KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALVELUSISÄLTÖ ALKAEN

Transkriptio

1 KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA PALVELUSISÄLTÖ ALKAEN Sosiaali- ja terveyslautakunta x.x.2014

2 1. Kotihoito Kotihoidon asiakkaat Kotihoidon palveluja ovat Palvelutarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen Palvelutarpeen arvioinnin mittarit Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelu/maksupäätös Palveluista perittävät maksut Kotihoidon palvelujen myöntäminen Palvelujen myöntämisen edellytykset Kotihoidon palveluja ei myönnetä seuraavissa tilanteissa Kotihoidon palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa Kotihoidon palvelusisältö Henkilökohtainen hygienia Ravitsemus Kodinhoito, siistiminen, muut työt Seuraavat toimenpiteet eivät kuulu kotihoidon palveluihin: Ulkoilu Asiointi- ja saattoapu Sosiaalinen ja hengellinen vuorovaikutus Sairaanhoidolliset ja etuuksiin liittyvät palvelut Lääkehoidon toteuttaminen

3 1. Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) tarkoittamaa kotipalvelua sekä terveydenhuoltolain (1326/2010, 25 ) tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon toimintaa ohjaa valtakunnallinen Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM; Julkaisuja 2013:11), laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) sekä seudullinen ikäpoliittinen strategia vuoteen 2020 ja toimenpide- ja kehittämisohjelma vuoteen Kotihoidon tarkoituksena on tukea kotihoidon asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotihoidon tehtävänä on turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat sairaanhoito-, hoiva- ja hoitopalvelut tehostamalla palveluohjausta ja neuvontaa, toimintakykyä ylläpitävää ja kuntoutumista edistävää hoitoa. Kotihoidon toiminnan lähtökohtana ovat ihmisarvon kunnioittaminen, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeuden huomioiminen, turvallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä palveluiden oikea-aikaisuus. Toiminta on luottamuksellista perustuen vaitiolovelvollisuuteen, palvelut ja toiminta dokumentoidaan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Henkilöstöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. 2. Kotihoidon asiakkaat Kotihoidon asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, yli 65-vuotiaita, jotka tarvitsevat palveluja alentuneen toimintakyvyn, pitkäaikaissairauden, vamman, kehitysvamman, muistisairauden, päihde- ja mielenterveysongelman tai muun syyn takia kotona selviytyäkseen. Asiakkaina voi olla myös nuorempia henkilöitä elämäntilanteesta riippuen. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on aina asiakkaan palvelutarpeen moniammatillinen ja laaja-alainen arviointi. 3. Kotihoidon palveluja ovat Kotona asumista tukevat palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluja ja toimintaa kuten palveluohjausta ja neuvontaa, päivätoimintaa, kotiin annettavia tukipalveluja (mm. turvapuhelin, siivoussetelit, ateriapalvelut). Näitä palveluita tuottavat myös muut palveluntuottajat kotihoidon lisäksi. Tilapäinen kotihoito on harvemmin toistuvaa kotihoitoa esim. käynti kerran kuukaudessa tai muutaman päivän kestävä tilapäinen kotihoito esim. leikkauksen jälkeen. Säännöllinen kotihoito; perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan, kotihoidon käynnit kerran viikossa tai enemmän 3

