SANOMALEHTI KARJALAISEN PRINTTI- JA SÄHKÖISTEN MEDIOIDEN SEURAAMINEN POHJOISKARJALAISTEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANOMALEHTI KARJALAISEN PRINTTI- JA SÄHKÖISTEN MEDIOIDEN SEURAAMINEN POHJOISKARJALAISTEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Paula Immonen SANOMALEHTI KARJALAISEN PRINTTI- JA SÄHKÖISTEN MEDIOIDEN SEURAAMINEN POHJOISKARJALAISTEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA Opinnäytetyö Tammikuu 2010

2 2 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2010 liiketalouden koulutusohjelma Karjalankatu JOENSUU p. (013) Tekijä Paula Immonen Nimeke Sanomalehti Karjalaisen printti- ja sähköisten medioiden seuraaminen pohjoiskarjalaisten opiskelijoiden keskuudessa Toimeksiantaja Sanomalehti Karjalainen Oy Tiivistelmä Markkinonnilla on suuri vaikutus yrityksen myyntiin, myynninedistämiseen, tulokseen ja imagoon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten pohjoiskarjalaiset opiskelijat seuraavat Sanomalehti Karjalainen Oy:n printti- ja sähköisiä medioita, etsiä tuotteista mahdollisia ostopäätöksen ja käytön estäviä epäkohtia sekä tehdä kehitysehdotuksia ongelmakohtiin liittyen. Opinnäytetyön teoriaosassa keskitytään markkinointiin, segmentointiin, ostopäätökseen vaikuttaviin tekijöihin sekä opiskelijoihin ja nuoriin osana asiakaskuntaa. Tutkimus suoritettiin sähköpostin välityksellä lähetettynä kyselylomakkeena. Tutkimuksen otoksena oli 1000 Pohjois-Karjalassa sillä hetkellä opiskelevaa opiskelijaa. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 22,1 prosenttia. Tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä paperiseen Karjalaiseen. Verkko-Karjalaisen käyttöaste opiskelijoiden keskuudessa oli erittäin pieni ja se saikin osakseen paljon erilaisia kehitysehdotuksia. Myöskään opiskelijoiden hintamielikuva ja lehden todellinen hinta eivät kohtaa. Lehteä pidettiin kalliimpana kuin mitä se todellisuudessa on, ja tähän epäkohtaan kehotetaan kiinnittämään huomiota jatkotoimenpiteissä. Ilmoituksista kysyttäessä opiskelijat kertoivat varsin tarkasti minkätyyppisistä ilmoituksista he ovat erityisesti hyötyneet. Kieli suomi Asiasanat markkinointi, segmentointi, ostopäätös, sanomalehti Sivuja 60 Liitteet 4 Liitesivumäärä 10

3 THESIS January 2010 Degree programme in Business Economics Karjalankatu 3 FIN JOENSUU FINLAND Tel. (013) Author Paula Immonen Title Sanomalehti Karjalainen s print- and electronic media: North Karelian students as readers Commissioned by Sanomalehti Karjalainen Ltd. Abstract Marketing can have a considerable impact on a company s sales, promotional action, results and image. The purpose of this thesis was to determine how much North Karelian students read the print- and electronic media that Sanomalehti Karjalainen Ltd. offers, to find out possible faults that may prevent the decision to purchase and/or use and also to make development proposals that concern these faults. The theoretical part of the thesis focuse on marketing, segmentation, reasons of the decision to purchase, and also on students and young people as customers. The research was conducted as an electronic questionnaire sent via . The sample was 1000 North Karelian people who were students at that time. The response rate was 22,1 percent. According to the results, students are mostly satisfied with the paper version of Karjalainen. The utilization rate of Web-Karjalainen is very small and it received many different kinds of development proposals. In addition, the price image and the real price do not match in the eyes of the students. Karjalainen was thought to be more expensive than it really is, and the company is advised to notice this fault and take further measures. The respondents also told very precisely what kinds of advertisements they have especially been able to benefit from. Language Finnish Keywords Marketing, segmentation, decision to purchase, newspaper Pages 60 Appendices 4 Pages of Appendices 10

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Toimeksianto Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön tavoitteet ja menetelmät Opinnäytetyön rakenne Toimeksiantajan esittely NUORET ASIAKASKUNTANA JA MARKKINOINNIN KOHTEENA Nuoret sanomalehtien lukijoina Nykypäivän markkinointi Taantumavaiheen markkinointi Nykypäivän toimivimmat markkinointistrategiat Kohdistaminen Asemointi Erottuvuustekijät, erilaistaminen ja brandilupaus OSTOPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kohderyhmät Tarve Nuoret Rationaalinen kuluttaja Opiskelijat Imago Hinta SANOMALEHTI KARJALAINEN OY:N PRINTTI- JA SÄHKÖISTEN MEDIOIDEN SEURAAMINEN POHJOISKARJALAISTEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA Opinnäytetyön menetelmien valinta Kysely aineistonkeruun menetelmänä Otos ja kyselyn lähettäminen Reliabiliteetti ja validiteetti Analyysi Perustietoa tutkimuksesta Tutkimustulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Tulkinta ja johtopäätökset Toimenpiteet Tavoitteet ja kasvu LÄHTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tutkimuslupa Kyselylomakkeen saate Kyselylomake Muiden lehtien lukeminen

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Opinnäytetyöni on nimeltään Sanomalehti Karjalaisen sähköisten ja - printtimedioiden seuraaminen pohjoiskarjalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Opinnäytetyötutkimuksen toimeksiantajayrityksenä toimii Sanomalehti Karjalainen Oy. Toimeksianto opinnäytetyölle tuli kesäkuussa Varsinainen opinnäytetyötutkimuksen teko alkoi kuitenkin vasta syksyllä Sähköinen kyselylomake lähetettiin kohdejoukolle lokakuussa Kysely suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselynä. Sähköisiä kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 1000 kpl joista 500 kappaletta lähetettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja, josta toiset 500 kappaletta Joensuun Yliopiston opiskelijoille. Tutkimustulokset luovutettiin toimeksiantajayritykselle vuoden 2008 loppuun mennessä. 1.2 Opinnäytetyön taustaa Yrityksen markkinointia suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee ottaa huomioon eri asiakassegmentit. Markkinointitoimenpiteitä on monenlaisia, mutta kaikkia niitä suunniteltaessa tulee kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon ajankohta, tarpeet, kohdejoukolla käytettävissä olevat varat, tuotteen/palvelun imago, kilpailukyky ja tekniset tiedot muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna sekä tuotekehitys. Nuoret ja opiskelijat ovat kohderyhmänä erityisen haastava joukko. Nuoriso eli alle 25-vuotiaat ovat yleensä muita ikäryhmiä nopeammin perillä uusista tuotteista ja palveluista. Tällä ikäryhmällä on yleensä myös muita ikäryhmiä vähemmän rahaa käytössä. Kaikesta tästä huolimatta nuorissa piilee potentiaalinen asiakaskunta tulevaisuutta ajatellen.

6 6 1.3 Opinnäytetyön tavoitteet ja menetelmät Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miksi Pohjois-Karjalassa opiskelevat opiskelijat eivät tilaa Sanomalehti Karjalaista. Pääongelmana oli, miksi opiskelijat eivät tilaa Karjalaista, ja tätä tukevat alaongelmat olivat tuotteen hinnan, kiinnostavuuden ja imagon selvittäminen. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa toimeksiantajayritykselle vastauspaketti otantaryhmän mielipiteistä ja kehitysehdotuksista Sanomalehti Karjalaista kohtaan. Näihin aihealueisiin johdattelevassa teoriaosiossa keskityttiin markkinoinnillisiin näkökulmiin, kuten erilaisiin markkinointistrategioihin ja ostopäätökseen vaikuttaviin tekijöihin. 1.4 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on jaettu kahteen osioon: teoriaosaan ja tutkimusosaan. Teoriaosan lähteenä on käytetty alaan soveltuvaa kirjallisuutta. Teoriaosa alkaa luvusta 2, minkä aiheena ovat opiskelijat ja nuoret asiakaskuntana. Luvussa käsitellään opiskelijoita omana osanaan Sanomalehti Karjalaisen tilaajakuntaa sekä nuoria yleensä sanomalehtien lukijoina. Luvun 3 aiheena on mitä markkinointi oikeastaan on sekä syvennytään tarkemmin markkinoinnin haasteisiin, erilaisiin vallalla oleviin markkinointistrategioihin, markkinoinnin kohdistamiseen ja erottuvuustekijöihin. Luvussa 4 keskitytään siihen, mitkä eri osa-alueet vaikuttavat asiakkaan ostopäätöksen tekemiseen. Yksi luvun pääteemoista on segmentoinnin ja asiakastietojen keruun merkitys yritykselle sekä ihmisen perusominaisuuksien vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen. Luvusta 5 alkaa opinnäytetyön tutkimusosa, jossa käsitellään opinnäytetyön menetelmälliset valinnat, tutkimustulokset ja johtopäätökset. Aivan raportin lopussa on liitteitä, muun muassa kyselolomake ja sen mukana kohderyhmälle mennyt saate.

7 7 1.5 Toimeksiantajan esittely Sanomalehti Karjalainen Oy Sanomalehti Karjalainen on yksi Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj konsernin tytäryhtiöistä. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj on viestintäalan konserni, joka toimii tytäryhtiöidensä myötä myös lehti-, tarra- ja kirjapainoalalla. (Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Pohjois-Karjalan maakuntalehti Sanomalehti Karjalainen on Suomen 11. suurin sanomalehti kappaleen levikillään. Lehti on ilmestynyt jokapäiväisenä vuodesta 1955 saakka. (Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Toimeksiannon tälle opinnäytetyölle antoi tilausmarkkinointiosaston esimies, levikkijohtaja Voitto Kukkonen. Tilausmarkkinointiosasto huolehtii Karjalaisen tilaajien asiakaspalvelusta, jakelusta ja tilausmarkkinoinnista. 2 NUORET ASIAKASKUNTANA JA MARKKINOINNIN KOHTEENA 2.1 Nuoret sanomalehtien lukijoina Sanomalehtien lukeminen suomalaisten nuorten keskuudessa on muuttunut radikaalisti vuosien välillä. Vaikka suomalaiset nuoret ovatkin kansainvälisesti vertailtuna maailman aktiivisimpia sanomalehdenlukijoita, luki vuonna 1999 sanomalehteä enää päivittäin vain 41 % nuorisosta, kun vastaava luku oli vuonna 1985 jopa 74 %. (Kotilainen, Hankala, Kivikuru, 1999, ) Näin radikaalia muutosta vauhdittaa tietenkin koko ajan kehittyvä maailmamme. Internetin tulo ja yleistyminen 1990-luvun puolivälin jälkeen on mullistanut sekä

8 8 ihmisten käyttäytymisen että ajankäytön. Vapaa-ajankäytöstä kamppailevat monet eri viestimet, etenkin nopeat viestimet kuten Internet, matkapuhelimet, tv ja radio, joilla informaatiota voidaan siirtää, levittää ja päivittää nopeasti. Sanomalehtien kautta päivän uutiset saadaan vasta seuraavana aamuna. (Kotilainen, Hankala, Kivikuru, 1999, 150.) Ei ole kyse siitä, että sanomalehti ei olisi nuorten mielestä kiinnostava viestin. Sanomalehteä pidetään edelleenkin nimenomaan aikuisten tiedonhankinnanvälineenä, josta haetaan tietoa ajankohtaisista mailmaa koskevista asioista. Sanomalehtiä käytetään yhä yleisesti myös kouluissa ja oppilaitoksissa opetusvälineinä, joten sanomalehden käytön opettamista ei jätetä pelkästään vanhempien ja nuoren itsensä opeteltavaksi. (Kotilainen, Hankala, Kivikuru, 1999, 150.) Vaikka nuorten kulutustottumukset ovatkin muuttuneet radikaalisti siinä missä muilla ihmisillä, vuoden 2005 Nuorisobarometrin mukaan nuoret arvioivat kuluttavansa rahaa sanoma- ja aikakausilehtiin ikäisiinsä keskiarvokuluttajiin nähden joko keskimääräisesti, vähemmän tai ei lainkaan. Samaisen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät mielestään toisiinsa nähden paljon enemmän rahaa esimerkiksi harrastuksiin, liikenteeseen ja viihde- ja elektroniikkalaitteisiin. (Autio, Paju, 2005.) Sanomalehtien perusolettamukseen kuuluu se, että sanomalehti on nykyisistä viestimistä se vanhin mahdollinen. Sanomalehti on tiedonhankinnan väline, josta haetaan asiallista ja ajankohtaista tietoa maailman asioista. Vielä luvulla Suomessa pelättiin sanomalehtien ja etenkin puoluelehtien turmiollisesta vaikutuksesta nuorisoon. Nuoria on kuitenkin aina kiinnostanut lehdet, sen vuoksi lehdistöstä katsottiin viisaammaksi opettaa nuorisoa kriittisiksi lehtien lukijoiksi luvulle tultaessa ei enää aikoihin olla oltu huolissaan sanomalehtien turmiollisesta vaikutuksesta nuorisoon, mutta pitäisikö olla? Saako sanomalehdet sisältää kaikkia nykymaailman osa-alueita käsitteleviä artikkeleja ottaen huomioon myös sen, että sanomalehtiä lukevat opetus- ja harjoittelumielessä myös ala-asteikäiset sekä kiinnostustaan ruokkivat murrosikäiset nuoret? Ovatko sanomalehdet menettäneet alkuperäisen

9 9 merkityksensä ajankohtaisten uutisten tiedottajina ja menneet enemmän aikakauslehtimäisiin saappaisiin viihteellisenä ja viihdyttävänä kokonaisuutena? (Kotilainen, Hankala, Kivikuru, 1999, ) Mitä sanomalehtiin ja niiden verkkolehtiin tulee, pitää muistaa mikä ero on verkkolehdillä ja verkkosivuilla. Tämän lisäksi yrityksen pitäisi myös olla selvillä omista linjauksistaan verkon hyödyntämisen suhteen. Halutaanko myydä pelkästään rauhallista hetkeä sanomalehden ja aamupalan kera tai rauhoittumista hektisen työ- ja koulupäivän jälkeen vai halutaanko tarjota reaaliajassa ilmestyvää verkkolehteä, jolloin uutiset ja artikkelit ovat luettavissa missä vaan ja kenelle vaan? Vai ovatko jopa molemmat suuntaukset vaihtoehtoja? Pitäisi myös pystyä kartoittamaan se, syövätkö vaihtoehdot asiakkaita toisiltaan. (Kotilainen, Hankala, Kivikuru, 1999, ) 2.2 Nykypäivän markkinointi Markkinoinnilla tarkoitetaan käytäntöjä, joiden avulla tutkitaan, luodaan ja aikaansaadaan arvoa tyydyttämään kohdemarkkinan tarpeita kannattavalla tavalla. Markkinoinnin avulla tunnistetaan tyydyttämättömiä tarpeita ja toiveita. Markkinoinnin avulla mitataan markkinoiden koko ja sen tarjoama tulospotentiaali. Sen avulla muodostetaan markkinasegmentit, joita yritys pystyy parhaiten palvelemaan ja suunnittelemaan niille soveltuvia tuotteita ja palveluita. (Kotler, 2005, 1.) Tärkeimpiä markkinoinnin käsitteitä ovat segmentointi, kohdistaminen, asemointi, tarpeet, halut, kysyntä, tarjoukset, brandi, arvo ja tyydytys, vaihdanta, kaupat, suhteet ja verkostot, jakelutiet, tuotantoketju, kilpailu, markkinointiympäristö ja markkinointiohjelmat. Ymmärtääkseen asiakkaiden tarpeita, arvostuksia ja käyttäytymistä markkinointitutkijat hyödyntävät toiminnassaan väestötieteitä, psykologiaa, kulttuuritutkimuksia ja yhteiskunnallisia vaikutteita. (Kotler, 2005, 1 2, 6.)

10 10 Markkinoinnin perustehtävä on luoda tarkoin määritellylle pääsegmentille tuotteita, jotka vastaavat kohdemarkkinoiden tarpeita sekä tunnistaa ihmisten vielä täyttämättömiä tarpeita ja luoda uusia ihmisiin vetoavia sovelluksia. Markkinointi ei siis luo tarpeita, vaan se täyttää niitä. (Kotler, 2005, 8, 33.) 2.3 Taantumavaiheen markkinointi Taantuman iskiessä tyypillinen yritys alkaa välittömästi leikata kuluja ja pudottamaan hintoja. Valitettavasti markkinointi on usein yksi listalla olevista kulueristä, joita pienennetään taantuman tullessa. Ei kuitenkaan voida väittää, että pelkästään markkinointikuluissa olisi ylimääräisiä kulueriä, vaan yleensä niitä löytyy koko yrityksen toimintaan liittyvistä osa-alueista. Viimeistään taantuma on oikea aika siivota paikat ja miettiä missä kohtaa yritys kuluttaa liikaa tai tekee turhaa työtä. Niinpä taantuman tullessa yrityksen kannattaisi laittaa pystyyn eräänlainen työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella yrityksen eri osa-alueita ja ehdottaa mistä kohtaa kuluja voidaan alkaa pienentämään. (Kotler, 2005, 132.) Erityisesti markkinointikustannusten kannalta tulisi käydä läpi mukaan lukien seuraavat osa-alueet: mainonta, menekinedistäminen, jakelutiet, markkinasegmentit, asiakasryhmät ja myyntialueet. (Kotler, 2005, 132.) Taantumavaiheessa asiakasta alkaa luonnollisesti myös kiinnostaa huokeammat hinnat, jolloin yrityksen kannattaa miettiä olisiko se perusteltua alentaa listahintoja vai käyttää vain tilapäisiä hinnanalennuksia tuotteiden markkinoinnissa. (Kotler, 2005, 132.) 2.4 Nykypäivän toimivimmat markkinointistrategiat Menestyvään markkinointistrategiaan kuuluu käsitteet kohdistaminen, asemointi ja erilaistaminen. Ennen riitti, kun kilpailuetua saavutettiin korkealla laadulla ja hyvällä palvelulla, koska läheskään kaikki yritykset eivät pystyneet sitä

11 11 tuottamaan. Nykyään pelkästään niitä tarjoamalla ei saavuteta kilpailuetua kilpailijoihin nähden, joten yritysten on opittava saavuttamaan kilpailuetua uusin tavoin. (Kotler, 2005, ) Philip Kotler on listannut kuusi kilpailuetua tuottavaa erilaista markkinointistrategiaa: 1. Innovatiivinen kustannusten alentaminen 2. Tuotteiden laadun kehittäminen erittäin korkealle tasolle 3. Yhteiskunnallinen tietoisuus ja vastuu 4. Elämys- ja kokemuskokonaisuus 5. Innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen 6. Markkinarakojen paikannus ja hallinta (Kotler, 2005, 42.) Markkinointijohtajan asemassa olevien yritysten tulee seurata kahta markkinoinnillista strategiaa: 1. Kasvata itse markkinoiden kokoa 2. Seuraa syntyviä innovaatioita ja ota käyttöön niistä toimivimmat (Kotler, 2005, 42.) 2.5 Kohdistaminen Ennen markkinoinnissa keskityttiin pelkästään siihen, että yritettiin koko ajan hankkia uusia asiakkaita. On kuitenkin huomattu, että uusien asiakkaiden hankkimiseen menee suhteessa enemmän aikaa ja rahaa kuin, jos yritettäisiin vain pitää kiinni nykyisistä asiakkaista. Olemme siis saavuttaneet eräänlaisen asiakkuus-ajattelutavan. (Kotler, 2005, ) Kohdistaminen näkyy eritoten markkinoinnissa, siirryttäessä massaviestinnästä yksilöllisempään, kohdistettuun viestintään. Valtaosa ihmisiin kohdistuvasta mainonnasta ei kosketa eikä kiinnosta heitä millään lailla, joten ensimmäinen

12 12 asia mihin markkinointiviestinnässä keskitytään, on kohdeasiakkaiden ja heidän mediatottumusten löytäminen. (Kotler, 2005, 49.) Markkinoita valittaessa on kuitenkin muistettava, että kannattaa valita sellainen kohderyhmä, joilla on rahaa käytettävissä. Ja ennen kaikkea kannattaa yrittää myydä tuotetta käyttäjille, ei ostajille. (Kotler, 2005, 61.) 2.6 Asemointi Kun yritys on löytänyt markkinoilla nykyisin tarjottaviin tuotteisiin ja tarjouksiin tyytymättömiä asiakkaita, valitaan tästä kohderyhmästä se markkinasegmentti, jolle uskotaan pystyttävän tekemään tarjous, josta ei voi kieltäytyä. (Kotler, 2005, ) Asemointia voi myös lähestyä arvoperusteisesti tai asiakas/tuoteperusteisesti. Arvoperusteisessa asemoinnissa on kolme periaatetta: tuotejohtajuus, operatiivinen paremmuus ja asiakasläheisyys. Toisin sanoen paras tuote, tehokkain yritys ja yritys, joka täyttää parhaiten asiakkaan toiveet. Muita asemointimahdollisuuksia ovat myös, tuote, hinta, helppo saatavuus, lisäarvoa tuottava palvelu ja asiakkaan kokemus. Parasta asemointia on se, että yritys on keksinyt jotain sellaista, mitä on vaikea lähteä jäljittelemään. Mutta on kuitenkin muistettava, että mikään asemointi ei kestä ikuisesti. Päätuotteen asemointia tulee harkita uudelleen aina, kun kuluttajat, kilpailijat, tekniikka ja talous muuttuvat. (Kotler, 2005, 6 7.) 2.7 Erottuvuustekijät, erilaistaminen ja brandilupaus Erottuvuustekijät ovat yksi kilpailukeino. Se ei tosin riitä, että yrityksellä pelkästään on erilaisia palveluita ja tuotteita kilpailijoihin verrattuna, ne pitää myös osata muuntaa lupauksista lunastettaviksi eduiksi. Erottuvuus on brändin ydin. Kaiken muun, eritoten markkinointiviestinnän tulee tukea tiiviisti brändilupauksia. Brändin ja brändilupausten pitää olla kohderyhmän

13 13 tietoisuudessa, jotta se edes on brändi. Se antaa tuotteelle merkitystä, arvolatausta ja ylläpitää mielikuvaa siitä. (Taipale, 2007, 13.) Erottuvuus kilpailukeinona ei myöskään toimi, jos yritys ei pysty kehittämään sellaisia ainutlaatuisuuden lähteitä, jotka tuottavat selkeästi paljon etua asiakkaalle. Turhien asioiden tekeminen tehokkaasti ei tuo kaivattua kannattavuutta, päinvastoin. (Taipale, 2007, 17, 24.) Erottuvuuden ja erilaistamisen keinoja ovat esimerkiksi kehittyminen, nopea toimituskyky, kehittyvä tuotedesign, vetovoimaiset tarjoukset, hyvät edut, kestävät ja molemminpuolin antoisat asiakassuhteet, hyvät tuoteominaisuudet, estetiikka, asiakkaiden toiveiden huomioonottaminen ja asiakaspalvelu. (Kotler, 2005, 52.) S-ryhmän viestinnän kehityspäällikkö Esa Hilli brändilupauksista: Ja, jos ajattelemme brändilupauksia, niin niitä varmasti voisi olla enemmänkin. Mutta kuinka monta erilaista lupausta verkostomme pystyy sisäistämään ilman, että fokus hajoaa. Toisaalta jo peruslupauksen kiteyttäminen on haaste. Tällä hetkellä suurimmalle osalle suomalaisista sitä edustaa S-etukortti, joka lupaa bonuksen. S-ryhmän brändi lupaa paljon muutakin, ja tämä meidän pitäisi entistä paremmin tuoda esiin. (Taipale, 2007, ) Kuinka erilaistaa: Tuote (ominaisuudet, toimivuus, säännöstenmukaisuus, kestävyys, luotettavuus, korjattavuus, tyyli, suunnittelu) Palvelu (toimitus, asennus, asiakkaiden opastus, neuvonta, korjaus) Henkilökunta (pätevyys, kohteliaisuus, uskottavuus, luotettavuus, vastuuntuntoisuus, viestintäkyvyt) Imago (symbolit, kirjoitettu ja nauhoitettu viestintä, ilmapiiri, tapahtumat) Kuvio 1. Kuinka erilaistaa (Kotler, 2005, 28.)

14 14 3 OSTOPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tuotekeskeisestä ajatusmaailmasta siirryttäessä asiakaskeskeisempään ajattelutapaan on huomattu, että asiakkaan ostopäätös koostuu muistakin tekijöistä kuin teknologiasta. On ymmärretty, että menetetty kauppa johtuu muistakin seikoista kuin siitä, että tuote ei ole teknologisesti tarpeeksi hyvä tai, että se on liian kallis. On huomattu, että yrityksen on tiedettävä, mitä asiakas haluaa eli kyse on asiakastarpeesta. Asiakastarve koostuu useista seikoista: asiakkaan kokema arvo ja hyöty tuotteesta sekä muut lisäarvoa ja kilpailuetua tuottavat seikat kuten luotettava ja nopea toimitus, huolto, lisäpalvelut- ja tuotteet sekä myyjän ja asiakkaan välinen ainutlaatuinen suhde. (Taipale, 2007, ) Yllättävää kyllä asiakkaalle on myös kerrottava erilaisin viestinnän keinoin selkeästi se mikä tarkalleen ottaen on asiakkaan saama hyöty yrityksen palveluista. Viestinnän laimilyöminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että asiakas päätyy kokeilemaan kilpailijoiden tuotteita ja palveluita. Viestinnällä siis pyritään vahvistamaan asiakkaan käsitystä hänen saavuttamastaan hyödystä, kun hän käyttää yrityksen palveluita. (Taipale, 2007, ) 3.1 Kohderyhmät Mainonnan personalisaatiolla tarkoitetaan kuluttajaryhmien jakamista eri kohderyhmiin. On ymmärretty, että kuluttajaryhmillä on eroja, ja, että kutakin kuluttajaryhmää tulisi lähestyä juuri heille suunnatuin viestein ja keinoin. Puhutaan siis kohderyhmäajattelusta, eli segmentoinnista. Markkinoinnissa on kehittynyt siihen pisteeseen, että mitä enemmän kuluttajaryhmästä tiedetään, sitä varmemmin tuloksin sitä voidaan lähestyä. (Puustinen, 2008, 33.)

15 15 Ennen 1990-lukua kuluttajaryhmiä määriteltiin iän, sukupuolen, ammatin tai etnisen taustan perusteella luvulla näistä edellä mainituista seikoista tuli pelkästään taustamuuttujia. Tämän jälkeen kuluttajaa alettiin tarkastella henkilökohtaisten asioiden sekä sosiaalisen identiteetin ja verkoston perusteella. Kuluttajat on jaettu eräänlaisiin elämäntaparyhmiin muun muassa vaatetuksen, musiikkimaun, urheilulajien, harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan perusteella. Näin päästään mainostajan näkökulmasta ujuttautumaan kuluttajan näkökulmaan ja päästään jyvälle kuluttajan mieltymyksistä ja tyylisuunnista luvulle siirryttäessä taas huomattiin, ettei ihminen käyttäydy aina oletetulla tavalla. Mielialat, tarpeet, erilaiset tilanteet, ympäristö ja seura alkoivat olla seuraavia kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Alettiin saada kuva vaativasta, ailahtelevaisesta ja omavaltaisesta kuluttajasta. Kuluttaja käyttää kuluttamista apuna sosiaalisen elämänsä rakentamisessa ja identiteettinsä muodostamisessa. (Puustinen, 2008, 37 39, 43.) Mainonta ei ole ainoastaan sotaa kuluttajien mielten voittamiseksi, vaan ennen kaikkea taistelua kilpailevien tuotemerkkien kanssa markkinaosuuksista. (Puustinen, 2008, 46.) 3.2 Tarve Itsensä toteuttaminen Arvostetuksi tuleminen Yhteenkuuluvuuden tarpeet Turvallisuuden tarpeet Fysiologiset tarpeet Kuvio 2. Maslowin tarvehierarkia (Pyykkö, Rope, 2003, 60.)

16 16 Maslowin tarvehierarkia on vielä tänä päivänäkin yleispätevä tarvemalli, vaikka kyseenomainen tarvehierarkiamalli on kehitetty jo 1930-luvulla. Nykyihminen pyrkii saavuttamaan perustarpeiden lisäksi myös korkeamman tason tarpeet, niin sanotut psykologiset arvostuksen tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Edellisen tason tarpeet tulee siis olla tyydytettyjä ennen kuin henkilö pystyy siirtymään tyydyttämään seuraavan tason tarpeita. Olennaisinta kuitenkin on se, että ihminen ei ikinä ole tyytyväinen nykytilaansa, vaan se pyrkii aina saavuttamaan seuraavan tarvetason, ja, että aina on tarpeita tyydytettävänä. (Rope, Mether, 2001, 62, Pyykkö, Rope, 2003, ) Tuote ei kuitenkaan itsessään ole tarve, vaan markkinoinnin avulla tuotteelle luodaan tarve. Vaikka tuote ei menekään kaupaksi ei välttämättä voida olettaa, että sille ei ole tarvetta. Saattaa vain olla, että kohderyhmän tarveperustaa ei ole löydetty ja päästy hyödyntämään niin, että tuote menisi kaupaksi. Tärkeintä on siis löytää ne tarpeet, jotka tuotteen tulee täyttää muita kilpailijoita paremmin, siinä tilanteessa, missä ihminen kokee tarvitsevansa jotain. Ihminen itse luo siis tarpeen, tuotteen tulee vain täyttää se. (Pyykkö, Rope, 2003, 62.) 3.3 Nuoret Nuoria kuluttajia pidetään usein tavoitelluimpana kohderyhmänä markkinoilla. Heidän kulutuksen katsotaan antavan mallia ja esimerkkiä niin nuoremmalle kuin vanhemmallekin väelle. Nuoria kuvataan usein sellaisena kohderyhmänä, joka on aina avoin uusille tuotteille ja ajatusmalleille. Nuoret ovat ryhmä, joka kokeilee erilaisia tuotteita ja vaihtaa tuotemerkkiä. Tämä tekee nuorista mainostajalle helpon kohderyhmän vaikuttaa. Voi myös ajatella, että vaikka nuorilla ei ole enemmän rahaa kuin seuraavalla ikäluokalla, he ovat myös kohderyhmä, joka kuluttaa enemmän kuin säästää. Nuoret ovat myös kohderyhmä, joka on tottunut mainontaan, ja, että he pitävät sen seuraamisesta sekä siitä keskustelusta. (Puustinen, 2008, ) Se, että nuoret kokeilevat ja vaihtavat käyttämiänsä tuotteita ja palveluita tekee heistä ostohalukkaan ryhmän lisäksi myös kriittisen, rationaalisen, älykkään ja

17 17 ennen kaikkea hintatietoisen kohderyhmän. Mainonnan seuraaminen ja tutkiminen voi johtaa lopulta siihen, että kuluttajasta tulee medialukutaitoinen, vähemmän heräteostoksia tekevä, harkitseva ja vertaileva kuluttaja. (Puustinen, 2008, 161.) 3.4 Rationaalinen kuluttaja Rationaaliset kuluttajat ovat usein valikoivia ja kriittisiä myös mainonnan suhteen. Heitä pidetään itsenäisenä kuluttajaryhmänä, jotka eivät ole mainostajan manipuloitavissa. He tietävät mitä he haluavat ostaa ja kuluttaa, ja mitä he tarvitsevat. Siksipä tämän ryhmän mielestä mainoksen tuleekin sisältää tarpeeksi informaatiota tuotteista, palveluista, etenkin hinnoista, hyödyistä ja eduista, joita tuotetta ostamalla saa, ja tekevät tämän perusteella ostopäätöksen. (Puustinen, 2008, 198, 202.) 3.5 Opiskelijat Opiskelijat ovat asiakasryhmänä haastava kokonaisuus. Asiakkuuden syntymistä hankaloittaa etenkin se, että opiskelijan kuukausibudjetti on rajallinen ja pieni. Sanomalehden tilaamista ajatellen opiskelijasta tekee hankalan myös se, että he ovat kokeneita sentinvenyttäjiä, joilla on hyvä sosiaalinen verkosto, ja he ovat useimmiten perillä kaikesta uudesta ja halvasta. Tämä voi kuitenkin myös olla positiivinen asia, sillä hyvä verkostoituminen tarkoittaa hyvää puskaradiota. Opiskelija-asiakasta ajatellessa tulee myös ottaa huomioon heidän elämäntilanteiden tilapäisyys ja nopea muuttuminen, tällä tarkoitan esimerkiksi käytössä olevaa rahaa, asuinpaikkakuntaa, puolisoa ja jälkikasvua. Opiskelijat ovat usein myös eteviä Internetin käyttäjiä, he yleensä löytävät sieltä kaiken haluamansa ja tarpeellisen informaation. Opiskelijan koukkuun saamiseksi jää markkinointikeinoiksi siis enää joko yltiöpäinen kiinnostus ja tarve sanomalehteä kohtaan tai heidän laajan verkoston hyödyntäminen, ihmisen perimmäisten perusominaisuuksien hyväksikäyttö, hyvä myyntityö tai vaikuttaminen opiskelijan lähimmäiseen, siihen, jolla sitä rahaa on käytettävissä eli yleensä sukulaisten vakuuttaminen lehden tarpeellisuudesta nuoren ihmisen elämään.

18 18 Kun puhun ihmisten perusominaisuuksista, tarkoitan niillä sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat taustavaikuttajia ihmisen käyttäytymiseen, jotka tulevat pintaan mahdollisuuden tarjoutuessa tai estyessä. Tällaisia ominaisuuksia ovat siis laiskuus, ahneus, mukavuudenhaluisuus, itsekkyys, kateus, pätemisenhaluisuus, yhteenkuuluvuuden tarve, uteliaisuus ja turvallisuudenhakuisuus. (Pyykkö, Rope, 2003, ) Itsekkyys Ihminen ei ajattele itseään itsekkäänä ihmisenä, vaikka sitä pohjimmiltaan onkin. Ihminen peittää itsekkyytensä sillä, että pyrkii vain pitämään puoliaan muilta itsekkäiltä ihmisiltä. Tosiasiassa ihminen kuitenkin pyrkii haalimaan itselleen erilaiset etuudet ja lahjat sen sijaan, että antaisi ne mieluummin jollekin muulle. (Pyykkö, Rope, 2003, 50.) Tähän perustuu muun muassa sellainen myyntityyli, jossa henkilö suostuttelee tuttavansa tilaamaan lehden ja saa itse siitä lahjan. Eli hankkii lehdelle asiakkaita. Itsekästä ja toimivaa. Ahneus Ihmisen ahneus korostuu myynnissä ja markkinoinnissa siten, että ihmisen mielenkiinto herää välittömästi, kun tarjoukseen liittyy jokin ilmainen lahja, arvonta tai muu mahdollisuus kylkiäiseen. Myös myynnin kannalta välttämättömät huomautukset kuten tarjous on voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää saavat aikaan ihmisissä tuotteiden hamstraamista, vaikka varsinaista tarvetta kyseisestä tuotteesta ei olisikaan. (Pyykkö, Rope, 2003, 50.) Kylkiäisen tulee kuitenkin olla sellainen, joka herättää kohderyhmässä välitöntä kiinnostusta ja haluamista, esimerkiksi uutuustuote (johon palaan tuonnempana paremmin) tai jokin todella suosittu trendituote. Opiskelijoihin kohdennettuun markkinointiin kylkijäisten tulee eritoten olla jonkinlainen todella haluttu tuote tai uutuus jostakin tunnetusta tuotesarjasta.

19 19 Mukavuudenhaluisuus Laiskuuden ja ahneuden lisäksi nykyihminen on myös mukavuudenhaluinen. Ihmisen perusajatus on, että mieluummin hänellä tulisi olla mukavaa kuin epämukavaa. Tämä korostuu erityisesti siinä, että miellyttävät ja helpot toimintamallit ovat aina suositumpia kuin raskaat ja hankalat. (Pyykkö, Rope, 2003, 50.) Mukavuudenhaluisuutta voidaan tarkastella opiskelijatodistuksen esittämistilannetta osana opiskelijatilausprosessia tällä hetkellä. Opiskelijatodistuksen esittäminen tuntui monen opiskelijan mielestä hankalalta ja vanhanaikaiselta. Miksi kukaan lähtisi hetken mielijohteesta tilaamaan Karjalaista, vaikka se olisikin helppoa ja vaivatonta, kun opiskelijatodistuksen esittäminen on niin hankalaa? Laiskuus Laiskuus merkitsee markkinoinnissa ja myynnissä sitä, että kaikki tuotteet ja palvelut tulee tarjota, myydä ja käyttää asiakkaalle mahdollisimman helposti, nopeasti ja vaivattomasti. Opiskelijoiden sanomalehden tilaamista ajatellen tämä merkitsisi sitä, että kohdejoukkoa tulee lähestyä heitä koskevalla tarjouksella, tilauksen pitää hoitua nopeasti ja vaivattomasti aivan kuten opiskelutodistuksen esittäminenkin. (Pyykkö, Rope, 2003, ) Kateus Ihminen on pohjimmiltaan myös taipuvainen kateuteen ja haluaa luonnollisesti saada samanlaisen tai mieluummin paremman ja silmäänpistävämmän tuotteen kuin esimerkiksi kaverilla, sukulaisella tai naapurilla. Ihminen pyrkii pitämään huolen siitä, ettei jää muita huonommaksi millään elämänsä saralla. Joutuessaan tähän ikävään tilanteeseen kateellinen perustelee hankkimattomuuttaan sillä, ettei haluaisikaan vastaavanlaista tuotetta. Uutuustuotteet, tuotteen koko (olipahan se lahja, auto tai vaikka asunto) ja ulkonäkö liittyvät hyvin läheisesti kateuteen ja sen herättämiseen muissa ihmisissä. Nykymaailmassa kaiken pitää olla silmiähivelevän kauniita ja

20 20 ympäristöön sulautuvia (esimerkiksi tietokonemerkit kuten Apple, pelikonsolit kuten Xbox ja erilaiset kännykkämallit). (Pyykkö, Rope, 2003, 51.) Turvallisuudentunne Turvallisuudentunne on jotain sellaista, mitä ihminen tulee ajatelleeksi vasta sitten, kun tuntee itsensä jollain tapaa uhatuksi tai haavoittuvaksi. Tähän sopii esimerkiksi terveys, joka alkaa kiinnostamaan ihmisiä vasta sitten, kun se alkaa rakoilla. Samoin kaikkia koskevat yleismaailmalliset uhat kuten esimerkiksi terrorismi kiinnostaa vasta sitten, kun jotain on tapahtunut. Tällöin tietoa tulee saada luotettavasta tietolähteestä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon eri sanomalehtien verkkosivuilla ympäri maailmaa oli latauksia USA:n iskujen jälkeen verrattuna humpuukilehtiin eli, että minkälaisesta lähteestä sitä luotettavaa ja turvallista tietoa lähdettiin hakemaan. (Pyykkö, Rope, 2003, 51.) 3.6 Imago Kaikista tärkeintä markkinoinnissa on kuitenkin luoda tuotteesta/palvelusta asiakasta houkutteleva mielikuva. Mielikuva ei saa olla negatiivinen, koska silloin se todennäköisesti estää asiakkaaksi tulemisen. Jos tuotteella ei ole vetovoimaista ja kilpailijoita houkuttelevampaa imagoa, ostotapahtumaa tuskin tapahtuu. Kyse on siis siitä, miten asiakasta houkutteleva mielikuva rakennetaan ja mihin mielikuviin imagon halutaan pohjautuvan. (Rope, Pyykkö, 2003, ) Imagon tulee ennen kaikkea olla haluttava ja uskottava. Uskottavuus on välttämätöntä markkinoitavalle tuotteelle, koska muuten sitä on erittäin hankala saada kaupatuksi. Haluttavuus taas puolestaan luo pohjaa sekä kaupanteolle että kysynnälle. Markkinoija pyrkii vaikuttamaan asiakkaan asenteisiin, tuntemuksiin ja uskomuksiin, jotta kohderyhmän mielikuva saataisiin mahdollisimman suotuisaksi yritystä kohtaan. (Rope, Pyykkö, 2003, )

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017 Aromi- lehti Lukijatutkimus 2017 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Avoimen B2B-verkkokaupan haasteet eivät ole todellisia. Webinaari Juho Putkonen & Jarkko Anttiroiko

Avoimen B2B-verkkokaupan haasteet eivät ole todellisia. Webinaari Juho Putkonen & Jarkko Anttiroiko Avoimen B2B-verkkokaupan haasteet eivät ole todellisia Webinaari 24.5.2017 Juho Putkonen & Jarkko Anttiroiko 1 Keitä me olemme? Juho Putkonen @juhoputkonen linkedin.com/in/juhoputkonen Jarkko Anttiroiko

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Tuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen

Tuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento G2 Tuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Tuotteen elinkaari Yksinkertaisesti:

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla?

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? 29.10.2014 Digiaamiainen Markkinointi lukijan näkökulmasta Lukija seuraa itseään kiinnostavia aiheita eri kanavista joukkoon

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30 Tottumukset Tarpeet ja tunteet Kontekstit Tutkimus Aikakauslehtihetki Printti & Digi Aikakausmedia & 15/30 3 Vaihe 1.1 Kvalitatiivinen Vaihe 1.2 Kvalitatiivinen Vaihe 2.0 Kvantitatiivinen Haastattelut

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Aloittelijasta Internet markkinoinnin sankariksi. Artem Daniliants / LumoLink

Aloittelijasta Internet markkinoinnin sankariksi. Artem Daniliants / LumoLink Aloittelijasta Internet markkinoinnin sankariksi Artem Daniliants / LumoLink CEO at LumoLink Verkkokauppa & Web teknologian asiantuntija 13+ vuotta kokemusta Internet liiketoiminnasta 10+ vuotta kokemusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi?

Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi? Digitaalinen markkinointi ja myynti Mitä DIVA meille kertoi? Myynnin Digiloikka, 11/5/2017 Tommi Laukkanen UEF // University of Eastern Finland Asiakkaan ostopäätösprosessi TARPEEN TUNNISTAMINEN INFORMAATION

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Toimiva verkkosivusto lehdelle Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Miksi? Tavoitteet Mitä myyt? Mitä ja miten haluat asiakkaillesi

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot