanit (5 %) Tavalliset urbaanit (22 %) Kaupungin vetovoimaisuus Urbaanit luontoihmiset (8 %) Tavalliset luontoihmiset (2 %) 5 Sijoittumattomat (25 %) Aidot luontoihmiset (9 %) Vähäinen Vähäinen Luonnon vetovoimaisuus Tyrväinen ym Suuri

9 Mielipaikka % Aidot luontoihmiset Tavalliset luontoihmiset Urbaanit luontoihmiset Tavalliset urbaanit 60 Aidot urbaanit Muut Metsä ja luontokohteet Rakennetut viheralueet Kaupunkikohteet Tyrväinen ym. 2007

10 Mielipaikat asuinympäristön viheralueilla # Asukkaiden mielipaikkakuvauksia: Lammaspuisto Lammen ympäristö on mukava, koska se on sopivasti luonnontilassa mutta kuitenkin hoidettu. Kaunis järvimaisema keskellä kaupunkilähiötä, kerää vesilintuja kesäisin. VANTAA ## # Raappavuori Paikka jossa on tunne, että ympärillä on laajasti metsää ja rauhaa. # Läheisellä kalliolla eräs tasainen kivi jolla käyn istumassa, hiljennyn, ajattelen ilojani ja suruja. ESPOO 0 2 Kilometers HELSINKI # ## # W Mielipaikka 0 % - 2 % 3-4 % 8 % 7 % N E S Jokiuomanpuisto Vehreä puisto, jossa voi ottaa aurinkoa, istuskella penkeillä, tavata ehkä muita ihmisiä tai olla rauhassa, katsella lintuja. Vantaankoski Vuodenajat näkyvät, hyvä ulkoilukohde uuden kevyenliikenteen sillan ansiosta, kulttuurihistoriakohde.

11 Yleiskaavaluonnoksen rakentamisehdotusten sijoittuminen arvokkaille viheralueille VANTAA,2,3,6,2 ## ## # Arvokkaimmat viheralueet #,7,2 (painotettuna arvojen tärkeydellä) arvo 2 arvoa 6 ESPOO 2,6 2,6 6 3,2,3,5,2,6,2,3,6 ## HELSINKI 0 2 Kilometers # 3 arvoa 4 arvoa Yleiskaavaluonnoksen rakentamisalue N W E Numeroiden selitykset: = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet, 5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto S

12 Tieto osallistavassa suunnittelussa tieto luontoalueiden koetuista arvoista ja merkityksistä kerättävä kokijoilta itseltään (vrt. luontotietojen kartoitus inventoimalla) asukkaat myös luontotiedon tuottajina: esim. pitkäaikaishavainnoista täydennystä luontoinventointietoihin (Yli-Pelkonen 2006) miten ja millaisin perustein määritellään, mikä on pätevää ja tarpeellista tietoa? (Bäcklund 2007) miten yhdistetään asukkailta suunnittelua varten kerätty tieto, asukkailta muuten tullut tieto (aloitteet, asiakaspalaute ) ja muu suunnittelussa huomioitava tieto? luontoarvojen ja ihmisten kokemien arvojen yhteensovittaminen?

13 Ajankohtaisia tutkimuksia Greendecision (Metla & HY) mitä hyötyä vuorovaikutuksesta luontoalueita koskevassa suunnittelussa? asukkailta saatavan tiedon hyödyntäminen luontoarvojen ja koettujen arvojen suhde Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto osana suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää (Bäcklund) tiedon saamisen ja hyödyntämisen ongelmat laadukkaan tiedon kriteerit tiedon hyödyntämisen edellytykset

14 Ajankohtaisia tutkimuksia Pehmo-GIS kaupunkisuunnittelussa (YTK) interaktiivinen työkalu osallistavaan suunnitteluun tieto asumisen vetovoimatekijöistä tiedon paikantaminen ja visualisointi Tieto/valta kaupunkikehityksessä (TKK & HY) tiedon lajien käyttö (tieteellinen tieto, GISanalyysit, jaetut kokemukset, henkilökohtainen tieto ) asuinaluetaso, kaupunkitaso, seututaso

15 Onko talkooperinteellä tulevaisuutta? osallistavan suunnittelun yksi merkitys voi olla asukkaiden aktivointi ympäristöstä huolehtimiseen esim. Rentukka Turussa: siivous, niitto, polunkunnostus, linnunpöntönripustus kunta hoitaa vai kunta kumppanina? (vrt. Haverinen 2006) metsän jako hoidollisiin osa-alueisiin käyttäjänäkökulmasta, esim. metsänreuna osin asukkaan oman puutarhan jatkeena

16 Mitä metsäsuunnittelijan ammattitaitoon kuuluu? Ainakin osallisten tunnistaminen tiedon kerääminen, tulkitseminen, arvottaminen kuntalaisten edunvalvonta metsiä koskevissa asioissa (mm. kaavoitus, päätöksenteko) yhteydenpito metsän käyttäjien kanssa Mahdollisesti myös tiedon välittäminen sille, jolle se kuuluu osallisten kouluttaminen metsäluontoon ja suunnitteluun liittyvistä asioista osallisten valmentaminen osallistumiseen

17 Johtopäätöksiä metsäsuunnittelijoilla arvokas resurssi käsissään: metsiin liittyy potentiaali saada asukkaat aktivoitua toimimaan! tiedottamisen ja palautteenkeruun lisäksi tarvitaan keinoja saada asukkailla oleva tieto ja ideat mukaan suunnitteluun ja alueiden hoitoon uutta virtaa talkooperinteeseen, samalla uusia jäsennyksiä hoitotapoihin metsäsuunnittelijan roolin ja osaamisen määrittely: - millainen vuorovaikutusosaaminen kuuluu ammattitaitoon? - miten metsäsuunnittelun tulisi painottaa toisaalta poliittisten päätösten toteuttamista ja toisaalta asukkaiden näkemysten välittämistä päätöksentekoon?