Kaupunginhallitus Sivu 1 / 77. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 77 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Kurt Byman Tiina Elo, puheenjohtaja klo alkaen 283 käsittelyn jälkeen Katarina Hellsten-Palomäki Maria Guzenina, poistui klo käsittelyn jälkeen Mikko Hintsala, poistui klo käsittelyn jälkeen Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, poistui klo käsittelyn jälkeen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola, poistui klo käsittelyn jälkeen Markku Sistonen, varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Arja Juvonen valtuuston puheenjohtaja, valtuuston I varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo ja poistui klo jälkeen Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, saapui klo ja poistui klo jälkeen Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui klo jälkeen Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Mari Immonen kaupunginsihteeri, poistui klo käsittelyn jälkeen

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 77 Kimmo Leivo projektijohtaja, :t klo Mirkka Katajamäki kaavasuunnittelija, :t klo Teemu Haapalehto maahanmuuttoasioiden päällikkö, poistui klo käsittelyn jälkeen Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 77 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Tiina Elo puheenjohtaja 283 jälkeen Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Mikko Hintsala Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / 77 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 265 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen 7 elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (osittain Kv-asia) 268 Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja 10 täydennysvaali (Kv-asia) 269 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 11 kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä, joka koskee kehittämisrahaston sijoitusperiaatteista ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamisesta tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämistä 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 13 valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, joka koski vastuuvapauden myöntämistä Catering-yhtiön perustaminen Kuutoskaupunkien luottamushenkilöjohdon tapaaminen 18 Vantaalla Eräiden vammaispalvelujen asiakasmaksujen perusteiden 20 tarkentaminen Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen 23 nähtäville (MRA 19 ), alue Kuhmoisten Hahmajärven leirikeskuksen myynti tarjousten 43 perusteella 276 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 47 valituksista, jotka koskevat Steniuksenkummun asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, alue Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 53 vastaselitysten johdosta, Tapiolan keskus, alue Vastaus oikaisuvaatimukseen kaavaesittelijän ja 57 toimistosihteerin vakanssien siirtämisestä tekniseen keskukseen 279 Vastaus oikaisuvaatimukseen teknisen keskuksen 59 asiakaspalvelun ja kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelujen yhdistämisestä toimialan asiakaspalveluksi 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden 61 lunastaminen 281 Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon 65 palaamisesta (Kv-asia) 282 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 72

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 265 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 266 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Mikko Hintsala.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 267 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / / Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle (SDP), 2 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP), tilalle (SDP) sekä 3 valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle (SDP). Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon (SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Minna Eväsoja (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävistä perusteena henkilökohtaiset syyt. Minna Eväsoja on myös kaupunginhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 267 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 77 Vaalikelpoisuus Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1 kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 267 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 77 nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi valitaan nainen. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Minna Eväsoja

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 268 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Henri Haaksialan (Kok.) tilalle Henrik Vuornoksen (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Henri Haaksiala (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työesteet. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Henri Haaksiala

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 269 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä, joka koskee kehittämisrahaston sijoitusperiaatteista ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamisesta tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämistä Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus esittää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen tekijän kaikki vaatimukset perusteettomina. Valituksessa esitetään, että kaupunginhallituksen päätös koskien oikaisuvaatimuksen hylkäämistä elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteista ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamisesta palautetaan kaupunginhallituksen uudelleenkäsiteltäväksi. Valituksessa todetaan mm. että vastaamatta jääneet asiat oikeuttavat asian palauttamiseen. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on yksilöitävä päätös, johon haetaan muutosta, sekä se millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteella sitä vaaditaan. Valittajan oikaisuvaatimuksessa on yksilöity oikaisuvaatimuksen kohteiksi kaupunginhallituksen päätökset ja 120. Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen päätöksestä ilmenevillä perusteilla. Valitusperusteet kunnallisvalituksessa Kunnallisvalitus on laillisuusvalitus. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Vaalilautakuntiin valitut henkilöt ilmenevät kaupunginhallituksen pöytäkirjasta ja elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteista on kaupunginhallitus päättänyt toimivaltansa mukaisesti (Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö 3 1 mom.11-kohta). Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka johdosta valituksenalainen päätös olisi palautettava kaupunginhallitukselle.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 269 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 77 Lopuksi Edellä mainituilla perusteilla kaupunginhallitus ilmoittaa lausuntonaan Helsingin hallinto-oikeudelle, että päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginhallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset muutoinkaan ole lainvastaisia. Käsittely Päätös Byman ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valitus hallinto-oikeudelle - Kaupunginhallituksen päätös Kaupunginhallituksen päätös Kaupunginhallituksen päätös Helsingin hallinto-oikeus pyytää lausuntoa oheismateriaalina olevan valituksen johdosta mennessä. Lausunnon antamiselle on annettu lisäaikaa saakka. Helsingin hallinto-oikeudelle on tehty kunnallisvalitus kaupunginhallituksen päätöksestä Kaupunginhallitus hylkäsi päätöksessään oikaisuvaatimuksen koskien elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sijoitusperiaatteita ja vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttamista. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 270 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, joka koski vastuuvapauden myöntämistä Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 1 mom. 27-kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen ja lausuu seuraavaa: Kaupunginhallitus vaatii, että valitus on ensisijaisesti jätettävä tutkimatta tai toissijaisesti hylättävä perusteettomana kokonaisuudessaan. Kuntalain 90 :n mukaan kunnallisvalituksen voi tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Nyt tehty valitus perustuu kuitenkin vain sisältökysymyksiin. Valittaja esittää omia näkemyksiään ja käsityksiään siitä, miksei vastuuvapautta olisi tullut eräille henkilöille myöntää. Valittaja ei miltään osin vetoa edellä mainittuihin laillisiin kunnallisvalitusperusteisiin, joten valitus on jätettävä tutkimatta. Tarkastuslautakunta on kaupunginreviisorin ehdotuksesta tehnyt esityksensä valtuustolle tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä kuultuaan kaupungin lakisääteistä JHTT-tilintarkastajaa ja saatuaan tiedoksi tilintarkastuskertomuksen sekä tilintarkastusmuistion vuodelta Espoon valtuusto on kokouksessaan päättänyt tarkastuslautakunnan esityksestä hyväksyä tilinpäätöksen ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden asiassa suoritetun kokonaisharkinnan perusteella. Valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, joten valitus on joka tapauksessa ainakin hylättävä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 270 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 77 Käsittely Päätös Byman ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi (Hallintolaki 28 1 mom. 1-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Lausuntopyyntö - Valitus Selostus Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty valitus Espoon valtuuston :n kohdalla tekemästä päätöksestä, joka koski vuoden 2014 tilintarkastuskertomusta, tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapaudesta päättämistä ajalta Valituksessa vaaditaan, että valtuuston päätös kumotaan tietyille virkamiehille myönnetyn vastuuvapauden osalta. Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon valituksen johdosta. Lausunnon alkuperäinen määräaika oli , mutta hallinto-oikeus myönsi pyynnöstä lisäaikaa saakka. Tarkastuslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Valitus on saatettu tiedoksi myös kaupungin tilintarkastusyhteisölle. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 271 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / /2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Catering-yhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 perustaa valtuuston päätöksen mukaisesti yhtiön Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleenorganisoinniksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan merkitsemään Yhtiön kaikki osakkeet Espoon kaupungille siten, että Yhtiön osakepääoma on euroa, 3 hyväksyy liitteenä olevan yhtiöjärjestysluonnoksen, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan yhtiön perustamiseen tarvittavat asiakirjat sekä päättämään yhtiöjärjestysluonnokseen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, 5 päättää, että Yhtiön osakkeiden merkitsemiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2015 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet / yleishallinto). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoo Catering Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestys Kyseessä on valtuuston päätöksen mukaisen yhtiön perustaminen;