4 4. Palvelutarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen Kotihoidon palvelujen aloittaminen edellyttää palvelutarpeen arviointia, jonka suorittaa sosiaalitai terveydenhuollon ammattihenkilö kotihoidosta. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä seitsemän päivän kuluessa palvelutarpeen ilmaisemisesta henkilöille, jotka ovat yli 75-vuotiaita tai saavat Kelan erityishoitotukea (lakisääteinen). Akuutissa palvelutarpeessa olevan henkilön palvelut pyritään järjestämään nopeasti, jopa samana päivänä yhteydenotosta. Akuuteissa tapauksissa palvelutarve on arvioitava viipymättä (Sosiaalihuoltolaki 1981/710 40a). Kotihoitopalvelut järjestetään mahdollisimman nopeasti palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, yleensä 1-4 päivän kuluessa, tukipalvelut (kuten turvapuhelin) viimeistään kahden viikon kuluessa. Pääsääntöisesti palvelutarpeen arviointi ja palvelujen aloittaminen edellyttävät asiakkaan tai hänen edunvalvojansa antamaa suostumusta asiakkaan potilastietojen käsittelyyn (katselu, kirjaaminen ja tarvittaessa tietojen luovuttaminen asiakkaan hoitoon osallistuville yksiköille). Suostumus voidaan antaa puhelimitse suullisella suostumuksella, jonka ammattihenkilö kirjaa potilastietojärjestelmään asiakkaan tietoihin. Kirjallinen suostumus voidaan ottaa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai ensimmäisellä hoitokäynnillä kotona. Asiakkaan potilastietoja käsitellään huolella ja vain niiltä osin, kuin se on hoidon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Tietojen käsittelyssä noudatetaan rekisterin ylläpidosta sovittuja säännöksiä, organisaation tietoturvasääntöjä ja lupakäytäntöjä. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, tarvittaessa myös omaisen tai hänen hoitoonsa osallistuvien henkilöiden kanssa ja arvioinnissa käytetään apuna erilaisia toimintakykyä kuvaavia mittareita. Mittareiden avulla selvitetään asiakkaan kotihoidon palvelujen sekä mahdollisten tukipalvelujen ja sosiaalisten etuuksien tarve tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Mittareita käytetään tilannekohtaisesti niin, että saadaan kokonaisvaltainen kuva ja käsitys asiakkaan palvelutarpeesta. Asiakkaan omainen/edunvalvoja ei voi päättää palvelumäärästä, vaan käynnit perustuvat todelliseen palvelutarpeeseen. Arviointi tehdään kotiuttavassa yksikössä hoitoneuvottelussa tai kotikäynnillä asiakkaan omassa kodissa. Palvelutarpeen arviointia tehdään eniten palvelujen aloittamisvaiheessa, mutta arviointia tehdään myös palvelujen jatkuessa niin, että kotihoitopalveluja tulisi oikea määrä oikeaan aikaan. Kotihoitokäyntejä voidaan joko lisätä tai vähentää vastaamaan asiakkaan palvelutarvetta. Tietyt tukipalvelut voidaan tarvittaessa järjestää myös yksityissektorin kautta palvelusetelillä tai suoraan (mm. sotainvalidit, veteraanien avopalvelut, omaishoidon vapaapäivät). 5. Palvelutarpeen arvioinnin mittarit RaVa- toimintakykymittaristo on toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan mm. aistitoimintoja, liikkumista, syömistä, pukeutumista ja hygienian hoitoa. Indeksin arvo vaihtelee 1,29-4,02. Mitä suurempi on indeksiarvo, sitä suurempi on hoidon ja avun tarve. MMSE- testi mittaa asiakkaan muistitoimintoja mm. aikaan ja paikkaan orientoitumisessa, mieleen painamis- ja palauttamiskykyä, tarkkaavaisuutta, hahmotuskykyä, keskittymistä ja laskutaitoa. Testissä on myös kielellisiä kykyjä mittaavia osioita kuten nimeäminen, toistaminen, kolmiosaisen 4

5 toiminta-ohjeen noudattaminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen. Testi toimii suuntaa antava testinä ja tarvittaessa tehdään tarkempi testi (ks. seuraava testi). Arvot; 0-12 vaikea dementia, keskivaikea dementia, lievä dementia ja 24- varhainen dementia. ADCS-ADL- testimittarissa jokainen päivittäinen toiminto kuvataan tarkasti ja selvitetään tutkittavan todellinen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista viimeksi kuluneen neljän kuukauden aikana. Haastateltavan pitää tuntea tutkittava henkilö hyvin. GDS 15-testi mittaa asiakkaan mielialaa ja masennuksen astetta selkeillä ja helpoilla kysymyksillä, joihin vastataan joko kyllä tai ei. Yli kuusi pistettä antaa aihetta masennuksen epäilyyn. Fyysisiä testejä tehdään tarvittaessa. Näitä ovat mm. tasapainotesti ja kävelytesti. Liikkumiskykyä arvioidaan aina, samalla pohditaan apuvälinetarvetta alustavasti. Mittareita voidaan täydentää vielä tilannekohtaisesti tarvittaessa. 6. Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas ohjataan joko yksityisten palvelujen piiriin tai hänelle aloitetaan kaupungin järjestämänä kotihoidon palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee säännöllistä hoivatai hoitopalvelua, laaditaan hänelle hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asiakkaan ja omaisen/edunvalvojan lisäksi tarvittaessa muut hoitavat tahot yhteistyössä kotihoidon ammattihenkilön kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan annettavista palveluista ja niiden sisällöstä, asiakkaan omatoimisuutta korostaen. Suunnitelmassa on asiakkaan tarvitsema palvelukokonaisuus, mm. toimintakyky, auttamismenetelmät, liikuntasuunnitelma, hoidon tavoitteet ja arviointi sekä oma ja omaisten näkemys. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään puolivuosittain. Asiakkaan saamaa palvelua voidaan vähentää tai lisätä avun tarpeen muuttuessa, tavoitteena oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut palvelut. Asiakkaan (tarvittaessa omaisen/edunvalvojan) on omalta osaltaan sitouduttava hoidon ja palvelun toteuttamiseen sekä yhdessä laadittavaan hoitoja palvelusuunnitelmaan. 7. Palvelu- ja maksupäätös Kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista laaditaan määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva palvelu- ja maksupäätös. Palvelupäätös pyritään tekemään kahden viikon kuluessa palvelun aloittamisesta ja päätös saatetaan tiedoksi asiakkaalle tai hänen asioitaan hoitavalle taholle. Säännöllisen kotihoidon maksua varten asiakkaan on toimitettava tulotietonsa viipymättä. Palveluja maksupäätöksiä tekevät kotihoidon esimiehet eli tiimin vastaavat hoitajat. Päätökset tarkistetaan ja muutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. 5

6 8. Palveluista perittävät maksut Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksulain ja -asetuksen pohjalta sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistaman ohjeistuksen mukaiset asiakasmaksut (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, asetus 912/1992). Säännöllinen kotihoito on tulosidonnainen palvelu, tukipalvelut (kuten tilapäinen käynti, turvapalvelu, päivätoiminta, sauna/kylvetyspalvelu, kuljetuspalvelu) ovat käynti/määräperusteisia palveluja. Tulot voivat vaikuttaa palvelusetelin myöntämiseen (esim. palveluseteli siivoukseen). 9. Kotihoidon palvelujen myöntäminen Valtakunnallisiin suosituksiin perustuen kotihoitopalvelut pyritään kohdentamaan erityisesti yli 75- vuotiaille kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on turvata asuminen ja hyvinvointi omassa kodissa mahdollisimman pitkään, turvallisuudesta tinkimättä. Lieksassa palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille, monisairaille ja muistiongelmaisille henkilöille, jotka eivät selviydy itsenäisesti tai omaisen avun turvin ja jotka täyttävät kotihoidon myöntämisen perusteet. Asiakkaina on myös mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Kotihoidon palvelujen myöntämisessä voidaan käyttää harkintaa. Palveluja myönnettäessä on huomioitava, että asuinpaikka voi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja järjestämistapaan. Asiakkaan hoitokäynnille ei voida luvata tarkkaa toteutusaikaa. Palveluja myönnettäessä pyritään yksilölliseen ja tarvelähtöiseen sekä taloudelliseen ratkaisuun. Palvelujen järjestämisvaihtoehtoina voivat olla myös yksityissektori palvelusetelillä tai ilman. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään myös kolmannen sektorin palveluja Palvelujen myöntämisen edellytykset asiakas on kirjoilla Lieksan kaupungissa tai asiakkaalla on maksusitoumus omasta kotikunnasta kansanterveyslain edellyttämiin palveluihin tai muihin erikseen harkittaviin palveluihin asiakkaan toimintakyky on selvästi alentunut ja hän tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa kuten ruokailu, wc-asiointi, hygienian hoito, pukeutuminen/riisuminen, lääkehoidon toteuttaminen palvelutarve on toistuvaa, vähintään kerran viikossa tapahtuvaa hoivaa tai hoitoa, erityisestä syystä harvemmin tapahtuvaa = asiakas ei selviydy kotona ilman ulkopuolista apua myös mittarein mitattuna asiakas on ollut sairaalahoidossa ja kotona selviytymisen edellytykset on selvitetty hoitoneuvottelussa ennen kotiutusta koti on todettu asiakkaan hyvinvoinnin ja tavoitteellisen hoidon kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi asiakas on omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat kotihoidon palveluja jaksamisensa tukena 6

7 asiakkaalle voidaan taata inhimillinen ja turvallinen hoito kotiin; pääsääntöisesti yhden hoitajan auttamana 1-4 kertaa päivä- ja ilta-aikana ja 1-2 kertaa yöaikana, asutustaajaman ulkopuolella pääsääntöisesti 1 kerta päiväaikaan arkisin asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan (muistisairaalla tai muuten oikeustoimikelpoisuuden puuttuessa asiakkaan omainen tai edunvalvoja) ja sovittuun kuntoutukseen asiakkaan Rava- indeksi on vähintään 1,7 tai korkeintaan 3,5 ja kotihoidon palvelumäärä ei ylitä 70 tuntia kuukaudessa (2,3 tuntia päivässä) 9.2. Kotihoidon palveluja ei myönnetä seuraavissa tilanteissa asiakkaan avun tarve on pelkästään kodinhoidollista eli siivousta, pyykinpesua; ohjataan yksityissektorille asiakkaan avun tarve on pelkästään asiointiin tai kuljetukseen liittyvää eli kauppatavaroiden hankkimista, asiointia apteekissa, pankissa ym.; ohjataan yksityissektorille/kolmannelle sektorille asiakas tarvitsee kuljetuspalvelua; ohjataan Kimppakyydin tai taksien käyttäjäksi asiakkaan palvelun maksajana on vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori, esim. yli 20 %:n sotainvalidit; ohjataan yksityissektorille asiakkaan avun tarve on pelkästään lääkkeiden annostelussa; ohjataan apteekkijakeluun itse maksavana (esim. pelkästään Marevanin annostelu) asiakas pärjää pitkälti yksin tai omaisen turvin kotona, eikä avun tarve ole säännöllistä asiakas ei tarpeesta huolimatta halua tai toistuvasti ota vastaan palvelua asiakas käyttäytyy niin uhkaavasti, että aiheuttaa vaaratilanteita työntekijöille asiakkaan avun tarve on pelkästään seurantakäynti ; ohjataan tarvittaessa turvapalvelun piiriin asiakas ei pärjää omatoimisesti tai omaisen turvin kotihoidon käyntien väliä kotihoidon käyntimäärä ylittää jatkuvasti 6 käyntiä vuorokaudessa tai kotihoidon työtunteja tulee yli 70 tuntia/kk; hoitoneuvottelu tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta asiakkaan hoidon tarve on usein/jatkuvasti sellainen, että sen toteuttamiseen tarvitaan kaksi hoitajaa käynnille asiakas tarvitsee syöttämisavun toistuvasti/jatkuvasti asiakkaan Rava jää alle 1,7 ja/tai muisti on MMSE- mitattuna yli 24 eikä konkreettista avuntarvetta tule esille 9.3. Kotihoidon palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja kieltäytyy palvelusta esittämällä kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon asiakas tai hänen omaisensa tai muu henkilö käyttäytyy aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti työntekijöitä kohtaan asiakas (tai omainen/edunvalvoja), joka on toistuvasti/jatkuvasti tyytymätön annettuihin palveluihin eikä hoitokokouksella saada ratkaisua asiaan, ohjataan järjestämään hoitonsa muulla tavoin itse 7

