Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 100. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:00-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen, poistui esteellisenä 125 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi, (klo 19:06 19:08) Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Ossi Keränen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 100 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kimmo Oila Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 118 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen 6 nähtäville (MRA 19 ), alue (Kh-asia), pöydälle Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle 25 asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle Espoonkartanon kaavarungon tarkistus, pöydälle Kivenlahti I A, ehdotus kaupunginhallitukselle 42 asemakaavan muutokseksi, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-asia) Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen 48 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso Karamalmi, asemakaavan muutosehdotuksen 53 hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo Piispanportti (Kalapuisto), asemakaavan muutoksen 59 hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 127 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n 70 maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 128 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun 90 vahvistaminen syyskaudelle Päätöksiä ja kirjelmiä 92

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kimmo Oila.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue (Kh-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 100 kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät; f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti varajäsen Partasen kannattamana, että osayleiskaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan suunnitelmista ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Maantäyttöjen tarkkaa rajausta tulee vielä miettiä erityisesti venevalkaman itäosassa lintujen elinympäristön varmistamiseksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Pöntynen, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen eli kolme (3) jäsentä. Sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula, jäsen Karhu, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Yksi (1) jäsen oli poissa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 100 Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä kolmea (9/3) vastaan, yhden ollessa pois, hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. Täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 100 f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 2 Finnoo, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Finnoo, kaavamääräykset ja kaavakartta - Finnoo, liitteet Finnoo, liitteet Finnoo, selostus Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen palvelukeskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Ranta-alueelle osayleiskaava mahdollistaa kaupunkimaisen ranta-asumisen rakentumisen julkisine kaupunkitiloineen ja sataman kehittämisen. Keskeinen osa osayleiskaavan maankäyttöratkaisua on Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikkon suojelu ja alueelle muodostettava kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on osa Länsimetron kehityskäytävää. Metron yhteysväli Matinkylään valmistuu vuonna 2016 ja sen jatkeen Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen on tavoitteena toteutua 2020 mennessä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja sekä , on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tiedotustilaisuuden yhteydessä järjestettiin ryhmätyö alueen nykyisistä arvoista ja lähtökohdista. Lisäksi Finnoon alueen lähtökohtia koskeva asukaskysely toteutettiin Internetkyselynä (webropol) Asukastilaisuuden muistio, ryhmätyön yhteenveto ja Internet-kyselyn yhteenvetoraportti ovat esillä osayleiskaavan Internet-sivustolla. Alueen kuvaus Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Ryssjeholmenin eteläiselle merialueelle ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueille. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kaksi saarta Pirisaari ja Ryssjeholmen. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden-alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 100 eteläosassa aivan meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos, HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo ja Espoon kaupungin Suomenojan venesatama. Kaava-alueen ainoa asumiseen käytetty alue on Hannuksen alue, joka on asemakaavan mukaan jo toteutunutta erillisten ja kytkettyjen pientalojen aluetta. Vuonna 2014 alueella asui noin 690 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itälänsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään Hyljelahteen, Finnoonsatamaan, jätevedenpuhdistamolle ja voimalaitokselle johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavat Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (lainv. 2007). 1.vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2010), 2. vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2014) ja 3. vaihemaakuntakaava (lainv. 2014). Voimassaolevien maakuntakaavojen mukaisesti osayleiskaava-alue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojan laakso on virkistysaluetta ja rannan suuntaisena on merkitty viheryhteystarve. Finnoon kaava-alueeseen kuuluvat saaret kuuluvat maakuntakaavassa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykerajauksen piiriin. Kohdemerkintä, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, on osoitettu Suomenojalle. Metrolinjaus on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä liikennetunnelin ohjeellinen linjaus. 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. 3. vaihemaakunta kumosi uudenmaan maakuntakaavan Suomenojan puhdistamoa koskevan merkinnän ET sekä 1.vaihemaakuntakaavan puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevat merkinnät. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan teemat ovat: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 4.vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä alkuvuodesta Kaavakartalla on osoitettu

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 100 maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, joista Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Skatanniemi-Kaitalahti-Rulludd -alue sijoittuu Finnoon osayleiskaava-alueelle. Luonnoksessa on lisäksi esitetty muutoksia pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke-rajauksen suunnittelumääräykseen. Määräyksen mukaisesti mm. rajauksen sisäpuolelle voidaan kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja nykyistä asutusta täydentävää asumista ja matkailun kannalta tarpeellista rakentamista. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Pääosa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Uudet liikenneverkon osuudet Länsiväylältä etelään ja Suomenlahdentie on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin. Raide asemineen on osoitettu kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Selvitysalueen länsipuolella olevat asemakaavoittamattomat alueet on yleiskaavassa osoitettu pääosin kaupunkimaiseen asumiseen (A1), samoin Finnoonkallion alue Finnoonsillan katualuevarauksen vieressä. Kaava-alueen itäosaan, Matinkylään rajautuen, on osoitettu tiivis ja matala asuntoalue (A2). Hannuksen alue on osoitettu nykyisellään säilyvänä asuntoalueena. Ali-Suomenojan alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jolle sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittuminen. Alueelle on osoitettu lisäksi joukkoliikenteen varikkoalue. Matinkylän ratsastustallin alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Kaava-alueen eteläinen merialue, sisältäen Ryssjeholmenin saaren, on rannikko- ja saaristovyöhykettä. Ryssjeholmen on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys on osoitettu Finnobäckenin varteen. Asemakaavat Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Sen pohjois- ja koillispuolella on voimassa olevat asemakaavat; pääasiassa erillis- ja kytkettyjä pientaloja sekä Länsiväylän lähellä liikerakentamiskortteleita. Rannan täyttöalueen länsiosa on asemakaavassa venevalkamaa. Täytön itäosa on vailla asemakaavaa, kuten edustan saaret Pirisaari ja Ryssjeholmen. Finnoonlaakso on lähivirkistysaluetta. Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli maanalainen asemakaava sai lainvoiman Osayleiskaava- alueella on vireillä kahdeksan asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio ja Matroonankatu käsittävät

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 100 tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. Viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Sen johdosta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettu Suunnittelun lähtökohdat ja vaihtoehdot Keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle oli valtuuston päätös ( ) Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Samassa yhteydessä valtuusto kehotti käynnistämään Suomenojan kaavoituksen. Osayleiskaavan suunnittelu perustuu Kaupunginhallituksen päättämiin tavoitteisiin. Finnoo-Kaitaa visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteeksi asetettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti valita Finnoon metroasemavaihtoehtojen maankäyttövertailun perusteella osayleiskaavan ja asemakaavojen suunnittelun pohjaksi metron eteläisen maanalaisen linjauksen. Osayleiskaavaluonnoksen valmistelun kanssa samaan aikaan oli käynnissä myös Finnoo - Kaitaa -alueen toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö, jonka tuloksien perusteella kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti alueen jatkosuunnittelun periaatteista. Finnoon osayleiskaavan vaikutusselvitystyössä ( Sito Oy) kehitettiin osayleiskaava-alueelle kolme maankäytön rakennemallia ja arvioitiin niiden vaikutukset. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perusteella. Osayleiskaavaluonnosta valmisteltiin yhteistyössä Matinkylä - Kivenlahti metron suunnittelun sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön kanssa. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa Suomenlahdentiestä oli olemassa vielä kaksi linjausvaihtoehtoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi tekemällään päätöksellä Suomenlahdentien pohjoisen linjauksen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen nähtäville Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtäville asetettu aineisto koostui kaavakartasta ja siihen liittyvästä konsultin tekemästä raporttiaineistosta, joka toimi luonnosvaiheessa myös kaavaselostuksena. Osayleiskaavaluonnoksen tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Finnoo viranomaisinfo ja tiedotustilaisuus lausunnonantajille pidettiin

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 100 Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin yhteensä 12 mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. rakentamiseen vesialueelle ja täyttöalueen laajuuteen, asukasmäärään ja sataman laajuuteen sekä linnuston ja altaan suojeluun ja niihin liittyviin selvityksiin. Eniten kannanottoja tuli meritäytöistä sekä linnuston huomioon ottamisesta. Luonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa. Useassa lausunnossa kritisoitiin täyttöalueiden laajuutta ja oltiin huolissaan lintualtaan säilymisestä. Esitettiin myös että Finnoon edustan saaret tulee osayleiskaavassa osoittaa pääasiassa yleiseen virkistykseen. Venesataman vesi- ja maa-aluetta tulee tarkistaa niin, että alueelle mahtuu 2000 venepaikan venesatama-alue tarvittavine julkisine ja kaupallisine venealan palveluineen. Palvelualuevarauksia tulee lisätä ja niiden sijaintia tarkistaa. Kulttuuriympäristömerkintöjä tulee täydentää kaavakarttaan. Kaavassa tulee paremmin huomioida tulva- ja voimalaitosriskit. Lisäksi tuotiin esille, että Suomenlahdentien jatko on oltava rakennettu, kun metro aloittaa liikennöintinsä Matinkylään. Luonnoksesta saadussa palautteessa tuotiin esille myös selvitysten täydennystarpeita. Esille tulleita asiakokonaisuuksia olivat mm.: savukaasujen leviämisselvitys, vesistöihin liittyvien vaikutusten arvioinnin tarkentaminen, korkean rakentamisen vaikutukset linnustoon, arviointi mahdollisten täyttöjen osalta, linnustolle aiheutuvat vaikutukset lajikohtaisesti sekä Martinkylän (Mårtensby) kylätontin inventointi. ELY-keskus esitti osayleiskaavaluonnoksessa antamassaan lausunnossaan tarpeen järjestää työkokous. Työkokous järjestettiin Espoon kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa Finnoonsataman alueen suunnittelusta yleisen kansainvälisen ideakilpailun Kilpailulla haettiin alueelle ratkaisuja etenkin merenrantarakentamiseen, meritäyttöihin, kanaviin ja sataman sijoittumiseen liittyen. Espoon kaupunki päätti 2012 arvioida ympäristövaikutusten arviointilain (YVA-laki) mukaisella kaksivaiheisella menettelyllä Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Arviointiohjelma oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiohjelmasta lausunnon Arviointiselostus oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiselostuksesta lausunnon Merialueen ruoppauksen ja täytön vaihtoehtoina ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen välillä oli eroja täytettävien merialueiden muodossa ja sijainnissa, mikä vaikuttaa esirakentamisen ruoppaus- ja täyttömassamääriin. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Koko kaavaprosessin ajan on käyty neuvotteluja eri lausunnonantajien kanssa. ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu mm. osayleiskaava-alueen

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 100 mahdollista jakamista kahteen osaan, harkinnanvaraisen YVA:n tarpeesta täyttöalueelle, ympäristöriskeistä ja kaavaprosessista. ELY:n ja ympäristöministeriön kanssa on käyty keskusteluja myös kaavamerkintöjen kehittämisestä. Osa osayleiskaavaluonnoksen palautteessa esille tulleista selvitysten täydennystarpeista on toteutettu mm. Finnoonsataman YVA-prosessin yhteydessä, erillisselvityksinä sekä arviointeina kaavaehdotuksen valmistelun tueksi ja osa toteutuu asemakaavatyön ja muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Luonnosaineistosta saadun palautteen sekä jatkosuunnittelua varten tehtyjen selvitysten, päätösten, vaikutustenarviointien ja arkkitehtikilpailun tulosten perusteella on kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltu osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotus Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Alueen pääliikenneverkkona toimii metro sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja pohjois-eteläsuunnassa Meritie. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Laskennallinen uusien asukkaiden määrä osayleiskaavaehdotuksessa on noin asukasta asumisväljyydellä 50 k-m 2 / asukas. Laskennallinen työpaikkojen määrä koko kaava-alueelle on noin työpaikkaa. Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille ja vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Merkittävin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä. Finnoon kaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena. Aluetta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Alueelle sijoittuva metroasema tukee kaupallisten palveluiden kehittämistä. Vyöhykkeelle sijoittuvat myös kaavan kouluvaraukset, jotka ovat hyvin saavutettavissa liikenteellisesti sekä virkistysalueverkoston kautta. Iivisniemeen rajautuvassa länsiosassa ja kaava-alueen itäosassa Matinkylään rajautuen asuntoalueet toteutetaan asuntokortteleina lähipalveluineen. Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Alue säilyy ja kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä. 2. Finnoon altaan ja Finnovikenin keskeisten osien muodostama suojelualue ja sitä täydentävä virkistysalueverkosto muodostavat kokonaisuutena vastapainon rakennetuille korttelialueille. Toiminnallisten virkistysalueiden keskeinen osa on virkistysalueiden vyöhyke metrokorttelin ja rannan välillä. Sitä täydentävät erikokoiset ja

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 100 erilaisia virkistyspalveluita tarjoavat puistot Finnobäckenin ja Djupsundsbäckenin varressa ja merenrannassa sekä rakentamisalueiden sisällä. Keskeisen kaupunkirakenteen solmukohdan muodostaa metroasemalta etelään sekä itään ja länteen risteävä virkistysalue. 3. Asumisen korttelit jatkuvat metrokeskuksesta merelle päin muodostaen yhdessä viheralueiden kanssa toiminnallisen selkärangan metrokeskuksen ja rannan välille. Nykyisen venesataman eteläpuolelle toteutettavia täyttöalueita ja keinosaarta kehitetään merellisinä rantakortteleina. Ranta toimii alueen porttina saavuttaessa mereltä ja Finnoonsatama voi kehittyä vesiliikenteen solmupisteeksi saaristovenelaitureineen. Alueen rannat säilyvät julkisessa käytössä. Osayleiskaava luo puitteet kehittää sataman ympärille viihtyisiä rantakahviloita ja -ravintoloita sekä toiminnallista vesivirkistystä, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden erilaiseen veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Ryssjeholmenin saari säilyy loma-asuntoalueena. Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on pyritty kehittämään osayleiskaavaa strategisemmaksi ja kaavaehdotuksessa esitetäänkin uusia merkintätapoja. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Yleiskaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä koskien mm. hulevesien hallintaa, maaperän ja pohjasedimenttien pilaantuneisuutta, tulvavaaraa ja -riskejä sekä energiataloudellisuutta. Osayleiskaavassa on kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Lisäksi alueen virkistyskäytön periaatteista sekä jatkosuunnittelua tukevista kehittämisideoista on laadittu virkistyksen visio (kaavaselostuksen liitteenä). Keskustatoiminnot ja asuminen Keskustatoimintojen (C-1) alueella tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metrosisäänkäyntejä ollaan. Keskustatoimintojen aluetta kehitetään kävelykeskustana. Keskusta kytkeytyy hyvien kävely- ja pyöräilyyhteyksien kautta muihin alueisiin. Rakentamisen korkeuden tulee madaltua alueen itäreunaa kohden ns. ruderaattialueen suuntaan. Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue-merkinnällä (A/C) osoitetut alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 100 keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahdentien pohjoispuolella, nykyisellä ns. Ali-Suomenojan teollisuusalueella, kaava mahdollistaa alueen voimakkaan uudistumisen asuntojen, palveluiden ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueeksi. Jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue sekä satama- alue osoitetaan kaavassa asuin- ja liikealueena (A-c). Asumisen lisäksi aluetta voidaan kehittää keskustatoimintojen laajenemisalueena. Merkintä mahdollistaa ranta-alueen ja metrokeskustan kytkemisen toisiinsa sekä palveluiden ja esim. veneilyyn sekä satamaan ja ranta-alueen virkistykseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen. Alueen läpi on osoitettu kaavassa keskustaa ja rantaa yhdistävä virkistysvyöhyke-merkintä. Jatkosuunnittelussa yhteys metrokeskuksen ja rannan välillä on keskeinen osa alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Asuntoalueet (A) sijoittuvat Kaitaantien varteen kaava-alueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itäosaan. A-1 merkinnällä osoitetaan osayleiskaavan mahdollistama tekosaari, jota kehitetään kerrostalovaltaisena asuntoalueena. Mårtensbyn (Martinkylä) historiallinen kylätontti on kaavassa osoitettu asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alueena (A/P). Hannuksen olemassa oleva asuntoalue on alueen eteläisintä osaa lukuun ottamatta kaavassa osoitettu merkinnällä kehitettävä asuntoalue. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo edellytykset pitkällä aikavälillä alueen kehittämiselle. Loma-asuntoaluemerkinnällä (RA) on osoitettu Ryssjeholmenin saari. Ranta-alue on osayleiskaavassa osoitettu kaavamerkinnällä suunnittelualue (su). Suunnittelualueella eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet on osoitettu likimääräisesti. Alueiden tarkempi sijainti ja rajaukset, toteuttamistapa sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Liikenne Osayleiskaavassa on osoitettu metrorata ja metroasema Finnoossa. Metro on alueen joukkoliikenteen pääyhteys, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kaavassa esitetään alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Lisäksi on osoitettu katuyhteys voimalaitosalueelle. Finnoonsilta on pääkatuyhteys alueen pohjoispuoleiselle Länsiväylälle. Suomenlahdentie on alueellinen kokoojakatuyhteys itään Matinkylän suuntaan ja Kaitaantie on alueellinen kokoojakatuyhteys Finnoon länsipuoleisille alueille. Meritie on alueellinen kokoojakatu, jolla eteläinen Finnoonsataman alue liitetään muuhun katuverkkoon. Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä. Lisäksi kaavassa on osoitettu maanalainen tila (mav), johon voi sijoittaa mm. pysäköintilaitoksia. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke satamasta keskustaan on tärkeä jalankulku- ja pyöräily-yhteys etelästä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 100 metroasemalle. Pirisaareen on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve, jonka toteuttamisedellytykset tulee tutkia tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Jalankulun ja pyöräilyn muu pääverkko toteutetaan pää- ja kokoojakatujen rinnalla tai erillisinä jalkakäytävinä ja/tai pyöräteinä. Palvelut Osayleiskaavaehdotuksen väestömitoituksen perusteella kaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja kahdeksalle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jotka ovat osoitettu varauksina koulupalveluille. Py -kohdemerkinnällä osoitetaan päiväkodin ja asukaspuiston ohjeellinen sijainti osana virkistysvyöhykettä osayleiskaava-alueen eteläosissa. Osayleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi asuntoalueen sisällä lähipalvelut on sisällytetty asuntoaluemerkintään. Keskustatoimintojen alueelle (C) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C) on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Tätä työtä tarkentamaan laadittiin Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Keskustatoimintojen alueelle (C) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C), metroaseman yhteyteen, on mahdollista osoittaa keskustaan soveltuvan asumisen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkatoimintojen lisäksi myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja. Finnoon pohjoisosat Länsiväylän tuntumassa vahvistuvat kaupan alueina osana Suomenojan suuryksikköaluetta. Asuin- ja liikealue (A-c) toimii keskustatoimintojen alueen reservialueena, missä on mahdollista kehittää pohjois-eteläsuuntaista toiminnallista monipuolisuutta. Länsiväylän etelänpuoleinen alue on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppa. Alueelle ei ole sallittua yli k-m 2 :n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. Asuin- ja liikealueella (A-c) sekä satama- ja varastoalueella (LS/ TV) on mahdollista kehittää veneilytoimintaan liittyviä palveluita sekä myös muita toimintoja. Satama- ja varastoalueeksi on osoitettu nykyisen venesatamakentän itäosa, noin 3,8 ha. Satamaan voidaan alustavasti sijoittaa yhteensä noin venepaikkaa kelluville ponttonilaitureille. Veneiden talvisäilytykseen varattu alue satamassa pienenee huomattavasti nykyisestä, mutta veneiden talvisäilytys mahdollistetaan myös voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikkaalueella (TP/TV). Veneiden talvisäilytystä korkeavarastoissa satamaalueella tai varasto- ja työpaikka-alueella tutkitaan jatkosuunnittelun

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 100 yhteydessä. Varasto- ja työpaikka-alueella on osayleiskaavan mukaan mahdollista myös suurten veneiden kenttäsäilytys. Satama-alueelle on kaavassa osoitettu sijainniltaan ohjeellinen paikka saaristovenelaiturille. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristonveneen pysähdyspaikan varaamiselle jatkosuunnittelussa. Satamaan lounaasta ja kaakosta johtavien veneväylien lisäksi kaavakartassa on osoitettu uusi veneväylä Pirisaaren itä- ja pohjoispuolelle, joka palvelee nykyisen venesatamakentän itälaidalle sijoittuvaa satamatoimintojen aluetta. Työpaikka-alueet Alueen pohjoisosat Länsiväylän varrella osoitetaan työpaikka- alueiksi (TP, TP/km, Kehitettävä TP). Erilaisilla työpaikka-aluevarauksilla luodaan mahdollisuudet monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Työpaikat kytkeytyvät tehokkaasti liikenneverkkoon ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Työpaikka-alueen (TP) rakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Länsiväylän eteläpuoleinen alue, jolla sijaitsevat nykyisin Bauhausin ja Plantagenin myymälät, on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Kehitettävä työpaikka-alue -merkinnällä osoitetaan Länsiväylän melualueelle sijoittuva alue. Pitkällä aikatähtäimellä aluetta voidaan kehittää osana Länsiväylän varren työpaikkavyöhykettä. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu varasto- ja työpaikka-alue (TV/TP). Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan voi sijoittua esim. satamatoimintoihin ja veneilyyn liittyviä työpaikkoja. Yhdyskuntatekninen huolto Finnoon uusille rakentamisalueille toteutetaan pääosin uusi vesihuoltoverkosto. Suomenojalle suuntautuvan viemäriverkon jätevedet johdetaan Blominmäen puhdistamolle kallioon tehtävän tuloviemäritunnelin kautta. Blominmäestä käsitellyt jätevedet johdetaan kallioon rakennettavaa purkutunnelia pitkin Finnoon osayleiskaava-alueen läpi. Jätevesien tuloviemäri- ja purkutunnelit on esitetty kaavakartassa ohjeellisella sijaintimerkinnällä. Nykyinen voimalaitosalue on kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi, jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen (EN/kem). Alueen energiahuollon runkoverkostot, kuten voimajohtolinjat, maakaasuputket ja runkokaukolämpölinjat, säilyvät pääosin nykyisellään.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 100 Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaava-alueen lähivirkistysalueet (VL) on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu Ali- Suomenojan ja Tiistilän välinen alue sekä Djupsundsbäckenin varsi. Lähivirkistysalueilla tulee ottaa huomioon luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Finnovikenin kosteikon itäpuoli on osoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun (V). Alueella tulee kuitenkin säilyttää ekologiset yhteydet sekä liito-oravan elinympäristö ja yhteydet. Virkistysaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, on osoitettu Hylkeenpyytäjäntien varteen Finnoon keskuksen eteläpuolella sekä ruderaattialueelle Finnoon altaan länsipuolelle (V/s). Ruderaattialue tulee säilyttää ja kehittää linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä. Pirisaareen on osoitettu yleisen virkistystoiminnan ja ulkoilun aluetta (V-1). Osayleiskaavaan on varattu virkistys- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 35 hehtaaria. Niiden lisäksi kaavassa on osoitettu päällekkäismerkinnällä virkistysvyöhyke sekä viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve -merkintä. Virkistysvyöhyke on tarkoitettu keskeiseksi toiminnallisia ja laadukkaita virkistysalueita ja -yhteyksiä tarjoavaksi vyöhykkeeksi, joka yhdistää merenrannan asuinalueet ja metroaseman. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve-merkinnällä ohjataan vastaavasti toiminnallisen ja laadukkaan kaupunginosapuiston tai puistojen sijoittamiseen kaava-alueen pohjoisosaan. Merkintöjen sijainti on ohjeellinen, joten toimintojen tarkempi sijainti ja toteuttamistapa päätetään asemakaavoituksessa. Riittävien toiminnallisten virkistysalueiden, -palveluiden ja -yhteyksien varaamista edellytetään lisäksi keskustatoimintojen, asuin- ja liikealueiden sekä asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneiden alueiden jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa osoitettu pääulkoilureittiverkosto sisältää kaava-alueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Pääulkoilureitit sijoittuvat ensisijaisesti nykyisille reiteille kaavan virkistysalueille. Pääulkoilureitti-merkinnän sijainti on ohjeellinen. Puistobulevardi-merkinnällä on osoitettu tarve laadukkaalle jalankulku- ja pyöräily-yhteydelle. Se yhdistää Nuottalahteen ja Hyljelahteen jatkuvan rantaraitin sekä virkistysvyöhykkeen yhteydet. Puistobulevardilla on myös keskeinen ekologinen merkitys osana liitooravan kulkuyhteyksiä. Rantaan sijoittuvan asuntoalueen määräyksessä edellytetään lisäksi rantojen suunnittelua julkiseen käyttöön sekä rantaraittia täydentävän paikallisen reitin sijoittamista merenrantaan. Länsiväylän varren melualue sekä voimalaitoksen ympäristö Finnoon altaan reunalla ja merenrannalla ovat osoitettu suojaviheralueiksi (EV-1 ja EV-2)

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 100 Luonnonympäristö Linnustollisesti arvokas alue eli Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on varattu suojelualueeksi (S). Alueella edellytetään valtakunnallisten linnustollisten arvojen ja luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen säilyttämiseen. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään suojelun toteutustapa ja luontoarvojen säilyttämiseksi tarvittavat hoitotoimenpiteet. Suojelualue on pääkäyttötarkoituksena noin 30 hehtaarilla. Liito-oravan esiintymisalueet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaan suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lajille soveltuva ja liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Kaavan virkistysalueet toimivat liito-oravien kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteys-merkinnällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin yhteyksien sijainti ja toteuttaminen. Finnobäckenin suu ja läheinen merialue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alue on linnustolle tärkeä kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana sekä lintupoikueiden kulkureittinä mereltä Finnoon altaalle. Kulttuuriympäristö Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä on osoitettu Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat. Lisäksi Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti on osayleiskaavassa merkitty muinaismuistoalueena (sm). Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Energiahuollon onnettomuusriskit Onnettomuusriskikartoituksissa (Lautkaski 2015, Gaia Consulting Oy 2011 ja Immonen 2015) on selvitetty Suomenojan voimalaitoksella mahdollisia onnettomuuksia, joilla voi olla vaikutuksia ympäröivän alueen maankäyttöön. Voimalaitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia on tunnistettu olevan maakaasun palamisen lämpösäteilyllä, höyrylieriöiden repeämisen painevaikutuksella sekä biopolttoainevaraston tulipalon savukaasuilla. Selvitysten perusteella kaavassa on osoitettu suojavyöhyke (sv), jonka sisällä on otettava huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Vaikutusten arviointi Osayleiskaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tarkkuudella kuin osayleiskaavayleiskaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 100 Kaavaehdotuksen vaikutuksen arviointi perustuu kaavatyön yhteydessä tehtyihin erillisselvityksiin sekä vaikutustenarviointeihin, aiempiin selvityksiin ja vaikutusten arvioitsijoiden asiantuntemukseen. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on pidetty kaavan työryhmän ja alueen asemakaavoittajien kanssa kaksi työpajaa. Arvioinnissa on käytetty hyväksi Finnoonsataman ruoppausta, täyttöä ja läjitystä koskevaa YVA-arvioinnin aineistoa ja johtopäätöksiä. Lisäksi kaavaehdotuksen suunnittelun tueksi laadittiin erillinen arviointi kaavan vaikutuksista luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutusten arvioinnin tulokset on dokumentoitu osaksi kaavaselostusta ja muuta kaava-aineistoa. Kaavaselostuksen liitteessä 24 esitetään yhteenveto osayleiskaavan merkittävistä vaikutuksista. Finnoon osayleiskaavan toteutumisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, työpaikka-alueiden kehittymiseen sekä palveluverkon täydentymiseen ja saavutettavuuteen. Alueen rakentuminen tarjoaa nykyisille ja uusille asukkaille merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Virkistysmahdollisuuden monipuolistuvat merkittävästi alueella. Alueelle sijoittuu sekä toiminnallisia puistoalueita asuinkortteleiden yhteyteen että erilaisia luontokokemuksia tarjoavia laajempia virkistysalueita. Virkistysalueverkoston rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi sijoittuen asuinkortteleiden yhteyteen. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Finnoonsataman virkistyskäyttömahdollisuudet ja virkistysarvot monipuolistuvat ja paranevat laadullisesti. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on laadittu useita arviointeja suunnittelun kuluessa. Luonnonalueiden pinta-ala vähenee ja virkistyskäytön kasvaminen saattaa aiheuttaa kulumista. Luontotyyppien kirjo ja lajiston monipuolisuus säilyy, sillä alueen sisältämät arvokkaimmat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymisalueet säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Osayleiskaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnallisen ja keskeiset paikalliset yhteydet. Finnovikenin kosteikkoalueen luonnonympäristö altaineen säilyy rakentamattomana ja Finnobäckenin varren keskeistä pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä suojaava puusto säilyy liito-oravayhteyksinä. Kalastajantien asuntoalueet kaventavat jonkin verran luonnonympäristöä kosteikon itäpuolella, mutta suojaisa yhteys säilyy. Muilta osin kaavan virkistysalueet ovat käytävämäisiä, mikä asettaa haasteita niiden ekologiselle toimivuudelle virkistyskäytön ohella. Mikäli nykyiselle merialueelle rakennettavat alueet toteutetaan täyttöinä, syntyy merenpohjan ruoppauksista ja veden virtausten ja viipymän muutoksista haitallisia vaikutuksia veden laadulle ja rehevöitymiskehitykselle. Ruoppauksen negatiivisia vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää esim. suojausratkaisuilla. Nykyiselle merialueelle rakennettavien alueiden negatiivista vaikutusta veden laatuun, virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen voidaan hyvin merkittävästi vähentää ja osa vaikutuksista kokonaan poistaa toteuttamalla

