TILANNEKATSAUS VIREILLÄ OLEVIIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN HANKKEI- SIIN

Transkriptio

1 1(10) Pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristö TILANNEKATSAUS VIREILLÄ OLEVIIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN HANKKEI- SIIN 1. Seudullisen yhteistyön ja omistajaohjauksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun kaupunkien vuosille hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaan yhteistyö perustuu kahteen luottamushenkilöelimeen, pääkaupunkiseudun neuvottelukuntaan ja koordinaatioryhmään. Tarvittaessa järjestetään lisäksi pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustojen yhteiskokouksia. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta kokoontui viimeksi ja kokoontuu seuraavan kerran Ajankohtaisia asioita seutuyhteistyössä ovat muun muassa pääkaupunkiseudun vision ja strategian tarkistus, metropolipolitiikka, seutuselvitykset, kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen jatkoon liittyvät asiat, pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen ja kaupunkiseutusuunnitelman hankkeiden seuranta sekä pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma Yhteistyösopimuksen mukaan koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän tekemän päätöksen mukaisesti seudullisen omistajaohjauksen piiriin kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS), Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL), Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Uudenmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto. YTV:n jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset yhdistyvät vuoden 2010 alussa toimintansa aloittavaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymään (HSY), joka tulee seudullisen omistajaohjauksen piiriin. 2. Kilpailukyvyn parantaminen Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat hyväksyivät metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpide-ehdotukset, jotka pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmä valmisteli neuvottelukunnan hyväksymän metropolialueen kilpailukykystrategian painopisteiden ja kehittämislinjausten pohjalta. Metropolialueen kilpailukykystrategia Menestyvä metropoli julkistettiin pidetyn Culminatum-päivän yhteydessä. Kilpailukykystrategian jalkauttaminen on käynnistynyt niin, että kaupungit varautuvat suunnittelussaan ja budjetoinnissaan strategian toimenpiteiden toteuttamiseen. Suurin osa toimenpiteistä on ensisijaisesti kaupunkien toimintaa, mutta osa sisältää yhteistyöehdotuksia keskeisille kumppaneille. Elinkeinoryhmä vastaa strategian toteuttamisesta ja sen seurannasta sekä koordinoi erityisesti kaupunkien yhteisten toimenpiteiden toteuttamista. Toteutumisesta laaditaan vuosittain seurantaraportti. Kilpailukykystrategia luo perustan valtion ja metropolialueen sopimusperustaiselle yhteistyölle metropolialueen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Aiesopimuksen valmistelu työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on kesken.

2 2(10) Kilpailukykystrategian toteuttamiseen liittyen pääkaupunkiseudun kaupungit esittivät opetusministeriölle, että kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyössä valmisteleman metropolialueen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelman pohjalta käynnistettäisiin valtionhallinnon kanssa toteuttamis- ja rahoitusmallin valmistelu. Asian valmistelu ei ole valtion puolelta vielä edennyt. Keväällä 2009 pääkaupunkiseudun kaupungit ja Lahden kaupunki jättivät yhteisen hakemuksen maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012 (World Design Capital 2012). Hakuprosessin finalistit ovat Helsinki ja Eindhoven, ja voittaja julkistetaan Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välillä solmitaan maahanmuuttopoliittinen aiesopimus osana metropolipolitiikkahankkeita. Aiesopimuksen tavoitteena on maahanmuuttajien kielikoulutuksen sekä ammattitaidon kartoittamisen ja täydentämisen sekä työmarkkinoille ohjaamisen kokonaisjärjestelmän luominen. Pääpaino on asiakasnäkökulmassa ja prosessin alkuvaiheen kehittämisessä. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu seuraava tavoite: "Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi". Pilottiohjelma käynnistyi heinäkuussa Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL- 2017) toteutus on käynnissä. Lähtökohtana yhteisvastuulliselle asuntopolitiikalle on keskimäärin asunnon rakentaminen Helsingin seudulle vuosittain Sitovana tavoitteena on toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona 20 % tuotannosta. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan tehostamisesta tuli voimaan huhtikuussa Aiesopimukseen sisältyy velvoite seurata siinä olevien toimien edistymistä ja niiden vaikuttavuutta sekä toimintaympäristön kehitystä. Toukokuussa 2009 ilmestyi ympäristöministeriön kokoama Helsingin seudun kuntien aiesopimuksen seuranta 2009 raportti. Raportissa todettiin, että suhdannetilanteen myötä vapaarahoitteinen asuntotuotanto on lähes tyrehtynyt, minkä vuoksi kokonaisasuntotuotannolle aiesopimuksessa asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Alkavan ara-tuotannon ylitys aiesopimustasosta on pääkaupunkiseudulla noin 45 prosenttia ja KUUMA-kunnissa ylitys on vajaa 20 prosenttia, mutta kuntaryhmä Neloset ovat alittamassa tavoitteitaan yli 20 prosentilla. Asuntotonttituotanto asemakaavojen hyväksymisenä mitattuna ylittää tavoitteen 2009 pääkaupunkiseudulla, mutta KUUMA-kunnissa ja kuntaryhmä Nelosissa jäädään jonkin verran tavoitteesta. Hajarakentamisen todetaan olevan vähäisintä pääkaupunkiseudulla ja pääradan varren kaupungeissa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamiseksi solmittiin valtion (YM, STM, OM) ja suurimpien asunnottomuuskaupunkien (muun muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa) välillä aiesopimukset, jotka tulivat voimaan Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ 2007) koskeva aiesopimus valtion kanssa allekirjoitettiin Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan

3 3(10) Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. YTV:n hallitus päätti kokouksessaan käynnistää Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laadinnan ja hyväksyi suunnitelman puiteohjelman. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2011 alussa. Jatkossa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä valmistelee Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Greater Helsinki Vision kansainvälisen ideakilpailun pohjalta on valmisteltu Helsingin seudun MAL 2050 strategisia linjauksia. Helsingin seudun yhteistyökokous päätti kokouksessaan hyväksyä Helsingin seudun vision, joka perustuu pääkaupunkiseudun visioon sekä sisältää lisäyksenä kappaleen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Pääkaupunkiseudun MAL-yhteistyössä on käynnissä Kuninkaankolmion pilottihanke. Kuninkaankolmion alue sijaitsee Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalla. Alueella pyritään tarkastelemaan palveluntarjontaa ja -rakentamista kuntarajoista riippumatta. Alueeseen liittyy seudun poikittaisliikenteen kannalta tärkeä KEHÄ-rata, nk. Kehä II:n jatke ja useita täydennysrakentamisalueita kaikissa kaupungeissa. Alueen yhteisten maankäyttöratkaisujen ja palveluiden järjestämistä varten pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat perustivat Kuninkaankolmion seudullisen aluekehittämisprojektin. Lisäksi pääkaupunkiseudun kaupungit valmistelevat valtion kanssa toimenpiteitä liittyen sosiaalisen eheyden vahvistamiseen ja syrjäytymiskehityksen torjumiseen, jotka on myös mainittu hallituksen metropolipolitiikassa. 4. Joukkoliikenteen järjestäminen Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Keravan ja Kirkkonummen valtuustot hyväksyivät joulu-tammikuussa 2008 joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan yhteisen kuntayhtymän perustamisen siten, että Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja YTV:n joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistetään uuteen organisaatioon alkaen. Helsingin seudun liikenne (HSY) kuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin jäsenkunnissa touko-kesäkuussa Kuntayhtymän yhtymäkokous pidettiin ja kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Kuntayhtymän toimitusjohtajaksi on valittu Suvi Rihtniemi. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen Perusterveydenhuollon päivystysyhteistyön kehittämisessä tavoitteena on yhteispäivystysten käyttö yli kuntarajojen suunnitellusti huhtikuun 2010 alusta. Yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävän käytön valmistelussa hyödynnetään päivystyshankkeessa ja Uumahankkeessa tuotettuja kartoituksia, määrittelyjä ja ohjeistuksia. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Kirkkonummen suun terveydenhuollon suun terveydenhuollon yhteispäivystys on alkaen järjestetty Helsingin ja HUS:n yhteispäivystyssairaalan tiloissa Meilahden alueella. Yhteispäivystyksenä hoidetaan iltapäivystys sekä viikonloppu- ja pyhäpäivystys. Jokainen kunta huolehtii itse virka-aikana tapahtuvasta arkipäivystyksestä.

