Kaupunginhallitus Sivu 1 / 59. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:41 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Katarina Hellsten-Palomäki Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Mikael Eriksson, saapui klo käsittelyn aikana Saija Äikäs, saapui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Hannele Kerola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Marika Niemi valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Kaisu Junnila henkilöstöpäällikkö Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja, poistui klo Mirkka Katajamäki arkkitehti, poistui klo Kimmo Leivo projektinjohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 59 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Liisa Kivekäs Jouni J. Särkijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 274 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin 6 osallistuminen 277 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen) hyväksyminen, alue (Kv-asia) 279 Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia) 280 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 34 alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Kv-asia) 281 Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta 41 ja aikataulusta (Kv-asia) Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon 42 kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Kv-asia) 283 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 47 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Kv-asia) Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja 50 saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Kv-asia) 285 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 53

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 274 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 275 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Liisa Kivekäs ja Jouni J. Särkijärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 276 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin osallistuminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää 1 ministeri Vehviläisen maakuntauudistuksen alueelliseen esittelytilaisuuteen kaupunginhallituksen puheenjohtajiston, 2 ministeri Rehulan sote - maakuntakierrokselle Uudellamaalla , 3 maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokoukseen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja varalla kaupunginsihteeri Mari Immosen. Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 2 jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että muilta osin esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti lukuun ottamatta esityksen kohtaa 2, joka jätettiin yksimielisesti pöydälle. - Kutsu maakuntauudistuksen aluetilaisuus Helsinki Kutsu sote-maakuntauudistuksen tilaisuuteeen Kutsu maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokous

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 276 Kaupunginhallitus Sivu 7 / Selostus Ministeri Vehviläisen maakuntauudistuksesta alueellisen esittely- ja keskustelutilaisuus pidetään klo Helsingissä. Tilaisuus on tarkoitettu Uudenmaan maakunnan alueen toimijoille. Maakuntauudistuksen myötä monialaiset kansanvaltaisuuteen perustuvat maakunnat aloittavat toimintansa Uudistuksessa kootaan saman järjestämisvastuun alle osa nykyisin maakunnallisesti tai yli kuntarajojen järjestettävistä tehtävistä. Uudistuksen keskeisin sisältö on ELYkeskusten, TE-toimistojen, maakuntien liittojen, pelastustoimen ja eräiden kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirtäminen uusille maakunnille ja valtion aluehallintovirastojen uudistaminen. Maakuntauudistus muuttaa aluehallinnon toimintaa merkittävästi ja tilaisuudessa on tarkoituksena keskustella lakiluonnosten sisällöstä ja uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Tilaisuuksiin kutsutaan kolme edustajaa kunkin alueen kunnista, maakuntien liitoista ja alueellisesta pelastustoimesta. Ministeri Rehulan maakuntakierroksen kello tilaisuus Helsingissä on avoin kaikille. Tilaisuudessa sote -uudistukseen liittyvää lakikokonaisuutta ja uudistuksen etenemistä esittelevät perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja ministeriön virkamiehet. Lisäksi tilaisuudessa on maakunnan omien sotetoimijoiden puheenvuoroja sekä mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokous pidetään Valtiovarainministeriö on kirjeellään Uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun käynnistäminen ( ; VM037:00/2016) pyytänyt, että maakuntien liitot kutsuvat kokoon valmisteilla olevien uusien maakuntien monitoimialaisen kokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen esivalmistelua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirien ja muiden keskeisten kuntayhtymien johdon sekä maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat. Tilaisuuden tarkoituksena on keskustella ja kuulla maakuntauudistuksen kannalta keskeisiä tahoja Uudenmaan maakuntauudistuksen organisoitumisesta. Kuntia pyydetään nimeämään yksi edustaja kokoukseen. Tilaisuus korvaa perutun kokouksen. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 277 Kaupunginhallitus Sivu 8 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Käsittely Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 59 94/ /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen) hyväksyminen, alue (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Helsingin Sanomien vuonna 2014 julkaisema artikkeli kertoo, että tehdyn selvityksen mukaan Finnoon kohdalla on laaja liito-oravayhteisö, joten puiden säilyttäminen on tarpeen. Ja kun puita säilytetään, olisi hyvä, että niissä säilytettäisiin myös oravia. Selvitys on mainittu kaavaselostuksen keskeisten selvitysten joukossa sivulla 11 liitteessä 14. Byman teki seuraavan palautusehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kuten Tringa ry on esittänyt, että Suomenojan lintualue suojellaan luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Kokonaisuuteen tulee liittää kaavaehdotuksen mukaisen s-varauksen lisäksi lintualtaan länsipuolella sijaitseva virkistysalue (V/s). Suomenojan lintukosteikon ja rakentamisalueiden välille on varattava riittävä suojavyöhyke. Rakentamisaluetta tulee pienentää. Kaavan mitoitusta on tarkistettava, jos linnuston turvaaminen sitä vaatii.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 59 Meritäytöt vaarantavat lintupoikueiden kulkemisen mereltä Finnoonlahdelle ja sitä kautta koko Suomenojan linnustoarvot. Tekosaari ja osa meren päälle osoitetusta rakennusalueesta tulee poistaa. Osayleiskaava on voimassaolevan maakuntakaavan vastainen, sillä maakuntakaavassa ei ole varauduttu tekosaariin, rantaviivan täyttöihin, uusiin kerrostaloalueisiin tai keskusta-alueisiin. Alueelle on suunniteltu asemakaavoja ilman voimassaolevaa yleiskaavaa. Suomenojan lintukosteikko täyttää lintudirektiivin SPA-kriteerit. Aluetta tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin Natura-verkostoon kuuluvia lintualueita. Lisäksi tulee paremmin ottaa huomioon Espoon ympäristöyhdistys ry:n, Suur-Espoon kehitys ry:n (SELAK), Soukka-seura ry:n ja veneilijöitä edustavien yhdistysten ja yhteenliittymien sekä yksityisten tontinomistajien ja taloyhtiöiden muistutuksissaan esittämät asiat. Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus hylkää Finnoon osayleiskaavaesityksen kokonaan. Esitys on tehty vastoin asiaan liittyvien yhdistysten, taloyhtiöiden, yksityisten maanomistajien ja kuntalaisten mielipidettä ja heidän siitä syystä esittämiään muistutuksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautus- ja hylkäysehdotusten raukeavan kannattamattomina. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jota on myös vastustettu ja jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin lisäysehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Kaupunginhallitus edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 59 kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslista Finnoo osayleiskaava, kaavakartta ja kaavamääräykset - Finnoo osayleiskaava, kaavaselostus - Kaavaselostus, liitteet Kaavaselostus, liitteet Finnoo osayleiskaava-alueen raja - Finnoon osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Finnoon osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Finnoo osayleiskaava, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Finnoo osayleiskaavan jakaminen Finnoon alueen kehittämistä on tutkittu vuosien aikana erilaisina kokonaisuuksina. Toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö laadittiin yhteisesti Finnoon ja Kaitaan alueelle (2011). Finnoon osayleiskaavan luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja koko Finnoon alueen kehittämiseksi. Osayleiskaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin perusteella (2011). Tämän jälkeen Finnoonsataman alueen suunnittelusta järjestettiin yleinen kansainvälinen ideakilpailu (2012) ja Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä laadittiin YVA-lain mukainen vaikutustenarviointi. Arviointi valmistui Finnoon osayleiskaavaehdotus, joka koski koko Finnoon aluetta, oli nähtävillä Finnoon alueetta on suunniteltu kokonaisuutena. Osayleiskaava tuodaan kuitenkin hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa aikataulullisista syistä. Keskeistä on turvata metroaseman lähiympäristön jatkosuunnittelun eteneminen ja rakentuminen metrohankkeeseen sidotussa aikataulussa. Metroaseman lähiympäristön suunnittelun edistämisen ensisijaisuus tuotiin esille jo kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksessä Eteläisen ranta-alueen suunnittelu edellyttää vielä selvitystietojen täydentämistä muun muassa virtausmittauksilla ja virtausmallinnuksilla, jonka jälkeen eteläisen osan kaavaratkaisuun voidaan tehdä tarvittavat tarkistukset. Asian liitteenä annetut vastineet koskevat Finnoon osayleiskaavaehdotuksen pohjoista aluetta. Vastineet on annettu pohjoista osaa koskeviin asiakokonaisuuksiin sekä niihin asiakokonaisuuksiin, jotka yksiselitteisesti eivät koske vain kaavaehdotuksen eteläistä osaa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 59 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset käsitellään myös eteläisen osan käsittelyn yhteydessä. Ensimmäisenä hyväksymiskäsittelyyn tuotava pohjoinen osa säilyttää kaavanimen Finnoo osayleiskaava. Eteläinen osa nimetään uudelleen. Finnoo osayleiskaava-alue: Finnoo osayleiskaava Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan asukkaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen keskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena sekä toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueena. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa suojellaan Finnoon altaan ja Finnovikenin kosteikon keskeiset osat kaavalla ja muodostetaan alueelle kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä ja on osa länsimetron kehityskäytävää. Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Metron yhteysväli Matinkylään on tavoitteena valmistua vuonna 2016 ja sen jatke Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan 2020.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 59 Finnoo osayleiskaava-alueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Alueen kaavoituksen käynnistäminen oli mukana kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu , sekä Alueen kuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 190 hehtaaria ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Suomenojan venesatamaan ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos ja HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Vuonna 2016 alueella asui noin 680 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itä-länsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 59 Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava, 2. vaihemaakuntakaava ja 3. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Keskeinen osa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Osayleiskaava- alueella on vireillä yhdeksän asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio, Matroonankatu ja Matroonankatu II käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. MRA 19 :n mukainen kuuleminen ja vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana jätettiin 165 kpl kirjallista muistutusta ja saatiin 17 kpl lausuntoa. Tiedostus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin ja lisäksi kaavaehdotusta esiteltiin Suur-Espoonlahden asukasfoorumin tilaisuudessa Tiedotustilaisuus lausunnonantajille järjestettiin Kaavaehdotuksesta järjestettiin myös esittely- ja keskustelutilaisuus venekerhojen edustajille sekä Ali-Suomenojan alueen maanomistajille ja yrittäjille Muistutuksissa esille nousseita keskeisiä asioita olivat veneiden talvisäilytystilan riittämättömyys ja talvisäilytyksen kokonaisratkaisun puuttuminen, huoli ranta-alueen ruoppausten ja ruoppausmassojen läjitysten vaikutuksista, ranta-alueen rakentaminen täytöille ja sen vaikutukset ympäristöön (erityisesti kaavaehdotuksessa esitetty tekosaari), Finnoon altaan ja kosteikon suojelu sekä suojavyöhykkeiden riittävyys. Muistutuksissa otettiin kantaa myös kaavan tavoitteelliseen kokonaismitoitukseen. Mitoituksesta tulisi tinkiä, jos rakentaminen uhkaa vaarantaa Suomenojan linnustoarvot ja jotta täytöille rakentamista

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 59 voitaisiin vähentää. Muistutuksissa kannatettiin tiivistä kaupunkimaista rakentamista erityisesti ennestään rakentamattomille alueille. Alueen rakentumisen odotetaan tuovan alueelle kaivattuja lähipalveluita sekä metroyhteyden parantavan alueen saavutettavuutta. Alueen luontoarvot koettiin keskeisenä laatutekijänä. Myönteisenä nähtiin myös rantavirkistysmahdollisuuksien kehittyminen ja rantaan rakentumisen myötä mahdollisesti tulevat kahvilat ja ravintolat. Ryssjeholmenin saaren säilyminen loma-asuntoalueena koettiin hyvänä. Lausunnot koskivat erityisesti seudullisten tavoitteiden toteutumista, metrokeskuksen kehittämistä, luontoarvojen turvaamista, meritäyttöjä ja vesistöön rakentamisen vaikutuksia. Osayleiskaavan katsottiin toteuttavan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakuntakaavan tavoitteita ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisiä MAL- tavoitteita osoittaessaan tehokasta asuinrakentamista metroaseman läheisyyteen. Osayleiskaava kytkee alueen seudulliseen raideliikenneverkkoon sekä turvaa maakunnallisen ekologisen yhteyden säilymisen ja keskeiset luontoarvot. Lausunnoissa esitetyt täydennystarpeet koskivat muun muassa kaupan laatua ja mitoitusta sekä voimalaitoksen melun huomioimista. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa tuotiin esille lisäksi tarve täydentää kaavan linnustovaikutusten arviointia sekä luontovaikutusten arviointia kaavan vaikutuksista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan (keskustan ydinalue). MRL 66 :n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 :n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Viranomaiset toivat esille kaava-alueen metroradan kasvukäytävään tukeutumisen positiiviset vaikutukset sekä sen seudullisen merkityksen, kaavan merkityksen osana Espoon palveluverkkoa ja ympäristöasioiden hyvän huomioimisen. Uudenmaan ELY-keskus totesi tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten täydennysten myötä heidän lausuntonsa huomioiduksi ja osayleiskaavan näin täyttävän MRL:n sisältövaatimukset. Kaupan osalta tehdyt tarkistukset todettiin hyviksi. Lisättäväksi esitettiin kehittämissuositusten täydentämistä maakuntakaavan mukaisilla kaupan enimmäismitoituksilla. Viranomaisneuvottelussa esille nousseita jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita olivat mm. maakaasun siirtoputkistojen maakaasuasetuksen mukaiset suojaetäisyyksien huomioiminen, alueelta poistuvien bussivarikoiden uusi sijainti, linnustovaikutusten arvioinnissa tulleiden suositusten huomioiminen ja keskeisen liito-oravan ydinalueen säilymisen varmistaminen. Osayleiskaavaratkaisu (pohjoinen) Kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja päivittyneen vaikutustenarviointitiedon perusteella osayleiskaava-aineistoa on täydennetty ja tarkistettu.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 59 Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Kaava mahdollistaa uuden asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille sekä vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Suurin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä, noin asukasta ja noin työpaikkaa. Alueen pääliikenneverkon muodostavat metroyhteys sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja Meritie. Finnoon kaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Finnoon metrokeskus, jota kehitetään metropolin palvelukeskuksena. 2. Finnoon altaan ja Finnovikenin keskeiset osat sisältävä suojelualue ja sitä täydentävä virkistysalueverkosto, joka muodostaa kokonaisuutena vastapainon rakennetuille korttelialueille. 3. Asumisen korttelit, jotka jatkuvat metrokeskuksesta merelle. Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Osayleiskaavassa on kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi (kaavaselostuksen liite 22). Kehittämissuositukset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suosituksiin on kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Keskustatoiminnot ja asuminen Keskustatoimintojen alueilla tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta. Kaupunkirakenteen toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metron sisäänkäyntejä ollaan. Metrokeskustaa kehitetään kävelykeskustana, joka kytkeytyy hyvien kävely- ja pyöräily- yhteyksien kautta muihin alueisiin. Alueet Finnoon metrokeskuksen ympärillä laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahdentien pohjoispuolella, nykyisellä ns. Ali-Suomenojan teollisuusalueella, kaava mahdollistaa alueen voimakkaan uudistumisen asuntojen, palveluiden ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueeksi. Jätevedenpuhdistamolta vapautuvaa aluetta voidaan asumisen lisäksi kehittää keskustatoimintojen laajenemisalueena. Metrokeskustan ja ranta-alueen kytkeminen toisiinsa mahdollistaa palveluiden ja esim. veneilyyn sekä satamaan ja ranta-alueen virkistykseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 59 Lisäksi osayleiskaava mahdollistaa uusien asuntoalueiden rakentumisen Kaitaantien varteen kaava-alueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itä-osaan. Liikenne Liikenneratkaisuilla parannetaan ensisijaisesti jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksiä ja kasvatetaan näiden vähäpäästöisten kulkutapojen kulkutapaosuutta. Metro on alueen joukkoliikenteen pääyhteys, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Jalankulku on metron pääliityntämuoto 800 metrin säteellä asemasta. Pyöräily ja metroaseman kautta kulkevat bussilinjat ovat täydentäviä liityntämuotoja kauempaa asemasta. Metroasemien yhteyteen tulee liityntäpysäköintiä polkupyörille ja autoille. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke toimii tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä etelästä metroasemalle. Ajoneuvoliikenneverkon rungon muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä. Palvelut Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Osayleiskaavan väestömitoituksen perusteella osayleiskaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja seitsemälle isolle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi koulupalveluille varattua julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Metrokeskustaan on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita sekä kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Finnoon asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavan keskustatoimintojen alue muodostaa kaava-alueen kaupallisten palveluiden keskuksen, missä metroasema tukee niiden kehittämistä. Kaupallisten palveluiden rooli Finnoossa on paikallinen. Työpaikka-alueet Alueen pohjoisosat Länsiväylän varrella osoitetaan työpaikka-alueiksi. Erilaisilla työpaikka-aluevarauksilla luodaan mahdollisuudet monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Työpaikat kytkeytyvät tehokkaasti liikenneverkkoon ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Kaava-alueen eteläosan varasto- ja työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa myös mm. veneiden talvisäilytystä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 59 Yhdyskuntatekninen huolto ja energiahuolto Finnoon uusille rakentamisalueille toteutetaan pääosin uusi vesihuoltoverkosto. Jätevedenpuhdistamon siirtyessä Blominmäkeen jätevedenjohtamisratkaisut alueella tulevat muuttumaan. Alueelta lähtevä Blominmäen tuloviemäritunneli ja purkutunnelilinjaus kulkevat kaava-alueen läpi. Jätevesitunnelit on osoitettu osayleiskaavassa. Hulevesien hallinnassa noudatetaan Espoon hulevesiohjelman periaatteita. Finnoon alueella hulevesien hallinnassa päähuomio on tulvatilanteisiin varautumisessa sekä hulevesien laadullisessa käsittelyssä. Nykyinen voimalaitosalue on kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi. Alueen energiahuollon runkoverkostot, kuten voimajohtolinjat, maakaasuputket ja runkokaukolämpölinjat, säilyvät pääosin nykyisellään. Osayleiskaavassa edellytetään uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä passiivista auringonsuojausta. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Suomenojan voimalaitoksella mahdollisia suuronnettomuusriskejä on selvitetty laajasti useissa eri selvityksissä. Selvitysten tärkeimmät lähtökohdat ja tulokset on koottu raporttiin Finnoon osayleiskaavan onnettomuusriskiselvitykset - Yhteenveto. Tunnistetut suuronnettomuusriskitilanteet liittyvät maakaasun tulipaloon ja mahdollisen biomassavaraston tulipalon savukaasuihin. Voimalaitoksen toimintoihin liittyvät suuronnettomuusriskit sekä käytönaikaiset häiriöt on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa on huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutuminen, tulvavaara ja -riskit sekä pilaantuneet maat. Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaavaan on varattu virkistys- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 32 hehtaaria. Osayleiskaavan lähivirkistysalueet on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu Ali-Suomenojan ja Tiistilän välinen alue sekä Djupsundsbäckenin varsi. Finnovikenin kosteikon itäpuoli on osoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Osayleiskaavassa edellytetään ekologisten yhteyksien sekä liito-oravan elinympäristöjen ja yhteyksien säilyttäminen. Virkistysaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, on osoitettu Hylkeenpyytäjäntien varteen Finnoon keskuksen eteläpuolella sekä ruderaattialueelle Finnoon altaan länsipuolelle. Alueet on tarkoitettu mahdollisimman luonnonmukaisina säilytettäväksi virkistysalueeksi. Ruderaattialueella Finnoon altaan länsipuolella on erityinen rooli osana linnuston suojavyöhykettä. Ruderaattialue on osayleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 59 Virkistysvyöhyke on tarkoitettu keskeiseksi toiminnallisia ja laadukkaita virkistysalueita ja -yhteyksiä tarjoavaksi vyöhykkeeksi, joka yhdistää merenrannan eteläiset asuinalueet ja metroaseman. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarvemerkinnällä ohjataan vastaavasti toiminnallisen ja laadukkaan kaupunginosapuiston tai -puistojen sijoittamiseen kaava-alueen pohjoisosaan. Osayleiskaavan pääulkoilureittiverkosto sisältää kaava-alueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Pääulkoilureitit sijoittuvat ensisijaisesti nykyisille reiteille kaavan virkistysalueille. Luonnonympäristö Linnustollisesti arvokas alue eli Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on osoitettu suojelualueeksi (noin 30 hehtaaria). Alueella edellytetään valtakunnallisten linnustollisten arvojen ja luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen säilyttämistä. Osayleiskaavassa on osoitettu liito-oravan esiintymisalueet, joilla sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaavan virkistysalueet toimivat liito-oravien kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteys-merkinnällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin yhteyksien sijainti ja toteuttaminen. Finnobäckenin suu on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Vaikutusten arviointi Osayleiskaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tarkkuudella kuin osayleiskaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus. Finnoon osayleiskaavan toteutumisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, työpaikka-alueiden kehittymiseen sekä palveluverkon täydentymiseen ja saavutettavuuteen. Alueen rakentuminen tarjoaa nykyisille ja uusille asukkaille merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Finnoon osayleiskaava toteuttaa maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa Helsingin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Alueen rakentuminen eheyttää Etelä-Espoon nauhakaupunkiverkostoa ja täydentää metronvarren yhdyskuntarakennetta. Virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat merkittävästi alueella. Alueelle sijoittuu sekä toiminnallisia puistoalueita asuinkortteleiden yhteyteen että erilaisia luontokokemuksia tarjoavia laajempia virkistysalueita. Virkistysalueverkoston rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi sijoittuen asuinkortteleiden yhteyteen. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 59 mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on laadittu useita arviointeja suunnittelun kuluessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen laadittiin täydentävä linnustovaikutusten arvio: Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon Alueen arvokkaimmat luontokohteet ja keskeisen lajiston esiintymisalueet säilyvät kaava-alueen suojelu- ja virkistysalueilla eivätkä alueen merkittävät luontoarvot oleellisesti heikkene. Osayleiskaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnallisen ja keskeiset paikalliset yhteydet. Vaikutusten arvioinnin mukaan tärkeimmät lintujen pesimäpaikat säilyvät kaavan toteutuessa. Altaalla pesiviin ja lepäileviin lintulajeihin osayleiskaavan toteutuminen ei vaikuta suoraan ja vesilinnustolle tärkeään naurulokkikantaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Voimalaitoksen toimintoihin liittyy erilaisia onnettomuusskenaarioita, joita on laajasti selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaavaratkaisussa voimalaitoksen toimintoihin liittyvät suuronnettomuusriskit samoin kuin käytön aikaiset häiriöt on otettu huomioon ja osayleiskaava luo edellytykset asemakaavoittaa alue siten, että voimalaitoksesta ei aiheudu vaaraa alueella asuville ihmisille. Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä. Samalla Finnoon aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena (Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta ). Metroon tukeutuvan tiiviin asutuksen johdosta päästöt ovat vähäisempiä kuin muilla vastaavilla alueilla. Kaavaratkaisu tukee jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvattamista ja liikenteen päästöjen vähentämistavoitteita mm. mitoituksella ja tehokkuudella sekä toimintojen sijoittamisella. Kaavataloudellisesti Finnoon osayleiskaava on erittäin kannattava. Alueen maapohjan suurin omistaja on Espoon kaupunki. Espoon kaupungin omistamien alueiden osalta kaavataloustulot muodostuvat maanluovutuksista joko tonttimyyntinä tai tonttivuokrina. Yksityisomisteisten alueiden osalta tulot muodostuvat maankäyttösopimusten sopimuskorvauksista. Finnoon osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan kustannukset ovat alustavan arvion perusteella noin 150 miljoonaa euroa. Tietyt osayleiskaava-alueen kunnallistekniset investoinnit palvelevat koko Ranta-Espoota kuten itä-länsi suuntainen pääkatuyhteys siltoineen Kaitaalta-Matinkylään. Finnoon osayleiskaavan kunnallisteknisen ja julkisen talonrakentamisen Espoon kaupungille kohdistuvat kokonaiskustannukset ovat alustavasti osayleiskaavan suunnittelutarkkuudella arvioituna noin 230 miljoonaa

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 59 Päätöshistoria euroa. Arvioitu koko Finnoon kehitysalueen julkisen talonrakentamisen kaavataloudellinen kustannus kohdistuu yli 90 %:sti Finnoon osayleiskaava-alueelle (pohjoinen). Finnoo osayleiskaavan kaavatalouden lisäksi Finnoon kehitysalueen toteuttamisella on huomattava yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Yhteiskuntatalouden muodostavat infrastruktuurin ja rakennusten toteuttaminen, palvelujen tuottaminen, käyttötalous sekä alueen ja sen asukkaiden verokertymät. Alueen kehittäminen ja toteutuminen lisää kaupungin kunnallis- ja yhteisöverojen kertymää sillä investoinnit luovat uusia työpaikkoja useiksi kymmeniksi vuosiksi. Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät; f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 59 Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti varajäsen Partasen kannattamana, että osayleiskaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan suunnitelmista ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Maantäyttöjen tarkkaa rajausta tulee vielä miettiä erityisesti venevalkaman itäosassa lintujen elinympäristön varmistamiseksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Pöntynen, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen eli kolme (3) jäsentä. Sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula, jäsen Karhu, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Yksi (1) jäsen oli poissa. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä kolmea (9/3) vastaan, yhden ollessa pois, hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 59 2 kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. Täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät. f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa;