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 100 Päätöshistoria osa alueista paalulaattarakenteella. Merialueen rakentamisen määrä ja sijoittuminen sekä satamatoimintojen sijoittuminen arvioidaan keskeisiksi linnustoon vaikuttaviksi tekijöiksi. Yhteys merialueelta Finnoon altaalle on todettu linnustolle keskeiseksi, joten kaavaratkaisuilla on pyritty vähentämään sen toimivuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä, mutta alueen ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa (ihmisten nykyisiin liikkumistottumuksiin perustuvien) ennusteiden mukaan voimakkaasti vuoteen 2035 mennessä maankäytön lisääntymisen myötä. Finnoossa liikkumistottumuksia pyritään muuttamaan ohjaamalla ihmisiä liikkumaan jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä tarjoamalla hyviä yhteyksiä näille kulkutavoille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja toimivuuteen. Finnoon aseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Finnoonsataman hyvät liityntäyhteydet metroasemalle ovat tärkeitä. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Osayleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Alueella on myös muuta maanomistusta, joten kaupungin tulot muodostuvat tontinmyyntituloista, kehittämiskorvauksista ja maankäyttösopimusten kautta toteutuvista kokonaisuuksista. Alueen toteutuminen tukee myös metron toteuttamisen taloudellisuutta. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 100 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä (Kh-Kv-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että muutetaan istutettavaa alueen osaa koskeva kaavamääräys kuulumaan: "Säilytettävä ja istutettava alueen osa, jossa maastoa ei saa muokata ja jota tulee hoitaa kasvullisena istuttamalla tiheästi puita ja pensaita, siten että se toimii maisemallisena suojavyöhykkeenä Nupurintien suuntaan." Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se toimenpidekehotuksellaan kiirehtisi asemakaava-alueen ja sen lähialueiden kunnallistekniikan rakentamista, jotta tavoiteltu kokonaiskehitys nopeutuu. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa huolestuneena, että HSY:n parhaillaan meneillään olevaan Nupurintien vesihuoltorakentamiseen useiden kilometrien matkalta ei ole toistaiseksi kytketty kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kaikki osapuolet tulee pikaisesti saada toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet synergisesti Nupurintien alueella.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 100 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 4 Kulmakorpi I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kulmakorpi I, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Kulmakorpi I, tapahtumaluettelo - Kulmakorpi I, kaavamääräykset - Kulmakorpi I, kaavakartta - Kulmakorpi I, havainnekuva - Kulmakorpi I, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueen rakennusoikeus on noin k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut vuonna 2008, että alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat ja että alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Hyväksyessään asemakaavaehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että kevyen liikenteen verkoston suunnittelua jatketaan ja sen toteuttamisedellytyksiä selvitetään.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 100 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 4782, käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Vireilletulo Alueen kaavoitus on aloitettu Ämmässuon asemakaavan suunnittelun aikoihin ja näille alueille laadittiin yhteinen tavoiteohjelma. Valtuusto hyväksyi Ämmässuon asemakaavan vuonna Kulmakorven kaavaehdotus on ollut nähtävillä rakennuslain aikana vuonna Kaavahanketta ryhdyttiin jatkovalmistelemaan 2000-luvulla ja kuulemiset järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2001 nimikkeellä Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Kulmakorpi I:n päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty sekä Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Tällä hetkellä alueella on jonkin verran yritystoimintaa sekä moottoriurheilurata, mutta pääosalla kaava-aluetta kasvaa sekametsää. Kulkuyhteydet alueen eteläpuolella sijaitsevalle läjitysalueelle sijaitsevat alueella. Kulmakorpi I:n

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 100 läheisyydessä ovat Kolmperän asuinalue sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueelle ei osoiteta asumista, vaan tavoitteena on toimivan työpaikka ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on osoittaa yritysalue raskaammalle, mutta merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle ja varastoinnille, joka ei voi sijaita keskustoissa. Osa alueen yritystoiminnasta voi tukeutua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ekomon, toimintoihin. Kulmakorven alueelle mahdollistetaan sellaisten yritysten sijoittuminen, joissa harjoitetaan myös alansa tutkimus- ja kehitystyötä ja koulutusta. Alueen kehittäminen teollisuustyöpaikka-alueeksi vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava-, ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja kaupunginhallitus antoi siitä lausunnon. Alue on maakuntakaavassa työpaikka-aluetta. Asemakaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 100 Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin alueeksi, T ja pieneltä osalta virkistysalueeksi, V. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana asiasta saatiin 12 kirjallista muistutusta sekä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Kulmakorpi I:n alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kaupungin tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen. Aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) Kulmakorven alueelle voisi sijoittua tavaraliikenteen kuljettajien palvelu- ja levähdysalue. Kulmakorpi I:n alueen asema Espoon työpaikkastrategiassa on muotoutumassa kaavoituksen edetessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen tavoitteista työohjelman yhteydessä seuraavaa: Kulmakorven alue kuuluu voimassa olevaan, Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I. Siinä alue on osoitettu pääosin teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Kulmakorpi rajoittuu idässä ja lounaassa valtuuston hyväksymään Ämmässuon asemakaavaan. Moottoritien pohjoispuolella sijaitsee Histan osayleiskaavan luonnosalue. Alueella toimii pieniä varastoja teollisuusyrityksiä sekä betoniasema. Ne ovat vuokralla lyhyillä sopimuksilla. Alueen itäpäässä on motocrossrata, jonka vuokrasopimus on päättymässä. Toiminta tullaan siirtämään Kulmakorpi II alueelle, johon on yleiskaavassa osoitettu alue moottoriurheilulle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueelle on käyty neuvotteluja laajoista hankkeista, mm. kahdesta eri logistiikkakeskuksesta

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 100 (30 ha, k-m²). Nämä hankkeet ovat rauenneet. Tällä hetkellä neuvotellaan ns. rekkaparkin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä palveluista (huoltoasema, sosiaalitilat). Alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Se tarkoittaisi Kulmakorvessa Turunväylän ja Nupurintien reunavyöhykkeen suunnittelua muuksi kuin varastoalueeksi, esimerkiksi alueelle sopivan toiminnan mukaisesti toimisto tai liiketilaksi. Alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Asemakaavaehdotus on laadittu periaatelinjausten mukaisesti, huomioiden kuitenkin alueen maanomistusolot ja jonkin verran muuttuneet toiminnalliset tavoitteet. Lisäksi asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan mukainen ratalinjaus aluevarauksena sekä alueen maanomistajien kehittämistavoitteita. Kaava-alueen vieressä sijaitseva Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on monipuolinen yhdyskuntia palveleva laitos, jonka läheisyys asettaa joitakin eritysehtoja maankäytön suunnittelulle, mutta luo myös mahdollisuuksia alueen kehittymiselle. HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa kohti ekoteollisuuskeskusta (Ekomo). Kulmakorpi I alueen asemakaavaehdotuksessa on huomioitu myös näitä muutoksia ja tavoitteita. Kulmakorpi I:n kaava-alueen maankäyttö on pääosin teollisuutta ja varastointia. Lisäksi alueelle mahdollistetaan toimitila- ja toimistorakentamista. Tavoitteena on monipuolinen ja imagoltaan korkeatasoinen työpaikka-alue logistisesti hyvällä paikalla. Parhaimmillaan alueen yritykset voivat hyötyä toistensa läheisyydestä ja parantaa palvelujaan. Tavoitteena on, että asemakaavasta ei koidu merkittäviä haittoja lähialueiden asukkaille, vaan joitakin nykyisiä lieveilmiöitä voidaan asemakaavan myötä hillitä. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Alueen rakennusoikeus on k-m 2 ja kaavan aluetehokkuus ea = 0,22. Teollisuudelle ja varastoinnille osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimisto- sekä huoltamorakentamiselle noin k-m 2. Toimintaa liittyviä myymälätiloja sallitaan vähäisesti ja niiden laatua ja määrää ohjataan asemakaavalla. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää. Maankäyttö ja kaupunkikuva Kulmakorven alueesta rakentuu oletettavasti pitkähkön ajan kuluessa laaja teollisuus- ja varastoalue (T, T-1 ja T-2). Alue on suunnattu paljon tilaa ja

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 100 suuria toimitiloja vaativille yrityksille. Osalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita saa sijoittaa myös asfaltti- ja betoniaseman sekä maa-aineksen kierrätykseen liittyviä laitoksia. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä hajuhaittoja. Teollisuustonteilla pölyävät toiminnat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisiin katoksiin tai muutoin suojatulle alueelle. Alueelle osoitetaan teollisuustonttien lisäksi toimitila- ja toimistotontteja (KTY-1 ja K), joissa voi toimia myös sellaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita alueen työntekijöille ja ulkopuolisille asiakkaille, tai joiden toiminnalle sijainti keskustassa ei muutoin ole välttämätöntä. Myös toimintaan liittyvien myymälätilojen rakentaminen on joillakin korttelialueilla mahdollista. Kulmakorventien tuntumaan on varattu tontti huoltoasemalle (LH), joka voi jatkossakin palvella raskasta liikennettä. Ämmässuontien liittymässä on varaus liikerakennukselle, jonne voi sijoittua esimerkiksi liikennemyymälä palveluineen ja päivittäistavaramyymälä (KL). Tontille voi rakentaa myös polttoaineenjakeluaseman. Kaupungin tavoitteena on valmis tonttitarjonta. Alueen katuverkko ja infrastruktuuri on tarkoitus rakentaa valmiiksi, jolloin alueen yhtenäinen laatutaso voidaan taata ja samalla helpotetaan yrittäjien kynnystä asettua alueelle. HSY:n ja yksityisten omistamille kiinteistöille, jotka ovat osittain rakentuneet, osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamista sekä maa-aineksen käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvää rakentamista. HSY:n tavoitteena on kehittää kiinteistöään siten, että se palvelee myös tulevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa. Rudus Oy:n perustaman Turvapuiston toiminnat halutaan säilyttää alueella ja mahdollistaa myös palvelun laajentaminen. Toimintoihin liittyvät toimistot ja liiketilat ovat mahdollisia. Kulmakorven alueelle tavoitellaan yrityksiä, joiden toimintaan kuuluu myös alansa koulutus, tutkimus- ja kehitystyö. Tilojen rakentuminen mahdollistetaan kaavamääräyksillä. Myös majoitustilojen rakentaminen sallitaan palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Alueen eteläosaan varataan pysäköintialue raskaalle liikenteelle. Alueen yleisilmettä pehmentämään osoitetaan tonttien pääkadunpuoleisille reunoille nauhamaiset, katualuetta reunustavat istutusalueet. Istutusalueet selkeyttävät katutilaa sekä yhtenäistävät ja jaksottavat laajaa kaavaaluetta. Istutusalueille esitetään pääosin suurikokoisia puulajeja, jotta korkeat teollisuus- ja varastorakennukset eivät korostuisi katutilaa hallitsevina elementteinä. Nupurintien varressa olevilla korttelialueilla on keskimäärin 30 metriä leveä istutusvyöhyke, jota ei louhita ja joka säilyy puustoisena. Alueelle sijoittuvien yritysten näkyvyyttä esimerkiksi Turunväylälle ei kuitenkaan haluta kokonaan estää.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 100 Alueen kaupunkikuvaa ohjataan mm. rakennusten kerrosluvun, aitaamisen ja istutusten osalta. Vaikka alue rakentuu vaiheittain, on tavoitteena kaupunkikuvaltaan melko yhtenäinen alue. Liikenne Ämmässuolle suuntautuva liikenne on vähentynyt noin puoleen jätteenpolttolaitoksen valmistuttua Vantaalle. Toisaalta Ämmässuon alueen tulevaisuuden suunnitelmat ja Kulmakorven alueen uusi maankäyttö yhteensä lisäävät Nupurintien ja alueen katuverkon liikennemääriä. Raskaiden ajoneuvojen määrä syntyvästä liikennemäärästä on noin 6 %. Kaava-alueen liikenne tulee Nupurintieltä Kulmakorventietä ja Ämmässuontietä pitkin. Asemakaava mahdollistaa Kulmakorventien rakentamisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asti, jolloin kulkuyhteydet paranevat ja katuverkon kuormitusta voidaan jonkin verran jakaa. Katualueet ja liittymät on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Jalankulkuja pyörätiet rakennetaan katujen varsille. Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon myös mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen sekä maa-aineksen käsittelyalueet Kulmakorpi I:n kaava-alueen eteläpuolella. Kaavassa esitetään yksi yleiselle pysäköinnille tarkoitettu alue lähinnä raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan pääsääntöisesti ennen tonttien luovuttamista. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna Katu- ja liittymäalueiden mitoituksia on tarkistettu valmistelun aikana. Nupurintien tarveselvitykseen perustuen Nupurintien aluevarausta laajennettiin etelän suunnassa niin, että kevyenliikenteen väylä rakenteineen voidaan rakentaa tien varteen. Maakuntakaavan mukainen Espoo-Lohja-Salo -rata huomioidaan asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena. Nupurintie sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja tie on valtion omistuksessa. Nupurintien kehittäminen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä paremmin palvelevaksi tulisi käynnistää. Tulevan vuosikymmenen parannustarpeita on tarkasteltu Nupurintien tarveselvityksessä. Nupurintien varren pyörätie Brobackantien liittymästä länteen on mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ) seudullisena pääpyöräilyverkkona. Sen mahdollinen toteutus esitetään vuoden 2025 jälkeen. Niin kutsuttujen pienten ja kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) listauksen avulla toteutuksen aikataulua voidaan edistää ja saada valtio mukaan rahoitukseen.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 100 Maisema ja luonnonolot Alueen luonto tulee muuttumaan ainakin kaava-alueen sisällä, jossa rakentaminen ja tätä varten suoritettava esirakentaminen hävittävät kalliokasvillisuutta. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue, joka on suojana luonnonsuojelualueelle päin. Tällä alueella on asennettuina pohjaveden seurantaputkia alueen vesitalouden seurantaa varten. Nupurintien varteen on asemakaavassa jätetty puustoisena säilytettävä alue, jonka leveys vaihtelee maastomuotojen mukaan. Kyseinen metsävyöhyke toimii suurmaisemassa välittävänä elementtinä ja häivyttää louhittavan alueen reunaa Nupurintien suuntaan. Rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelukeskus Oy on laatinut Ämmässuon - Kulmakorven toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin Raportissa on arvioitu alueelle tulevien hankkeiden ja maankäytön muutosten vaikutuksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. YVAprosessissa keskitytään louhinnasta suoraan ja välillisesti aiheutuviin vaikutuksiin, ja tavoitteena on määritellä tulevia lupaehtoja louhinnan vaatimaa ympäristölupaa varten. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarviointi , Suunnittelukeskus Oy Kulmakorven lepakkoraportti, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse, Kulmakorven asemakaava-alueen luontoselvitys, Enviro, Kulmakorpi i - asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelma, Ramboll Finland, Kulmakorpi, kortteleiden viitesuunnitelma, Kaupunkisuunnittelukeskus,

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 100 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kulmakorpi I, asemakaavan liikenneselvitys, Sweco Oy, Nupurintien tarveselvitys, Sweco Oy, xx.xx.2015 Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista Muistuttajakartta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksen 11 :n kohta "Gumbölenjoen..." kuulumaan "Gumbölenjoen vesistön..." - sivun 5 kappale Mitoitus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m 2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m 2. Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 100 liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Jukka Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, 5 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Kulmakorpi I:n asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Partasen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Juha Pulkkinen, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä - Katja Hakala, Tonttiyksikkö, ote ilman liitteitä

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoonkartanon kaavarungon tarkistus, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Matti Liukkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Espoonkartanon kaavarungon tarkistus raportin. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen virkettä jatketaan seuraavalla: Esille nousseita muutostarpeita arvioidaan osana Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyötä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Espoonkartanon kaavarungon tarkistus raportin. Esille nousseita muutostarpeita arvioidaan osana Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyötä. Oheismateriaali Selostus - Espoonkartano, kaavarunko - Espoonkartano, kaavarunko raportti Espoonkartanon kaavarunkotyön päivitys kävi ajankohtaiseksi, kun Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaava tuli vireille. Aiempi kaavarunko oli vuodelta Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä vuonna 2010 nimellä Mynttilä. Kaupungin voimakas kasvu, ja kaupunkirakenteen muutokset asettavat uusia haasteita kaavoituksen aikatauluille ja sisällölle. Työn tarkoituksena on ollut koota ja päivittää Espoonkartanon alueen maankäytön kokonaisnäkemys vaiheittain etenevän Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen mukaiseksi. Suunnittelualue kuuluu pääosin käynnissä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aluerajaukseen. Espoonkartanon ja Forsbackan alue kuuluvat Pohjois- ja Keskiosien yleiskaavaan (POKE).

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 100 Kaavarungossa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavatilanne sekä vireillä olevan POKE:n vision yhteydessä asetetut suunnittelun lähtökohdat. Merkittävin alueen suunnitteluun vaikuttava uusi tekijä on varautuminen Länsiradan (Espoo-Lohja-Salo) liikenteeseen. Raideliikenteen toteutumisen edellytyksenä on tehokas rakentaminen tulevien asemien vaikutuspiirissä. Uusi yhdyskatu liittää Maas-Forsbackan uudet asuinalueet Espoon keskukseen ja Kauklahden asemaan. Nopea junayhteys Helsingistä Turkuun, ns. tunnin juna-hanke vaikuttaisi toteutuessaan Forsbackan, Histan ja myös Espoonkartanon yhteyksiin. Alkuvaiheessa Espoonkartanon alue tukeutuu Kauklahden palveluihin. Kaavarunkotyössä on siten alustavasti selvitetty MRL:n mukaiset ylempien kaavamuotojen asettamat edellytykset asemakaavoitukselle siten, että asemakaavoitusta voitaisiin jatkaa ilman viiveitä POKE:n yleiskaavoituksen rinnalla. Se voisi toimia mallina myös muissa vastaavissa asemakaavahankkeissa. Alueen rajaus Asemakaavaehdotusten laadinta on käynnissä Finnsinmäen ja Mynttilä-Holkenin alueella. Alueen läpi kulkevien voimajohtolinjojen pohjoispuoliset alueet tullaan käsittelemään yleiskaavoituksen yhteydessä. Kaavarunko toimii asemakaavoituksen lähtökohtana. Espoon eteläosien yleiskaavan osalta alueeseen sisältyy Lapinkyläntien eteläpuoleisia alueita sekä Kehä III itäpuoleiset Mankin seisakkeen ympäristön alueet. Vuoden 2008 kaavarunkoalueen lisäksi tarkastelualueeseen sisällytettiin Forsbackan suunnittelualue, Mankin aseman ympäristö ja Espoonkartanon länsipuoleiset alueet Järvikyläntiehen saakka. Työssä on huomioitu Espoonkartanon kehittyminen Espoo-Salo oikorataan tukeutuen sekä Kauklahden ja Espoonlahden suuntaan. Yhteensä tarkastelualueen laajuus on noin 700 ha. Liikenne ja maankäyttö Tavoitetilanteessa kaavarunkoalueen maankäyttö tukeutuu lähijunaliikenteeseen. Ennen uusien raideliikenneyhteyksien toteutumista kaupunkirakenteen tulee toimia bussiliikenteen varassa. Lähin asema, Kauklahti, on noin kahden kilometrin päässä Espoonkartanosta. Maankäyttö perustuu maankäytön tiivistämiseen ja täydentämiseen. Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön kehittäminen on perusteltua, sillä alueen raideliikenteen saavutettavuus on joka tapauksessa hyvä (Kauklahteen alle 2 km). Kaavarungon tarkastelualueen asukasluku on mitoitettu mahdollistamaan enimmillään lopputilanteessa noin uutta asukasta. Asukasmäärä riippuu asutuksen painotuksesta tarkastelualueen eri osissa,

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 100 joukkoliikenteen kehittymisestä sekä asemien lukumäärästä. Mankin aseman vaikutuspiiriin on mahdollista sijoittaa noin uutta asukasta. Kehä III ja Kauklahden väylän liittymäalueelle osoitetaan uutta työpaikkarakentamista paikoille, jotka liikenteen ympäristöhäiriöiden vuoksi eivät sovellu asuntorakentamiseen. Kauklahdenväylä-Lapinkyläntie akselia kehitetään Kauklahden asemalle johtavana bussiliikenneyhteytenä, jonka varrella maankäyttö voi tiivistyä kyläalueiksi. Espoon liikenneverkkovisiossa vuoteen 2050 saakka Mynttilä-Forsbackan alueen kautta kulkee Kivenlahti-Kauklahti-Espoon keskus pikaraitiotie. Raitiotielinja kytkisi tällöin Länsimetron Kauklahden asemaan ja Länsirataan. Asuinalueiden paikallisten liikenneyhteyksien osalta korostetaan turvallisia ja suoria jalankulun ja pyöräilyn reittejä joukkoliikenteeseen ja lähipalveluihin. Uudet asuinrakentamisen alueet Espoonkartanon asemakaavaehdotuksissa esitetään pientalorakentamista. Alueen maankäytön erityispiirteenä on, että uusi rakentaminen sovitetaan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakentaminen sijoittuu pääosin avoimena säilytettävien maisematilojen ja selännealueiden reunavyöhykkeelle. Palvelut Espoonkartanon ja Mankin asuinrakentamista kehitetään tukeutuen Kauklahden palveluihin. Mankin seisakkeen ympäristön tehokas rakentaminen voi edistää paikallisten palvelujen sijoittumista alueelle. Espoonkartanon historiallista ydinaluetta ympäristöineen pyritään kehittämään vapaa-ajan ja matkailun palveluja sekä virkistystoimintaa tarjoavana alueena, jolla olisi laajempaa seudullista merkitystä. Toiminnallista monimuotoisuutta lisätään mahdollistamalla asuntorakentamista alueelle. Maas-Forsbackan kehittyessä länsiradan varteen kaavarunkoalueen asukkaat voivat hyödyntää myös sinne syntyviä palveluja. Luonnonarvot Kaavarunkoalueen kautta kulkevat, merkittävimmät seudulliset ekologiset yhteydet, ja virtavedet on huomioitu kaavarungossa (liite 4). Ajantasainen luontotieto erityisesti liito-oravien osalta tulee ottaa huomioon suunnitelmia tarkennettaessa.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 100 Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet Espoonkartanon alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY aluerajaus). Espoonkartanon historialliset peltoviljelyalueet muodostavat laajan, avoimen maisemakokonaisuuden. Alue varataan maatalouskäyttöön myös tulevaisuudessa. Alueelle osoitettu uusi asuntorakentaminen sijoittuu avoimien maisema-alueiden reunavyöhykkeelle. Tarkastelualueella on useita muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita, historiallisesti merkittäviä keskiaikaisia kylämäkiä ja historiallisia tielinjoja. Virkistysalueet ja -yhteydet Virkistysreitit ulottuvat Kauklahden läpi Espoonjokilaaksoa pitkin Espoonkeskukseen ja Espoon keskuspuistoon. Uusilta asuinalueilta johdetaan sujuvat yhteydet laajemmmille luonto- ja ulkoilualueille. Kaavarungossa osoitetusta virkistysreittiverkosta on pyritty muodostamaan eheä ja monipuolinen, lähiulkoilua palveleva kokonaisuus. Yhdyskuntatekniset verkostot Kaavarungossa on huomioitu alueella kulkevat energian huollon verkostot. Maankäyttöratkaisut perustuvat pääosin siihen, että merkittävät voimalinjat säilyvät toistaiseksi ilmajohtoina ja niiden vaatimat suojaetäisyydet huomioidaan toimintojen sijoittelussa. Energia 2020-luvun alussa kiristyvien energiatehokkuusmääräysten myötä myös pientalojen energiankulutus pienenee. Alueellisin sopimuksin voidaan uudisrakennuksilta vaatia energiatehokkaampia ratkaisuja tai energiantarpeen kattamista uusiutuvilla energianlähteillä, kuten maalämmöllä tai aurinkoenergialla. Kaukolämpöverkon ulottaminen pientaloalueelle ei liene teknistaloudellista muun muassa verkoston rakentamiskustannusten ja lämpöhäviöiden vuoksi. Suunnittelualue on osin savikkoa, joten lämpöporakaivot eivät välttämättä sovellu koko alueelle. Maalämmön hyödyntäminen vaakaputkistojen avulla voidaan kaavoituksessa mahdollistaa riittävän suurilla tonteilla tai sallimalla putkistojen veto tontin rajojen yli esimerkiksi julkisille viheralueille. Alavilla ja kaavoitukseltaan väljillä alueilla pientalojen sijoittelu voidaan tehdä siten, että kattopinnat ovat pääosin varjosta vapaita ja soveltuvat täten hyvin aurinkoenergian tuotantoon. Ympäristön häiriötekijät Tiivistyvä maankäyttö edellyttää liikenteen ympäristöhaittojen (melu, ilmanlaatu) huomioimista. Ensisijainen ehkäisykeino on sijoittaa asuminen ja muut ympäristöhäiriöille herkät toiminnot riittävän etäälle liikenneväylistä. Mankin ympäristön maankäytössä huomioitava ympäristöhaitta on Lasilaakson vanha kaatopaikka, jonka uusi käyttö edellyttää maaperän puhdistamista.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 100 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Espoonkartanon kaavarungon tarkistus raportin. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kivenlahti I A, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Kannanotot ja muistutukset on annettu Kivenlahti I A asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 4366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 5 Kivenlahti I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 6 Kivenlahti I A, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kivenlahti I A, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Kivenlahti I A, tapahtumaluettelo - Kivenlahti I A, kaavamääräykset 1 - Kivenlahti I A, kaavamääräykset 2 - Kivenlahti I A, kaavakartta - Kivenlahti I A, ajantasa-asemakaava - Kivenlahti I A, havainnekuva

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / Kivenlahti I A, havainnekuva liikuntatiloista - Kivenlahti I A, perspektiivikuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimisto- ja majoitusrakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (K-1) asuinkerrostalojen korttelialueeksi, johon mahdollistetaan liikuntatilojen sijoittuminen (AK-1). Asemakaavan muutoksella nykyinen hotelli ja koulutuskeskus Meripuisto muutetaan asuinnoiksi ja liikuntatiloiksi. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitetaan liikuntakeskus ja viisi kerroksiseen torniosaan asuntoja. Tontin kokonaisrakennusoikeus on tällä hetkellä k-m² ja se kasvaa kaavamuutoksella 600 k-m². Tontin 34045/3 osalta tarkistetaan kaavamääräyksiä ja rakennusalan rajoja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 34045/4 omistaja, Kiinteistö Oy Espoon Meripuisto. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 100 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahdessa osoitteessa Tyrskyvuori 4. Korttelin tontille 4 on vuonna 1975 rakennettu kurssi- ja koulutuskeskus Espoon Meripuisto. Rakennus on toiminut vuosien varrella kurssikeskuksena ja kongressihotellina. Rakennusta on laajennettu vuonna 2007 neljä kerroksisella torniosalla, jossa toimii tällä hetkellä huoneistohotelli Forenom Meripuisto. Meripuisto sai joulukuussa 2014 rakennusluvan liikuntakeskus Elixialle nykyisen kaavan mukaisesti. Liikuntakeskus sijoittuu rakennuksen toiseen kerrokseen ja se mahdollistetaan myös uudella kaavalla. Meripuistossa oli päärakennuksen lisäksi myös kaksi asuntolasiipeä. Asuntolasiivet on purettu ja niiden tilalle, viereiselle tontille 34045/3 on rakennettu kolme uutta senioritaloa. Tontilla sijaitsee myös Meripuiston saunarakennus. Meripuiston kortteli on lähes kokonaan metsäisen ja kallioisen puistoalueen ympäröimä ja siitä on vain noin 250 metriä matkaa meren rannalle. Koillispuolelta kortteli rajautuu Tyrskyvuori nimiseen katuun ja sen toisella puolella sijaitsee kaksikerroksisia rivitaloja. Luoteispuolella sijaitsee palvelutalo Merikartano. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi (A). Suunnittelualue rajautuu virkistysalueeseen, jonka läpi kulkee virkistysyhteys (rantaraitti). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kivenlahti I A -niminen asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman Meripuiston tontti 4 on asemakaavassa osoitettu toimisto- ja majoitusrakennusten sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (K-1). Muutettavan tontin rakennusoikeus on k-m². Tontin kerrosluku on pääosin yksi (Meripuiston päärakennus). Tontin eteläpuolella on neljä kerroksinen rakennusala, jossa sijaitsee meripuiston laajennusosa ja hotellihuoneet. Yksikerroksisen osan julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on m ja neljäkerroksisen m. Meripuisto on asemakaavassa suojeltava rakennus (sr-2). Rakennusta ei saa purkaa eikä sen kadun puoleista julkisivua, piha-aluetta eikä portaikkoa muuttaa. Lisärakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisivujen mittasuhteiden, materiaalien ja värien sekä muun rakennustavan