4 4(10) Helsingin kaupungin terveyskeskuksen suun erikoishoidon yksiköstä muodostettiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikkö, jonka toiminta alkoi Sijoituspaikka on Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen tilat Ruskeasuolla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet yhteistoimintasopimuksen pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen yritystyöterveyshuollon palvelujen tuottamisesta. Palvelun on tuottanut alkaen Vantaan Työterveys -liikelaitos. Lasten päivähoidon yhteiskäyttöä laajennetaan kolmivaiheisesti, joista kaksi vaihetta on jo toteutunut aikataulussa. Kolmannessa vaiheessa lukien toteutetaan vapaa hakeutuminen päivähoitopalveluihin pääkaupunkiseudun kunnissa. Uudistuksen edellyttämien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien yhteensovittamisen valmistelu on käynnistetty. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystystoimintaa ei yhdistetä, vaan verkostoyhteistyötä syvennetään. Kehittämistä tarkastellaan suhteessa terveydenhuollon päivystysyhteistyöhankkeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten jaossa yleisperiaatteena on täyden kustannusvastuun periaate, jossa kaikki kulut otetaan huomioon. Kulut jaetaan kunnille toteutuneen palvelumäärän mukaan. Asiakasmaksun perii tuottaja. Kustannukset näytetään läpinäkyvästi eikä clearing-menettelyä käytetä. Perusterveydenhuollon ruotsinkieliset erityispalvelut järjestetään nykyisen organisaatiorakenteen puitteissa. Kuntarajat ylittävien palvelujen käytöstä ei ole perustelua tehdä sopimusta. Palvelut järjestetään hanke hankkeelta eikä toiminta edellytä sopimusta. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten lasten ja nuorten erityispalvelujen osalta ruotsinkielisten lasten neuropsykologipalvelu kilpailutetaan yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Hankintarenkaan isäntänä on Vantaa ja hankintarenkaaseen osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi Kirkkonummi, Kerava ja Järvenpää. Lisäksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa käytettävät ruotsinkieliset ohjeet selvitetään ja harmonisoidaan. Selvitystyö on valmistunut Selvitystyön jälkeen ohjeistus yhtenäistetään. Kerätty materiaali asetetaan internet tai extranet - sivustoille kuntien käytettäväksi. Harmonisointityön on tarkoitus valmistua mennessä. HUSin kuntaneuvotteluissa kunnat tuovat esille ruotsinkielisen oppilashuollon tarvitseman tuen ja asiaa työstetään Etelä-Suomen Kasteohjelmassa. Käytännön työssä korostetaan konsultoinnin mahdollisuutta. Esimerkkinä tukitoiminnasta on Jorvin sairaalan JERI - projekti (8/2006-8/2008), jossa oppilashuollon työntekijöiden käytössä on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan konsultoitava projektityöntekijä. Yhteistä lasten kuntoutustyöryhmää ei tässä vaiheessa perusteta. Hyvien käytäntöjen juurruttamista pidetään tarkoituksenmukaisena ja säännöllisiä kuntoutustyöntekijöiden tapaamisia pidetään hyvinä. Päihdehuollon ruotsinkieliset erityispalvelut järjestetään nykyisen organisaatiorakenteen puitteissa. Helsingin Läntinen A-klinikka antaa palveluja kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien ruotsinkielisille asiakkaille.

