Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemistä koskeva kysely

Transkriptio

1 LUONNOS LIITE 1 Kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemistä koskeva kysely Yhteistyötoimenpiteiden sisältö 1) Tarkentakaa, mitä kaupunkiseutusuunnitelmassa vuonna 2007 esittämänne yhteistyötoimenpiteet sisältävät käytännössä. Kertokaa, mistä konkreettisista asioista on sovittu tai on tarkoitus sopia. 1.1) maankäytön osalta KUUMA-kuntien ja Kuntaryhmä Nelosten yhteinen MAL-strategia ja -suunnitelma Helsingin seudun MAL-yhteistyön tueksi (toimenpide 2): KUUMA-kaavoittajat sekä kuntaryhmä Nelosten (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti) kaavoittajat laativat yhdessä Helsingin seudun kehyskuntien yhteisen MAL-selvityksen ja MAL-suunnitelman (raportti kesäkuu 2007). Näissä hyödynnettiin KUUMA Kehitys- ja ympäristökuvaa sekä Nelosten vastaavaa selvitystä. Selvitykset toimivat kehyskuntien osalta taustamateriaalina annettaessa PARAS-vastausta ja laadittaessa siihen liittyvää kaupunkiseutusuunnitelmaa keväällä MAL-yhteistyö on jatkunut Helsingin seudun 14 kunnan yhteisesti laatiman MA ohjelman laatimisella. Helsingin seudun maankäytön ja asumisen toteutusohjelma, MA-ohjelma 2017 (toimenpide 3): MAL-neuvottelukunta on hyväksynyt Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL-2017-ohjelman), jossa esitetään koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle ajallisesti ohjelmoidut tavoitteet ja toimenpiteet, joilla yhteisesti määritellyt asuntotuotantotavoitteet voidaan saavuttaa. Samanaikaisesti MAL ohjelman valmistelun kanssa käytiin vuoden 2007 loppupuolella neuvotteluja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisesta asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken allekirjoitettiin aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi MAL ohjelman Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman puiteohjelma HLJ-2011 on hyväksytty ja sen laatii YTV. Helsingin seudun erityiskysymykset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) valmistelussa (toimenpide 4): Seudun kuntien edustajat osallistuivat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmisteluun. Kärkihankkeista osa näkyy tavoitteissa (mm. metron jatkaminen itään ja länteen) sekä joissakin sisällöllisissä tavoitteissa. Helsingin seudun visio 2050 valmistelun jatkaminen (toimenpide 5): Greater Helsinki Vision 2050 kansainvälisen ideakilpailun tulokset julkistettiin joulukuussa Kilpailussa palkittujen töiden pohjalta käynnistettiin Helsingin seudun yhteisen vision laadinta vuodelle Seuraava työvaihe, Helsingin seutu näkökulmia seutuvisioon raportti, käsiteltiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Työtä jatkettiin tammikuussa 2009 kuntien yhteisellä visioseminaarilla. MAL-strategia 2030 valmistelun käynnistäminen (toimenpide 6): MAL-neuvottelukunnan kokouksessa on keskusteltu, että tammikuussa 2009 laadittava visio 2050 on seudun kuntien yhteinen näkemys ja tahtotila tulevaisuudesta, joka jalkautetaan muiden jo meneillä ja/tai vireillä olevien suunnitelmien kautta käytäntöön (HLJ, maakuntakaavat ym.). Erillistä strategiaasiakirjaa ei tällöin laadittaisi. Helsingin seudun yhteistyökokous käsitteli kokouksessaan MALvision valmistelua ja päätti, että asia tuodaan uudelleen yhteistyökokouksen käsiteltäväksi, jolloin arvioidaan uudelleen myös MAL-strategian tarpeellisuus. MAL-neuvottelukunnan tehtävänä olisi huolehtia siitä, että visiotyön kautta tulevat uudet asiat ja näkemykset tulevat otetuiksi huomioon eri viranomaisten suunnitelmissa. 1

2 1.2) asumisen osalta Seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan sisällön ja tavoitteiden määrittely (toimenpide 1): MAL ohjelmassa on määritelty seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan sisältö ja tavoitteet. Seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata seudulla eri elämäntilanteisiin ja varallisuustasoihin sopiva monimuotoinen ja korkeatasoinen asuntotuotanto. Asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on keskimäärin asunnon rakentaminen seudulle vuosittain. Pääkaupunkiseudun osuus on asuntoa, Kuntaryhmä Nelosten asuntoa ja KUUMA-kuntien asuntoa. Sitovana tavoitteena on toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona 20 % tuotannosta. KUUMA-kuntien asuntopoliittinen ohjelma valmisteltiin kevään 2007 aikana. Työssä olivat mukana kaavoittajatyöryhmä sekä kuntien asuntotoimesta vastaavat virkamiehet. Työn tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys kuntien asuntopolitiikasta ja antaa taustamateriaalia MAL-työhön. Ohjelmaan sisältyy 14 kohdan toimenpide-ehdotus. Asuntopoliittinen ohjelma hyväksyttiin KUUMA-parlamentissa Pääkaupunkiseudun kuntien asuntorakennuttamiseen, omistukseen, omistukseen, hallinnointiin ja ylläpitoon liittyvä selvitys (toimenpide 9): Pääkaupunkiseudun kuntien asuntorakennuttamiseen, omistukseen, hallinnointiin ja ylläpitoon liittyvä selvitys valmistui vuoden 2007 loppuun mennessä. 