8 asiakas, joka on toistuvasti/jatkuvasti alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alainen ja käyttäytyy uhkaavasti tai epäasiallisesti tai sovittua hoitoa ei voida päihtymystilasta johtuen toteuttaa asiakas (tai omainen/edunvalvoja) ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin eikä noudata hoito- ja palvelusuunnitelmaa (esim. toistuvasti ei ole kotona sovittuina aikoina) Kotihoidon palveluja voidaan myöntää kuitenkin perustelluista syistä, yksilöllistä harkintaa käyttäen, vaikka em. perusteet esim. Rava- mittarissa eivät toteudukaan. 10. Kotihoidon palvelusisältö Asiakkaan saamat palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa (säännöllisen kotihoidon asiakkaat), palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Annettavat palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeeseen sekä omatoimisuuden tukemiseen Henkilökohtainen hygienia Henkilökohtaiseen hygieniaan sisältyy seuraavat toimenpiteet ja niissä avustaminen: avustaminen suihkussa asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen, kerran viikossa päivittäiset pikkupesut tarpeiden mukaisesti suuhygieniasta huolehtiminen; autetaan hampaiden/proteesien pesussa ihon kunnon huomiointi ja rasvaus ym. tarvittava hoito kynsien leikkaus, parran ajo, hiusten kampaaminen wc-käynneillä/portatiivilla avustaminen, tarvittaessa vaippaohjaus ja vaipan vaihdoissa avustaminen avannehoito, virtsakatetrin tai kystofixin hoito ja huolto Ravitsemus Ravitsemukseen sisältyy seuraavat toimenpiteet ja niissä avustaminen: aamu-, väli- ja iltapalojen laittaminen sekä aterioiden lämmittäminen tarvittaessa ruokatarvikkeiden tilaaminen kaupan kotiinkuljetuspalvelun avulla valmis/einesruokien hankkiminen kaupan kotiinkuljetuspalvelun avulla ateriapalvelun tarpeen kartoittaminen/ateriapalveluun ohjaaminen/järjestäminen terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen ohjaaminen, erityisruokavaliot huomioiden asiakkaan ravitsemustilanteen kokonaisvaltainen seuranta (painon seuranta, verikokeet, tarvittaessa MNA- testaus toimenpiteineen) erityisesti muistisairaiden asiakkaiden kohdalla riittävän energian- ja nesteensaannin arvioiminen ja toteuttaminen Kodinhoito, siistiminen, muut työt Kotihoito avustaa kodinhoitoon liittyvissä asioissa vain siltä osin, kun asiakas ei itse tai omaisen avulla kykene hoitamaan. Asiakas osallistuu tehtäviin mahdollisuuksiensa mukaan. Pelkkiä 8

9 kodinhoidollisia palveluja ei anneta, vaan ne ovat osa muuta hoidollista ja säännöllistä kotihoitoa. Alla olevaan on listattu kotihoidolle kuuluvia kodinhoidollisia toimenpiteitä: tiskaaminen ja jääkaapin siisteydestä huolehtiminen roskapussien vieminen keittiön pieni siistiminen (pöytätasot yms.) wc-pöntön/portatiivin/alusastian peseminen vuodevaatteiden vaihtaminen tarvittaessa, vuodevaatteiden pikatuuletus pyykin peseminen ja kuivamaan laitto sekä kaappiin laitto puun kanto uunin lämmitys niille asiakkaille, jotka ovat kykeneviä huolehtimaan asian loppuun asti (pellit kiinni, hiilet pois tms.) postin hakeminen tarvittaessa lumen luominen ulko-oven läheltä turvallisen liikkumisen edistämiseksi palovaroittimien tarkistaminen ja kodin vaaratekijöiden arvioiminen Seuraavat toimenpiteet eivät kuulu kotihoidon palveluihin: silitys, mankelointi mattojen ja verhojen pesu lattioiden pyyhkiminen pölyjen pyyhkiminen pakastimen sulattaminen imurointi ikkunoiden pesu puiden teko uuniin sopiviksi tuhkien poisto tulipesästä tai uunin lämmityksen loppuun huolehtiminen lemmikkieläinten hoitaminen pihatyöt kuten lumityöt, nurmen ja pensasaidan leikkuu Ulkoilu Kotihoito voi ulkoiluttaa asiakasta, mikäli muilta kiireellisimmiltä työtehtäviltä jää aikaa. Ulkoilua järjestettäessä otetaan huomioon turvallisuus, keliolosuhteet sekä tasapuolisuus asiakkaiden kesken. Asiakkaita voidaan ohjata myös yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajien piiriin Asiointi- ja saattoapu Asiointi- ja saattoapu järjestetään ensisijaisesti omaisen tai Kimppakyydin ja kimppakyytiavustajan, tarvittaessa taksin avulla. Kyydit asiakas maksaa itse. Saattaja pyritään järjestämään esim. sairaalakäynnille, ensisijaisesti kuitenkin omainen toimii saattajana. Saattajaa kysytään kolmannelta tai yksityiseltä sektorilta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Kotihoito tilaa ruokaostokset kotiin kaupan kotiinkuljetuksen kautta. Lääkejakelun piirissä oleville asiakkaille kotihoito tuo lääkkeet kotiin kotikäynnin yhteydessä. Pankki- ja raha-asiat hoidetaan omaisen tai edunvalvojan avulla. 9

10 Kotihoito ei suorita seuraavia toimenpiteitä: laskujen maksaminen tai asiakkaan tilin käyttäminen asiakkaan pankkikortin käyttäminen asiakkaan kuljettaminen autolla Sosiaalinen ja hengellinen vuorovaikutus Kotihoidon työntekijät huomioivat asiakkaan sosiaaliset tarpeet ja ohjaavat mm. päiväkeskus Karpalon toimintaan sekä muihin ryhmiin ja harrasteisiin asiakkaan tarpeen mukaan, auttaen käytännön järjestelyissä. Asiakkaan hengellisiä tarpeita kunnioitetaan ja ohjataan tarvittaessa ao. palvelujen piiriin Sairaanhoidolliset ja etuuksiin liittyvät palvelut Kotihoidon henkilöstö seuraa asiakkaan vointia ja neuvoo palveluihin liittyvissä asioissa mm. apuväline- ja etuisuusasioissa sekä ohjaa tiettyihin pitkäaikaissairauksiin kuuluvien hoitotarvikkeiden hankinnassa. Sairaanhoito konsultoi lääkäriä asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa ja huolehtii lääkärin määräysten toteuttamisesta asiakkaan omahoitajan kanssa. Sairaanhoito vastaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan hoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä kotihoidon hoivahenkilöstön kanssa. Sairaanhoito toimii asiantuntijana ja opastajana tiimin muille työntekijöille. Sairaanhoidon kotikäynnit on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät pysty asioimaan terveyskeskuksessa toimintakykynsä tai terveydellisen tilanteensa vuoksi. Sairaanhoitokäyntien yhteydessä tehdään esim. seuraavat toimenpiteet: terveydentilan seuranta ja arviointi, jatkohoidon suunnittelu haavahoidot korvien tarkistaminen ja huuhtelu verikokeiden otot ompeleiden poistot katetroinnit lääkehoito ja seuranta injektiot ja rokotukset suonensisäiset hoidot saattohoito mahdollisimman pitkään kotiin Lääkehoidon toteuttaminen Kotihoidon asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti apteekkijakelun piiriin. Kotihoito voi antaa vain apteekkijakelussa jaettuja lääkkeitä. Mikäli omainen tai asiakas itse jakaa lääkkeet, he myös huolehtivat lääkkeiden ottamisesta itsenäisesti. Tietyin kriteerein kotihoito maksaa asiakkaan lääkejakelukustannukset, lääkkeet asiakas maksaa aina itse. Seuraavat toimenpiteet kuuluvat kotihoidon lääkehoitoon: päivittäinen lääkehoito ja seuranta, jolloin asiakkaalle annetaan lääkkeet sekä seurataan ja arvioidaan lääkehoidon vaikutuksia annostellaan asiakkaan lääkkeet tarvittaessa erilliseen kuppiin, josta asiakas itse ottaa lääkkeen 10

11 jaetaan kuurilääkkeet sekä annostellaan Marevan-lääkitys erillisen ohjeen mukaan, nämä lisätään apteekin jakamiin lääkkeisiin kotona huolehditaan asiakkaan lääketilauksista; myös rasvat, lääkelaastarit, nestemäiset ym. eitablettimuotoiset lääkkeet huolehditaan vanhojen tai käyttämättömien lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä asiakkaan lääkityslistan ajan tasalla pitäminen 11