5 5(10) Pääkaupunkiseudun kuntien, Keravan ja Kirkkonummen sekä HUS-kuntayhtymän HYKSsairaanhoitoalueen yhteistä terveysneuvonnan puhelinpalvelua jatketaan yhteistyösopimuksen pohjalta vuosina Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen kehittämisryhmä on linjannut sähköiseen asiointiin liittyviä menettelyjä ja toimii yhteistyössä seudullisen tietohallinnon ohjausryhmän kanssa seudullisten hankkeiden ja sähköisen asioinnin kehittämiseksi. Sähköisten asiointipalvelujen työryhmä selvittää parhaillaan yhteistyössä ruotsinkielisten palvelujen työryhmän kanssa ruotsinkielisen sähköisen asiointipalvelun pilottihanketta. Erikoissairaanhoidossa painotetaan omistajien näkökulmasta HUS:n tuottajaroolia sekä HUS:n ja HYKS:n investointisuunnitelman uudelleen arviointia ja erikoisalojen toiminnan edelleen tiivistämistä. Uudenmaan aluetietojärjestelmähankkeessa (UUMA) edetään olemassa olevilla hankkeilla eikä uusia kehittämishankkeita käynnistetä. Uumassa ollaan tekemässä esityksiä uudelleen organisoinneista. Kansallinen arkistointihanke ei ratkaise aluetietojärjestelmää. Päivystysyhteistyön yhteydessä on käsitelty Navitas-järjestelmän kehittämistä. Kuntarajat ylittävien palvelujen yhteiskäytön ja oikeudenmukaisen kustannustenjaon mahdollistamiseksi kehitetään palvelujen tuotteistusta, asiakasmaksujen perusteiden yhdenmukaistamista ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Kustannusten laskentaperiaatteista ei ole päästy yksimielisyyteen. Vireillä olevat palvelujen tuotteistamishankkeet sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa liittyvät sähköisen arkiston (Kanta-hanke) luomiseen. Tiedot terveydenhuollon tietojärjestelmistä tulee tuottaa keskitettyyn kansalliseen arkistoon viimeistään vuonna Päällekkäisten investointien karsimiseksi on käynnissä rajaalueiden investointien yhteistarkastelu, jota jatketaan vuosisuunnittelun yhteydessä. Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen lastensuojelun sijaishuollon liikelaitoksen tai osakeyhtiön perustamisen edellytykset selvitetään mennessä. 6. Koulutuspoliittiset toimenpiteet ja opetuksen järjestäminen Pääkaupunkiseudun perusopetuksessa on valmisteilla selvitys oppilaan oman äidinkielen yhteisistä opetusjärjestelyistä sekä kartoitus raja-alueiden yhteistyötarpeista ja - mahdollisuuksista. Esiopetuksen oppilaaksioton kriteerejä on muutettu niin, että oppilaaksiotto esiopetukseen yli kuntarajojen on ollut mahdollista alkaen. Kuntien asiantuntijat ovat tehneet alustavan suunnitelman neljän suomenkielisen erityisopetuksen alueellisen osaamiskeskuksen perustamisesta: kuulovammaisille, näkövammaisille, liikunta-, moni- ja kehitysvammaisille sekä autistisille lapsille ja nuorille. Osaamiskeskuksista on tehty kokonaisselvitys, joka sisältää vaihtoehtoisia toteutusmalleja, joiden kustannusvaikutusten laskeminen on vielä kesken. Osaamiskeskusten perustamisen on suunniteltu ajoittuvan vuosille Lisäksi selvitetään sairaalakoulujen opetuksen kehittämistä.

6 6(10) Pääkaupunkiseudun opetustoimet ovat laatineet yhteisen perusopetuksen palvelukykykyselyn, joka toteutetaan ensimmäisen kerran marraskuussa Lukiokoulutuksen palvelukykykysely valmistuu myöhemmin. Kansainvälisten koulutuspalvelujen kehittämiseksi yhteistyössä on valmistunut kaksi raporttia: huhtikuussa 2007 "Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutus pääkaupunkiseudulla" -raportti ja toukokuussa 2008 lukiota ja ammatillista koulutusta koskeva raportti "Kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutus pääkaupunkiseudulla". Raportteihin sisältyneet toimenpide-ehdotukset on toimitettu opetusministeriöön, opetushallitukselle ja pääkaupunkiseudun kaupungeille. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä toteutettavaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan on perustettu pääkaupunkiseudun yhteinen koulutussuunnitteluryhmä. Sopimus yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta on voimassa Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet marraskuussa 2008 Opetusministeriölle esityksen lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen tarkistamistarpeista. Pääkaupunkiseudun edustaja on mukana lukiolainsäädännön uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Ammatilliseen koulutukseen liittyen on keväällä 2007 hyväksytty koulutuksen ylläpitäjien ja järjestäjien yhteistyösopimus, joka koskee mm. koulutustarpeen ennakointia, koulutuspaikkojen määrää ja työnjakoa, edunvalvontaa, opetusjärjestelyjä, investointeja, markkinointia ja kehittämistä. Yhteistyösopimuksen toimeenpano-ohjelman täytäntöönpano on käynnissä. Toukokuussa 2008 on käynnistynyt ESR-hanke Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, jonka osana on lokakuussa 2008 aloitettu laatia ennakointiselvitystä. Ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus kattaa myös ammatillisen aikuiskoulutuksen. Syyskuussa 2007 on valmistunut pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta koskeva selvitys, jossa on esitetty lukuisia ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistoimenpiteitä. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on tehty koulutuksen arviointiin sekä oppisopimuskoulutuksen käytänteisiin liittyvää yhteistyötä, ja esitys yhteisiksi mittareiksi on valmistunut. Toukokuussa 2009 on valmistunut luonnos Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö -kehittämisohjelmaksi. Yksi kehittämisohjelman seitsemästä toimenpide-esityksestä on vuodelta 2007 olevan ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen uudistaminen. Lisäksi on käynnissä Urabaarista eteenpäin ESR-hanke, jonka päätavoitteena on aikuisten ohjauksen ja neuvontapalvelujen kehittäminen pääkaupunkiseudulla. Stadia ja Evtek -ammattikorkeakoulujen toiminnot yhdistyivät ja uusi Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa Saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus tehdä arvio koko kunnallisesta ammattikorkeakouluverkosta myöhemmin sovittavana aikana. Sivistystoimen ruotsinkielisille palveluille valmistellaan seudulliset suuntaviivat. Ruotsinkieliselle opetukselle taataan toimintaedellytykset. Yhteistyötä tehdään erityisesti erityisopetuksessa. Rekrytoinnin osalta tehdään yhdessä työtä Sydkustens landskapsförbundetin organisoimassa työryhmässä. Opettajille ja rehtoreille järjestetään lisäkoulutusta yhdessä, ja rehtoreille järjestetään yhteisiä PKS-päiviä helmikuussa Resurssikeskukset toimivat yhteistyössä ja jakavat tietoa toisilleen. Myös jatkokoulutusta ja ohjausta organisoidaan yhdessä. Lisäksi on suunniteltu yhteisen oppisopimuskoulutuksen käynnistämistä, ja

7 7(10) yhteisen koulutussuunnitelman laadintaa päivähoidon ja opetuksen henkilöstölle. Vireillä on myös selvitys yhteisen ruotsinkielisellä aineistolla varustetun kirjastoauton hankkimisesta. Kansalais- ja työväenopistojen yhteinen rehtorikoulutus on käynnistynyt marraskuussa Kansalais- ja työväenopistojen seutuportaali otettiin käyttöön huhtikuussa 2009 ja yhteinen kurssinhallintaohjelma otetaan käyttöön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen osalta laaditaan yhteinen taiteen perusopetuksen tavoitesuunnitelma. Lisäksi valmistellaan sivistystoimen tietohallintoyhteistyötä. 7. Palvelutuotannon tehostaminen teknisessä toimessa Pääkaupunkiseudun vesilaitostoiminnot yhdistetään vuoden 2010 alusta nykyisen YTV:n pohjalta toimivaan yhteiseen organisaatioon. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesihuollon yhdistämispäätökset hyväksyttiin valtuustoissa joulukuussa 2008 ja tammikuussa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin valtuustoissa touko-kesäkuussa 2009 ja kuntayhtymän yhtymäkokous pidettiin Toiminta käynnistyy vuoden 2010 alussa. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden tuottamisessa yhteistyö toteutetaan yhtenäistämällä toimintajärjestelmät vertailemalla toimintatapoja ja ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit laajasti pääkaupunkiseudun kaupunkien organisaatiossa. Päätös kiinteistönpidon palvelutuotannon seudullisesta toimintaorganisaatiosta tehdään sen jälkeen, kun toimintajärjestelmien yhdenmukaistaminen on edennyt ja sen jälkeen, kun kaupungeilla on yhdenmukainen näkemys organisaatiomuodon valinnan perusteista. Edellytyksenä pääkaupunkiseutujen kaupunkien kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden toimintaprosessien yhtenäistämiselle on, että kaikkien kaupunkien osalta tulee toimitilapalvelut ensin kaupunkitasoisesti keskittää. Vantaalla tilapalvelut (kiinteistöjohto, hankepalvelut, kiinteistöpalvelut, ateria- ja siivouspalvelut) on keskitetty Tilakeskukseen vuodesta 2007 lukien. Espoossa kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut on keskitetty vuoden 2009 alussa tekniseen keskukseen. Katujen ja yleisten alueiden hoitoa koskevat kehittämistoimenpiteet ovat edenneet seuraavasti: - Romuajoneuvotoimintaa koskevan yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteistoimintasopimuksen laadinta yhteistoiminnassa YTV:n kanssa toteutetaan osana yhteistä pysäköinnin valvontahanketta. Pääkaupunkiseudun yhteisen pysäköinninvalvontaorganisaation luomista selvitetään. Tavoitteena on yhteinen toimintatapa poliisin suuntaan. Yhteinen pysäköinninvalvontaorganisaatio vaatisi lainmuutoksen. - Liikennevalot, liikennekeskus ja sähköistä liikenneinfoa koskeva toiminta siirtyy tiehallinnon liikennekeskuksen hoitoon. HKL ja YTV sopivat yhteistyössä joukkoliikenneinfosta. - Kehityshankkeiden ohjelmoinnin ja toteutuksen yhteisen ohjausjärjestelmän luomista selvitetään. - Töhryjen ja luvattomien kaatopaikkojen poistamisen osalta kehitetään menettelytapoja. - Katupölyn vähentämistä jatketaan KAPU 2 projektin merkeissä. Katupölyn hallintamenetelmiä kehitetään sekä jaetaan tietoa kehitetyistä menettelytavoista ja tuloksista. - Yhteistyö ylijäämämassojen seudullinen hoitamisen osalta on aloitettu ja asiaa selvitetään. - Teknisen alan henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaamiseen, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämiseen ja yhteisen kouluttamisohjelman laatimiseen liittyen on valmisteilla Osaavaksi tilaajaksi koulutuskokonaisuus.

8 8(10) - Katuturvallisuuden yhteisten periaatteiden kehittämistä koskeva esiselvitys on käynnissä. - Ylläpidon kustannusten hallintajärjestelmän kehitetään osana infrakustannusten hallintajärjestelmän kehittämistyötä (IK-järjestelmä), jossa on uudis- ja korjausrakentamisen ohella mahdollisuus myös ylläpitotehtävien kustannusten seurantaan. Infranimikkeistötyössä tehdään ylläpitotehtävien määrittelyä ja luokittelua, jotka ovat edellytyksenä yhteisen toimintatavan kehittämiselle. - Teknisten järjestelmien energiatehokkuuden parantamista koskevan hankkeen luonne ja sisältö arvioidaan uudelleen. - Asiakaspalautejärjestelmää ja asukastyytyväisyysmittauksia kehitetään ja hyödynnetään seudullisesti valmistelemalla yhteisiä järjestelmiä ja menettelytapoja. - Kehittämistoiminnan yhteydessä luodaan rahoitusmalli yhteisten suuntaviivojen, ohjeiden ja standardien laatimiseksi. - Lisäksi on käynnistymässä selvitys kunnossapitomateriaalien hankintayhteistyön toimintamallin kehittämiseksi sekä selvitys alueurakoinnin pitkän tähtäyksen kehityssuunnitelman laatimiseksi. Varikkotoimen työryhmä on suunnitellut kalustohankinnan, konekaluston varaosien ja tarvikkeiden sekä polttoaineiden yhteiskilpailuttamista. Ympäristöhallinnon työryhmä on edennyt yhteistyökohteissaan suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöhallintoa kehitetään yhteisten palveluiden vaihtoehdon mukaisesti. Palveluvaihtoehdon tavoitteena on koko pääkaupunkiseutua kattavan palveluverkon aikaansaaminen. Kaupunkien ympäristöjohtajat muodostavat hankkeen seurantaryhmän. Hankkeiden etenemistä seurataan kahdesti vuodessa ja raportin perusteella tehdään yhteistyöhankkeiden uudelleenarviointi ja tarkistus. Henkilöstölle on lisäksi hankittu yhteistä täsmäkoulutusta syyskuusta 2007 alkaen. Vuonna 2008 käynnistyneissä yhteisissä valvontaprojekteissa sovitaan yhteisesti valvonnan sisällöstä, vaatimustasoista ja tiedottamisesta. Yhteistyössä on kartoitettu muun muassa ympäristöraportoinnin ja tilastoinnin kehittämistä sekä yhteisen ympäristöraportointimallin käyttöönottoa, palvelupisteiden yhteiskäyttöä, ympäristöaiheisten näyttelyjen lähivuosien näyttelytarvetta, luontokoulujen yhteiskäyttöä, yhteistyötä erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä, ATK-järjestelmien yhdenmukaistamista, yhteisen Internet-sisällön tuottamista, asiakirjojen yhdenmukaistamista, asukkaille ja toiminnanharjoittajille tarkoitettujen yhteisten esitteiden ja lomakkeiden tarvetta sekä kaupunkien yhtenäistä ympäristötilastointia ja luontotietojärjestelmää. Kartoitusten jälkeen sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja toteutuksesta. Pelastuslaitosten ja kolmannen sektorin välinen työnjako Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten välillä allekirjoitettiin pelastustoiminnan yhteistoimintasopimus, jossa on huomioitu myös sopimuspalokuntien käyttö yli pelastustoimen alueen rajojen. Sopimuksen edellyttämät muutokset hälytysohjeisiin on ohjelmoitu hätäkeskusten tietokantoihin. Länsi-Uudellamaalla on sopimuspalokuntien kanssa sovittu palokuntasopimuksissa valistusja neuvontatehtäviä, joista näille maksetaan eri korvaus.

9 9(10) Valtion talousarvioon vuodelle 2009 on myönnetty lisärahaa (0,87 miljoonaa euroa) alueellisten pelastajakurssien järjestämiseen. 8. Palveluyhteistyö (tietohallinto, tukipalvelut, ruotsinkieliset palvelut) Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteishankintoja koskeva sopimus allekirjoitettiin Sopimus on voimassa saakka. Keväällä 2009 päättyneen pääkaupunkiseudun kaupunkeja koskevan hankinnan kehittämisprojektissa valmistui selvitys PKSyhteishankintojen toteutustavasta. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat totesivat , ettei tässä vaiheessa ole edellytyksiä yhteisen hankintaorganisaation perustamiseen. Logistiikkayhteistyön kehittämiseen palataan joulukuussa Samassa yhteydessä palataan tarvittaessa muihin hankintayhteistyön kysymyksiin ja päätetään, jatketaanko hankintayhteistyösopimusta vuodesta 2010 eteenpäin. Tietohallinnon kehittämisessä edetään pääkaupunkiseudun tietohallinnon kehittämissuunnitelmassa yhteisesti sovitulla tavalla. Ensisijainen vastuu toimintojen kehittämisestä on toimialoilla ja palvelutuotannolla. Palvelukohtaisten ryhmien (sosiaali- ja terveydenhoito, opetustoimi, paikkatieto ja perusrekisteri) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yhteisen palvelutuotannon vaatimat tietojärjestelmämuutokset. Kehittämistyön painopiste on sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeissa ja käynnistyvien yhteispalvelujen mahdollistamisessa. Lisäksi yhteistyössä panostetaan seutuportaalin kehittämiseen ja yhteisten kehittämislinjausten laadintaan viestinnällisten ja tietotekniikan näkökohtien osalta. Ruotsinkielisiä sähköisiä palveluja kehitetään osana muuta palvelujen kehittämistä kuitenkin niin, että ruotsinkielisen sähköisen asioinnin pilottihanke on tarkoitus hankkeistaa aiemmin sovitulla tavalla sosterjohdon vetovastuulla. Pääkaupunkiseudun kaupunkien työväenopistot siirtyivät huhtikuussa 2009 käyttämään yhteistä ilmoittautumisportaalia. Tietohallinnon yhteistyössä on lisäksi selvitetty mahdollisia yhteishankintakohteita. Tällaisina hankkeina on käynnistynyt monitoimilaitteiden ja luottamushenkilöiden työasemapalvelujen kilpailutus. Seudulliset tietotuotteet ja palvelut on kartoitettu keväällä 2009 Helsingin seudun yhteistyönä. Nykyistä seututiedon tuottamista ja seututietopalvelua on tarkoitus parantaa yhteistyöllä ja yhteisillä hankkeilla. Lisäksi seututietoyhteistyöhön esitetään uutta yhteistyöelintä sekä tiedon jakamiseen uutta mallia, joka lisäisi avoimuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Esitykset valmistuvat joulukuussa Ruotsinkielisten palvelujen kehittämiseen liittyen pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi omalta osaltaan ruotsinkielisten palvelujen työryhmän esittämät periaatteet ja toimenpiteet muutettuna siten, että kielellisten palvelujen seuranta ja arviointi toteutetaan säännöllisesti itsearviointina ja myös ulkopuolisia arvioitsijoita käyttäen ja raportoidaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle. Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittämiseen liittyen suunnitellaan pilottihanketta. Lisäksi seutuportaalin toimitusneuvoston alaisuuteen on marraskuussa perustettu ruotsinkielisten verkkopalvelujen toimitusryhmä. Ruotsinkielisen väestön vapaata rekisteröitymistä pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole erikseen selvitetty, vaan väestön vapaata hakeutumista terveys-

10 10(10) palveluihin selvitellään pääkaupunkiseudun kunnissa ja valtakunnallisesti koko väestön osalta. Perusterveydenhuollon ruotsinkieliset erityispalvelut järjestetään nykyisen organisaatiorakenteen puitteissa. Palvelut järjestetään hanke hankkeelta eikä toiminta edellytä sopimusta. Lasten ruotsinkielinen neuropsykologipalvelu (tutkimus ja siihen läheisesti liittyvä hoito) kilpailutetaan PKS-yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa käytettävien ruotsinkielisten ohjeiden selvitystyö on valmistunut ja harmonisointityö valmistuu mennessä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin liittyen kunnat tuovat HUSin kuntaneuvotteluissa esille ruotsinkielisen oppilashuollon tarvitseman tuen ja asiaa työstetään Etelä-Suomen Kasteohjelmassa. Käytännön työssä korostetaan konsultoinnin mahdollisuutta. Yhteistä lasten kuntoutustyöryhmää ei tässä vaiheessa perusteta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöjohtajat laativat keväällä 2008 periaatteet, jotka koskevat kielitaidon huomioon ottamista palkkauksessa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Lisäksi henkilöstöjohtajat laativat marraskuussa 2008 toimenpide-esitykset ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuteen liittyen. Henkilöstöjohtajat eivät pidä realistisena ruotsinkielisen henkilöstön rekrytoinnin keskittämistä pääkaupunkiseudulla yhteen paikkaan, vaan jokaisen kaupungin tulee löytää omassa hallinnossaan parhaat käytännöt. Kielellisten palvelujen seurantaan ja arviointiin liittyen pääkaupunkiseudun kaupungit tilasivat Åbo Akademilta kielibarometrin vuoden 2008 kaupunkikohtaiset tulokset. Pääkaupunkiseudun ao. toimialajohdolta pyydettiin arvio kielibarometrin toimialakohtaisia tuloksia. Tavoitteena on, että kielibarometrin tuloksia seurataan ja käsitellään neuvottelukunnassa vähintään kerran valtuustokaudella, seuraavan kerran kielibarometri tehtäneen vuonna 2012.