1.3) liikenteen osalta PLJ:n pohjalta valmistellaan aiesopimus (toimenpide 7): LVM, PKS-kunnat ja YTV ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta YTV:n hallitus on hyväksynyt Helsingin seudun (14 kuntaa) liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) puiteohjelman ja käynnistänyt suunnitelman laatimisen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun ja siihen sisältyvän liikkumisen ja liikenteen kehittymisen arvioinnin pohjana on syksyllä 2007 aloitettu laaja liikennetutkimus (LITU 2008) ja siinä kehitettävät liikennemallit pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneorganisaation selvitys (toimenpide 8): Selvitys Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä valmistui Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelun ja tilaamisen siirron uuteen organisaatioon. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet asian ja uusi Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL) aloittaa toimintansa Kuntayhtymä vastaa jatkossa myös HLJ 2011 valmistelusta. HSL:n toimialueen ulkopuolisen Helsingin seudun ja laajemmin maakuntaliittojen alueella pitää ratkaista joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaistahot vuoden 2010 alusta alkaen. Tällä on merkittävä vaikutus myös muuhun joukkoliikenneyhteistyöhön. 2

3 1.4) kuntarajat ylittävän palvelujen käytön osalta Perusterveydenhuollon päivystysyhteistyön kehittäminen (toimenpide 1) etenee siten, että tavoitteena on yhteispäivystysten käyttö yli kuntarajojen suunnitellusti vuoden 2010 alusta. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen yhteinen päivystystoiminta (toimenpiteet 2-3) hankitaan kilpailutettuna palveluna. Muiden kuntien erikoishammaslääkäritasoinen hoito siirtyy kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella Helsingin suun erikoishoidon yksikköön, jota laajennetaan. Molemmat toiminnot on tarkoitus aloittaa syksyllä Yritystyöterveyshuollon palvelutuotanto (toimenpide 4) yhdistetään Vantaan Työterveys - liikelaitokseen lukien. Lasten päivähoidon yhteiskäytössä (toimenpide 5) on toteutunut jo kaksi ensimmäistä vaihetta: lukien perheen muuttaessa kunnasta toiseen päivähoitopaikka säilyy entisessä asuinkunnassa kouluikään asti, ja lukien on määritelty kuntien raja-alueille päivähoitopalvelujen yhteiskäyttöalueet, joiden sisällä palveluihin hakeutuminen on vapaata. Kolmannessa vaiheessa, lukien, toteutetaan vapaa hakeutuminen päivähoitopalveluihin pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuonna 2007 on käynnistetty uudistuksen edellyttämien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien yhteensovittamisen valmistelu. Sosiaali- ja kriisipäivystystoimintaa (toimenpide 6) ei yhdistetä. Verkostoyhteistyötä syvennetään ja kehittämistä tarkastellaan suhteessa terveydenhuollon päivystysyhteistyöhön. Ruotsinkielisten lasten neuropsykologipalvelu (toimenpide 9) kilpailutetaan yhteistyönä vuoden 2009 aikana. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa käytettävien ruotsinkielisten ohjeiden selvitys- ja harmonisointityö on tarkoitus saada valmiiksi mennessä. Kilpailutettu puhelinterveysneuvonnan (toimenpide 11) yhteistyösopimus on voimassa vuosina Sähköisiä asiointipalveluja (toimenpide 12) kehitetään yhdessä seudullisen tietohallinnon ohjausryhmän kanssa. Perusopetus Perusopetuksesta vastaavat johtajat tarkastelevat kokouksissaan raja-alueiden oppilasmäärien kehitystä ja tekevät tarvittaessa ehdotukset erillisten sopimusten tekemisestä ao. kuntien kesken tai yhteisten oppilaaksiottoalueiden käyttämisestä. Viimeksi tilannetta on tarkasteltu PKS perusopetusryhmän kokouksessa Jatkotarkastelu tehdään alueesta Konala-Uusmäki-Vapaala. Lisäksi valmisteilla on selvitys oppilaan oman äidinkielen yhteisistä opetusjärjestelyistä. Esiopetuksen oppilaaksioton kriteerejä ollaan muuttamassa niin, että oppilaaksiotto esiopetukseen yli kuntarajojen mahdollistuu. Esitys on käsitelty/käsitellään PKS-kuntien opetuslautakunnissa joulukuun maaliskuun 2009 aikana. Erityisopetuksen ja vammaisten opetuspalvelujen kehittäminen (toimenpide 1): Kuntien asiantuntijat ovat tehneet alustavan suunnitelman neljän suomenkielisen erityisopetuksen alueellisen osaamiskeskuksen perustamisesta: kuulovammaisille, näkövammaisille, liikunta-, moni- ja kehitysvammaisille sekä autistisille lapsille ja nuorille. Osaamiskeskusten suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä hoitamaan on palkattu projektihenkilö ajalle Osaamiskeskusten perustamisen on suunniteltu ajoittuvan vuosille Ensimmäisenä aloittanee kuulovammaisten osaamiskeskus. Henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteistyössä (toimenpide 2): PKS-yhteistyössä toteutettavaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan on perustettu pääkaupunkiseudun yhteinen koulutussuunnitteluryhmä. 3

4 Perusopetus ja toisen asteen koulutus Kansainvälisten koulutuspalvelujen kehittäminen yhteistyössä (toimenpide 3): Kansainvälisten koulutuspalvelujen kehittämiseksi yhteistyössä on valmistunut huhtikuussa 2007 "Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutus pääkaupunkiseudulla" -raportti ja toukokuussa 2008 lukiota ja ammatillista koulutusta koskeva raportti "Kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutus pääkaupunkiseudulla". Raportteihin sisältyneet toimenpide-ehdotukset on toimitettu opetusministeriöön, opetushallitukselle ja PKS-kunnille. Perusopetus ja lukiokoulutus: PKS opetustoimet ovat laatineet yhteisen perusopetuksen palvelukykykyselyn, joka toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä Lukiokoulutuksen palvelukykykysely valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen yhteiset kehittämislinjaukset (toimenpide 4): Kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet huhtikuussa 2008 määräaikaisen ( ) sopimuksen yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta. Opetusministeriölle on tehty marraskuussa 2008 PKS-kuntien yhteinen esitys lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen tarkistamistarpeista. Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoinnin käynnistäminen (toimenpide 5): - Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on voimassa koulutuksen ylläpitäjien ja järjestäjien yhteistyösopimus, joka koskee mm. ennakointia, koulutuspaikkojen määrää ja työnjakoa, edunvalvontaa, opetusjärjestelyjä, investointeja, markkinointia ja kehittämistä. Sopimuksen toimeenpano-ohjelman täytäntöönpano on käynnissä. - Osana "Yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa työvoiman turvaamiseksi" -kaupunkiohjelmahanketta on lokakuussa 2008 valmistunut raportti pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä. - Osana toukokuussa 2008 alkanutta ESR-hanketta "Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus" laaditaan ennakointiselvitys, jonka tekeminen on aloitettu lokakuussa Pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta koskeva selvitys on valmistunut syyskuussa 2007, ja kehittämisohjelmatyö on käynnissä. - Ammatillisen aikuiskoulutuksessa on tehty koulutuksen arviointiin sekä oppisopimuskoulutuksen käytänteisiin liittyvää yhteistyötä, ja esitys yhteisiksi mittareiksi on valmistunut. - Ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapiste Urabaari on aloittanut toimintansa , ja "Urabaarista eteenpäin" ESR-hankkeen kumppanuussopimus on allekirjoitettu syyskuussa Ruotsinkieliset opetus- ja sivistyspalvelut Ruotsinkielisten sivistystoimen palvelujen kehittäminen erikseen tehtävän päätöksen pohjalta (toimenpide 6): Ruotsinkieliset opetustoimenjohtajat vastaavat yhteistyöstä, jota on suunniteltu tehtäväksi erityisesti rajaalueilla ja erityisopetuksessa, oppisopimuskoulutuksessa sekä päivähoidon ja opetuksen henkilöstön koulutuksessa. Ammattikorkeakoulut Helsingin seudun ammattikorkeakoulujen toimivuuden kokonaisarviointi (toimenpide 7): Stadia ja Evtek -ammattikorkeakoulujen toiminnot yhdistyivät, ja uusi Metropolia-ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa Saatujen kokemusten pohjalta tehdään viimeistään vuonna 2010 arvio koko kunnallisesta ammattikorkeakouluverkosta. Kansalais- ja työväenopistot Verkkoviestinnän ja henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteistyössä (toimenpide 8): Kansalaisopistojen seutuportaali otetaan käyttöön Yhteinen rehtorikoulutus on käynnistynyt marraskuussa