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 59 Kaupunginhallitus j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä kaupunginhallitus 11 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää vastaan hylkäsi Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle? Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti päättäneen jättää asian pöydälle. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 59 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero 6658.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 278 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 59 Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään päätöskohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan tekemä lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero 6658, 3 korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Kiltakallio I, tapahtumaluettelo - Kiltakallio I, kaavamääräykset 1 - Kiltakallio I, kaavamääräykset 2 - Kiltakallio I, kaavakartta - Kiltakallio I, ajantasa-asemakaava - Kiltakallio I, havainnekuva - Kiltakallio I, päätöshistoria Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon keskuksen palvelujen laajentuminen ja kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Kauppakeskuksen laajennuksen katolle osoitetaan asuinrakennusoikeutta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos varasi alueet hakijoille suunnittelua varten saakka. Varausta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Hakijoiden ja tonttiyksikön yhteiseen näkemykseen perustuen kaava-alueen rajausta muutettiin niin, että Siltakatu ja sen eteläpuolelle jäävät alueet (Entressen kauppakeskus, S-market ja kaupungin omistamat maa-alueet Sunantien varressa) käsitellään omana kaava-alueenaan, Kiltakallio I, alue Alkuperäisen kaava-alueen pohjoisosat muodostavat jatkokäsittelyssä oman kokonaisuutensa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 59 Kaava-alueen maat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Yleiset alueet ja kulkuyhteydet sekä Lindholminympyrän tuntumassa sijaitsevat maaalueet (rakentumaton kortteli ja puistoalue) ovat kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6720, käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia 40162) (Poistuu kortteli 40003) Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty Alueen kuvaus Alue sijaitsee Siltakadun varressa Espoon aseman tuntumassa. Espoontorin, Entressen ja S-marketin kauppakeskukset tarjoavat pääosan alueen kaupallisista palveluista. Entressen kauppakeskuksen rakentamisen myötä alueen kaupunkikuva on eheytynyt ja Siltakadun katutila muuttunut kaupunkimaisemmaksi. Pysäköinti sijaitsee kauppakeskusten pysäköintilaitoksissa. Espoonsilta ja Asemasilta muodostavat pääjalankulkuyhteyden radan eteläpuolen asuinalueiden, Espoon aseman ja Virastokeskuksen välillä. Yhteys on vilkas ja palvelee pääosin jalankulkuliikennettä.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 59 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osassa I alue on keskustatoimintojen aluetta, C. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K, K-1, yleistenrakennusten korttelialuetta Y, puistoa VP ja katualuetta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakukunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen muistutus, 4 lausuntoa ja 3 toimialan kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettiin: mm. asuinrakennusoikeuden määrää tarkistettiin saatuun palautteeseen ja jatkosuunnitteluun perustuen, maanalaisten johtojen kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella. Kauppasillan (u-1) kaavamääräystä korjattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Uusi kauppasilta mahdollistaa Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistämisen, ja sillalle sijoittuu myös liiketilaa. Kauppakeskusten laajentuminen ja yhdistyminen eheyttävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat kaupunkirakennetta. Lisäksi uusien asuinrakennusten toteuttaminen lisää alueen asukaslukua, mikä tuo elinvoimaa palveluille. Toiminnat tukevat joukkoliikenteen solmukohdan kehittämistä ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 59 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala noin 4,5 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa on liike- ja toimistorakennusoikeutta k-m 2. Asemakaavan muutoksella rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2, josta uutta liike- ja toimistorakentamista on k-m 2 ja uutta asuinrakennusoikeutta k-m 2. Tämä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.8. Korttelialueet ja kaupunkikuva Tavoitteena on, että eri kiinteistöillä sijaitsevat kauppakeskukset ja myymälätilat laajentuvat ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Kaupalliset tilat yhdistyvät kauppasiltojen välityksellä toisiinsa, jolloin muodostuu monipuolinen ja yhtenäinen palvelujen keskittymä. Entressen kortteliin ei esitetä suurempia muutoksia. Kauppakeskuksen laajentumiselle osoitetaan uutta liiketilaa Lindholminympyrän tuntumaan Sunantien varteen. Tavoitteena on, että kaupalliset tilat laajenevat S-marketin itäpuolelle, jolloin kaupunkikuva eheytyy. Laajennuksen katolle osoitetaan k-m 2 :n varaus asuntotuotannolle. Asuinrakennukset ovat enintään kuusikerroksisia ja ne madaltuvat terassoituen. Piha-alueet kauppakeskuksen katolla avautuvat hyvään ilmansuuntaan ja ovat suojassa liikenteen melulta. Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään sekä katutasosta että pihan puolelta. Tavoitteena on korkeatasoinen kaupunkiasuminen aivan keskustan palveluiden ääressä. S-marketin nykyiset tilat säilyvät ja kaupalle mahdollistetaan laajennusvaraa yhteen tasoon. Tavoitteena on, että päivittäistavaramyymälä sijaitsee kauppakeskuksessa muiden liiketilojen ympäröimänä. Pienmyymälöitä voi sijoittua myös S-marketin tontille. Uudet ja laajentuvat kauppasillat Siltakadun ja Valakujan yli osoitetaan kaavassa ulokkeina. Sillat ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia, lämpimiä liiketiloja. Siltakadun ylittävän uuden kauppasillan rakentamista ja arkkitehtuuria ohjataan asemakaavalla. Tavoitteena on ympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja omaleimainen tila. Kauppasilta tulee rakentaa samaan aikaan, kun Espoontorin kauppakeskus tulevaisuudessa laajenee Siltakadun varressa. Entressen ja S-marketin välistä kauppasiltaa voidaan vähäisesti laajentaa, jolloin kauppakeskuksen sisätilojen toiminnallisuutta voidaan kehittää. Merkittävän jalankulkuyhteyden kauppakeskuksen sisällä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteys palvelee kauppakeskuksen asiakkaita ja yhdistää julkisia kaupunkitiloja toisiinsa. Tärkeät jalankulkuyhteydet ja yleiset alueet rakennetaan esteettömyyden erikoistasoon.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 59 Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenteen toimivuudesta tehtiin erillinen selvitys. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa on oletettu kauppakeskuksien liikenteen pysyvän ennallaan laajennuksen jälkeen. Selvityksen mukaan läpikulkeva liikenne kasvaa hieman. Aamuhuipputunnin liikenne on edelleen sujuvaa. Iltahuipputunti taas ruuhkautuu. Katuverkolle esitetään tehtäväksi seuraavia muutoksia: Liikennevalot Siltakadun ja Asemakujan risteykseen Erillinen kääntyvien kaista Siltakadulle käännyttäessä Sunantieltä Entresseen. Entressen ja S-marketin liikenteen ohjaus 75 % Sunantien ja Valakujan kautta. Toimivuustarkastelussa on huomioitu matkakeskuksen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma lisäliikenne. Kaikki autopaikat osoitetaan pysäköintilaitoksiin. Uusi pysäköintilaitos osoitetaan Valakujan varteen. Autopaikat palvelevat S-marketin ja Entressen asiakasliikennettä ja asukaspysäköintiä. Yleistä pysäköintiä on katujen varsilla. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu kauppakeskuksen sisäänkäyntien yhteyteen. Osa pyöräpaikoista sijoittuu pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Jalankulkuliikenne voi toimia kulkusilloilla ja kauppakeskuksessa liiketilojen aukioloaikojen puitteissa. Sulkemisajan jälkeen jalankulkijat siirtyvät maantasoon hissin ja portaiden välityksellä. Korttelisuunnitelma ja muut selvitykset Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jonka laatimista koordinoi Realprojekti Oy yhteistyössä hakijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Alueesta on laadittu liikenteen toimivuustarkasteluja ja meluselvitys. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksella korttelialueeksi muuttuvien katualueiden luovutuksista on tehty kiinteistökaupan esisopimukset Espoon kaupungin ja maanomistajien välillä. Esisopimukset ovat allekirjoitetut Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entressen ja Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresse II ja Espoon kaupungin välillä sekä Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Siltakadun ja Espoon kaupungin välillä.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 279 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 59 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 666,67 euroa yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Hakijat, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaanliitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Kirje niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kirje niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 280 Kaupunginhallitus Sivu 34 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus hylkää kaavamuutosesityksen veneiden talvisäilytyksen sijoittamiseksi Ämmässuolle hankalasti toteutettavaksi ja käytettäväksi sekä taloudellisesti aivan liian kalliina kaupungille, veneiljöille ja yrittäjille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Oheismateriaali Selostus - Ämmäsmäki, tapahtumaluettelo - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 1 - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 2 - Ämmäsmäki, kaavakartta - Ämmäsmäki, ajantasa-asemakaava - Ämmäsmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Kaavamuutos mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Ympäröivät virkistysalueet säilyvät. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli veneiden talvitelakointipaikkojen periaatteita , ja päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 280 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 59 veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen. Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenumero hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ämmäsmäen kaava-alue oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa osa Kolmperänranta - Ämmäsmäki asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Kaavahankkeista laadittiin yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien kenttä ja pieni tukikohta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten