KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA SISÄLTÖ JOENSUUN, KONTIOLAHDEN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.

Transkriptio

1 KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA SISÄLTÖ JOENSUUN, KONTIOLAHDEN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA ALKAEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Seija Karukannas, vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Anni Pesonen, kotihoidon päällikkö alkaen

2 SISÄLLYS KOTIHOIDON MÄÄRITTELY 2 Kotihoito 2 Kotihoidon palvelut 2 KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN 2 Kotihoidon palvelujen kohderyhmä 2 Palvelun tarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen 3 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit 4 Hoito- ja palvelusuunnitelma 4 Palvelupäätös ja maksupäätös 4 Palveluista perittävät maksut 5 Palvelujen myöntämisen edellytykset 5 Kotihoidon palvelua ei myönnetä 5 Kotihoidon palvelujen lopettaminen 6 KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ 6 Kotihoidon käynnit 6 Tuen tarve hygieniassa 6 Tuen tarve ravitsemuksessa 7 Tuen tarve perusliikkumisessa 7 Tuen tarve kodin hoitamisessa 8 Tuen tarve vaatehuollossa 8 Tuen tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa 8 Sairaanhoidolliset tehtävät 9 Sosiaalinen kanssakäyminen 10 Muut tehtävät 10 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT MUUT PALVELUT 10 Kotiin kuljetettu ateriapalvelu 10 Palvelukeskusateria 11 Turvapalvelu 11 Kylvetyspalvelu 11 Seurantasoittopalvelu 11 Saattajapalvelu 11 Päiväkuntoutuksen palvelut 11 Ikäneuvola Ruorin palvelut 11 Seniorineuvonta Ankkurin ja palveluohjauksen palvelut 12 1

3 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) tarkoittamaa kotipalvelua sekä terveydenhuoltolain (1326/2010, 25 ) tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon toimintaa ohjaa valtakunnallinen Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3), laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) ns. vanhuspalvelulaki, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) sekä yhteistoiminta-alueen kuntien ikääntyvien hyvinvointiohjelmat ja palvelusuunnitelmat. Kotihoidon tarkoituksena on tukea kotihoidon asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotihoidon tehtävänä on neuvonnan, palveluohjauksen, toimintakykyä ylläpitävän ja kuntoutumista edistävän toiminnan avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat sairaanhoito -, hoito - ja hoivapalvelut. Kotihoidon palvelujen lähtökohtana on asiakkaan kunnioittaminen, asiakkaan oikeus päättää omista asioistaan, asiakkaan ja läheisten osallisuus sekä palvelujen oikea-aikaisuus ja turvallisuus sekä kuntoutumisen edistäminen ja toimintakyvyn parantaminen. Nämä kotihoitopalvelujen myöntämisen perusteet ja sisältö koskevat kunnallista kotihoitoa sekä palvelusetelillä tai ostopalveluna tuotettua kotihoitoa. Kotihoidon palvelut Kotona asumista tukevat palvelut ovat ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa, sisältäen neuvontaa ja palveluohjausta, päiväkuntoutuksen eri palveluja sekä kotiin annettavia tukipalveluja, kuten ateriapalvelua ja turvapalvelua. Tilapäinen kotihoito, on lyhytaikaista, (enintään 4 viikkoa) kuntoutumista tukevaa hoitoa ja palvelua, jolla tuetaan asiakkaan sen hetkistä toimintakykyä ja hyvinvointia. Säännöllinen kotihoito, on asiakkaan tarpeiden mukaista toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää ja kuntoutumista tukevaa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoitoa. KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN Kotihoidon palvelujen kohderyhmä Valtakunnallinen tavoite on, että kotihoitopalvelut kohdentuvat erityisesti yli 75-vuotiaille ja ennakoivat palvelut yli 65-vuotiaille. Kotihoidon palvelut on tarkoitettu: - pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille, monisairaille ja muistiongelmaisille, jotka eivät selviydy itsenäisesti tai omaisen/läheisen tuen turvin päivittäisistä toiminnoista 2

4 - sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 15 % - vammaisille, joiden kotona selviytymisestä vastaa vammaispalvelut ja kotihoito - sairaalasta kotiutuville kuntoutumisen ajaksi - lisäksi myös muille asiakkaille palvelutarpeen mukaisesti Kotihoidon palvelujen myöntämisessä voidaan käyttää harkintaa. Palveluja myönnettäessä tulee huomioida, että asuinpaikan sijainti voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Palveluja myönnettäessä pyritään asiakkaan edun mukaiseen yksilölliseen, asiakkaalle sopivaan ratkaisuun huomioiden asiakkaan taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja, palveluseteliä tai kunnan järjestämiä palveluja. Palvelun tarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva työntekijä on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Kiireellisissä tapauksissa kotihoidon palvelut voidaan aloittaa jo seuraavana päivänä yhteydenotosta. Jos henkilö on yli 75-vuotias tai henkilö saa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista ylintä hoitotukea (SHL 1301/2014), on arvioinnin tekeminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnalliseen viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä arvioidaan asiakkaan toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa selvitetään, miltä osin asiakas pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. (Vanhuspalvelulaki /980). Palvelutarpeen arviointia tehtäessä asiakkaalle selvitetään erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa sekä niiden vaikutukset. Selvitys annetaan niin, että asiakas ymmärtää palvelun sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Palvelutarpeen arviointi ja palvelujen aloittaminen edellyttää asiakkaan tai hänen edunvalvojansa antamaa suostumusta asiakastietojen katseluun, kirjaamiseen ja tietojen luovuttamiseen. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, tarvittaessa omaisen/läheisen tai hänen hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. 3

5 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Mittareina käytetään muun muassa RaVa-toimintakykymittaria, MMSE-muistitestiä ja WHOQOL-BREF-elämänlaatumittaria. Mittaukset tehdään viimeistään neljän (4) viikon kuluessa kotihoitopalvelujen aloittamisesta. RaVa-mittaria ja MMSE-muistitestiä voidaan tarvittaessa täydentää GDS-15-testillä sekä ADL -mittarilla. RaVa -mittari on toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan mm. aistitoimintoja, liikkumista, syömistä, pukeutumista ja hygienian hoitoa. Indeksiarvon vaihteluväli on 1,29 4,02. Mitä suurempi on RaVa -indeksin arvo, sitä suurempi on asiakkaan hoidon ja avun tarve. MMSE on muistitesti, joka sopii sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja mieleen palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. WHOQOL-BREF-elämänlaatumittari on tarkoitettu elämänlaadun kartoittamiseen. GDS-15 on masennuksen arviointi mittari. ADL-mittarilla arvioidaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Hoito- ja palvelusuunnitelma Kun asiakas tarvitsee kaupungin järjestämää säännöllistä kotihoitoa- tai tukipalvelua, laaditaan hänelle yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu kotihoidon ammattihenkilöstön lisäksi asiakas ja/tai hänen omaisensa/läheisensä sekä tarvittaessa asiakkaan hoitoon osallistuvat muut tahot. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus, joka tukee asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista sekä turvaa asiakkaan hyvän hoidon. Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan toimintakyky, auttamismenetelmät, kuntoutumissuunnitelma, hoidon tavoitteet ja arviointi, sekä asiakkaan omat toiveet ja mielipiteet. Kotihoitoa toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään aina palvelutarpeen muuttuessa ja se tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden (3 kk) välein. Asiakkaan saamaa palvelua voidaan vähentää tai lisätä avun tarpeen muuttuessa. Palvelupäätös ja maksupäätös Asiakkaan tarvitsemista palveluista tehdään määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva palvelupäätös ja maksupäätös. Palvelupäätöksen tekee palvelun myöntävä viranhaltija. Tulosidonnaisista palveluista maksupäätöksen tekee asiakasmaksutiimin viranhaltija. Jos kyseessä on kiinteähintainen palvelu, maksupäätöksen tekee palvelupäätöksen tehnyt viranhaltija. Maksupäätös tarkistetaan ja muutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. 4

6 Palvelusetelipalveluista palveluohjauksen viranhaltija tekee palvelupäätöksen tulosidonnaisissa- että kiinteähintaisissa palveluissa. Samalla määritellään asiakkaan omavastuu ja palvelusetelin arvo. Palveluista perittävät maksut Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksua, joka määräytyy asiakasmaksulain ja - asetuksen sekä Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistamien asiakasmaksujen mukaan. Tulosidonnainen palvelu (säännöllinen kotihoito, tuettu kotona asumisen seteli, sekä kotihoidon tukipalveluseteli) vaatii tulotietojen selvittämisen. Kotihoidon maksuissa voidaan käyttää harkintaa asiakkaan varallisuus ja tulotiedot huomioiden. Käynti- tai määräperusteisia asiakasmaksuja ovat: tilapäinen kotihoito, kotisairaanhoidon kertakäynti, lääkärin kotikäynti, ateria-, turva-, kylvetys, kauppa-, saattaja-, seurantasoittopalvelu ja tukipalvelukuljetus, sekä tuntiperusteiset palvelusetelipalvelut, esim. kotiutusseteli, kotihoidon tilapäinen palveluseteli sekä kotisairaanhoidon seteli. Palvelujen myöntämisen edellytykset - asiakas on kirjoilla Joensuun, Outokummun kaupungeissa tai Kontiolahden kunnassa tai asiakkaalla on maksusitoumus omasta kotikunnasta kansanterveyslain edellyttämiin palveluihin tai muihin erikseen harkittaviin palveluihin - asiakkaan RaVa -indeksi on vähintään 1,7 - RaVa -indeksin jäädessä alle 1,7 kotihoitoa voidaan myöntää, mikäli asiakkaan sairaanhoidollinen tarve, MMSE ja muut mittarit osoittavat asiakkaan toimintakyvyssä niin suurta vajetta, että asiakas ei selviä omassa kodissaan ilman ulkopuolista apua ja koti on todennettu asiakkaan hyvinvoinnin ja tavoitteellisen hoidon onnistumisen kannalta parhaaksi ratkaisuksi - omaisten ja muiden palvelujärjestelmien auttamiskeinot on selvitetty ja asiakkaan palvelun/hoidon tarve on toistuvaa tai useita kertoja viikossa - asiakkaalle voidaan taata inhimillinen ja turvallinen kotona selviytyminen - asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan (huom. muistisairaalla asiakkaalla omainen/läheinen tai edunvalvoja) - jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti Joensuun, Kontiolahden tai Outokummun alueella, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kuntansa kotisairaanhoidon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. Kotihoidon palvelua ei myönnetä - asiakkaille, joiden RaVa indeksi jää alle 1,7 ja muisti on normaali tai lievästi alentunut - asiakkaille, jotka tarvitsevat vain lääkkeiden annostelussa apua - asiakkaille, jotka tarvitsevat pelkästään lääkkeiden oton seurantaa 5

7 - asiakkaille, jotka tarvitsevat siivous-, kauppa- tai muita asiointipalveluja - asiakkaille, joiden hoidon kustantaa vakuutusyhtiö - asiakas ymmärtää oman tilanteensa, mutta ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin palveluihin eli palvelut voidaan jättää myöntämättä samoin perustein kuin myönnetyt palvelut voidaan lopettaa. Kotihoidon palvelujen lopettaminen Kotihoidon palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa - asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja kieltäytyy palvelusta esittämällä kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon - asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy palvelukäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti palvelutehtävässä olevaa henkilökuntaa kohtaan - asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin palveluihin - asiakkaan terveydentilassa tapahtuu muutos parempaan ja asiakas ei tarvitse enää kotihoidon palveluja. KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ Kotihoidon käynnit Tuen tarve hygieniassa Kotihoidon käynnit toteutetaan osallistamalla asiakas omaan hoitoonsa siten, että asiakkaan turvallinen selviytyminen kotona voidaan taata. Vuodepotilaan hoito voidaan toteuttaa asiakkaan kotona, jos hänen hoitonsa voidaan turvata myös käyntien välillä tai kotihoidon käynnit riittävät takaamaan asiakkaan turvallisen asumisen kotona. Iltaisin ja viikonloppuisin toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut. Yöaikaan hoidetaan asiakkaita, joiden kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Kotihoidon yöapua voidaan antaa tilapäisesti esim. sairaalasta kotiutumisen yhteydessä tai kotona asumisen onnistumisen turvaamiseksi. Säännöllistä yöhoitoa on saatavilla Joensuun ja Outokummun kaupunkitaajaman alueella. Muilla alueilla yöhoitoa toteutetaan turvapalvelun avulla. Henkilökohtaiseen hygieniaan sisältyy asiakkaan toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osa-alueet ja niissä avustaminen: - asiakkaan avustaminen päivittäisissä hygienian hoidossa (suihku, hampaiden pesu, kynsien leikkaus, parran ajo, ihon kunnon tarkistus, wc-käynnit jne.) - suihkupäivät ajoitetaan pääsääntöisesti arki-iltapäiviksi. Saunotukset omassa saunassa tehdään erikseen harkiten ja turvallisuustekijät huomioiden. - jos asiakkaalla ei ole omaa peseytymismahdollisuutta kotona, peseytyminen järjestetään asiakaskohtaisesti kylvetyspalveluna, josta peritään erillinen maksu. 6

8 Tuen tarve ravitsemuksessa Ravitsemukseen sisältyy asiakkaan toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osa-alueet ja niissä avustaminen: - asiakkaan ravitsemuksen kokonaisvaltainen seuranta - asiakkaiden aamu-, väli- ja iltapalan valmistaminen sekä valmiiden aterioiden lämmittäminen, jos asiakas ei itse pysty huolehtimaan aterioiden valmistamisesta - kotiin kuljetetun aterian lämmittäminen tarvittaessa - kauppatilausten tekeminen max. 2 x viikossa tarvittaessa, jos asiakas ei itse kykene huolehtimaan ruokien tilaamisesta tai kaupassa käynnistä - ohjausta terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä erityisruokavalioiden noudattamisesta - asiakkaan riittävän energian ja nesteen saannin huomioiminen, ruokailun seuranta sekä erityshuominen hellejaksojen aikana riittävästä nesteen saannista - ravitsemustilan arviointi MNA-mittarilla 1 krt vuodessa ja tarvittaessa useammin - painon seuranta tarvittaessa ja vähintään 1-3 kuukauden välein. Tuen tarve perusliikkumisessa Asiakkaan kanssa laaditaan liikuntasuunnitelma, jonka toteuttamisessa asiakasta kannustetaan ja jonka toteutumista seurataan sovitusti. Asiakasta motivoidaan liikkumaan osana oman toimintakyvyn ylläpitämistä ja kotona asumisen mahdollistajana. Ulkoilu on jokaisen perusoikeus. - kannustetaan ja ohjataan asiakasta liikuntasuunnitelman toteuttamisessa, jotta saavutettu lihaskunto säilyisi - opastetaan ja neuvotaan istumasta seisomaan nousemisen tekniikassa ja harjoitellaan oikeaa nousutekniikkaa ja kannustetaan itsenäiseen suoritukseen - apuvälineiden tarve huomioidaan ja otetaan tarvittaessa yhteyttä kotihoidon fysioterapeuttiin - kuntoutuksen tarvetta arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä ja otetaan yhteyttä kuntoutusta järjestävään tahoon ja tarvittaessa ohjataan asiakas tarkempaan kuntoutustarpeen arviointiin - kotiturvallisuudessa kiinnitetään huomiota kaatumisvaaraa aiheuttaviin tekijöihin (kynnykset, matot, johdot, liiallinen lääkitys, nesteytys, ravinnon saanti) - kotihoidon henkilöstö avustaa ulkoilussa arkipäivisin huomioiden kotihoidon resurssit, työtilanteet ja tasapuolisuuden asiakkaiden kesken. Ulkoilua järjestettäessä ja toteutettaessa otetaan huomioon olosuhteet ja turvallisuustekijät. Ulkoilussa auttavat myös omaiset, vapaaehtoisjärjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. 7

9 Tuen tarve kodin hoitamisessa Kotihoito huolehtii käynneillä seuraavista asioista, jos asiakas ei terveydentilan heikkenemisen vuoksi itse kykene: - astioiden tiskaaminen - keittiön pöydän ja vapaiden tasojen siistiminen - irtoroskien ja tahrojen poistaminen lattialta, roskapussin vieminen - jääkaapin siistiminen, vanhojen ruokien poistaminen - vuodevaatteiden vaihtaminen tarvittaessa tai vähintään x 1/kk ellei sitä ole jo liitetty yksityisen palveluntuottajan tekemään siivoukseen - wc:n siistiminen - maaseutualueilla kodin lämmittäminen, puunkanto ja likasankojen tyhjentäminen. Toimet tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa huomioiden kuntoutumista edistävä työote ja asiakkaan oma osallistuminen tehtävien suorittamiseen mahdollisuuksiensa mukaan. Kotihoidon osallistumisesta kodinhoidollisiin tehtäviin sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotihoidon tehtäviin ei sisälly kodin ja vierailijoiden jälkien siivoaminen. Jos kotona asuminen tai sairaalasta kotiutuminen edellyttää kodin perussiivousta tai hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevaa asiakasta uhkaa häätö siivottomuuden takia, eikä hänellä ole mahdollisuutta hankkia siivousta omin varoin, voidaan neuvotella sosiaalityöntekijän kanssa siivouksen järjestämisestä yksityiseltä palveluntuottajalta. Tuen tarve vaatehuollossa Asiakkaan pyykkihuolto järjestetään ensisijaisesti yksityisen pesulapalvelun kautta. Silitys, mankelointi, vaatteiden käsin pesu, mattojen, verhojen yms. pesut ohjataan lähipiirille tai yksityiselle palveluntuottajalle. Asiakkaan käyttövaatteista koostuvat pyykit laitetaan poikkeustapauksissa peseytymään asiakkaan omaan/taloyhtiön pesukoneeseen asiakkaan omalla vastuulla hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunniteltujen käyntien yhteydessä, jos asiakas itse, hänen omaisensa tai yksityinen palveluntuottaja eivät siihen pysty tai pesulapalvelut eivät ole mahdollisia. Asiasta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Maaseutualueilla kotihoito kuljettaa pesulaan lähtevät pyykit pesulan auton hakupisteeseen. Tuen tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa Kauppa-asiat: ruoka ym. päivittäistavarat hoidetaan ensisijaisesti asiakkaan, hänen omaisten, lähipiirin, yksityisen palveluntuottajan tai kotihoidon tukipalveluiden kauppapalvelun toimesta. Kotihoito toimittaa tarvittaessa puutelistan kauppapalveluun. Maaseutualueilla tehdään kauppakassien toimitus kotiin kotihoidon toimesta yhteisesti sovitusta paikasta. 8

10 Raha-asiat: kotihoidon henkilöstö ei hoida asiakkaan raha-asioita, ei käsittele käteistä rahaa ja eikä käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha-asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin. Tarvittaessa asiakkaalle haetaan edunvalvoja raha-asioiden hoitamiseksi. Lääkkeiden jakaminen: Asiakkaan lääkehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti koneellisen annosjakelun piiriin, mikäli annosjakelun kriteerit täyttyvät. Lääkkeet toimitetaan kotihoidon toimesta asiakkaan kotiin kotihoidon kilpailuttamasta sopimusapteekista. Asiakas maksaa itse lääkkeensä ja annosjakelupalkkion maksaa kunta. Annosjakeluasiakkaille apteekissa tapahtuu myös reseptien uusiminen ja lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistaminen. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kriteerit: - asiakas täyttää säännöllisen kotihoidon asiakkuuskriteerit - asiakaan toimintakyky on heikentynyt korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi - asiakkaalla on säännöllinen ja pysyvä lääkitys, jonka toteuttamisesta asiakas ei itsenäisesti selviydy - asiakaan lääkkeet soveltuvat annosjakeluun - jos asiakkaalla on vain muutama lääke (1-4), lääkkeiden koneellista annosjakelua ei pääsääntöisesti aloiteta. Asiakkaan palveluaikaan lisätään lääkehoidosta kertyvää aikaa: - 30 min/vko, normaali lääkitys maksimissaan 10 säännöllisesti käytettävää lääkettä - 45 min/vko, vaativa lääkitys yli 10 säännöllisesti käytettävää lääkettä - 60 min/vko, extra vaativa erityislääkitys, runsaasti lääkkeitä ja annostus kerrat yli 4/vrk. Saattaja-apu: ensisijaisesti saattaja-apu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Kotihoito avustaa tarvittaessa vapaaehtoisen saattajan tilaamisessa tai saattajapalvelu voidaan järjestää kotihoidon maksullisena tukipalveluna. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisia, läheisiä tai muuta tahoa, joka voisi hänen kanssaan käydä vaateostoksilla, voi kotihoidon työntekijä auttaa asiakasta vaatehankinnoissa (kuntoutumista edistävä työote). Kotihoidon henkilöstö ei kuljeta asiakkaita omilla autoillaan. Asiakkaan kanssa asioitaessa käytetään taksia tai julkista liikennettä, jonka asiakas maksaa. Sairaanhoidolliset tehtävät Kokonaisvaltainen kotihoito sisältää myös sairaanhoidollisia tehtäviä, ohjausta ja voinnin seurantaa. Asiakkaan hoito toteutetaan lääkärin antamien määräysten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty koulutukseen perustuvat vastuut ja luvat lääkehoidon toteuttamisesta. Asiakkaalle on mahdollisuus saada tilapäistä tai säännöllistä sairaanhoidon palvelua. 9

11 Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi: - lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta, kuurilääkkeet, injektiot - haavahoito, avannehoito - katetrointi / kestokatetrit - kivunhoito, terveydentilan seuranta ja arviointi - toteutetun hoidon vaikutusten ja voinnin seuranta - muistisairauksien alkututkimukset - suoniverinäytteen otto, jos asiakas ei pääse terveydentilansa vuoksi julkisella kulkuneuvolla/taksilla näytteenottokeskukseen, vienti lähimpään näytteiden vientipaikkaan sekä informointi asiakkaasta tuloksista. Sosiaalinen kanssakäyminen Muut tehtävät Kotihoidon työntekijät edesauttavat asiakkaan yhteydenpitoa omaisiin ja ystäviin sekä ohjaavat ja kannustavat asiakasta osallistumaan päiväkuntoutukseen, erilaisiin tapahtumiin sekä avustavat niiden järjestelyissä. Omaisten tai läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen asiakasta hoitavalle kotihoidon tiimille, jos he ovat asiakkaan luona pidemmän aikaa tai esim. iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tällöin vältytään tarpeettomilta kotihoidon käynneiltä. - asiakkaan postit haetaan laatikosta, ellei hän itse kykene. Postin avaamisesta sovitaan asiakkaan kanssa ja kirjataan asia hoito- ja palvelusuunnitelmaan - lumet luodaan rappusilta ja kulkuväylältä siltä osin kuin se on välttämätön liikkumisen kannalta - huolehditaan, että palovaroitin, häkävaroitin ja turvapuhelin ovat toimintakunnossa testaamalla laitteet 1 x kk, jos asiakas tai omainen eivät tee sitä - asiakasta avustetaan ja opastetaan sellaisten teknisten apuvälineiden käytössä, jotka turvaavat kotona selviytymistä - avustetaan ja opastetaan kotona selviytymistä turvaavien apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden hankinnassa ja käytössä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kotihoidon fysioterapeutin kanssa - huolehditaan mahdolliset asiakkaan asunnonmuutostyöt - asiakasta opastetaan ja avustetaan etuuksien anomisessa (esim. hoitotuki, asumistuki). KOTONA ASUMISTA TUKEVAT MUUT PALVELUT Kotiin kuljetettu ateriapalvelu Ateriapalvelu on tarkoitettu kotona asuville iäkkäille henkilöille, jotka eivät kykene sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi valmistamaan aterioitaan, eivätkä kykene myöskään ruokailemaan kodin ulkopuolisissa ruokailupaikoissa. Säännöllisen ateriapalvelun myöntäminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja kotiin kuljetettujen aterioiden vähimmäistilausmäärä on vähintään kolme ateriaa viikossa. Toimintakyvyn muuttues- 10

12 sa ateriatilausten määrää voidaan vähentää ja /tai lisätä, tai ateriapalvelu voidaan päättää. Ateriapalvelusta tehdään palvelu- ja maksupäätös. Palvelukeskusateria Turvapalvelu Kylvetyspalvelu Seurantasoittopalvelu Saattajapalvelu Palvelukeskusateriat on tarkoitettu palvelukeskuksissa ja pienryhmäkodeissa asuville. Ateriapakettiin kuuluu joko kaikki päivän ateriat tai vain sovitut ateriat. Palvelusta peritään maksu. Turvapalvelun myöntäminen edellyttää palvelutarpeen arviointia. Turvapuhelin lisää kotona asumisen turvallisuutta. Puhelimen avulla saa turva-auttajan apua, jos sairaus tai toimintakyvyn vajaus aiheuttaa äkillisen avun tarpeen, esim. kaatumistilanteessa. Asiakkaalla tulee olla lankaliittymä tai gsm-liittymä, jotta turvapuhelin voidaan asentaa. Kotihoito asentaa turvapuhelimet ja vastaa hälytyksiin kaikkialla muualla paitsi Joensuun keskusta-alueella ja sen ympäristössä, jossa tehtävät hoitaa kaupungin ostopalvelutuottaja. Palvelusta peritään maksu. Kylvetyspalvelu on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, joilla ei ole omassa kodissaan peseytymismahdollisuutta ja tarvitsevat hoitajan apua peseytymisessä. Palvelusta peritään maksu. Seurantasoittopalvelu on tarkoitettu asiakkaille, joiden voinnin seuranta tehdään soittopalveluna. Palvelusta peritään maksu. Saattajapalvelu on tarkoitettu kotona asuville iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat saattajan apua esim. lääkärissä tai laboratoriossa käyntiin. Palvelusta peritään maksu. Päiväkuntoutuksen palvelut Päiväkuntoutus (maksullinen) ja sosiokulttuurinen toiminta (maksuton) ovat tarkoitettu iäkkäille kotona asuville henkilöille. Päiväkuntoutuksen palveluilla vahvistetaan toimintakykyä ja tuetaan itsenäistä selviytymistä arkielämässä. Maksullinen päiväkuntoutus edellyttää toimintakyvyn arviointia. Ikäneuvola Ruorin palvelut On tarkoitettu yli 65-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä. Tehtävänä on hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, sekä terveyttä ja ikääntymistä koskevan tiedon jakaminen. Palvelusta ei peritä maksua. 11

13 Seniorineuvonta Ankkurin ja palveluohjauksen palvelut Ikäihmisten Seniorineuvontaan voivat ottaa yhteyttä kaikki, jotka haluavat tietoa kaupungin, yksityisten ja järjestöjen tarjoamista palveluista. Tietoa saa mm. kotiin annettavista palveluista, harrastus-, ja virkistystoiminnasta sekä taloudellisista etuuksista. Neuvonnassa autetaan asiakasta löytämään hänelle sopivat yksilölliset vaihtoehdot ja ohjataan tarvittaessa palveluohjaukseen tarkempaa hoito- ja palvelutarpeen arviointia sekä palvelujen myöntämistä varten. Seniorineuvontaan voi soittaa tai tulla käymään ilman ajanvarausta. Neuvonta ja palveluohjaus ovat asiakkaille maksuttomia. Palvelujen tarpeen selvittely alkaa yhteydenotolla Ankkuriin. Palveluohjauksen työntekijät tekevät myös kotikäyntejä. 12