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 271 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 77 Päätöshistoria Valtuusto päätti valita Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön. Lisäksi kaupunginhallitus oli päättänyt kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään yhtiöittämisen ja tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelun siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta (sillä edellytyksellä, että valtuusto myöhemmin päättää yhtiöittämisestä). Nyt ensivaiheessa on tarkoituksenmukaisinta, että yhtiö perustetaan minimiosakepääomalla ja hallitukseen valitaan viranhaltijoita, jotta Espoo Cateringin liiketoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena yhtiölle saadaan käynnistettyä. Tämä on tekninen välivaihe. Tarkoitus on myöhemmin kuluvana vuonna tarkistaa yhtiön pääomitus ja valmistella toimiohjeet yhtiön ylimääräistä yhtiökokousta varten, jotta yhtiön hallinto saadaan järjestettyä ennen liiketoiminnan siirtoa ja yhtiön operatiivisen toiminnan aloittamista. Kaupunginhallituksen konsernijaosto esittää yhtiöhallitusta kuultuaan paikkajakotoimikuntaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 :n 1 mom. 2-kohdan mukaan konsernijaosto: tekee kaupunginhallitukselle esityksen yhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustamista, osakkeiden ja osuuksien ostamista ja myymistä sekä säätiöiden perustamista koskevista asioista, lukuun ottamatta niitä yhtiöitä, joista päättää elinkeino- ja kilpailukykyjaosto. Ja edelleen kaupunginhallituksen johtosäännön 3 1 mom. 13- kohdan mukaan kaupunginhallitus: päättää yhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustamisesta, osakkeiden ja osuuksien ostamisesta ja myymisestä sekä säätiöiden perustamisesta, ellei toimivaltaa ole annettu elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle. Yhtiöjärjestysluonnos noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymän: Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje Espookonserniin kuuluvissa yhtiöissä -mukaista mallia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto A ehdottaa, että kaupunginhallitus

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 271 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 77 1 perustaa valtuuston päätöksen mukaisesti yhtiön Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleenorganisoinniksi, 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan merkitsemään Yhtiön kaikki osakkeet Espoon kaupungille siten, että Yhtiön osakepääoma on euroa, 3 hyväksyy liitteenä olevan yhtiöjärjestysluonnoksen, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan yhtiön perustamiseen tarvittavat asiakirjat sekä päättämään yhtiöjärjestysluonnokseen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, 5 päättää, että Yhtiön osakkeiden merkitsemiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2015 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet / yleishallinto). B määrää, että kaupunginjohtaja antaa perustamisvaiheessa Yhtiötä koskevat toimiohjeet sekä nimeää edustajat yhtiön hallitukseen. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 272 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Kuutoskaupunkien luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Vantaalla seuraavat edustajat: Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan nimeämään estyneen tilalle osallistujan tarvittaessa. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Vantaalla nimetään: Teemu Lahtinen, Tiina Elo, Jyrki Kasvi, Fred Granberg, Markus Torkki, Marika Niemi, Markku Sistonen ja Arja Juvonen Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehty ehdotus yksimielisesti hyväksyä? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus nimeää kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Vantaalla seuraavat edustajat: Teemu Lahtinen, Tiina Elo, Jyrki Kasvi, Fred Granberg, Markus Torkki, Marika Niemi, Markku Sistonen ja Arja Juvonen. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan nimeämään estyneen tilalle osallistujan tarvittaessa. Oheismateriaali Selostus - Kutsu - Ohjelma Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöiden tapaaminen pidetään Vantaalla Tapaaminen alkaa Vantaalla klo 9.30 Hämeenkylän kartanossa (os. Juustenintie 1) ja päättyy seuraavan päivän lounaaseen.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 272 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 77 Kaupunginhallitusten toivotaan nimeävän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita edustajia, yhteensä noin kuusi edustajaa per kaupunki. Myös virkahenkilön osallistumista toivotaan kokouksen asioiden valmistelun vuoksi. Tapaamisen teemana on Uudistuva Kunta. Ohjelma on oheismateriaalina. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 273 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Eräiden vammaispalvelujen asiakasmaksujen perusteiden tarkentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Osmo Raaska, puh Marjo Kekki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus hyväksyy vammaispalvelujen asiakasmaksut liitteen mukaisesti alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksuista on viimeksi päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa Maksuperusteet ovat tulleet voimaan lukien. Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksusta on viimeksi päätetty kaupunginhallituksen kokouksessa Kaupunginhallituksen kokouksessa on päätetty mm. koululaisten iltapäivähoidon ja koululaisten loma-ajanhoidon asiakasmaksuista. Voimassa olevien maksuperusteiden mukaan koululaisten iltapäivähoidon ja loma-ajanhoidon asiakasmaksut ovat seuraavat: Koululaisten iltapäivähoidosta peritään asiakasmaksuna 24,00 euroa täydeltä kuukaudelta ja 12,00 euroa, mikäli lapsi on iltapäivähoidossa maksimissaan 10 päivää kuukaudessa. Alle 16-vuotiaan osittainen ylläpito on lain perusteella maksutonta sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Maksu peritään seuraavan vuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Koululaisten loma-ajanhoidosta peritään asiakasmaksuna 120,00 euroa täydeltä kuukaudelta tai 60,00 euroa puolikkaalta kuukaudelta. Alle 16- vuotiaan osittainen ylläpito on lain perusteella maksutonta sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Maksu peritään seuraavan vuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 273 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 77 Iltapäivähoidon ja loma-ajanhoidon käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksut peritään samalla periaatteella kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten iltapäivä- ja loma-ajanhoidosta. Maksuperusteiden voimaantulon jälkeen on käytännössä tullut esille ongelmia maksuperusteiden tulkinnassa. Olemassa olevat koululaisten iltapäivähoidon ja loma-ajanhoidon maksuperusteet sisältävät tulkinnanvaraisuuksia ja edellyttävät siten maksuperusteiden tarkentamista. Edelleen maksuperusteisiin on jäänyt virheellinen sanamuoto, jonka mukaisesti maksut peritään seuraavan vuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Tarkoituksena on ollut maksujen periminen lainsäädännön mahdollistaman mukaisesti seuraavan lukuvuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 :n 2 kohdan mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto ja erityishuollon saamiseksi välttämätön kuljetus ovat maksuttomia. Kehitysvammaisten ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettua osittaista ylläpitoa sekä oppivelvollisen nuoren osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Lainsäädäntö mahdollistaa siis maksun perimisen seuraavan lukuvuoden alusta, kun opetusta saava nuori on edellisen lukuvuoden aikana täyttänyt 16 vuotta. Koululaisten iltapäivähoidon ja loma-ajanhoidon maksuperusteita esitetään tarkennettavaksi seuraavasti: Koululaisten iltapäivähoidosta peritään asiakasmaksuna 24,00 euroa, mikäli lapsi on hoidossa yli 10 päivää kuukauden aikana. Koululaisten iltapäivähoidosta peritään asiakasmaksuna 12,00 euroa, mikäli lapsi on iltapäivähoidossa enintään 10 päivää kuukaudessa. Alle 16-vuotiaan osittainen ylläpito on lain perusteella maksutonta sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Maksu peritään seuraavan lukuvuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Koululaisten loma-ajanhoidosta peritään asiakasmaksuna 120,00 euroa, mikäli lapsi on hoidossa yli 10 päivää kuukauden aikana. Koululaisten loma-ajanhoidosta peritään asiakasmaksuna 60,00 euroa, mikäli lapsi on lomahoidossa enintään 10 päivää kuukaudessa. Alle 16-vuotiaan osittainen ylläpito on lain perusteella maksutonta sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Maksu peritään seuraavan lukuvuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Koululaisten iltapäivähoidon ja loma-ajanhoidon käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksut peritään samalla periaatteella

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 273 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 77 kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten iltapäivä- tai lomaajanhoidosta. Esitetään, että vammaispalvelujen asiakasmaksujen perusteisiin hyväksytään edellä mainitut teknisluonteiset tarkennukset liitteessä esitetyn mukaisesti. Asiakasmaksuliitteeseen on myös täydennetty lyhytaikaisen perhehoidon sekä yksikössä tapahtuvan lyhytaikaishoidon asiakasmaksujen perimiseen jo aikaisemmin (Kaupunginhallitus ) päätetyt periaatteet sekä asiakasmaksujen alentamisen ja vapauttamisen säännökset, jotka sosiaali- ja terveyslautakunta toivoi aiemmassa käsittelyssä lisättävän. Ohje asiakasmaksun alentamiseen on jo aiemmin ollut vammaispalvelujen nettisivuilla olevassa ohjeessa ja esitetään nyt täydennettäväksi liitteeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä myös huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy vammaispalvelujen asiakasmaksut liitteen mukaisesti alkaen. Käsittely Päätös Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli lastensuojelupalvelujen päällikkö Mari Ahlström. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 77 94/ /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä kaupunginhallitus 11 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää vastaan hylkäsi Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 77 Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle? Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti päättäneen jättää asian pöydälle. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 3 Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 4 Finnoo, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 Äänestyslista Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Finnoo osayleiskaava, kaavaselostus - Kaavaselostus, liitteet Kaavaselostus, liitteet Finnoo osayleiskaava, kaavakartta ja kaavamääräykset Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen palvelukeskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Ranta-alueelle osayleiskaava mahdollistaa kaupunkimaisen ranta-asumisen rakentumisen julkisine kaupunkitiloineen ja sataman kehittämisen. Keskeinen osa osayleiskaavan maankäyttöratkaisua on Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikon suojelu ja alueelle muodostettava kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on osa Länsimetron kehityskäytävää. Metron yhteysväli Matinkylään valmistuu vuonna 2016 ja sen jatkeen Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen on tavoitteena toteutua 2020 mennessä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 77 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu sekä , on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tiedotustilaisuuden yhteydessä järjestettiin ryhmätyö alueen nykyisistä arvoista ja lähtökohdista. Lisäksi Finnoon alueen lähtökohtia koskeva asukaskysely toteutettiin Internetkyselynä (webropol) Asukastilaisuuden muistio, ryhmätyön yhteenveto ja Internet-kyselyn yhteenvetoraportti ovat esillä osayleiskaavan Internet-sivustolla. Alueen kuvaus Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Ryssjeholmenin eteläiselle merialueelle ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueille. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kaksi saarta Pirisaari ja Ryssjeholmen.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 77 Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa aivan meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos, HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo ja Espoon kaupungin Suomenojan venesatama. Kaava-alueen ainoa asumiseen käytetty alue on Hannuksen alue, joka on asemakaavan mukaan jo toteutunutta erillisten ja kytkettyjen pientalojen aluetta. Vuonna 2014 alueella asui noin 690 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itälänsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään Hyljelahteen, Finnoonsatamaan, jätevedenpuhdistamolle ja voimalaitokselle johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavat Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (lainv. 2007). 1. vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2010), 2. vaihemaakuntakaava (YM:n vahvistama 2014) ja 3. vaihemaakuntakaava (lainv. 2014). Voimassaolevien maakuntakaavojen mukaisesti osayleiskaava-alue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojan laakso on virkistysaluetta ja rannan suuntaisena on merkitty viheryhteystarve. Finnoon kaava-alueeseen kuuluvat saaret kuuluvat maakuntakaavassa pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykerajauksen piiriin. Kohdemerkintä, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö, on osoitettu Suomenojalle. Metrolinjaus on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä liikennetunnelin ohjeellinen linjaus. 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. 3. vaihemaakunta kumosi Uudenmaan maakuntakaavan Suomenojan puhdistamoa koskevan merkinnän ET sekä 1. vaihemaakuntakaavan puhdistamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevat merkinnät. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan teemat ovat: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima,