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 100 sopeuttamiseen suojeltuun rakennukseen. Tontilta on ajoneuvoliittymäkielto Tyrskyvuorelle muuten kuin liittymäkohtien osalta. Tontille on osoitettu ajoyhteys, jonka kautta saadaan järjestää ajo korttelin toiselle tontille. Tontti 3 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja sille on osoitettu neljä rakennusalaa, joista kolme on asuinrakennuksille ja yksi Meripuiston saunarakennukselle. Tontin asuinkerrostaloille on osoitettu rakennusoikeutta k-m² ja saunarakennukselle 300 k-m². Meripuiston saunarakennus on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Tontille on osoitettu maanalaisia tiloja pysäköinnille, varastoinnille, jätehuollolle ja väestönsuojalle ja lisäksi maanalainen väestönsuojatila Meripuiston käyttöön. Tontin kahden rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on määritelty samalle tasolle kuin Meripuiston torniosan ja kadun puoleisen rakennuksen korkeusasema on määritelty samalle tasolle kuin Meripuiston matala osa. Alueelle on esitetty istutettavaa aluetta ja istutettava puurivi. Tontille on esitetty ajoyhteys Meripuiston tontille. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta ja kaikkiin kolmeen kannanottopyyntöön vastattiin. Muistutuksissa otettiin kantaa rakentamisen aikaisiin järjestelyihin ja Meripuiston tontin ajoneuvoliittymiin. Asemakaavan muutokseen nähtävilläolon jälkeen vesikattojen ylimpiä korkeusasemia pyöristettiin teknisenä korjauksena. Varsinaisia sisältömuutoksia kaavaan ei ole tehty nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Meripuiston päärakennus on ollut viime vuosina tyhjillään. Laajennetussa torniosassa on toiminut huoneistohotelli ja joulukuussa 2014 Meripuisto sai rakennusluvan liikuntakeskus Elixialle rakennuksen toiseen kerrokseen. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikuntakeskuksen säilyminen, mutta mahdollistetaan myös tulevaisuudessa sen muuttaminen asunnoiksi. Rakennusoikeuden kasvu 600 k-m² mahdollistaa parvien rakentamisen loft-asuntoihin, jotka on suunniteltu tulevaisuudessa liikuntakeskuksen tilalle. Liikuntakeskuksen pysymisestä ei voida olla varmoja ja näin ollen sen mahdollinen muuttaminen asunnoiksi edistää rakennuksen tulevaisuutta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan myös asuntojen sijoittaminen Meripuiston torniosaan, joka on pitkällä aikavälillä pysyvää toimintaa rakennuksen tähän osaan. Nykyisellä huoneistohotellilla on vain lyhyt sopimus, jonka päättymisen jälkeen asuntojen sijoittaminen rakennukseen on mahdollista. Tarkoituksena on muuttaa kaksi hotellihuonetta aina yhdeksi asunnoksi.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 100 Asemakaavan muutoksella päivitetään asemakaavamääräyksiä koko korttelin osalta. Kaavamääräykset eivät olisi enää kaikilta osin voimassa kun tontin 34045/4 käyttötarkoitusta muutetaan. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan myös korttelin rakennusalat, niin että kaikki rakennukset sijoittuvat rakennusalojen sisäpuolelle. Tontilla sijaitsevan saunarakennuksen määräyksestä poistetaan määritelmä: sauna- ja uimaallasrakennus, joka mahdollistaa asunnon sijoittumisen rakennukseen. Saunarakennuksen uima-allas on tälläkin hetkellä täytetty ja sen päälle on tehty kokoustila. Rakennuksen käyttöarvo nykyisenään on huono ja asunnon sijoittuminen parantaisi sen käyttöä. Saunarakennuksen tulevaisuudesta on keskusteltu kaupunginmuseon kanssa ja museo ei näe estettä sijoittaa asuntoa saunarakennukseen ja ymmärtää rakennuksen huonon käyttöarvon nykyisessä muodossaan. Maankäyttö Tontti 34045/4 muutetaan asemakaavan muutoksella asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta saadaan käyttää enintään 50 % liikunta- ja hyvinvointitilojen rakentamiseen. Tontin rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 600 k-m² ja se on muutoksen jälkeen k-m². Rakennuksen kerrosluku on päärakennuksen osalta kaksi (II) ja laajennetulla torniosalla viisi (V). Rakennuksen eri osille on osoitettu korkein sallittu julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohta. Liikunta- ja hyvinvointitilojen sijoittuminen rakennukseen on määrätty likimääräisellä korkeusasemalla +26 metriä, koska rakennuksen kerrosluku on hankalasti tulkittavissa. Meripuiston päärakennus sekä saunarakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennuksesi edellisen asemakaavan mukaisesti. Saunarakennuksen osalta asemakaava kuitenkin mahdollistaa nyt asuntojen sijoittumisen rakennukseen. Autopaikkoja asemakaavassa on määrätty uuden autopaikkaohjeen mukaisesti: asunnoille 1 ap / 85k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto ja liikuntatiloille 1 ap / 50 k-m². Asemakaavassa on esitetty myös määräys polkupyöräpaikoille, joka on asunnoille 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto ja liikuntatiloille 1 pp / 20 k-m². Tontin 34045/3 rakennusalojen ja istutettavien alueiden rajoja on tarkennettu alueiden valmistuttua ja asemakaavamääräykset on päivitetty koko korttelin osalta. Tontille on sijoitettu rakennusala portaikolle, jossa sijaitsee tällä hetkellä portaat hätäuloskäyntiä varten Meripuiston torniosasta. Tontin 3 osalta asemakaava ja asemakaavamääräykset ovat kuitenkin pääsääntöisesti samat kuin ennen asemakaavan muutosta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 100 Päätöshistoria Perittävät maksut Kaupunki tulee perimään kaavan laatimisesta MRL 59 :n mukaiset laatimiskustannukset. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV ja kuulutusluokkaan II. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista Kopiot lyhentämättömistä kannanotoista Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Kivenlahti I A, muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kivenlahti I A - Stensvik I A, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6896, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / / / Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh Lotta Kari-Pasonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Viherlaakson valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Viherlaakso - Gröndal asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6907, joka käsittää korttelin tontin 2, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Viherlaakso, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen - Viherlaakso, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Viherlaakso, tapahtumaluettelo - Viherlaakso, kaavamääräykset - Viherlaakso, kaavakartta - Viherlaakso, ajantasa-asemakaava - Viherlaakso, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialue (Y) asuinkerrostalojen (AK) sekä erillispientalojen (AO) korttelialueiksi ja suojella vanha huvilarakennus. Nykyiselle Y-tontille ei ole

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 100 selvitysten mukaan tarvetta. Rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Viherlaakso - Gröndal, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6907, käsittää osan korttelista 61009, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut Sato-Asunnot Oy, joka on varannut Helsingin kaupungin omistaman tontin kehittämistä varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue ei ole rakentunut vuonna 1959 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti. Tontilla on vanha huvila, pienempi huvila ja talousrakennus. Espoon kaupunginmuseon lausunnon mukaan huvila edustaa 1920-luvulla tavanomaista huvilarakentamista. Suunnittelualueen lähiympäristössä on 4-6 -kerroksisia 70-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja, kauempana myös rivi- ja pientaloja. Lippajärven rannan tuntumassa on 20-luvun huvila sekä talous- ja saunarakennuksia. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 100 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A). Luoteispuolella alue rajoittuu virkistysalueeseen (V), jonne on osoitettu virkistysyhteysvaraus. Asemakaava Alueella on voimassa Viherlaakso asemakaava, joka on hyväksytty Sisäasianministeriössä Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kolme. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta. Mielipiteissä mm. vastustetaan rakennusoikeuden nostamista ja suurimman sallitun kerrosluvun korottamista. Mielipiteet eivät ole vaikuttaneet merkittävästi kaavaehdotukseen, sillä suunniteltu suurin sallittu kerrosluku tai tehokkuus eivät eroa lähiympäristön rakennuskannasta. Kannanottoja tai lausuntoja ei jätetty. Asemakaavan muutos Toteutumaton yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan asemakaavan muutoksella asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Nykyiselle Y-tontille ei ole selvitysten mukaan tarvetta. Rakennusoikeus nousee yhteensä k-m 2, ollen k-m 2. Lisäksi asemakaavan muutoksessa suojellaan huvilarakennus luvun tavanomaista huvilarakentamista edustava huvila on säilynyt melko muuttumattomana. Huvilan suojeleminen tukee läheisen Villa Sparbössan lähimiljöön säilymistä. AK-korttelialue AK-korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2 ja tehokkuus e = n Enimmäiskerrosluku on viisi (V). Asemakaavassa on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen, väestönsuoja-, huolto-, varasto- ja teknisiä tiloja. Maanalaisten pysäköintitasojen enimmäismäärä on yksi. Tilat saa rakentaa asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Jäte- ja polkupyöräkatokset voidaan sijoittaa rakennusalan rajoista riippumatta. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: Porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 100 teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin. Näitä tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja. Rakentamattomat tontin tai pihakannen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelutiloina tai pysäköintiin, on istutettava tai säilytettävä luonnonmukaisina. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvien asuntojen edusta ja piha-alue on erotettava tontin muista toiminnoista suojaistutuksilla. Rakennuksen pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleansävyinen kiviaines kuten puhtaaksimuurattu tai rapattu tiili tai väribetoni. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Pysäköintikannen julkisivut tulee toteuttaa samalla laatutasolla kuin asuinrakennuksen julkisivut. Erillispientalojen korttelialue (AO) Huvila suojellaan sr-1 -merkinnällä: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet on vaalittava. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Lisäksi kaavassa on osoitettu rakennusala (t I 40) autotallia tms. varten. Kulku AO-korttelialueelle on AK-korttelialueen kautta. Tontti tulee aidata AK-korttelialuetta vasten. Hulevedet AK-korttelialueella: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Pysäköinti AK-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka asuinkerrosalan 80 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. AO-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. AK-korttelialueella pysäköintipaikat tulee reunustaa ja jäsentää istutuksin. AK-korttelialueella polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuun, katettuun tilaan 1 polkupyörä-paikka asuinkerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 polkupyöräpaikkaa / asunto. Lisäksi pihalle lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää polkupyöräpaikkoja.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 100 Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä - Havainnemateriaali (DPI-U2 Arkkitehdit) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Karamalmi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Karamalmin asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Karamalmi - Karamalmen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6902, joka käsittää korttelin tontit 9-11, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Päätös Varajäsen Partanen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 8 Karamalmi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karamalmi, tapahtumaluettelo - Karamalmi, kaavamääräykset - Karamalmi, kaavakartta - Karamalmi, ajantasa-asemakaava

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 100 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin jakaminen kolmeksi tontiksi siten, että keskimmäiselle tontille osoitetaan autopaikkojen korttelialueen (LPA) käyttötarkoitus ja kahdelle muulle tontille käyttötarkoitus jätetään ennalleen liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan muutokseen sisältyy tonttijaon muutos. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karamalmi - Karamalmen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6902, käsittää korttelin 54021, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta saapuneella hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kilonväylän (Kehä II), Turuntien, Karaniityntien ja Karaportin rajaamalla alueella. Se käsittää koko korttelin Alueella on nykyisin kaksi suurta toimistorakennusta ja niiden käytössä oleva pysäköintirakennus sekä pihapaikoitusta. Alueen länsikärjessä kasvaa kaavanmukaisella istutettavalla alueenosalla kallioista metsää. Kortteli on tällä hetkellä yhtenä tonttina.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 100 Suunnittelualueelle on ajoyhteys kaavan mukaiselta Karaportti -nimiseltä kadulta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsipuolelle on merkitty moottoriväylä (Kilonväylä/Kehä II) ja pohjoispuolelle valtatie/kantatie (Turuntie). Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alueen läheisyyteen on merkitty pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli sekä joukkoliikenteen vaihtopaikka. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP). Länsi- ja pohjoispuoleltaan alue rajoittuu kaksiajorataiseen päätiehen tai pääkatuun (Kilonväylä ja Turuntie), punainen väri osoittaa merkittävästi parannettavan liikenneverkon osuuden. Alueen itäpuolella on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu (Karaniityntie). Vireillä oleva Keran osayleiskaava Osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määräämä rakennuskielto Keran osayleiskaavan alueella ei kohdistu kortteliin Asemakaava Alueella on voimassa Karaportti II asemakaava ja Karamalmi, asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY), jonka rakennusoikeus on k-m 2. Korttelialueen länsikärkeen on merkitty istutettava alueen osa. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistönhoidolle välttämättömälle henkilökunnalle. Asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa lasitettuja yhdyskäytäviä, kerrosalaltaan korkeintaan 2 % rakennusoikeudesta. Lisäksi rakennuksen tai sen osan ylimmän kerroksen yläpuolella olevaan tilaan saa rakentaa henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja sosiaali- ja virkistyskäyttötiloja enintään 2 % kaavassa annetun rakennusoikeiden lisäksi, kuitenkin siten, että yksi yksikkö saa olla korkeintaan 400 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan. Päivittäistavarakaupan rakentaminen alueelle on kielletty.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 100 Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää ulkovarastointiin. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 50 m 2 toimisto-, työ- ja liikekerrosalaa ja 1 ap / 100 m 2 varastokerrosalaa. Rakennusoikeuden estämättä saa autopaikat sijoittaa pysäköintilaitoksiin, joihin saa rakentaa enintään kuusi maanpäällistä tasoa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös toisen tontille. Korttelialueelle yhteen tasoon rakennettavat autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävät puu- ja pensasistutuksien. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti asemakaava-alueen sijaitsevan kaukolämpöputken välittömässä läheisyydessä. Yhtiö tulee tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi rakennettaville uusille kiinteistöille. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että kaavamuutos ei aiheuta vesihuoltoverkoston lisärakentamista tai siirtämistä. Kaavamuutosalueella sijaitsee yleistä vesihuoltoverkostoa sekä hulevesi- ja jätevesiviemäreitä. Yleiselle verkostolle tulee kaavassa varata ns. johtokuja-alueet. Tonteilla sijaitsee viereisiltä kiinteistöiltä tulevia olemassa olevia yksityisiä vesihuoltolinjoja, joiden oikeus jäädä käyttöön kannattaa huomioida tonttien välisissä sopimuksissa. Caruna Espoo Oy ilmoitti alueella sijaitsevan sähkönjakeluverkon kaapeleita ja pyysi varaamaan alan muuntamoa varten. Lausunnot ja vastineet ovat asian liitteenä. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen: - lisätty alueenosa maanalaisille johdoille - lisätty rakennusala muuntamoa varten Asemakaavan muutos Suunnittelualueen kortteli on tällä hetkellä yhtenä tonttina. Suunnitelman mukaan kortteli jaetaan kaavassa sitovalla tonttijaolla kolmeksi tontiksi. Korttelin kaksi reunimmaista tonttia osoitetaan KTY -korttelialueeksi ja keskimmäinen tontti LPA -korttelialueeksi. KTY -korttelialueen kerrosluvut (V-VI) ja rakennusoikeus osoitetaan rakennusaloittain olemassa olevien rakennusten mukaisesti. LPA -korttelialueen kerroskorkeus - enintään kuusi maanpäällistä tasoa - ilmoitetaan kaavamääräyksessä. Käytettyjen kerrosalalukujen pyöristyksien vuoksi kokonaisrakennusoikeus kasvaa 300 k-m 2 ja on yhteensä k-m 2.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 100 Päätöshistoria Asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen. Sitova tonttijako Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijaon muutos, joka on laadittu teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikössä. Tonttijako esitetään kaavakartalla sekä erillisenä selostuksen liitteenä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karamalmi - Karamalmen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6902, joka käsittää korttelin tontit 9-11, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 100 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Piispanportti (Kalapuisto), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Aino Aspiala, puh Ross Snell, puh Sirpa Sivonen-Rauramo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Piispanportti (Kalapuisto) asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Piispanportti (Kalapuisto) - Biskopsporten (Fiskparken) asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, korttelin tontit 3 ja 4 sekä katu- ja virkistysaluetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 9 Piispanportti (Kalapuisto), lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Piispanportti (Kalapuisto), tapahtumaluettelo - Piispanportti (Kalapuisto), kaavamääräykset 1 - Piispanportti (Kalapuisto), kaavamääräykset 2

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / Piispanportti (Kalapuisto), kaavakartta - Piispanportti (Kalapuisto), ajantasa-asemakaava - Piispanportti (Kalapuisto), havainnekuva Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden, toiminnoiltaan monipuolisen Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen Matinkylän keskukseen hyvien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin on kaavoitettu k-m 2 uimahallia varten. Uimahalli on esitetty sijoitettavaksi Suomenlahdentien pohjoispuolelle Tynnyripuiston asemakaavaehdotuksessa. Kaavamuutoksella kortteliin ehdotetaan k-m 2 Matinkylän elä ja asu -seniorikeskusta varten. Rakennusoikeuden lisäys on k-m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (EKYJ) päätti , että kaupungin elä ja asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle metroasemaa. Elä ja asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen tarveselvityksen. Tavoitteena on mahdollisimman suuri seniorikeskus, jotta hankkeesta saadaan taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä. Kaavaehdotus perustuu tarveselvityksen pohjalta laadittuun viitesuunnitelmaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6899, käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 100 Aloite ja vireilletulo Asemakaavoitus on tullut vireille EKYJ:n päätöksen ( ) johdosta. Hakijana on Espoon kaupunki, tekninen ja ympäristötoimi, tonttiyksikkö. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualueena on rakenteilla olevan Matinkylän metroaseman eteläpuolella olevat uimahallille varattu kortteli 23285, asuin- liikekorttelin tontit 3 ja 4, Kalapuisto sekä osat Kala-Maijan polusta, Kala-Maija -nimisestä kadusta ja Suomenlahdentiestä. Kalapuisto on rakennettu ja paljon käytetty lähipuisto. Kortteli ja viereiset puiston osat on aidattu osaksi Matinkylän metroaseman työmaa-aluetta. Korttelissa on IV VII - kerroksinen asuinkerrostalo, kansipiha ja kansipihan alainen pysäköintilaitos. Korttelin länsireuna on istutettu ja se toimii puiston osana. Alueen läpi kulkevat Matinkylän asukkaille tärkeät pohjois-etelä- ja itälänsisuuntaiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Rakenteilla olevan Suomenlahdentien uusi linjaus tulee kulkemaan alueen pohjoisreunaa myötäillen. Suunnittelualuetta ympäröivät V VII kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueet. Etelässä asemakaavan muutosalue rajautuu Matinkylän vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosalueeseen. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen yleiset alueet ja aiemmin uimahallia varten kaavoitetun yleisten rakennusten korttelialueen. Muut korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolella sijaitsee keskustatoimintojen alue ja näiden välissä ohjeellinen seutuliikenteen rata. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa Matinkylän keskus on osoitettu tiivistettävänä taajama- ja keskustatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-K), jonka läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys. Suunnittelualueen itä- ja länsireuna on osoitettu asuntoalueeksi (A). Pohjoisreunassa kulkee maanalainen raide asemineen.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 100 Suunnittelualueella ovat voimassa Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) asemakaava ja asemakaavan muutos, Matinkylän keskus I asemakaava, sekä Matinkylän keskus I asemakaavan muutos. Piispanportin asemakaavassa alue on osoitettu uimahallille varatuksi kortteli-alueeksi (YU), jonka itä-, etelä- ja länsireunat rajautuvat puistoon (VP). Uimahallin korttelialueella on k-m 2 rakennusoikeutta ja kerroslukuna II. Rakennus on määrätty sijoitettavaksi osittain maan alle. Matinkylän keskus I asemakaavasta suunnittelualueessa ovat mukana osat Kala-Maijan polku -nimistä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua sekä Kala-Maija -nimistä katua. Matinkylän keskus I asemakaavan muutoksesta suunnittelualueessa on mukana Kala-Maijan pohjoispuolella olevan korttelin tontit 3 ja 4. Tontti 3 on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja tontti 4 on varattu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tonttien länsireuna on osoitettu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi korttelin osaksi (pp), Kala-Maijan polku. Asemakaavassa tontille 4 on sallittu asuntorakentamista k-m 2 ja tontille 3 liikerakentamista 300 k-m 2, liikerakennusta ei ole rakennettu. Maanalaisen autonsäilytyspaikan rakennusala ulottuu lännessä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun korttelin osan reunaan. Korttelissa sallitaan myös Kala-Maijan eteläpuolella olevan korttelin pysäköinti. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään muistutusta ja saatiin 4 lausuntoa ja 2 kannanottoa. Lausunnoissa ja kannanotoissa pyydettiin huomioimaan kaavan vaatimat johtosiirrot, pelastustiet ja automaattisen sammutusjärjestelmän vaatima vesimäärä. Lisäksi HSY, ELY-keskus ja Espoon ympäristökeskus toivat esiin kohteen ongelmallisuuden ilmanlaadun kannalta. Elä ja asu -keskus luokitellaan herkäksi kohteeksi eikä se täytä HSY:n minimisuositusetäisyyttä ajoradan reunasta. HSY:n arvion mukaan typpidioksidin raja-arvo saattaa olla vaarassa ylittyä. ELY-keskuksen mukaan myös jalankulun ja pyöräilyn reittien sujuvuus heikkenee. Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on lisätty Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YSA-1) koskien, että asuntoja ei saa sijoittaa Suomenlahdentien puolella ensimmäiseen eikä toiseen maanpäälliseen kerrokseen. Lisäksi Kalapuistoon on lisätty ohjeelliset alueen osat hulevesien viivyttämistä varten. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavanmuutoksella mahdollistetaan uuden, toiminnoiltaan monipuolisen Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 100 Matinkylän keskukseen hyvien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Lisäksi asemakaavamuutoksella tarkistetaan asuin- liikekorttelin ja Kalapuiston välistä rajaa sekä ajanmukaistetaan korttelin asemakaavamääräyksiä. Sosiaali- ja terveystoimi perustelee Matinkylän elä ja asu-seniorikeskuksen sijaintia seuraavasti: Elä ja asu -konseptiin kuuluu sijoittaa ikääntyvien asuminen muun elämän keskelle. Kunnon heikkeneminen ja hankala liikkuminen edellyttävät entistä tiiviimpää kontaktia palveluihin. Ikääntyvien tulee saada olla osa kaikille kuntalaisille tarkoitettua ympäristöä elämänsä loppuun saakka omatoimisesti tai avustettuna, myös Matinkylän palvelukeskittymässä. Elä ja asu -seniorikeskusten sijainti keskeisesti kaupunkirakenteessa muiden virikkeiden ja palvelujen yhteydessä lisää ikääntyvien ihmisten viimeisten elinvuosien laatua. Virikettä, kunnallisia ja kaupallisia palveluja tarjoava Ison Omenan läheisyys houkuttaa omaisia ja ystäviä paikalle. Samalla kun hoidetaan muitakin asioita, voidaan vierailla omaisen luona ja hakea omainen mukaan. Ikääntyvät ovat osana tavallista arkea. Yhdessä ololle ja tekemiselle tarjoutuu mahdollisuuksia, aktiivisuus pysyy yllä ja mieli virkeänä. Yksinäisyys ja toimettomuus uhkaavat ikääntyvän mielenterveyttä ja hyvää elämää, siihen halutaan vaikuttaa. Elä ja asu -seniorikeskukseen toteutettava avopalvelukeskus tulee palvelemaan useita satoja alueen ikäihmisiä luoden päivittäisiä aktiviteetteja ruokailu- ja liikuntaharrastuksineen. Myös avopalvelukeskuksen päivittäiset kävijämäärät edellyttävät, että sijainti on liikenteellisesti hyvin keskeinen. Elä ja asu -seniorikeskuksen läheisyyteen tullaan toteuttamaan normaalina asuntorakentamisena senioriasuntoja. Elä ja asu -seniorikeskus yhdessä Ison Omenan palvelutorin ja alueen muiden julkisten palvelujen kanssa muodostavat keskeiselle paikalle sijoittuvien julkisten palvelujen tulevaisuuden palveluverkoston. Sosiaali- ja terveystoimi pitää selvitysten perusteella esitettyä sijaintia Matinkylän metroaseman läheisyydessä parhaana mahdollisena ratkaisuna. YSA-1-kortteli Matinkylän elä ja asu -seniorikeskukselle varattava kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa pääosin uimahallille varattua korttelialuetta. Matinkylän metrokeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) on hyväksytty valtuustossa Kaavaan sisältyi uimahallin rakentamiseen varattu kortteli 23285, koska kaavan valmistelu perustui vaihtoehtoon, jossa uimahalli sijaitsisi Kalapuiston pohjoispuolella.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 100 Matinkylän metrokeskuksen kaavan käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin edellytti vaihtoehtotarkastelua uimahallin sijoittamisesta Kalapuiston sijasta metrokeskuksen länsipuolelle. Vuonna 2012 Metrokeskuksen kaavan hyväksymiskäsittelyssä sekä metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksista päätettäessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että uimahallin sijoittamista tutkitaan Tynnyripuistoon. Tynnyripuiston kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa nähtäville Kaavaehdotus on nähtävillä Uimahalli on kaavaehdotuksessa esitetty Tynnyripuiston eteläosaan. Osa elä ja asu -keskukselle varattavasta korttelista on voimassa olevassa asemakaavassa puisto- tai katualuetta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku II. Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus nousee k-m 2 :in ja kerrosluku VIII:aan. Rakennuksen korkeuteen on haettu linjaa naapurirakennuksista tavoitteena ehjä ja selkeä kaupunkikuva ja katutila. Rakennus on vedetty viereisten rakennusten katulinjasta puistoon päin johtuen suurista kunnallistekniikan johdoista Suomenlahdentien eteläpuolella. Muodostuva aukio antaa väljyyttä rakennuksen sisäänkäynnille ja tilaa saattoalueelle rakennuksen edessä. Puiston puolella rakentamisen rajana on pidetty itälänsi-suuntaista jalankulun ja pyöräilyn reittiä. Suuri tavoiteltu tilaohjelma on kutistanut rakennuksen massoittelun vaihtoehtojen määrää. Lähimmäksi naapurirakennuksia on suunniteltu päädyt, jotta säilytettäisiin naapureiden näkymiä pidempinä. Puistoon työntyvä sakara on suunnilleen keskellä, mahdollisimman kaukana naapureista. Rakennuksen arkkitehtuurissa tavoitellaan sovittamista olemassa olevaan ympäristöön, vaaleisiin betonielementtirakenteisiin asuinkerrostaloihin ja vastapäätä rakenteilla olevaan vaaleaksi suunniteltuun Matinkylän metrokeskukseen. Suomenlahdentien varren katutason kerrokseen on suunniteltu palvelukeskus: päivätoiminnan tilat, kokoustilat, ravintola, harraste- ja liikuntatilat, jotka on tarkoitettu sekä kotona, että seniorikeskuksessa asuvien ikäihmisten käyttöön. Saattoalue sekä huoltotilat ja -piha sijoittuvat korttelin länsiosaan, koska ainut mahdollinen ajoliittymä kortteliin voi olla rakennuksen länsipuolelta Suomenlahdentieltä. Rakennuksen kerros ovat pääosin asuinkerroksia hyväksytyn tarveselvityksen mukaan rakennuksessa tulisi olla 163 palveluasuntoa. Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksessa tulisi työskentelemään yhteensä noin 145 työntekijää. Elä ja asu -seniorikeskuksen autopaikat on suunniteltu rakennuksen ja kannen alaisiin tiloihin tasolle noin Pysäköintitasolle on ajoyhteys

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 100 Suomenlahdentien ja Markkinakadun risteyksen alla olevasta kannenalaisesta liikenneympyrästä. Alueen suunnitteluhaasteena ovat Suomenlahdentien liikennemelu ja päästöt. HSY:n hallituksen hyväksymän ilmanlaatuohjeen mukaan elä ja asu-keskus on herkkä kohde, jota koskevat normaalia tiukemmat suositusetäisyydet. Kohde ei täytä HSY:n ohjeen mukaista etäisyysminimiä (40 metriä). Tämän johdosta asemakaavaehdotusta varten on laadittu erillinen ilmanlaatuselvitys, jonka mukaan ulkoilman ilmanlaatuvaatimukset (VNp 480/1996) täyttyvät vuoden liikennetilanteessa. Liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia lieventäviä keinoja on koottu kaavaselostuksen liitteenä oleviin kaavioihin alueen pienilmasto-olosuhteista. Liikenteen aiheuttama melu on mallinnettu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. AK-korttelialue Asuinkerrostalolle varattu korttelin osa, korttelin tontti 4, on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kapeampi, koska läntisin osa korttelista muutetaan kevyen liikenteen kaduksi. Korttelin raja on piirretty asuinrakennuksen ja pysäköintihallin seinälinjaan. Korttelia koskevat määräykset ajanmukaistetaan. KL-korttelialue Liikerakennukselle varattu korttelin osa, korttelin tontti 3, on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kapeampi, koska läntisin osa korttelista muutetaan kevyen liikenteen kaduksi. Käyttötarkoitus säilytetään maanomistajan toiveesta edelleen liikerakennusten korttelialueena, kerroslukumäärä ja rakennusoikeus säilyvät samana. Korttelia koskevat määräykset ajanmukaistetaan. Jalankulun ja pyöräilyn reitit Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. Läntisempi pohjoiseteläsuuntainen reitti, joka on merkitty myös Espoon eteläosien yleiskaavaan, säilyy puistoyhteytenä, mutta kapenee ja muuttuu näkymiltään ahtaammaksi. Itäisen pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden, Kala-Maijan polun, pohjoispää rakennetaan. Kala-Maijan polun ja seniorikeskuksen väliin on suunniteltu Suomenlahdentien ylittävä silta Kalapuistosta Matinkylän elä ja asu -seniorikeskuksen ohi Matinkylän metrokeskuksen tasolle noin +15. Sillalta on yhteys seniorikeskuksen pihan kautta keskuksen toiselle sisäänkäynnille. Puisto Kalapuistoa käyttävät lähialueen asukkaat ja päiväkodit ulkoilualueena. Kalapuisto on keskusta-alueen puisto, jossa ulkoilevat myös kaupunginosan muut asukkaat. Puisto tulee rakentaa laadukkaasti