5 Seudun MAL-yhteistyöhön liittyvä pilottihanke on nk. Kuninkaankolmion alue Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalla. Alueella pyritään tarkastelemaan palveluntarjontaa ja -rakentamista kuntarajoista riippumatta. Alueeseen liittyy seudun poikittaisliikenteen kannalta tärkeä KEHÄ-rata, nk. Kehä II:n jatke ja useita täydennysrakentamisalueita kaikissa kaupungeissa. Hankkeelle on hyväksytty monikunnallinen projektiorganisaatio ja nimetty projektinjohtaja Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksesta. 2) Onko uusia yhteistyöhön liittyviä toimenpide-esityksiä noussut esiin kaupunkiseutusuunnitelman jättämisen jälkeen, ja mikä on niiden sisältö? Kulttuuripalvelut PKS-kunnat ovat valmistelemassa yhteishakemusta vuoden 2012 World Design Capital -statuksen saamiseksi. Valinta tehdään marraskuussa Kulttuuritoimet kehittävät yhteistyössä seudullisten palvelujen sekä avaintoimijoiden viestintää ja markkinointia. Liikuntapalvelut Yhteistyötä tehdään mm. pyöräily-, ulkoilu-, hiihtoreittien suunnittelussa ja kunnossapidossa. PKS-kunnat julkaisivat vuonna 2008 yhdessä uuden pääkaupunkiseudun ulkoilu- ja pyöräilykartan, ja YTV julkaisi pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittioppaan, jossa on tiedot pääkaupunkiseudun ulkoilu- ja pyöräilyreiteistä sekä liikuntapaikoista. Suunnitteilla on koko Nuuksion järviylänköalueen kaikkia ulkoilualueita palveleva Nuuksion luontokeskus. Luontokeskushankkeen rahoittajina ovat Metsähallituksen lisäksi Uudenmaan liitto, Helsingin ja Espoon kaupungit ja Kirkkonummen ja Vihdin kunnat sekä Metsäteollisuus ry. Nuorisopalvelut PKS nuorisotoimet tekevät yhteistyötä toiminnan kehittämisessä, ja käytössä on viisi yhteistä tunnuslukua. Uutena yhteistyöverkostona pks-kaupunkien rinnalla ja laajennuksena toimii Kanuuna, johon kuuluvat 19 suurimman suomalaisen kaupungin nuorisotoimet. Kanuunakaupungeissa nuorisotyön tuloksellisuutta seurataan vuoden 2009 alusta yhteisillä mittareilla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tuottaneet yhdessä Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin vertaisarvioinnin työkaluksi. Seudun nuorisotoimet tekevät tutkimusyhteistyötä, ajankohtaisena aiheena mm. nuorten toiminta verkkomaailmassa. Pääkaupunkiseudulle yhteisiä nuorisopalveluja ovat mm. vuosittaiset suuret nuorisokulttuuriset tapahtumat. Lisäksi on vireillä sivistystoimien PKS-tietohallintoyhteistyö. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen allekirjoitettu aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi pitää sisällään toimenpiteitä tonttitarjontaan, asuntotuotantoon ja liikennehankkeisiin liittyen. 3) Onko joidenkin kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta päätetty luopua? Sosiaali- ja kriisipäivystystoimintaa ei yhdistetä (toimenpide 6). Verkostoyhteistyötä syvennetään ja kehittämistä tarkastellan suhteessa terveydenhuollon päivystysyhteistyöhankkeeseen. Perusterveydenhuollon ruotsinkielisten erityispalvelujen kuntarajat ylittävästä käytöstä ei ole perusteltua tehdä sopimusta (toimenpide 8). Palvelut järjestetään hanke hankkeelta eikä toiminta edellytä sopimusta. 5

6 Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka 4) Mikä on / mitkä ovat ne suunnitteluvälineet (yleiskaava, rakennemalli, liikennejärjestelmäsuunnitelma ym.), joilla selvitetään ja hallitaan maankäytön, liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen), asumisen ja palvelujen keskinäisiä vaikutuksia seudullanne? Millä tavoin keskinäisiä vaikutuksia selvitetään ja hallitaan? Esimerkiksi maankäytön kehittämisvyöhykkeellä Kuninkaankolmion pilottialueella tarkastellaan ja suunnitellaan palvelut kuntarajat ylittäen. Sekä Helsingin seudun MAL ohjelma että valtion kanssa solmittu aiesopimus seurantajärjestelmineen tukevat tätä tavoitetta. Seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. YTV:n hallitus päätti kokouksessaan käynnistää Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 laadinnan ja hyväksyi suunnitelman puiteohjelman. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistäminen on olennaisen tärkeää hallinnan ja suunnittelun kannalta. Uudenmaan liitto on käynnistänyt vaihemaakuntakaavan laadinnan. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä yleiskaavaa koskeva lainmuutos on tullut voimaan HLJ työhön sisältyvässä MARA-työssä (Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys) pureudutaan erityisesti maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edistämiseen. 5) Miten maankäytön, liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen), asumisen ja palvelujen keskinäiset vaikutukset aiotaan ottaa huomioon rakentamisen toteuttamisen ajoituksessa seudullanne? Rakentamisen toteutuksessa ja ajoituksessa keskeinen tavoite on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, jota toteutetaan täydennysrakentamisella hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. HLJ 2011-työn kautta saadaan myös lähtökohtia maankäytön, liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen), asumisen ja palvelujen toteuttamisen ajoittamiselle ja kohdentamiseen. 6) Onko seudullanne määritelty, mitkä ovat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keskeiset kysymykset (ongelmat ja kehittämistavoitteet), ja miten ne näkyvät kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisessa? Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keskeiset kysymykset on määritelty MAL ohjelmassa, joka on osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. 7) Mitä hajarakentamisen ohjauksesta on sovittu seudullanne? Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen on mm. kirjattu, että kunnat voidakseen ohjata paremmin asemakaava-alueiden ulkopuolella tapahtuvaa rakentamista ottavat harkittavakseen tarpeen laajentaa MRL:n 16 :ssä tarkoitettua suunnittelutarvealuetta. Kysymys tullee myös osaksi seudullista MAL-visiota ja sitä toteuttavia strategioita. 6

7 8) Mitä yhteisistä maapoliittisista periaatteista on sovittu seudullanne? Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa on sovittu, että kunnat tehostavat maapolitiikan keinojen käyttöä asuntotuotannon edistämiseen. Tonttitarjonnan lisäämiseksi mm. sujuvoitetaan kaavoitusta tarkistamalla maankäyttö- ja rakennuslakia, kunnissa otetaan käyttöön parhaita kaavoituskäytäntöjä, pääkaupunkiseudun kunnat laativat yhteisen yleiskaavan seuraavalla yleiskaavakierroksella (lähiajan kannalta etusijalla on asemakaavojen laadinta) ja kaikki seudun kunnat lisäävät alueidenkäytön yhteensovitusta. 9) Mitä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan toteuttamisesta (vuokra-asuminen, erityisryhmien asuminen ym.) on sovittu seudullanne? Sitovana tavoitteena on, että valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona toteutetaan 20 % tuotannosta. Ensisijaisesti kuntien vastuulla on riittävän tonttivarannon osoittaminen tähän tarkoitukseen. Seudullisesti sovittu 20 %:n valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tavoite on minimi, joka on pääasiassa tarkoitettu työssäkäyville. Vähintään puolet asunnoista on osoitettava tähän tarkoitukseen. Lisäksi asuntoja osoitetaan muille nimetyille asukasryhmille (opiskelijat, nuoret ja seniorit sekä sosiaalihuoltolaissa määritellyt asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät). Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäksi kussakin kunnassa toteutetaan muuta kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa on lisäksi sovittu toimenpiteistä vuokraasuntotuotannon ja -tarjonnan edistämiseksi. Sopimukseen on mm. kirjattu, että kunnat säilyttävät omistamansa valtion tuella tuotetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Palvelujen käyttömahdollisuuksien lisääminen yli kuntarajojen 10) Millä työvälineillä palvelurakennetta tarkastellaan seudullisena kokonaisuutena? Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta tarkastellaan väestö- ja palvelutarveselvityksen väestöosuudessa kuvatulla väestöennusteella ja palveluikäjaotuksella sekä palveluverkkokartoilla. Sivistystoimen palvelurakennetta tarkastellaan seudullisena kokonaisuutena PKS sivistystoimen johdon yhteistyöryhmässä sekä sektorikohtaisissa PKS yhteistyöryhmissä (esim. perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus, kirjastopalvelut jne.). Pääkaupunkiseudun alueella toimivien toisen asteen ammatillisen koulutuksen ylläpitäjien ja järjestäjien välille on tehty yhteistyösopimus. Vastaavanlainen sopimus on valmisteilla ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta. Koulutustarpeen ennakointia tehdään erityisesti perusopetuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Väestötietoja kerätään ja seurataan säännöllisesti. Ei kuulu muilta kuin asumis- ja joukkoliikennepalveluiden osalta MAL-toimialaan. Kuninkaankolmion pilottiprojektissa tullee kuitenkin laaja-alaisena käsitteenä esille. 7

8 11) Onko peruskoulu- ja päivähoitopalvelujen käyttömahdollisuuksia yli kuntarajojen konkreettisesti lähdetty lisäämään seudullanne ja millä keinoilla? Lasten päivähoidon yhteiskäyttöä laajennetaan kolmivaiheisesti (toimenpide 5): - Ensimmäisessä vaiheessa lukien perheen muuttaessa kunnasta toiseen päivähoitopaikka säilyy entisessä asuinkunnassa kouluikään asti. - Toisessa vaiheessa lukien on määritelty kuntien raja-alueille päivähoitopalvelujen yhteiskäyttöalueet, joiden sisällä palveluihin hakeutuminen on vapaata. - Kolmannessa vaiheessa lukien toteutetaan vapaa hakeutuminen päivähoitopalveluihin pääkaupunkiseudun kunnissa. Vuonna 2007 on käynnistetty uudistuksen edellyttämien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien yhteensovittamisen valmistelu. Ykkösvaihe on toteutettu aikataulussa, samoin kakkosvaihe. Perusopetus - Perusopetuksesta vastaavat johtajat tarkastelevat kokouksissaan raja-alueiden oppilasmäärien kehitystä ja tekevät tarvittaessa ehdotukset erillisten sopimusten tekemisestä ao. kuntien kesken tai yhteisten oppilaaksiottoalueiden käyttämisestä. Viimeksi tilannetta on tarkasteltu PKS perusopetusryhmän kokouksessa Jatkotarkastelu tehdään alueesta Konala-Uusmäki-Vapaala. Lisäksi valmisteilla on selvitys oppilaan oman äidinkielen yhteisistä opetusjärjestelyistä. - Esiopetuksen oppilaaksioton kriteerejä ollaan muuttamassa niin, että oppilaaksiotto esiopetukseen yli kuntarajojen mahdollistuu. Esitys on käsitelty/käsitellään PKS-kuntien opetuslautakunnissa joulukuun 2008-maaliskuun 2009 aikana. - Kuntien asiantuntijat ovat tehneet alustavan suunnitelman neljän suomenkielisen erityisopetuksen alueellisen osaamiskeskuksen perustamisesta: kuulovammaisille, näkövammaisille, liikunta-, moni- ja kehitysvammaisille sekä autistisille lapsille ja nuorille. Osaamiskeskusten suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä hoitamaan on palkattu projektihenkilö ajalle Osaamiskeskusten perustamisen on suunniteltu ajoittuvan vuosille Ensimmäisenä aloittanee kuulovammaisten osaamiskeskus. Ruotsinkielinen perusopetus - Ruotsinkieliset opetustoimenjohtajat vastaavat yhteistyöstä, jota on suunniteltu tehtäväksi erityisesti rajaalueilla ja erityisopetuksessa, oppisopimuskoulutuksessa sekä päivähoidon ja opetuksen henkilöstön koulutuksessa. Lukiokoulutus - Kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet huhtikuussa 2008 määräaikaisen ( ) sopimuksen yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta. Opetusministeriölle on tehty marrask PKS-kuntien yhteinen esitys lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen tarkistamistarpeista. 8

9 12) Onko terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen käyttömahdollisuuksia yli kuntarajojen konkreettisesti lähdetty lisäämään seudullanne ja millä keinoilla? Valmistelu jatkuu siten, että perusterveydenhuollon yhteispäivystysten käyttö yli kuntarajojen on tavoitteena toteuttaa vuoden 2010 alusta. Suun terveydenhuollon yhteispäivystyksenä hoidettavan iltapäivystyksen sekä viikonloppu- ja pyhäpäivystyksen ja yhteisen suun erikoishoidon yksikön on tarkoitus aloittaa syksyllä Yritystyöterveyshuollon palvelujen tuottamisvastuu siirtyy Vantaan Työterveys - liikelaitokselle Lasten päivähoidon yhteiskäyttö, ks. edellä kohta ) Mitä ongelmia palvelujen käyttömahdollisuuksien lisäämiseen yli kuntarajojen liittyy? Sähköisen asioinnin yhteiskäyttömahdollisuuksien puuttuminen ja tiedonkulun varmistaminen sekä ohjeiden ja hyvien käytäntöjen harmonisointityön käynnistäminen. - Palveluiden järjestämistavat poikkeavat toisistaan eri kunnissa, joten yhteistyön käytännön toteutus vaatii soveltamista. Yhteistyö on kuitenkin ollut toimivaa, ja myös rahoitusjärjestelmistä on sovittu. Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamisen aikataulu 14) Mitkä edellä mainitsemistanne yhteistyötoimenpiteistä ovat käynnistyneet, ja mikä on niiden työvaihe? 14.1) mitä on valmisteltu Kaikkia toimenpiteitä 1-15 on valmisteltu. Sisältyy vastaukseen kohdassa 1.4 Sisältyy vastauksiin kohdissa Kuninkaankolmion yhteistyö on käynnistetty. 9

10 14.2) mistä on jo tehty päätökset ja missä elimessä Toimenpide 1: Päätetään kuntakohtaisesti eri päätöksentekotasoilla. Toimenpiteet 2-3: Päätetty kaupungeissa lautakuntatasolla. Toimenpide 4: Päätetty kaupunginvaltuustoissa (Helsingin valtuusto päättänee ). Toimenpide 5: Päätetty kaupungeissa lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla. Toimenpide 6: Ks. kyselylomakkeen kohta 3, toimenpide 6. Toimenpiteet 7-8: Eivät edellytä tässä vaiheessa päätöstä. Toimenpide 9: Päätetään kuntakohtaisesti eri päätöksentekotasoilla. Toimenpide 10: Ei edellytä tässä vaiheessa päätöstä. Toimenpide 11: Päätetty kaupungeissa lautakuntatasolla. Toimenpiteet 12-15: Eivät edellytä tässä vaiheessa päätöstä. Sisältyy vastaukseen kohdassa 1.4. Sisältyy vastauksiin kohdissa ) Miten käynnistymättömät yhteistyötoimenpiteet on aikataulutettu? MAL-strategia 2030 valmistelun käynnistäminen (toimenpide 6): MAL-neuvottelukunnassa on keskusteltu, että valmisteilla oleva MAL-2050 visio on seudun kuntien yhteinen näkemys ja tahtotila tulevaisuudesta, joka jalkautetaan muiden jo meneillä ja/tai vireillä olevien suunnitelmien kautta käytäntöön. Erillistä strategia-asiakirjaa ei tällöin laadittaisi. Helsingin seudun yhteistyökokous on käsitellyt MAL vision valmistelua kokouksessaan ja päättänyt, että asia tuodaan uudelleen yhteistyökokouksen käsiteltäväksi, jolloin arvioidaan uudelleen myös MAL-strategian tarpeellisuus. Organisointi ja seuranta 16) Minkälaisella organisaatiolla yhteistyötä nyt tehdään? 16.1) valmistelu Pääkaupunkiseudun yhteistyössä keskeiset toimielimet ovat olleet pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja koordinaatioryhmä, joka on vuoden 2009 alusta lähtien toiminut kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielimenä pääkaupunkiseudun yhteistyössä. Asiat valmistellaan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa, jota avustaa valmistelusihteeristö. Helsingin seudun yhteistyössä keskeisiä toimielimiä ovat Helsingin seudun yhteistyökokous, MALneuvottelukunta ja MAL-jaosto. Helsingin seudun yhteistyökokouksen asiat valmistellaan Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunnan kokouksessa, jota avustaa valmistelusihteeristö. 16.2) päätöksenteko Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen päätökset ovat yhteisesti sovittuja suosituksia. Päätöksenteko tapahtuu kunnissa kunkin kunnan omissa luottamushenkilöelimissä. 10

11 17) Miten toimenpiteiden toteuttamisen seuranta on järjestetty? Pääkaupunkiseudun toimenpiteitä toteuttavat työryhmät raportoivat kokouksistaan, toimenpiteiden etenemisestä ja tuloksista pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristölle. Toimenpiteiden tilannekatsauksia käsitellään määräajoin pääkaupunkiseudun yhteistyöelinten kokouksissa. MAL-neuvottelukunta ja MAL-jaosto raportoivat kokouksistaan, toimenpiteiden, aiesopimuksen ja MAL ohjelman etenemisestä ja tuloksista pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun valmistelusihteeristöille. MAL-asioiden etenemistä käsitellään määräajoin Helsingin seudun yhteistyöelinten kokouksissa. 18) Miten yhteistyö on resursoitu seudulla ja kunnissa? Helsingin kaupunki on palkannut pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyöhön yhden henkilön ja KUUMA-kuntien seutuyhteistyöasioita hoitaa yhteistyöjohtaja. Muilta osin yhteistyöasiat valmistellaan kaupunkien virkahenkilöiden oman työn ohella. Yhteistyöalueen laajuus 19) Tehdäänkö yhteistyötä eri kuntakokoonpanoilla eri toimenpiteissä? Mikäli jonkin toimenpiteen / joidenkin toimenpiteiden toteuttamisessa on mukana kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuneita harvempia tai useampia kuntia, mainitkaa puuttuvat tai mukaan tulleet uudet kunnat toimenpidekohtaisesti. Palvelujen yhteiskäytön laajentamista koskevat toimenpiteet toteutetaan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä, mutta Kirkkonummi on mukana toimenpiteissä 2-3, 9 ja 11, Kerava on mukana toimenpiteissä 9 ja 11 sekä Järvenpää on osittain mukana toimenpiteessä 9. MAL-toimenpiteet on valmisteltu ja toteutetaan koko Helsingin seudun (14 kuntaa) laajuudella. 20) Onko seudullanne arvioitu kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan liittyvän yhteistyöalueen laajuutta ja toiminnallisuutta sekä mahdollista laajentamisen tarvetta? Helsingin seudun yhteistyökokous on saanut Lohjan ja Porvoon kaupungeilta esitykset Helsingin seudun yhteistyökokouksen laajentamiseksi. Helsingin seudun yhteistyökokous päätti kokouksessaan käynnistää neuvottelut Lohjan ja Porvoon kaupunkien kanssa ja nykyisten kuntaryhmien välillä Lohjan ja Porvoon osallistumisesta Helsingin seudun yhteistyöhön. 11

12 Seudun oma arvio yhteistyöstä 21) Onko seudullanne tapahtunut kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen jälkeen yhteistyöhön vaikuttavia suuria toimintaympäristön muutoksia? Minkälaisia? HLJ-suunnitelman aloitus koskien nimenomaan 14 kunnan aluetta on merkittävä muutos ja ilmeinen avaus pysyvälle maankäytön ja liikennesuunnittelun yhteistyölle. KUUMA-kunnat ovat laatineet yhteisesti hyväksytyn alueen liikennehankkeiden priorisointilistan. Joukkoliikennelain uudistus ja sitä kautta toimivaltaisten viranomaisten sekä organisaatioiden muutokset vuoden 2010 alussa tulevat muuttamaan joukkoliikennepuolella oleellisesti nykytilannetta ja antavat mahdollisuuden kehittää erilaisia yhteistyömuotoja. KUUMA-kunnat yhdessä Hyvinkään ja Sipoon sekä Uudenmaan liiton kanssa laativat vuonna 2007 Keski- Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutasoselvityksen. Keski-Uudenmaan sisäinen seutulippu toteutettiin vuoden 2008 alussa. 22) Miten arvioitte yhteistyön etenemistä ja sen tulevaisuuden näkymiä seudullanne? Minkälaisia esteitä ja vaikeuksia yhteistyöhön liittyy? Pääkaupunkiseudun yhteistyö: Pääkaupunkiseudun yhteistyötä arvioitiin vuoden 2008 aikana (liite 1: Pääkaupunkiseudun yhteistyön arviointi ). Arvioinnin tulokset käsiteltiin pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupunginvaltuustojen yhteiskokouksessa Vantaalla. Viime vuosien aikana yhteistyötä on tiivistetty ja syvennetty sekä seudun yhteistyö valtion kanssa on edistynyt. Asioiden valmistelu viranhaltijatyönä ja käsittely luottamushenkilöelimissä on ollut tuloksellista ja sujunut hyvin. Kaupunkien valmistelu- ja johtamiskulttuurien erilaisuus on jonkin verran haitannut valmistelua, mutta se tasaantunee ajan myötä seudullisen strategisen suunnittelun kehittyessä. Erityisesti koordinaatioryhmässä käyty poliittinen vuoropuhelu on ollut yhteistyön organisoinnin ja valmisteluprosessin vahvuus ja edistänyt yhteistyöhankkeiden valmistelun ja toteutuksen onnistumista. Seudullista yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua on edistetty muun muassa laajennetun neuvottelukunnan teemaseminaareilla sekä erillisillä sidosryhmätilaisuuksilla Paras-hankkeen aikana. PKS-neuvottelukunnan roolia ja tehtäväkenttää sekä muita yhteistyön rakenteita tulee edelleen kehittää. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet uuden yhteistyösopimuksen, joka on voimassa Yhteistyösopimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla toimii kaksi pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelintä: pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ja koordinaatioryhmä. Kumppanuussuhteiden hallintaan tulee jatkossa panostaa. Yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa on systematisoitava ja strategista ohjausta keskeisiin kumppaneihin on tehostettava. Asukkaiden arkeen vaikuttavat asiat eivät ole päässeet riittävästi esiin. Viestinnässä on kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen onnistuttu tyydyttävästi. Helsingin seudun yhteistyö: Myös Helsingin seudun yhteistyötä arvioitiin vuoden 2008 aikana (liite 2: Helsingin seudun yhteistyön arviointi, arviointiraportti ). Helsingin seudun yhteistyökokous käsitteli asiaa kokouksessaan. MAL-yhteistyön vaikeutena ovat olleet ainakin alkuvaiheessa suunnitteluperinteet ja PKS-alueen ulkopuolisen alueen painoarvo sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Miten mitataan kunkin alueen merkitys ja löydetäänkö yhteinen näkemys koko seudun tulevaisuudesta erityisesti seudun liikennehankkeiden toteutuksessa. Hankkeiden rahoitus on suurin pulma. 12

13 23) Mitä toivotte jatkossa valtiolta kaupunkiseutuyhteistyön kehittämiseksi? Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa mainitun metropolipolitiikan kärkihankkeita toteutetaan pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välisessä kumppanuudessa. Jo tehtyjen aiesopimusten lisäksi kiirehditään maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseksi solmittavaa aiesopimusta ja sen toimeenpanoa sekä metropolialueen kilpailukykystrategiaan liittyvää aiesopimusta ja sen toimenpanoa. Lisäksi valmistellaan aiesopimuksia muiden kärkihankkeiden osalta. MAL-yhteistyössä valtion roolia tulee selkeyttää. Valtiolta odotetaan taloudellisia panostuksia erityisesti joukkoliikenteeseen uuden joukkoliikennelain myötä (tämä koskee erityisesti ELY:n roolia vuoden 2010 alussa). Kun kunnat ovat löytäneet yhteisen näkemyksen ja tahtotilan hankkeista, tulee valtion vastata toteutuksesta omalta osaltaan. Vastaajatiedot 24) Vastaamiseen osallistuneet: Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat Pääkaupunkiseudun toimialojen johdon ryhmät Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristö 25) Seutunne yhteyshenkilö kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemistä koskevassa kyselyssä: nimi, asema ja organisaatio: Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, Helsingin kaupunki puhelinnumero: , sähköpostiosoite: 13