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 77 viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 4. vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä alkuvuodesta Kaavakartalla on osoitettu maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, joista Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Skatanniemi-Kaitalahti-Rulludd -alue sijoittuu Finnoon osayleiskaava-alueelle. Luonnoksessa on lisäksi esitetty muutoksia pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke-rajauksen suunnittelumääräykseen. Määräyksen mukaisesti mm. rajauksen sisäpuolelle voidaan kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja nykyistä asutusta täydentävää asumista ja matkailun kannalta tarpeellista rakentamista. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Pääosa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Uudet liikenneverkon osuudet Länsiväylältä etelään ja Suomenlahdentie on osoitettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin. Raide asemineen on osoitettu kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Selvitysalueen länsipuolella olevat asemakaavoittamattomat alueet on yleiskaavassa osoitettu pääosin kaupunkimaiseen asumiseen (A1), samoin Finnoonkallion alue Finnoonsillan katualuevarauksen vieressä. Kaava-alueen itäosaan, Matinkylään rajautuen, on osoitettu tiivis ja matala asuntoalue (A2). Hannuksen alue on osoitettu nykyisellään säilyvänä asuntoalueena. Ali-Suomenojan alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jolle sallitaan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittuminen. Alueelle on osoitettu lisäksi joukkoliikenteen varikkoalue. Matinkylän ratsastustallin alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Kaava-alueen eteläinen merialue, sisältäen Ryssjeholmenin saaren, on rannikko- ja saaristovyöhykettä. Ryssjeholmen on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys on osoitettu Finnobäckenin varteen. Asemakaavat Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Sen pohjois- ja koillispuolella on voimassa olevat asemakaavat; pääasiassa erillis- ja kytkettyjä pientaloja sekä Länsiväylän lähellä liikerakentamiskortteleita. Rannan täyttöalueen länsiosa on asemakaavassa venevalkamaa. Täytön itäosa on vailla asemakaavaa, kuten edustan saaret Pirisaari ja Ryssjeholmen. Finnoonlaakso on lähivirkistysaluetta. Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli maanalainen asemakaava sai lainvoiman 2013.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 77 Osayleiskaava- alueella on vireillä seitsemän asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio ja Matroonankatu käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. Viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Sen johdosta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettu Suunnittelun lähtökohdat ja vaihtoehdot Keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle oli valtuuston päätös ( ) Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Samassa yhteydessä valtuusto kehotti käynnistämään Suomenojan kaavoituksen. Osayleiskaavan suunnittelu perustuu kaupunginhallituksen päättämiin tavoitteisiin. Finnoo-Kaitaa -visioalueen uusien asukkaiden määrätavoitteeksi asetettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti valita Finnoon metroasemavaihtoehtojen maankäyttövertailun perusteella osayleiskaavan ja asemakaavojen suunnittelun pohjaksi metron eteläisen maanalaisen linjauksen. Osayleiskaavaluonnoksen valmistelun kanssa samaan aikaan oli käynnissä myös Finnoo - Kaitaa -alueen toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö, jonka tuloksien perusteella kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti alueen jatkosuunnittelun periaatteista. Finnoon osayleiskaavan vaikutusselvitystyössä ( Sito Oy) kehitettiin osayleiskaava-alueelle kolme maankäytön rakennemallia ja arvioitiin niiden vaikutukset. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perusteella. Osayleiskaavaluonnosta valmisteltiin yhteistyössä Matinkylä - Kivenlahti metron suunnittelun sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visiotyön kanssa. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa Suomenlahdentiestä oli olemassa vielä kaksi linjausvaihtoehtoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta valitsi tekemällään päätöksellä Suomenlahdentien pohjoisen linjauksen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen nähtäville Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtäville asetettu aineisto koostui kaavakartasta ja siihen liittyvästä konsultin tekemästä raporttiaineistosta, joka toimi luonnosvaiheessa myös kaavaselostuksena.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 77 Osayleiskaavaluonnoksen tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Finnoo viranomaisinfo ja tiedotustilaisuus lausunnonantajille pidettiin Osayleiskaavaluonnoksesta jätettiin yhteensä 12 mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. rakentamiseen vesialueelle ja täyttöalueen laajuuteen, asukasmäärään ja sataman laajuuteen sekä linnuston ja altaan suojeluun ja niihin liittyviin selvityksiin. Eniten kannanottoja tuli meritäytöistä sekä linnuston huomioon ottamisesta. Luonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa. Useassa lausunnossa kritisoitiin täyttöalueiden laajuutta ja oltiin huolissaan lintualtaan säilymisestä. Esitettiin myös että Finnoon edustan saaret tulee osayleiskaavassa osoittaa pääasiassa yleiseen virkistykseen. Venesataman vesi- ja maa-aluetta tulee tarkistaa niin, että alueelle mahtuu venepaikan venesatama-alue tarvittavine julkisine ja kaupallisine venealan palveluineen. Palvelualuevarauksia tulee lisätä ja niiden sijaintia tarkistaa. Kulttuuriympäristömerkintöjä tulee täydentää kaavakarttaan. Kaavassa tulee paremmin huomioida tulva- ja voimalaitosriskit. Lisäksi tuotiin esille, että Suomenlahdentien jatko on oltava rakennettu, kun metro aloittaa liikennöintinsä Matinkylään. Luonnoksesta saadussa palautteessa tuotiin esille myös selvitysten täydennystarpeita. Esille tulleita asiakokonaisuuksia olivat mm.: savukaasujen leviämisselvitys, vesistöihin liittyvien vaikutusten arvioinnin tarkentaminen, korkean rakentamisen vaikutukset linnustoon, arviointi mahdollisten täyttöjen osalta, linnustolle aiheutuvat vaikutukset lajikohtaisesti sekä Martinkylän (Mårtensby) kylätontin inventointi. ELY-keskus esitti osayleiskaavaluonnoksessa antamassaan lausunnossaan tarpeen järjestää työkokous. Työkokous järjestettiin Espoon kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa Finnoonsataman alueen suunnittelusta yleisen kansainvälisen ideakilpailun Kilpailulla haettiin alueelle ratkaisuja etenkin merenrantarakentamiseen, meritäyttöihin, kanaviin ja sataman sijoittumiseen liittyen. Espoon kaupunki päätti 2012 arvioida ympäristövaikutusten arviointilain (YVA-laki) mukaisella kaksivaiheisella menettelyllä Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Arviointiohjelma oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiohjelmasta lausunnon Arviointiselostus oli nähtävillä ELY-keskus antoi arviointiselostuksesta lausunnon Merialueen ruoppauksen ja täytön vaihtoehtoina ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen välillä oli eroja täytettävien merialueiden muodossa ja sijainnissa, mikä vaikuttaa esirakentamisen ruoppaus- ja täyttömassamääriin. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta:

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 77 Koko kaavaprosessin ajan on käyty neuvotteluja eri lausunnonantajien kanssa. ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu mm. osayleiskaava-alueen mahdollista jakamista kahteen osaan, harkinnanvaraisen YVA:n tarpeesta täyttöalueelle, ympäristöriskeistä ja kaavaprosessista. ELY:n ja ympäristöministeriön kanssa on käyty keskusteluja myös kaavamerkintöjen kehittämisestä. Osa osayleiskaavaluonnoksen palautteessa esille tulleista selvitysten täydennystarpeista on toteutettu mm. Finnoonsataman YVA-prosessin yhteydessä, erillisselvityksinä sekä arviointeina kaavaehdotuksen valmistelun tueksi ja osa toteutuu asemakaavatyön ja muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Luonnosaineistosta saadun palautteen sekä jatkosuunnittelua varten tehtyjen selvitysten, päätösten, vaikutustenarviointien ja arkkitehtikilpailun tulosten perusteella on kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltu osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotus Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Alueen pääliikenneverkkona toimii metro sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja pohjois-eteläsuunnassa Meritie. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Laskennallinen uusien asukkaiden määrä osayleiskaavaehdotuksessa on noin asukasta asumisväljyydellä 50 k-m 2 / asukas. Laskennallinen työpaikkojen määrä koko kaava-alueelle on noin työpaikkaa. Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille ja vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Merkittävin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä. Finnoon kaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Finnoon metrokeskusta kehitetään metropolin palvelukeskuksena. Aluetta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Alueelle sijoittuva metroasema tukee kaupallisten palveluiden kehittämistä. Vyöhykkeelle sijoittuvat myös kaavan kouluvaraukset, jotka ovat hyvin saavutettavissa liikenteellisesti sekä virkistysalueverkoston kautta. Iivisniemeen rajautuvassa länsiosassa ja kaava-alueen itäosassa Matinkylään rajautuen asuntoalueet toteutetaan asuntokortteleina lähipalveluineen. Länsiväylän vartta ja alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Alue säilyy ja kehittyy osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 31 / Finnoon altaan ja Finnovikenin keskeisten osien muodostama suojelualue ja sitä täydentävä virkistysalueverkosto muodostavat kokonaisuutena vastapainon rakennetuille korttelialueille. Toiminnallisten virkistysalueiden keskeinen osa on virkistysalueiden vyöhyke metrokorttelin ja rannan välillä. Sitä täydentävät erikokoiset ja erilaisia virkistyspalveluita tarjoavat puistot Finnobäckenin ja Djupsundsbäckenin varressa ja merenrannassa sekä rakentamisalueiden sisällä. Keskeisen kaupunkirakenteen solmukohdan muodostaa metroasemalta etelään sekä itään ja länteen risteävä virkistysalue. 3. Asumisen korttelit jatkuvat metrokeskuksesta merelle päin muodostaen yhdessä viheralueiden kanssa toiminnallisen selkärangan metrokeskuksen ja rannan välille. Nykyisen venesataman eteläpuolelle toteutettavia täyttöalueita ja keinosaarta kehitetään merellisinä rantakortteleina. Ranta toimii alueen porttina saavuttaessa mereltä ja Finnoonsatama voi kehittyä vesiliikenteen solmupisteeksi saaristovenelaitureineen. Alueen rannat säilyvät julkisessa käytössä. Osayleiskaava luo puitteet kehittää sataman ympärille viihtyisiä rantakahviloita ja -ravintoloita sekä toiminnallista vesivirkistystä, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden erilaiseen veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Ryssjeholmenin saari säilyy loma-asuntoalueena. Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on pyritty kehittämään osayleiskaavaa strategisemmaksi ja kaavaehdotuksessa esitetäänkin uusia merkintätapoja. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Yleiskaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä koskien mm. hulevesien hallintaa, maaperän ja pohjasedimenttien pilaantuneisuutta, tulvavaaraa ja -riskejä sekä energiataloudellisuutta. Osayleiskaavassa on kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin on kuitenkin kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Lisäksi alueen virkistyskäytön periaatteista sekä jatkosuunnittelua tukevista kehittämisideoista on laadittu virkistyksen visio (kaavaselostuksen liitteenä). Keskustatoiminnot ja asuminen Keskustatoimintojen (C-1) alueella tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metrosisäänkäyntejä ollaan. Keskustatoimintojen aluetta kehitetään kävelykeskustana. Keskusta kytkeytyy hyvien kävely- ja pyöräily-

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 77 yhteyksien kautta muihin alueisiin. Rakentamisen korkeuden tulee madaltua alueen itäreunaa kohden ns. ruderaattialueen suuntaan. Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue-merkinnällä (A/C) osoitetut alueet sijaitsevat Finnoon metrokeskuksen keskustatoimintojen alueen ympärillä ja ne laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahdentien pohjoispuolella, nykyisellä ns. Ali-Suomenojan teollisuusalueella, kaava mahdollistaa alueen voimakkaan uudistumisen asuntojen, palveluiden ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueeksi. Jätevedenpuhdistamolta vapautuva alue sekä satama- alue osoitetaan kaavassa asuin- ja liikealueena (A-c). Asumisen lisäksi aluetta voidaan kehittää keskustatoimintojen laajenemisalueena. Merkintä mahdollistaa ranta-alueen ja metrokeskustan kytkemisen toisiinsa sekä palveluiden ja esim. veneilyyn sekä satamaan ja ranta-alueen virkistykseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen. Alueen läpi on osoitettu kaavassa keskustaa ja rantaa yhdistävä virkistysvyöhyke-merkintä. Jatkosuunnittelussa yhteys metrokeskuksen ja rannan välillä on keskeinen osa alueen toiminnallista ja kaupunkikuvallista rakennetta. Asuntoalueet (A) sijoittuvat Kaitaantien varteen kaava-alueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itäosaan. A-1 merkinnällä osoitetaan osayleiskaavan mahdollistama tekosaari, jota kehitetään kerrostalovaltaisena asuntoalueena. Mårtensbyn (Martinkylä) historiallinen kylätontti on kaavassa osoitettu asumisen sekä palveluiden ja hallinnon alueena (A/P). Hannuksen olemassa oleva asuntoalue on alueen eteläisintä osaa lukuun ottamatta kaavassa osoitettu merkinnällä kehitettävä asuntoalue. Alueen sijainti lähellä metroasemaa luo edellytykset pitkällä aikavälillä alueen kehittämiselle. Loma-asuntoaluemerkinnällä (RA) on osoitettu Ryssjeholmenin saari. Ranta-alue on osayleiskaavassa osoitettu kaavamerkinnällä suunnittelualue (su). Suunnittelualueella eri maankäyttömuotojen aluerajat ja niiden suhteet on osoitettu likimääräisesti. Alueiden tarkempi sijainti ja rajaukset, toteuttamistapa sekä liikenne ratkaistaan asemakaavoituksessa. Liikenne Osayleiskaavassa on osoitettu metrorata ja metroasema Finnoossa. Metro on alueen joukkoliikenteen pääyhteys, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kaavassa esitetään alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Lisäksi on osoitettu katuyhteys voimalaitosalueelle. Finnoonsilta on pääkatuyhteys alueen pohjoispuoleiselle Länsiväylälle. Suomenlahdentie on alueellinen kokoojakatuyhteys itään Matinkylän suuntaan ja Kaitaantie on alueellinen kokoojakatuyhteys Finnoon länsipuoleisille alueille. Meritie on alueellinen kokoojakatu, jolla eteläinen Finnoonsataman alue liitetään muuhun katuverkkoon. Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 77 Lisäksi kaavassa on osoitettu maanalainen tila (mav), johon voi sijoittaa mm. pysäköintilaitoksia. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke satamasta keskustaan on tärkeä jalankulku- ja pyöräily-yhteys etelästä metroasemalle. Pirisaareen on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve, jonka toteuttamisedellytykset tulee tutkia tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Jalankulun ja pyöräilyn muu pääverkko toteutetaan pää- ja kokoojakatujen rinnalla tai erillisinä jalkakäytävinä ja/tai pyöräteinä. Palvelut Osayleiskaavaehdotuksen väestömitoituksen perusteella kaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja kahdeksalle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), jotka ovat osoitettu varauksina koulupalveluille. Py -kohdemerkinnällä osoitetaan päiväkodin ja asukaspuiston ohjeellinen sijainti osana virkistysvyöhykettä osayleiskaava-alueen eteläosissa. Osayleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi asuntoalueen sisällä lähipalvelut on sisällytetty asuntoaluemerkintään. Keskustatoimintojen alueelle (C) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C) on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Tätä työtä tarkentamaan laadittiin Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Keskustatoimintojen alueelle (C) ja asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle (A/C), metroaseman yhteyteen, on mahdollista osoittaa keskustaan soveltuvan asumisen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikkatoimintojen lisäksi myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja. Finnoon pohjoisosat Länsiväylän tuntumassa vahvistuvat kaupan alueina osana Suomenojan suuryksikköaluetta. Asuin- ja liikealue (A-c) toimii keskustatoimintojen alueen reservialueena, missä on mahdollista kehittää pohjois-eteläsuuntaista toiminnallista monipuolisuutta. Länsiväylän etelänpuoleinen alue on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka perustellusta syystä voi sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten huonekalu-, puutarha- ja autokauppa. Alueelle ei ole sallittua yli k-m 2 :n päivittäistavarakaupan yksikön sijoittaminen. Asuin- ja liikealueella (A-c) sekä satama- ja varastoalueella (LS/ TV) on mahdollista kehittää veneilytoimintaan liittyviä palveluita sekä myös muita toimintoja. Satama- ja varastoalueeksi on osoitettu nykyisen venesatamakentän itäosa, noin 3,8 ha. Satamaan voidaan alustavasti

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 77 sijoittaa yhteensä noin venepaikkaa kelluville ponttonilaitureille. Veneiden talvisäilytykseen varattu alue satamassa pienenee huomattavasti nykyisestä, mutta veneiden talvisäilytys mahdollistetaan myös voimalaitoksen viereisellä varasto- ja työpaikkaalueella (TP/TV). Veneiden talvisäilytystä korkeavarastoissa satamaalueella tai varasto- ja työpaikka-alueella tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Varasto- ja työpaikka-alueella on osayleiskaavan mukaan mahdollista myös suurten veneiden kenttäsäilytys. Satama-alueelle on kaavassa osoitettu sijainniltaan ohjeellinen paikka saaristovenelaiturille. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristonveneen pysähdyspaikan varaamiselle jatkosuunnittelussa. Satamaan lounaasta ja kaakosta johtavien veneväylien lisäksi kaavakartassa on osoitettu uusi veneväylä Pirisaaren itä- ja pohjoispuolelle, joka palvelee nykyisen venesatamakentän itälaidalle sijoittuvaa satamatoimintojen aluetta. Työpaikka-alueet Alueen pohjoisosat Länsiväylän varrella osoitetaan työpaikka- alueiksi (TP, TP/km, Kehitettävä TP). Erilaisilla työpaikka-aluevarauksilla luodaan mahdollisuudet monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Työpaikat kytkeytyvät tehokkaasti liikenneverkkoon ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Työpaikka-alueen (TP) rakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Länsiväylän eteläpuoleinen alue, jolla sijaitsevat nykyisin Bauhausin ja Plantagenin myymälät, on osoitettu kaavassa työpaikka-alueena sekä kaupallisten palveluiden alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (TP/km). Kehitettävä työpaikka-alue -merkinnällä osoitetaan Länsiväylän melualueelle sijoittuva alue. Pitkällä aikatähtäimellä aluetta voidaan kehittää osana Länsiväylän varren työpaikkavyöhykettä. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu varasto- ja työpaikka-alue (TV/TP). Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita, pysäköintilaitoksia, veneiden talvisäilytystä sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja ja toimitiloja. Alueen toimintojen sijoittamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat suojavyöhykkeet. Lisäksi kaava-alueen eteläosaan voi sijoittua esim. satamatoimintoihin ja veneilyyn liittyviä työpaikkoja. Yhdyskuntatekninen huolto Finnoon uusille rakentamisalueille toteutetaan pääosin uusi vesihuoltoverkosto. Suomenojalle suuntautuvan viemäriverkon jätevedet johdetaan Blominmäen puhdistamolle kallioon tehtävän tuloviemäritunnelin kautta. Blominmäestä käsitellyt jätevedet johdetaan kallioon rakennettavaa purkutunnelia pitkin Finnoon osayleiskaava-alueen läpi. Jätevesien tuloviemäri- ja purkutunnelit on esitetty kaavakartassa ohjeellisella sijaintimerkinnällä. Nykyinen voimalaitosalue on kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi, jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoivan

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 77 laitoksen (EN/kem). Alueen energiahuollon runkoverkostot, kuten voimajohtolinjat, maakaasuputket ja runkokaukolämpölinjat, säilyvät pääosin nykyisellään. Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaava-alueen lähivirkistysalueet (VL) on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu Ali- Suomenojan ja Tiistilän välinen alue sekä Djupsundsbäckenin varsi. Lähivirkistysalueilla tulee ottaa huomioon luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Finnovikenin kosteikon itäpuoli on osoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun (V). Alueella tulee kuitenkin säilyttää ekologiset yhteydet sekä liito-oravan elinympäristö ja yhteydet. Virkistysaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, on osoitettu Hylkeenpyytäjäntien varteen Finnoon keskuksen eteläpuolella sekä ruderaattialueelle Finnoon altaan länsipuolelle (V/s). Ruderaattialue tulee säilyttää ja kehittää linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä. Pirisaareen on osoitettu yleisen virkistystoiminnan ja ulkoilun aluetta (V-1). Osayleiskaavaan on varattu virkistys- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 35 hehtaaria. Niiden lisäksi kaavassa on osoitettu päällekkäismerkinnällä virkistysvyöhyke sekä viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve -merkintä. Virkistysvyöhyke on tarkoitettu keskeiseksi toiminnallisia ja laadukkaita virkistysalueita ja -yhteyksiä tarjoavaksi vyöhykkeeksi, joka yhdistää merenrannan asuinalueet ja metroaseman. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarve-merkinnällä ohjataan vastaavasti toiminnallisen ja laadukkaan kaupunginosapuiston tai puistojen sijoittamiseen kaava-alueen pohjoisosaan. Merkintöjen sijainti on ohjeellinen, joten toimintojen tarkempi sijainti ja toteuttamistapa päätetään asemakaavoituksessa. Riittävien toiminnallisten virkistysalueiden, -palveluiden ja -yhteyksien varaamista edellytetään lisäksi keskustatoimintojen, asuin- ja liikealueiden sekä asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneiden alueiden jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa osoitettu pääulkoilureittiverkosto sisältää kaava-alueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Pääulkoilureitit sijoittuvat ensisijaisesti nykyisille reiteille kaavan virkistysalueille. Pääulkoilureitti-merkinnän sijainti on ohjeellinen. Puistobulevardi-merkinnällä on osoitettu tarve laadukkaalle jalankulku- ja pyöräily-yhteydelle. Se yhdistää Nuottalahteen ja Hyljelahteen jatkuvan rantaraitin sekä virkistysvyöhykkeen yhteydet. Puistobulevardilla on myös keskeinen ekologinen merkitys osana liitooravan kulkuyhteyksiä. Rantaan sijoittuvan asuntoalueen määräyksessä edellytetään lisäksi rantojen suunnittelua julkiseen käyttöön sekä rantaraittia täydentävän paikallisen reitin sijoittamista merenrantaan. Länsiväylän varren melualue sekä voimalaitoksen ympäristö Finnoon altaan reunalla ja merenrannalla ovat osoitettu suojaviheralueiksi (EV-1 ja EV-2)

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 77 Luonnonympäristö Linnustollisesti arvokas alue eli Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on varattu suojelualueeksi (S). Alueella edellytetään valtakunnallisten linnustollisten arvojen ja luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen säilyttämiseen. Alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään suojelun toteutustapa ja luontoarvojen säilyttämiseksi tarvittavat hoitotoimenpiteet. Suojelualue on pääkäyttötarkoituksena noin 30 hehtaarilla. Liito-oravan esiintymisalueet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaan suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lajille soveltuva ja liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. Kaavan virkistysalueet toimivat liito-oravien kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteys-merkinnällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin yhteyksien sijainti ja toteuttaminen. Finnobäckenin suu ja läheinen merialue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alue on linnustolle tärkeä kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana sekä lintupoikueiden kulkureittinä mereltä Finnoon altaalle. Kulttuuriympäristö Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä on osoitettu Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat. Lisäksi Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti on osayleiskaavassa merkitty muinaismuistoalueena (sm). Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Energiahuollon onnettomuusriskit Onnettomuusriskikartoituksissa (Lautkaski 2015, Gaia Consulting Oy 2011 ja Immonen 2015) on selvitetty Suomenojan voimalaitoksella mahdollisia onnettomuuksia, joilla voi olla vaikutuksia ympäröivän alueen maankäyttöön. Asiaan liittyen syyskuun aikana valmistuu täydentävä selvitys: So1- ja So2 -höyrylieriöiden hyväksyttävän käyttökunnon osoittaminen, VTT. Voimalaitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia on tunnistettu olevan maakaasun palamisen lämpösäteilyllä sekä biopolttoainevaraston tulipalon savukaasuilla. Selvitysten perusteella kaavassa on osoitettu suojavyöhyke (sv). Vaikutusten arviointi Osayleiskaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tarkkuudella kuin osayleiskaavayleiskaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 77 Kaavaehdotuksen vaikutuksen arviointi perustuu kaavatyön yhteydessä tehtyihin erillisselvityksiin sekä vaikutustenarviointeihin, aiempiin selvityksiin ja vaikutusten arvioitsijoiden asiantuntemukseen. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on pidetty kaavan työryhmän ja alueen asemakaavoittajien kanssa kaksi työpajaa. Arvioinnissa on käytetty hyväksi Finnoonsataman ruoppausta, täyttöä ja läjitystä koskevaa YVA-arvioinnin aineistoa ja johtopäätöksiä. Lisäksi kaavaehdotuksen suunnittelun tueksi laadittiin erillinen arviointi kaavan vaikutuksista luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutusten arvioinnin tulokset on dokumentoitu osaksi kaavaselostusta ja muuta kaava-aineistoa. Kaavaselostuksen liitteessä 24 esitetään yhteenveto osayleiskaavan merkittävistä vaikutuksista. Finnoon osayleiskaavan toteutumisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, työpaikka-alueiden kehittymiseen sekä palveluverkon täydentymiseen ja saavutettavuuteen. Alueen rakentuminen tarjoaa nykyisille ja uusille asukkaille merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Virkistysmahdollisuuden monipuolistuvat merkittävästi alueella. Alueelle sijoittuu sekä toiminnallisia puistoalueita asuinkortteleiden yhteyteen että erilaisia luontokokemuksia tarjoavia laajempia virkistysalueita. Virkistysalueverkoston rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi sijoittuen asuinkortteleiden yhteyteen. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Finnoonsataman virkistyskäyttömahdollisuudet ja virkistysarvot monipuolistuvat ja paranevat laadullisesti. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on laadittu useita arviointeja suunnittelun kuluessa. Luonnonalueiden pinta-ala vähenee ja virkistyskäytön kasvaminen saattaa aiheuttaa kulumista. Luontotyyppien kirjo ja lajiston monipuolisuus säilyy, sillä alueen sisältämät arvokkaimmat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymisalueet säilyvät kaavan suojelu- ja virkistysalueilla. Osayleiskaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnallisen ja keskeiset paikalliset yhteydet. Finnovikenin kosteikkoalueen luonnonympäristö altaineen säilyy rakentamattomana ja Finnobäckenin varren keskeistä pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä suojaava puusto säilyy liito-oravayhteyksinä. Kalastajantien asuntoalueet kaventavat jonkin verran luonnonympäristöä kosteikon itäpuolella, mutta suojaisa yhteys säilyy. Muilta osin kaavan virkistysalueet ovat käytävämäisiä, mikä asettaa haasteita niiden ekologiselle toimivuudelle virkistyskäytön ohella. Mikäli nykyiselle merialueelle rakennettavat alueet toteutetaan täyttöinä, syntyy merenpohjan ruoppauksista ja veden virtausten ja viipymän muutoksista haitallisia vaikutuksia veden laadulle ja rehevöitymiskehitykselle. Ruoppauksen negatiivisia vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää esim. suojausratkaisuilla. Nykyiselle merialueelle rakennettavien alueiden negatiivista vaikutusta veden laatuun, virtauksiin ja veden vaihtuvuuteen voidaan hyvin

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 77 Päätöshistoria merkittävästi vähentää ja osa vaikutuksista kokonaan poistaa toteuttamalla osa alueista paalulaattarakenteella. Merialueen rakentamisen määrä ja sijoittuminen sekä satamatoimintojen sijoittuminen arvioidaan keskeisiksi linnustoon vaikuttaviksi tekijöiksi. Yhteys merialueelta Finnoon altaalle on todettu linnustolle keskeiseksi, joten kaavaratkaisuilla on pyritty vähentämään sen toimivuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä, mutta alueen ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa (ihmisten nykyisiin liikkumistottumuksiin perustuvien) ennusteiden mukaan voimakkaasti vuoteen 2035 mennessä maankäytön lisääntymisen myötä. Finnoossa liikkumistottumuksia pyritään muuttamaan ohjaamalla ihmisiä liikkumaan jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä tarjoamalla hyviä yhteyksiä näille kulkutavoille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin ja toimivuuteen. Finnoon aseman yhteyteen toteutettavat polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Finnoonsataman hyvät liityntäyhteydet metroasemalle ovat tärkeitä. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja kunnallistekniikkaan, esirakentamiseen ja julkisiin palveluihin. Osayleiskaavassa osoitettu rakentamisoikeuden nykyarvo on erittäin merkittävä ja suuri kaupungin maanomistus mahdollistaa alueen toteuttamisen taloudellisesti järkevästi. Alueella on myös muuta maanomistusta, joten kaupungin tulot muodostuvat tontinmyyntituloista, kehittämiskorvauksista ja maankäyttösopimusten kautta toteutuvista kokonaisuuksista. Alueen toteutuminen tukee myös metron toteuttamisen taloudellisuutta. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnoista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 77 2 kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen;

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 77 c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät; f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti varajäsen Partasen kannattamana, että osayleiskaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan suunnitelmista ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Maantäyttöjen tarkkaa rajausta tulee vielä miettiä erityisesti venevalkaman itäosassa lintujen elinympäristön varmistamiseksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Pöntynen, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen eli kolme (3) jäsentä. Sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula, jäsen Karhu, jäsen

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 77 Klar-Nykvist, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Yksi (1) jäsen oli poissa. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä kolmea (9/3) vastaan, yhden ollessa pois, hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms);

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 77 Tiedoksi e. Täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät. f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 275 Kaupunginhallitus Sivu 43 / / / Kuhmoisten Hahmajärven leirikeskuksen myynti tarjousten perusteella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus päättää, että Espoon kaupunki myy tarjouksen perusteella Kuhmoisten kunnan Tapialan kylän tilalla Kesäsiirtola 9:104 sijaitsevan Hahmajärven leirikeskuksen rakennuksineen Ari ja Kaija Kajanderille. Kiinteistön pinta-ala on noin 0,9168 ha. Kauppakirjan pääehdot ovat seuraavat: 1 Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2 Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksella. 3 Kiinteistöllä on sähköliittymä. Espoon kaupunki siirtää sähköyhtiön kanssa solmitun liittymäsopimuksen perustuvat oikeutensa ostajalle ilman eri korvausta. 4 Irtaimisto kuuluu kauppaan. 5 Ostaja on tietoinen kiinteistörekisteriotteen mukaisista rasitteista ja käyttöoikeuksista. 6 Ostaja on tutustunut päivättyyn kohteen kuntoarvioon. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistöjen myynnissä käytettäviä yleisiä ehtoja. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään , muuten tämä myyntipäätös raukeaa.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 275 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 77 Jos myyntipäätös raukeaa, kaupunki ei vastaa ostajille aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista. Teknisen toimen johtaja valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan yksityiskohtaiset ehdot sisältävä kauppakirja. Käsittely Byman ehdotti, että: Kaupunginhallitus päättää olla suostumatta kauppaan tarjottuun hintaan. Guzenina Laihon kannattamana ehdotti, että: Jatketaan kohteen myyntiä nykyisten tarjousten ollessa riittämättömiä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, Bymanin ehdotuksen kannatuksen puutteessa raukeavan ja että Guzeninan kannatetun ehdotuksen johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat Guzeninan ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä kaupunginhallitus 9 äänellä 4 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Oheismateriaali 6 Kartta 7 Äänestyslista Kuntoarvio Liikunta- ja nuorisolautakunta

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 275 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 77 Selostus Tiedot myytävästä kohteesta Myytävä kohde (kiinteistötunnus Kesäsiirtola) sijaitsee Kuhmoisissa Hahmajärven rannalla. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1920 rakennettu hirsirunkoinen leirikeskuksen päärakennuksena toiminut vanha koulurakennus, 1920 rakennettu ja 1967 laajennettu saunarakennus, 1920 rakennettu puinen varasto/aittarakennus sekä 1967 rakennettu käymälärakennus. Kiinteistön maapinta-ala on noin m2. Rantaviivaa on noin 140 metriä. Hahmajärven alueella on laadittu rantayleiskaava, jossa kohdekiinteistön kaavamerkintä on RM 800 (matkailupalvelujen alue, jonka rakennusoikeus on 800 k-m2) sekä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Espoon kaupungin omistukseen kohde on tullut vuonna Kohde on alun perin ollut koulutoimen kesäsiirtolana ja sittemmin nuorisotoimen leirikeskuksena. Toiminta on lakannut 2005 ja siitä lähtien kiinteistö on ollut tyhjillään. Taustaa Tilakeskuksen johtokunta päätti kehottaa tilakeskusta yhdessä kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikön kanssa selvittämään tyhjän Kuhmoisten leirikeskuksen myyntimahdollisuuksia. Kiinteistön myyntiä esitettiin kaupunginhallitukselle , mutta päätöksiä myynnistä ei tällöin tehty, vaan kaupunginhallitus palautti hankkeen uudelleen valmisteltavaksi. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnalla ei ole huomautettavaa Tilakeskukselle sekä teknisen ja ympäristötoimen tonttiyksikölle Kuhmoisten leirikeskuksen myynnistä.