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 100 Päätöshistoria vastaamaan kaupunkikeskustan tasoa ja sitä tulee ylläpitää ahkerasti, jotta se kestää sille kohdistuvan kasvavan kulutuksen. Puistossa oleva leikkialue säilyy. Puistoon ei esitetä uusia toimintoja. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu korttelisuunnitelma, lähiympäristösuunnitelma, ilmanlaatuselvitys sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Perittävät maksut Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista ja kannanotosta - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, 03/ Lähiympäristösuunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista 23125

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 100 sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Nevanlinna ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että listatekstiin tehdään seuraavat Elä ja asu -seniorikeskuksen sekä uimahallin sijoittamispaikkaa perustelevat lisäykset: - Asemakaavan muutos, Yleisperustelut" otsikon alle, 1. kappaleen jälkeen uusi teksti:

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 100 "Sosiaali- ja terveystoimi perustelee Matinkylän elä ja asu - seniorikeskuksen sijaintia seuraavasti: Elä ja asu -konseptiin kuuluu sijoittaa ikääntyvien asuminen muun elämän keskelle. Kunnon heikkeneminen ja hankala liikkuminen edellyttävät entistä tiiviimpää kontaktia palveluihin. Ikääntyvien tulee saada olla osa kaikille kuntalaisille tarkoitettua ympäristöä elämänsä loppuun saakka omatoimisesti tai avustettuna, myös Matinkylän palvelukeskittymässä. Elä ja asu -seniorikeskusten sijainti keskeisesti kaupunkirakenteessa muiden virikkeiden ja palvelujen yhteydessä lisää ikääntyvien ihmisten viimeisten elinvuosien laatua. Virikettä, kunnallisia ja kaupallisia palveluja tarjoava Ison Omenan läheisyys houkuttaa omaisia ja ystäviä paikalle. Samalla kun hoidetaan muitakin asioita, voidaan vierailla omaisen luona ja hakea omainen mukaan. Ikääntyvät ovat osana tavallista arkea. Yhdessä ololle ja tekemiselle tarjoutuu mahdollisuuksia, aktiivisuus pysyy yllä ja mieli virkeänä. Yksinäisyys ja toimettomuus uhkaavat ikääntyvän mielenterveyttä ja hyvää elämää, siihen halutaan vaikuttaa. Elä ja asu -seniorikeskukseen toteutettava avopalvelukeskus tulee palvelemaan useita satoja alueen ikäihmisiä luoden päivittäisiä aktiviteetteja ruokailu- ja liikuntaharrastuksineen. Myös avopalvelukeskuksen päivittäiset kävijämäärät edellyttävät, että sijainti on liikenteellisesti hyvin keskeinen. Elä ja asu -seniorikeskuksen läheisyyteen tullaan toteuttamaan normaalina asuntorakentamisena senioriasuntoja. Elä ja asu -seniorikeskus yhdessä Ison Omenan palvelutorin ja alueen muiden julkisten palvelujen kanssa muodostavat keskeiselle paikalle sijoittuvien julkisten palvelujen tulevaisuuden palveluverkoston. Sosiaali- ja terveystoimi pitää selvitysten perusteella esitettyä sijaintia Matinkylän metroaseman läheisyydessä parhaana mahdollisena ratkaisuna." - otsikon "YSA-1 kortteli" alle 1. kappaleen jälkeen seuraava teksti: "Matinkylän metrokeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos Piispanportti (Matinkylän metrokeskus) on hyväksytty valtuustossa Kaavaan sisältyi uimahallin rakentamiseen varattu kortteli 23285, koska kaavan valmistelu perustui vaihtoehtoon, jossa uimahalli sijaitsisi Kalapuiston pohjoispuolella. Matinkylän metrokeskuksen kaavan käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin edellytti vaihtoehtotarkastelua uimahallin sijoittamisesta Kalapuiston sijasta metrokeskuksen länsipuolelle. Vuonna 2012 Metrokeskuksen kaavan hyväksymiskäsittelyssä sekä metroaseman lähialueiden kehittämislinjauksista päätettäessä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että uimahallin sijoittamista tutkitaan Tynnyripuistoon.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 100 Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valmisteluaineisto oli nähtävillä Tynnyripuiston asemakaavan muutosehdotusta valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle kuluvana keväänä ehdotuksen nähtäville asettamista varten. Uimahalli on säilyttänyt valmisteluaineistossa esitetyn sijaintinsa." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja Markkula sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet ja kannanotto on annettu Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16. päivänä maaliskuuta 2015 päivätyn Piispanportti (Kalapuisto) - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6899, joka käsittää korttelin 23285, osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija(t) - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Essi Leino, puh Liisa Ikonen, puh Matti Liukkonen, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pia Salonen, puh Roni Zein, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Päättää antaa Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen YVA-selostuksesta seuraavan lausunnon: Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainestoimintahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on pääosin seikkaperäisesti ja huolellisesti tehty, mutta muutamien vaikutusten osalta arviointi on puutteellinen. Tästä johtuen hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä tulee edellyttää mm. seuraavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja - Pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä - Ekologisten yhteyksien riittävän laaja selvitys ja liito-oravainventointi - Tarkat suunnitelmat toimista, joilla melu- ja tärinähaitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. - Maakuntakaavan ja yleiskaavan aluevarauksiin kohdistuva vaikutusten arviointi hankealueen ulkopuolella toteutettuna riittävällä laajuudella kaavatasojen suunnittelutarkkuus huomioiden. Vaihtoehtojen kaavanmukaisuus Hankealueella on voimassa Ämmässuon asemakaava alueen pohjoisosassa ja muualla on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Hankkeesta esitetyt vaihtoehdot 1 ja 2 ovat asemakaavan vastaisia ja edellyttäisivät asemakaavamuutosta. Asemakaavan muutosta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa alueen ensisijainen pääkäyttötarkoitus on jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot ja aluevaraukset.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 100 Hankealue ja sen arvioidut vaihtoehdot eivät ole sisällöltään suoraan yleiskaavan pääkäyttötarkoitusten mukaista maankäyttöä, mutta ne eivät myöskään ole suoraan yleiskaavan vastaisia. Yleiskaava esittää alueiden pääasiallisen maankäyttömuodon ja se sallii myös muuta maankäyttöä ellei se vaikeuta pääkäyttötarkoituksen mukaista maankäyttöä tai ole muutoin kaavamääräyksessä kiellettyä. Espoon eteläosien yleiskaavassa hankealue on pääosin Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain Jätehuollon aluetta (EJ). Yleiskaavamerkinnät M ja EJ eivät kiellä maa-ainestoimintaa, mutta hankkeen laajuudesta ja pitkäkestoisuudesta johtuen toiminnan ei voida katsoa olevan väliaikaista sen ulottuessa ajallisesti yli voimassa olevan yleiskaavan tavoiteajan 2030 sekä alueella vireillä olevan Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavan tavoiteajan Tällä perusteella sillä voidaan katsoa olevan vaikutusta yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiselle maankäytölle ja aiheuttavan myös haittaa sitä ympäröivien yleiskaavavarausten pääkäyttötarkoitusten mukaiselle maankäytölle. Vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen eteläpuolella sijaitsevaan kyläalueeseen AT on YVA selvityksessä arvioimatta. Uudenmaan maakuntakaava vaihekaavoineen on aluetta koskeva oikeusvaikutteinen maankäyttösuunnitelma ja sen ohjausvaikutus koskee yleiskaavan tarkistusta. Maakuntakaavassa on vahvistettu myöhemmin laadittujen vaihekaavojen kautta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen sekä toisaalta Länsiradan ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen seudullista merkitystä. Alue on seudullisesti merkittävää kiviaineshuollon aluetta. Arvioidut vaihtoehdot ovat maakuntakaavan määräysten mukaisia ottaen huomioon maakuntakaavan esitystarkkuus. Maakuntakaavan kiviainesmerkintä ulottuu tässä kohdin jätteenkäsittelyalueen (EJ1) ja erityisalueen (EY) alueille sekä niihin etelässä rajautuvalle valkoiselle alueelle. Hankealue sijoittuu osittain maakuntakaavan kiviainesmerkinnälle, jolla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora- hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Rajausten on todettu tarkentuvan arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Hankealueen pohjoisosassa on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kuitenkin turvattava jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Hankealueen eteläisin osa on maakuntakaavan valkoisella alueella ja suuntautuu kohti raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta A, jolla on myös seudullista merkitystä. Hankealueella tehtävät ratkaisut eivät saa vaikeuttaa kehittämisalueen maankäyttöä. Vaikutukset maankäyttösuunnitelmiin Arviointiohjelmassa on esitetty tarkasteltavaksi myös vireillä olevia kaavoja ja suunnitelmia oikeusvaikutteisten kaavojen lisäksi. Niitä ei kuitenkaan ole juuri käytetty arviointiperusteena. Myös voimassa olevien kaavojen vielä toteutumattomien aluevarausten ja joukkoliikennevarausten arviointi on puutteellinen tai sitä ei ole tehty.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 100 Ämmässuon alue on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyn ja maa-ainesottotoiminnan klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunnitellun maa-ainestoiminnan ajoitus ja laajuus on myös sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Maakuntakaavassa on hankealueesta koilliseen esitetty länsiradan raidevaraus, jonka varrelle sijoittuvat pohjoisessa Hista lähialueineen ja etelässä asemanseudun kehittämisalue (Forsbacka ja Mynttilä). Vaikka raiteeseen liittyvän maankäytön kehittämisen aikaväli on pitkä, nyt lausunnolla olevan hankkeen maa-ainestoiminta olisi tällöin mahdollisesti vielä käynnissä. Maa-ainestoiminta ei saa aiheuttaa haittaa maankäytön kehittämiselle. Näiden alueiden maankäyttö selvitetään maakuntakaavaa tarkemmin vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa. Hankkeen liikenteelliset vaikutukset ovat vain paikallisia, ja niiltäkin osin kohtalaisen vähäisiä. Liikenne hankealueelle on järjestettävä Kulmakorventien kautta. Asukasmäärän kasvaessa hankealueeseen ja sen lähiympäristöön voi kohdistua uudenlaisia kehityspaineita, ja vaikutuksille alttiiden toimintojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Kaupunkirakenteen kehitys mahdollistaa myös hankealueen ympärillä olevien elinkeinoihin liittyvien palvelujen, maatilojen, ja asutuksen olojen paranemisen. Hankkeella on mahdollisesti myös vaikutusta alueen houkuttelevuuteen ja identiteettiin. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaratkaisu on voitava toteuttaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti pitkällä tähtäimellä. Siksi arviointiohjelmassa olisi ollut syytä ottaa kaavaratkaisut paremmin huomioon. Vaikutukset luonnonoloihin ja ihmisiin Arviointiselostuksessa esitetään ilmakuvatulkinnalla päätelty viheryhteys hankealueen eteläpuolella, joka ei esiinny arvioinnissa muutoin lähteenä käytetyissä Espoon ja Uudenmaan liiton selvityksissä. YVA:n yhteydessä ei ole tehty erillistä selvitystä ekologisista yhteyksistä. Tämä tulisi tehdä ja selvitysalueen kattaa hankealueen ohella riittävästi lähiympäristöä, jotta hankkeen vaikutuksia seudullisiin yhteyksiin voitaisiin aidosti arvioida. Liito-oravainventointi on tehty osana YVA:n luontoselvityksiä vuonna YVA:n yhteydessä tehty luontoinventointi on saattanut vanhentua liitooravan osalta. Liito-oravainventointi tulisi päivittää ja tutkia, tarvitaanko alueella erityisiä toimenpiteitä mahdollisten liito-oravan esiintymien ja kulkuyhteyksien säilyttämiseksi. Hanke on laaja, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle ajalle, laajimmissa vaihtoehdoissa kymmenille vuosille ja suppeimmassa vaihtoehdossakin noin 25 vuoden ajalle, mikä kasvattaa vähäisempienkin haittojen merkitystä. Ympäristövaikutusten arviointiraportissa ei ole riittävästi huomioitu hankkeen keston merkitystä erityisesti terveyteen ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 100 Pohjavesivaikutuksia ei ole YVA:ssa arvioitu riittävän perusteellisesti. Raportin mukaan ei ole odotettavissa, että louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnantasoon, mutta raportissa suositellaan jatkossa kallioperän vedenjohtavuuden ja virtausolosuhteiden tarkempaa selvittämistä Halujärven suuntaan. Koska Halujärvi on pieni ja mahdollisesti voimakkaasti riippuvainen pohjavesivalunnasta, pohjavesimallinnuksen tarkentaminen Halujärven ympäristössä on välttämätöntä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ennen lupien hakemista. YVA:n luontoselvityksen mukaan hankealueella sijaitsee metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälain mukainen elinympäristö sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Koska louhinnasta aiheutuvat vaikutukset Halujärven pinnan tasoon ja ympäristön kaivojen käyttöön talousvetenä ovat mahdollisia, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hankkeen toteuttaminen edellyttää myös vesilain mukaisen luvan. Hankealue ja hankevaihtoehdot 1-3 lähes katkaisisivat yhtenäisen metsäalueen, millä todetaan arvioinnissa olevan suuri vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja luonnon ydinalueisiin. Melu- ja tärinähaitat tulevat heikentämään alueen asuinviihtyvyyttä ja heikentämään Fagerängin hevostilan toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan melun ja pölyn lisääntyminen voi aiheuttaa terveysvaikutuksia kaikkein herkimmille ihmisryhmille. Lisäksi hanke on herättänyt alueen asukkaissa huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, mm. pohjavesi- ja tärinävaikutuksista. Asutukselle aiheutuvat haitat, kuten melu, pöly, tärinä ja pohjavesivaikutukset tulee pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman hyvin. Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä tarkat suunnitelmat toimista, joilla haitat voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi ympäristölupaviranomaisen tulee sisällyttää nämä toimet lupamääräyksiin. Vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa tulee huomioida yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Alueen asukkaiden huolta hankkeesta tulee lisäksi vähentää säännöllisillä ja riittävän laajalle ulottuvilla seurantatoimilla, jotka käsittävät melun, tärinän ja ilmanlaadun lisäksi pinta- ja pohjavesien sekä kaivojen seurannan. Yhteenveto Arvioinnissa mukana olleet toteutusvaihtoehdot eivät juurikaan eroa toisistaan ympäristövaikutusten merkittävyyden osalta, vaikka kiviaineksen ottoalueiden koossa sekä maanvastaanottomäärässä ja täyttöalueiden laajuudessa on merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Kaikilla toteutusvaihtoehdoilla 1-3 on joitakin suuria ja runsaasti kohtalaisia negatiivisia vaikutuksia jopa laajoilla ja tehokkailla haittojen lievennystoimilla. Vaihtoehdossa 3, jossa toiminnan laajuus ja kesto on pienin, ympäristövaikutukset ovat vain hieman pienemmät kuin muissa

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 100 toteutusvaihtoehdoissa johtuen pääasiassa lyhyemmästä toiminta-ajasta, joka sekin on noin 25 vuotta. YVA-raportissa on merkittäviä puutteita erityisesti hankealueen ulkopuoliseen maankäyttöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa. Myös luonnonoloihin kohdistuvia vaikutuksia tulee tarkentaa. Arviointeja on täydennettävä ja selvityksiä tehtävä lisää, jotta voidaan arvioida vaihtoehtojen vaikutukset hankealueen ympäristöön, maankäyttöön ja kaavojen maankäyttövarauksiin. Hankealue rajautuu Ämmässuon alueeseen, joka on maakuntakaavassa esitetty seudullisesti merkittävänä kiviainesvarantona ja sitä tullaan kehittämään monipuolisena jätteenkäsittelyyn ja maa-ainesottotoimintaan pohjautuvana klusterialueena. On tärkeää huomioida, että alueelle suunniteltu maa-ainestoiminta on sovitettava alueen muihin, yleis- ja maakuntakaavassa osoitettuihin käyttötarkoituksiin. Mikäli lausunnossa esitettyjen lisäselvitysten ja niiden pohjalta tehdyn vaikutusarvioinnin kautta esitetyt vaihtoehdot eivät ole ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttäviä, olisi perusteltua selvittää vaihtoehto, missä hankkeen laajuus ja sijainti ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. Tässä tarkastelussa tulee myös sovittaa hanke alueen nykyisen käytön ja tiedossa olevien suunnitelmien kanssa toiminnallisesti ja ajallisesti yhteen. Tähän on hyvä mahdollisuus vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön aikana. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Selostus Hankkeen tausta Esbogård Ab suunnittelee Ämmässuon-Kulmakorven alueen ja Espoonkartanon väliselle alueelle kiviainestoimintaa, joka sisältää kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen myyntiä varten sekä muualta tuotavien puhtaiden rakentamisen ylijäämämaiden sijoittamisen vapautuvaan louhokseen. Lisäksi hankkeessa varaudutaan ottamaan vastaan muualta tuotavaa louhetta jalostettavaksi eri murskelajitteiksi. Ylijäämämaiden sijoittamis- ja käsittelyalueille on selkeästi seudullista tarvetta. Pääkaupunkiseudulla syntyy maarakentamisen yhteydessä

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 100 vuosittain noin 2,5.-3 miljoonaa kuutiometriä puhtaita ylijäämämassoja. Loppusijoitukseen soveltuvien maanvastaanottoalueiden puute johtaa pitkiin kuljetusetäisyyksiin. Ylijäämämassojen loppusijoittaminen on merkittävä osa ympäristörakentamisen kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Toisaalta jätelain (646/2011) etusijaisjärjestyksen mukaisesti maa-ainekset on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään syntypaikalla tai toissijaisesti muualla maarakentamisessa. Espoon kaupunki on keskittänyt ylijäämämaiden läjitystoiminnan Kulmakorven alueelle, jossa maa-ainestoiminnan on suunniteltu jatkuvan vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Tällä hetkellä puhtaita ylijäämämassoja otetaan vastaan Takapellon alueella Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta. Lisäksi metron rakennustöissä syntyvää louhetta on varastoitu kalliosuon laajennusalueelle sekä Kalliosuon ja Takapellon väliselle alueelle. Louhinta- ja läjitystoiminnan on suunniteltu jatkuvan Takapellon alueen jälkeen Kalliosuon ja Takapellon maantäyttöalueiden väliin jäävällä alueella aina 2100-luvulle saakka. Hankkeen kuvaus Hankkeesta tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on koottu YVA-lain mukaiseksi arviointiselostukseksi, josta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on pyytänyt Espoon kaupunginhallituksen lausuntoa. Aikataulusyistä lautakunnat lähettävät kuitenkin omat lausuntonsa suoraan ELY-keskukseen, eikä niitä koota kaupunginhallituksen lausunnoksi. Lausunnon alkuperäinen määräaika oli , mutta sille on saatu lisäaikaa saakka. Hankealue on tällä hetkellä havupuuvaltaista, metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee maaseutumaista haja-asutusta ja kyläasutusta, maa- ja metsätaloustoimintaa, mm. ratsastusta. Suurin hankealueen läheisyydessä sijaitseva asuin- ja lomarakennusten keskittymä sijaitsee Halujärven ympärillä, jossa lähimmät rakennukset sijaitsevat 350 metrin etäisyydellä hankealueen kiinteistön rajasta. Fagerängilla sijaitsee noin 40 hevosen ratsastustila, jolla on muutama asuinrakennus 150 metriä hankealueen kiinteistön rajasta. Louhittavat alueet on kuitenkin suunniteltu siten, että etäisyys asutukseen on vähintään 300 metriä. Idässä ja lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja Kulmakorven alueen maanvastaanotto- ja kiviainesten ottoalueet. Hankealueen halki kulkevat Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen ja Kivenlahden lämpökeskuksen välinen kaasuputki sekä 110 kv:n voimalinja. Arvioinnissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa: VE 0: Hanketta ei toteuteta

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 100 Kuva 1. Louhinnan vaihtoehto VE1 Kuva 2. Louhinnan vaihtoehto VE2

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 100 Kuva 3. Louhinnan vaihtoehto VE3 VE1: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 30 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 11 miljoonaa kuutiometriä. Maan vastaanottoa tehtäisiin 36 hehtaarin alueelle yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen ei edellytä muutoksia voimalinjan tai kaasuputken sijainnissa. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 35 vuotta. VE2: Kiviaineksen ottoalueiden koko on yhteensä 36 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä. Läjitettävien alueiden laajuus olisi yhteensä 44 hehtaaria ja maata otettaisiin vastaan enimmillään 17 miljoonaa kuutiometriä. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää hankealueella sijaitsevien voimajohdon ja kaasuputken siirtoa. Siirto mahdollistaisi yhtenäisen louhinta- ja täyttömäen alueella A. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 45 vuotta. VE3: on suunniteltu siten, että se ei arviointiselostuksen mukaan edellyttäisi kaavamuutosta. Ottoalueiden koko olisi suppein eli 26 hehtaaria ja ottomäärä enimmillään noin 8 miljoonaa kuutiometriä. Maanvastaanottoa tehtäisiin 29 hehtaarin alueella enimmillään noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Voimajohdon ja kaasuputken siirrolla saataisiin lisäksi jonkin verran lisäaluetta toiminnoille. Hankkeen kestoksi on arvioitu noin 25 vuotta. Kaikissa vaihtoehdoissa alin louhintataso on +15 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja tulevien täyttömäkien lakikorkeus maksimissaan +100 m mpy. Maaston nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä m mpy.

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / 100 Kaavatilanne Maakuntakaava Hankealueella ja sen tuntumassa on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu marraskuussa 2006), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Maakuntakaavoissa on hankealuetta koskien seuraavat merkinnät: Suurin osa hankealueesta on maakuntakaavan valkoista aluetta. jota koskee suunnittelumääräys: Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto- metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niidenpirstomista. EJ1 Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja/tai loppusijoitukseen varatut alueet. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. EJ/EN Merkinnällä osoitetaan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja energia- ja jätehuoltoa palvelevia laitoksia varten. Suunnittelumääräys: Alue voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sijoittaa myös muita jätehuollon ja/tai energiahuolloin toimintoja, mutta ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa Espoon Ämmässuota lukuun ottamatta. EY Erityisalue, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Merkinnällä osoitetaan erityisalueet Espoon Ämmässuon kaatopaikkaan rajoittuvassa Kulmakorvessa.. Alueille voidaan suunnitella useita erilaisia erityistoimintoja, jotka sopeutuvat ympäröivään maankäyttöön. Suunnittelumääräys: Alue varataan erityiskäyttöön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueelle sijoitettavien toimintojen sopeutuminen ympäröivään maankäyttöön.

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 100 EJ3 Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn varastointiin ja loppusijoitukseen. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alue varataan louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa näiden ainesten hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritystoimintaa. Alueen käyttö on suunniteltava siten, että alueilla, joilla on ominaisuusmerkinnällä osoitettu olevan maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, kyseiset toiminnot sovitetaan ajallisesti ja alueellisesti yhteen. EJ3-alueella, jolle on kohdemerkinnällä osoitettu sijoitettavaksi myös jätteenkäsittelyalue EJ1, on yksikyiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava EJ1 -jätteenkäsittelyalueen toteuttamismahdollisuudet. Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maaaineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Hankealue ja sen ympäristö on suurimmalta osalta hyväksytyn maakuntakaavan valkoista aluetta. Kohdealueen lähistöllä, noin 2 km päässä on lisäksi varauduttu länsirataan ja sen varrella Forsbackan ja Mynttilän (tai Maas) kaupunkikeskustoihin. Ne esiintyvät maakuntakaavassa aluemerkinnällä A, joka tarkoittaa raideliikenteeseen tukeutuvaa asemanseudun kehittämisaluetta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2010 muutettiin Ämmässuon alueen käyttötarkoitusta lisäämällä kaavamääräys Merkittävästä kiviainesvarannosta (pystyviivoitus). Se ulottuu osittain hankealueelle. Samalla tarkennettiin kohdemerkintöjä jätehuollon ja moottoriurheilun osalta.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / Maakuntakaavassa vuodelta 2014 Kulmakorven taajama-aluemerkintä muutettiin Työpaikka-alueeksi. Samalla maakuntakaavassa tarkennettiin länsiradan linjausta ja lisättiin Histaan Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue ja sen keskustaan Tiivistettävä alue sekä Dämmanin ympärille Forsbackaan sijoittuva Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue (A). Kuva 4. Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Maakuntakaavan muutokset hankealueen ympärillä painottavat Ämmässuon alueen seudullista merkitystä ja toiminnallista monipuolisuutta. Siihen kuuluu kiviainesvarantojen, jätteenkäsittelyn ja työpaikkojen huomioon ottaminen, sekä asemanseutujen sijoittuminen länsiradan vaikutusalueelle. Yleiskaava Hankealue sijaitsee vuonna 2010 vahvistuneella Espoon eteläosien yleiskaava-alueella (EEYK). Kaavan tavoitevuosi on Hankealue sijoittuu suurimmalta osaltaan yleiskaavan Maa- ja metsätalousalueelle (M) ja luoteiskulma Jätehuollon alueelle (EJ). Hankealue rajoittuu idän puolella kyläalueeseen (AT), jota koskee määräys: Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti kyläkuvaan ja uudet rakennuspaikat on osoitettava siten, että ne hyödyntävät jo rakennettua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön häiriötä. Alueella sallitaan 1-2 -kerroksisten 1-asuntoisten erillispientalojen rakentaminen, korttelitehokkuus enintään 0,1. Kauempana hankealueen eteläpuolella, Halujärven kohdalla on merkitty kehitettävä kyläalue. Hankealue rajautuu pohjoispuolelta Pohjois- Espoon oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan (PYK I, lainvoimainen 1997) ja seuraaviin kaavamerkintöihin: Kaatopaikka-alue (EK), Yhdyskuntateknisen huollon alue ja kohde (ET), Moottorirata-alue (EM) ja Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M).

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 100 Kuva 5. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (EEYK). Jätehuollon alue Alue varataan yhdyskuntajätteen käsittelyyn,. Aluevaraus sisältää myös toiminnan tarvitsemat suojaviheralueet. Maa- ja metsätalousalue Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen siten, että rakennusoikeus on: 1 5 ha:n tiloilla 1 asunto ja yli 5 ha:n tiloilla 1 asunto + 1 asunto jokaista tilan pinta-alan alkavaa 20 ha kohti. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa olevan asutuksen, tilakeskuksen ja tiestön läheisyyteen siten, että ranta-alueet ja pellot säilyvät vapaina rakentamiselta. Viljelyalueen metsittäminen on kielletty. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on säädetty. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maaainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / 100 Asemakaavat Hankkeen luoteiskulma kuuluu Ämmässuon asemakaavaan, joka vahvistettiin Se on suurimmalta osalta jätteenkäsittelyalueen suojaviheraluetta, joka tulee säilyttää istutettuna ja palauttaa luonnontilaan käytön jälkeen. HSY kehittää edelleen toimintaansa voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Kaatopaikkatoiminta vähenee ja HSY on tehnyt suunnitelmia alueen kehittämiseksi materiaalin kierrätykseen tarkoitetuksi ekoteollisuuspuistoksi. Ämmässuon asemakaavan määräykset: EJ / VR Jätteen käsittelyalue KS 2,3,5,6 2 Alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa rakennuksissa ja laitoksissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. 3 Alueelle saadaan rakentaa jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia tunneleita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja. Muita jätteenkäsittelyä ja alueen jälkihoitoa palvelevia rakennuksia saadaan rakentaa enintään erillisellä kaavamerkinnällä osoitettu määrä. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi. 6 Massapolttolaitoksen sijoittaminen alueelle ei ole mahdollista ilman asemakaavan muutosta. EV / VR / ky Suojaviheralue, Ks 4 ja 5 / ky Alue on varattu kuntayhtymän tarpeisiin. 4 Alue tulee hoitaa niin, että sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena ja luonnonmukaisena. Käsitellyillä alueilla se tulee istuttaa metsähoidollisin toimenpitein. Alueelle ei saa sijoittaa jätehuoltoa tai sitä palvelevaa toimintaa. 5 Alue on jätteenkäsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvaksi alueeksi.

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / 100 Vireillä olevat kaavasuunnitelmat Vireillä oleva maakuntakaava Kuva.Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta Kaavaluonnokseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue on sijaitsee lähellä hankealueen luoteiskulmaa. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä lue. Selitys: Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta vähintään maakunnallisesti merkittäviä alueita. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisten ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle. Vireillä oleva yleiskaava Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti toimenpiteiden käynnistämisestä Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n (PYK I) ajanmukaisuuden tarkistamiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja sitä on tarkistettu sekä yleiskaavatyön alkuvaiheen linjaukset