helsinki espoo Vantaa kauniainen

Transkriptio

1 helsinki espoo Vantaa kauniainen Pääkaupunkiseudun yhteistyö Toimintakertomus 2012

2 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Seutuyhteistyön painopisteet vuonna 2012 Pääkaupunkiseudun yhteistyö keskittyi seudulliseen omistajaohjauksen kehittämiseen ja pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen (solmittu vuosille ) ja strategian toimeenpanoon. Vuoden 2012 aikana pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunta kaksi kertaa. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokoonpanot on lueteltu sivulta kuusi alkaen. Toimintavuoden aikana valmisteltiin pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen uudistamista vuosille ja lisäksi jatkettiin metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelua. Koordinaatioryhmä hyväksyi molemmat kokonaisuudet omalta osaltaan joulukuussa Lisäksi koordinaatioryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. kulloinkin ajankohtaiset omistajaohjaukseen liittyvät asiat ja PKS-yhteisöjen seurantaraportit, APOTTI-tietojärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen hankesuunnitelman hankkeita ja Helsinki Region Infoshare (HRI) Avoin seututieto -hanketta. Koordinaatioryhmään ja neuvottelukuntaan asiat on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouk- sissa. Kaupunginjohtajien apuna valmistelussa on alaisensa organisaatioiden lisäksi pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristö. Apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat ovat huolehtineet toimialojensa asioiden valmistelusta ja valmistelussa on hyödynnetty olemassa olevia seudullisia yhteistyöryhmiä. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokousten esityslistat ja muistiot on päivitetty pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseen seutuportaaliin ( Seutusivuston kehitystyötä jatkettiin ja portaaliin avattiin pääkaupunkiseudun kaupunkien palveluista kertova ruotsinkielinen selkosivusto kesäkuussa 2012 ( Verkkosivustolla esitellään erityisesti selkokielen kohderyhmien palveluja. Sivusto tarjoaa tietoa kaupunkien peruspalveluista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, joukkoliikenteestä, ympäristöpalveluista ja vapaa-ajan vietosta. Lisäksi kerrotaan kaupunkien päätöksenteosta ja siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa kotikaupunkiensa toimintaan. Palvelun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat pääkaupunkiseudun kaupunkien viestintä- ja tietotekniikkayksiköt yhdessä HSL:n, HSY:n ja HUS:n kanssa.

3 Kuva: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (ALEKSI SALONEN)

4 Metropolipolitiikka Vuonna 2012 metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa aiemmin solmittujen aiesopimusten ja muiden toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa sekä uudistettiin kaksi aiesopimusta. Tämän lisäksi käynnistettiin yhteistyössä valtion kanssa mm. sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelman ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman valmistelu. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin ja voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Uusi MAL-aiesopimus yhdistää aiemmin erillisinä olleet Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisen aiesopimuksen ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Aiesopimussihteeristö seuraa sopimuksen toteutumista. Uudella aiesopimuksella pyritään vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään asuntotuotantoa sekä vahvistamaan metropolipolitiikan tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Sopimuksella halutaan tukea seudun elinkeinopolitiikkaa, kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa, HSL sekä valtion puolelta ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö sekä valtionhallinnon viranomaiset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja liikennevirasto. Valtio, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä pääkaupunkiseudun yrittäjät ja Keskuskauppakamari solmivat pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen tehostamiseksi aiesopimuksen vuosiksi Sopimus allekirjoitettiin 20. joulukuuta Taustalla on hallitusohjelman tavoite puolittaa ulkomaan kansalaisten työttömyys vuoteen 2015 mennessä. Aiesopimuksessa sopijaosapuolet sitoutuvat kukin omilla toimillaan kehittämään maahanmuuttajan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimia erityisesti heti maahanmuuton alkuvaiheessa. Tarkemmat toimet kirjataan sopimuksen liitteeksi alkuvuodesta Uudenlaisen yhteistyön avulla maahanmuuttajat pyritään saamaan entistä nopeammin kotoutumiskoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen palveluun. Maahanmuuttajia autetaan myös löytämään työtä avoi-

5 Kuva: TEM, Leena Saukkonen Aiesopimuksen allekirjoittivat työministeri Lauri Ihalaisen lisäksi opetusministeri Jukka Gustafsson, Helsingin kaupungin johtaja Jussi Pajunen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä, Espoon yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Helsingin yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen sekä Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri. milta työmarkkinoilta ja heitä kannustetaan yrittäjyyteen. Uusi aiesopimus pyrkii lisäksi edellistä sopimusta enemmän vahvistamaan maahanmuuttajien ja yksityisen sektorin yhteyksiä työllistymisen vauhdittamiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi. Aiesopimus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi allekirjoitettiin joulukuussa 2010 ja voimassa toistaiseksi. Aiesopimuksen tarkoituksena on turvata metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Aiesopimuksen osahankkeissa mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Aiesopimuksen hankesuunnitelman toteutuksen seurantaa jatkettiin vuonna 2012 ja osahankkeiden osalta valmistelu jatkuu, mutta sosiaali- ja terveyden-huollon palvelurakenneuudistus saattaa muuttaa koko aiesopimuksen sisältökokonaisuutta. Metropolialueen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma -ohjelman puitesopimus on voimassa vuodet Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelma kehittää ja rahoittaa horisontaaliseen yhteistyöhön perustuvaa kaupunkitutkimustoimintaa ja tutkimustulosten soveltamista sekä päätöksenteon tueksi että hyvien käytänteiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Osana tätä kehitystyötä vuoden 2012 aikana pidettiin kaksi metropolitutkimusseminaaria, joissa käsiteltiin kaupunkitutkimuksen ajankohtaisia teemoja, kuten kaupunkitaloutta, kaupunkien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ja kestävää kaupunkia. Tavoitteena on seminaarin avulla luoda uusia kanavia yhteistyölle ja eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. Metropolialueen esiselvitys Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaista valtakunnallista kuntauudistusta jatkettiin. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö käynnistivät heinäkuussa nk. metropolialueen esiselvityksen, jossa selvitetään erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Metropolialueen esiselvitys on osa laajempaa valtakunnallista kuntauudistusta. Selvityshenkilöiden työn tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2013.

6 Seudullista omistajaohjausta jatkettiin tiiviisti Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Seudullisen omistajaohjauksen piiriin kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Uudenmaan liitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Laureaammattikorkeakoulu Oy, Suomen Kuntaliitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry ja Seure henkilöstöpalvelut Oy. Seudullista omistajaohjausta syvennettiin edelleen erityisesti HUS:ssä, HSL:ssä, HSY:ssa ja Uudenmaan liitossa. Koordinaatioryhmä on käsitellyt omistajaohjaukseen piiriin kuuluvien yhteisöjen asioita säännöllisesti kokouksissaan. Seudullisesti omistajaohjattavien yhteisöjen merkittävät asiat ja toimintaa koskevat yhteiset tavoitteet käsitellään koordinaatioryhmässä ennen yhteisöjen toimielinkäsittelyä. Koordinaatioryhmä on tarvittaessa linjannut yhteisöjä koskevia yhteisiä valmisteluohjeita suosituksina joko kaupunkien konsernijaostoille tai vastaaville tai suoraan yhteisöille. Kuva: HSL

7 Yhteinen muotoilupääkaupunkivuosi Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden yhteistyössä toteuttama World Design Capital Helsinki hanke huipentui yhteensä 580 projektiin ja 2800 tapahtumaan. Näistä 90 % oli kaikille avoimia ja 80 % maksuttomia. Designpääkaupunkivuoden näyttelyissä, tapahtumissa ja kohteissa kävi lähes miljoona vierailijaa. Lähes viidesosa tapahtumista oli suunnattu muotoilun opiskelijoille ja ammattilaisille. Designpääkaupunkivuoden ohjelmaa oli toteuttamassa 290 eri organisaatiota. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä tutustui muotoiluvuoden kohteisiin eri kaupungeissa. Designpääkaupunkivuosi näkyi ja kiinnosti maailmalla. Hankkeesta on julkaistu vajaa 7000 kansainvälistä artikkelia lähes sadassa maassa. Kuva: World Design Capital Helsinki 2012 (SAARA SALAMA)

8 Yhteistyön muita tuloksia Seutuyhteistyössä jatkettiin myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) yhteydessä vuonna 2007 hyväksytyn kaupunkiseutusuunnitelman vielä vireillä olevien toimenpiteiden toteutusta, kuten yhteisen potilastietojärjestelmän kehittämistä. Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun uudistus, nk. Apotti-hankkeen valmistelu eteni vuoden 2012 aikana. Tietojärjestelmän hankinta on osa laajempaa hankekokonaisuutta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja toimintaa kehitetään. Apotti-hanke on perustettu parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Hankkeen yhtenä osana on kansainvälisesti korkeatasoisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinta ja käyttöönotto. Järjestelmä tulisi sekä sosiaali- että terveystoimen käyttöön. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä perustuisi yhteiseen tietokantaan. Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toimenpidekokonaisuuksien ja kärkihankkeiden (Opiskelijametropoli, Opinnoista osaajaksi, NoWrong- Door, Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön ja Luova pääkaupunkiseutu) toteutus päättyi ohjelman päätyttyä. Pääkaupunkiseudun palvelukartta ja HRI-hanke palkittiin Pääkaupunkiseudun palvelukartta voitti 2012 maailmanlaajuisen WeGO Awards -palkinnon (World e-governments Organization of Cities and Local Governments). Kyseessä on kilpailu, joka tuo esiin kaupunkien kehittämiä erinomaisia palveluja. Palvelukartan voittamassa Avoin kaupunki -sarjassa palkitsemisperusteina käytettiin erityisesti palvelun tarjoamaa avointa dataa sekä kansalaisten osallistamista. Palvelukartalla voi osallistua kansalaisten ja viranomaisten väliseen keskusteluun. Viimeisimpänä isona uutuutena palvelukartalle on kerätty Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien esteettömyystiedot toimipisteestä, mikä kattaa suurimman osan kaupunkien toimipaikoista. Tietoja saa muun muassa toimipaikkojen autopaikoista, tasoeroista, hisseistä, opasteista, valaistuksesta ja wc-tiloista. Esteettömyystiedon avulla käyttäjä voi etukäteen arvioida, miten liikkuminen sujuu esimerkiksi pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. HRI-verkkopalvelu on toiminut uraauurtavana esimerkkinä avoimen datan avaamisessa niin kuntasektorilla kuin valtionhallinnossakin. Helsinki Region Infoshare (HRI) palkittiin Helsingissä kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailussa. HRI-palvelu sisältää monipuolista ja kattavaa tietoa Helsingin seutua, sen kuntia ja kunnan osa-alueita koskevaa julkista tietoa kaikkien käyttöön mm. elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä, liikkumista ja ympäristöstä. Hyödyntäjiä voivat olla kunnat, valtionhallinto, yritykset ja yhteisöt, asukkaat, tutkimus ja koulutus. HRI on toiminut pilottina avoimen datan kehittämisympäristöissä kansallisesti ja kansainvälisesti niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Erityistä kiinnostusta on kohdistunut Helsinki Region Infosharen avoimen datan visualisointiin mm. World Design Capital hankkeen yhteydessä. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sopivat ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta Pääkaupunkiseudun kaupungit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta ja opastuksesta. Kaupungit antavat asiakkailleen neuvontaa ja opastusta mm. kuntien palveluista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista vastavuoroisuuden periaatteella. Ulkomaalaistaustaiset asukkaat saavat maahanmuuttoon liittyvistä asioista neuvontaa kuntarajoista riippumatta Helsingissä kaupungintalon Virka-infossa, Espoossa Sellon kirjastossa In Espoossa sekä seitsemässä yhteispalvelupisteessä. Vantaalla neuvontaa saa kolmessa yhteispalvelupisteessä ja Kauniaisissa kaupungintalolla.

9 Helsingin seudun kuntien yhteistyö Helsingin seudun yhteistyökokous kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Yhteistyökokous hyväksyi kokouksessaan omalta osaltaan seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusehdotuksen. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin MAL toteutusohjelmaa, joka luo puitteet seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiselle. Syyskauden kokouksessa yhteistyökokouksessa käsiteltiin muun muassa asuntotuotantoa ja hyväksyttiin maankäyttösuunnitelman työohjelma sekä kuultiin selvitys seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) puiteohjelmasta. Helsingin seudun kunnat valmistelivat yhteistyössä uuden metropolialueen kilpailukykystrategian Elinvoimainen metropoli Lisäksi yhteistyönä jatkettiin Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisen aiesopimuksen seurantaa. Kuva: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI (KIMMO BRANDT)

10 Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2012 Helsinki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn I varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff ( saakka) / Jan Vapaavuori ( lähtien) II varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava I varapuheenjohtaja Arto Bryggare II varapuheenjohtaja Ville Ylikahri Kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe Kaupunginhallituksen jäsen Outi Ojala Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi I varapuheenjohtaja Markus Torkki ( saakka) / Tuija Kalpala ( lähtien) II varapuheenjohtaja Kurt Byman Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra ( saakka) / Markus Torkki ( lähtien) I varapuheenjohtaja Sirpa Hertell II varapuheenjohtaja Markku Sistonen Kaupunginvaltuutettu Kari Uotila Kaupunginvaltuutettu Seppo Sonkeri Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki II varapuheenjohtaja Leena Korhonen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen I varapuheenjohtaja Jukka Hako II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen Kauniainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Finn Berg I varapuheenjohtaja Pertti Eklund II varapuheenjohtaja Juha Pesonen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka Varapuheenjohtaja Martina Harms-Aalto Kaupunginjohtajat Helsingin kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Espoon kaupunki Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Vantaan kaupunki Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Kauniaisten kaupunki Kaupunginjohtaja Torsten Widén

11 Koordinaatioryhmän jäsenet vuonna 2012 Puheenjohtaja Risto Rautava Helsinki Jäsenet Rakel Hiltunen Helsinki Outi Ojala Helsinki Ville Ylikahri Helsinki Martti Merra Espoo ( saakka) Markus Torkki Espoo ( lähtien) Sirpa Hertell Espoo Markku Sistonen Espoo Tapani Mäkinen Vantaa Antti Lindtman Vantaa Sirpa Pajunen Vantaa Finn Berg Kauniainen

12 Kuva: World Design Capital Helsinki 2012 (Valtteri Hirvonen - Eriksson&Company) Yhteystiedot Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteystiedot Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan sihteeri Helsingin kaupungin hallintokeskus Anja Vallittu, puhelin (09) faksi (09) sähköposti: anja.vallittu@hel.fi Etukannen kuvat: World Design Capital 2012 (Valtteri Hirvonen - Eriksson & Company sekä Pauli Peltomäki) ja Vantaan aineistopankki (Sakari Manninen) Toimintakertomuksen tekstit kokosi: Mira Hirvonen Käännökset ruotsiksi: Susanna Saarinen Ulkoasu ja taitto: Julia Lila Helsingin kaupunki 2013