BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA Oulun yliopisto - Opetuksen kehittämisyksikkö. Aloitusseminaari KOULUTUSMATERIAALI

Transkriptio

1 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 1 BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA Oulun yliopisto - Opetuksen kehittämisyksikkö Aloitusseminaari KOULUTUSMATERIAALI

2 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 2 Lämpimästi tervetuloa Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutukseen! Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksikkö järjestää yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa lukuvuonna 2003/3004 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna -koulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on koulutusprosessin viitekehyksessä soveltaa ja kehittää kansainvälistä vertailevaa arviointimenetelmää yliopistoissa käynnistyvään opetussuunnitelmien kehittämiseen ja tutkintorakennetyöhön. Tavoitteena on myös lisätä yliopistojen tietotaitoa kansainvälisen vertailevan arvioinnin menetelmästä osana koulutuksen laatutyötä. Koulutuksessa on kolme seminaaripäivää: - Aloitusseminaari Väliseminaari Päätösseminaari Koulutus järjestetään Holiday Club Oulun Edenissä, Meri-kabinetissa, ja kunkin seminaaripäivän kesto on klo Kannattaa harkita saapumista Ouluun jo edellisenä iltana. Koulutuksen pääteemat ovat: - Tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä - Opetuksen laadunarviointi, voiko BM olla osa jatkuvaa laadunarviointia yliopistossa? - Opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa - Benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä (työkaluna opetussuunnitelmamatriisi) - Vertailevan arvioinnin harjoitustyö Osallistujat tekevät koulutukseen liittyvänä harjoitustyönään oman yliopiston tutkintorakennetyötä edistävän vertailevan arvioinnin jonkin korkeatasoisen ulkomaisen yliopiston kanssa. Osallistuja voi myös harjoitustyönään organisoida yliopistossaan eri yksiköiden avainhenkilöiden kanssa vastaavia vertailuprojekteja. Vertailu voi olla pelkästään aineistopohjaista tai se voi sisältää myös vierailuja ja yhteistyöintressejä. Koulutus on maksuton. Jokaiselle osallistujalle on varattu mahdollisuus 800 euron tukisummaan ulkomaisen vertailukumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulutus toteutetaan valtakunnallisena arviointikoulutuksena, johon otetaan 20 tutkintorakennetyön tekijää ilmoittautumisjärjestyksessä eri yliopistoista. Korkeakoulujen arviointineuvosto toivoo koulutukseen osallistuvan tutkintorakennetyön avainhenkilön jokaisesta yliopistosta. Koulutuksen laajuus on ECTS-suorituspisteinä 6-9 opintopistettä ( tuntia riippuen harjoitustyön työläydestä). Koulutuksessa käytetään ydinainesrakennetta.

3 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 3 Kouluttajana ja koordinaattorina toimii Soili Niinikoski Oulun yliopiston Opetuksen kehittämisyksiköstä. Koulutuksessa työskentelemme myös eri teemojen asiantuntijoiden opastamina. Kouluttajan yhteystiedot: Soili Niinikoski Opetuksen kehittämisyksikkö sis.posti 8 OPIN/HR 446 PL 8000, Pentti Kaiteran katu OULUN YLIOPISTO p: soili.niinikoski@oulu.fi Koulutuksen www-sivut ja kaikki materiaali löytyy osoitteesta:

4 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 4 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 03/04 syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko KURSSIN SISÄLTÖ: Tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä, opetuksen laadunarviointi, opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa, benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä, vertailevan arvioinnin harjoitustyö ENNAKKO- TEHTÄVÄ 2.9. ALOITUSSEMINAARI: ydinaines Harjoitustehtävä Vertailusuunnitelma Yhteistyöverkosto VÄLISEMINAARI: täydentävä tieto Kirjan oppimisseloste 3.5. Vertailuraportti PÄÄTÖS- SEMINAARI: erityistietämys Vertailuesitys Harjoitustyövertailu BM-oppimispäiväkirja OPPIMIS- PALAUTE

5 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 5 ALOITUSSEMINAARI ENNAKKOTEHTÄVÄ: 1. Onko benchmarking sinulle ennestään tuttu termi? Kerro oma käsityksesi siitä mitä benchmarking tarkoittaa arviointityökaluna. 2. Pohdi mikä voisi olla harjoitustyövertailukohteesi (maa, korkeakoulu) ja miksi, ja mitä haluaisit kohteestasi tietää (esim. opetussuunnitelmaan tai opetussuunnitelmaprosessiin). Palauta vastauksesi kysymyksiin VIIMEISTÄÄN pe (ehdoton max A4!) TIISTAI Johdanto Tutkintorakennetyö kansainvälisessä viitekehyksessä Kahvi Opetuksen laadunarviointi, voiko BM olla osa jatkuvaa laadunarviointia yliopistossa? Lounas Opetussuunnitelman laatu kandidaatintutkinnossa ja maisteriohjelmissa Benchmarking vertailevan arvioinnin välineenä Vertailevan arvioinnin harjoitustyön esittely Koulutuksen suorittamisen vaatimukset: - 3 seminaaria - ennakkotehtävä - harjoitustehtävä - yhteistyöverkosto - oppimisseloste - vertailuraportti - oppimispäiväkirja - palaute Koulutuksen www-sivut ja kaikki materiaali löytyy osoitteesta:

6 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 6 Tutkintorakenteiden kehitys USA Alankomaat Iso-Britannia Ranska Saksa Italia Kuusi maata ja kuusi tutkintorakennekuvausta. Nimeä oikeat. Maa uudisti laajasti korkeakoulututkintonsa, jonka toteutus alkoi 2001/02. Toinen suuri muutos on opintoviikkojen käyttöönotto. Yksi opintoviikko käsittää tietyn määrän työtä (25 työtuntia), ja opintoviikkoja kerätään tietty määrä tavoiteltavan tutkinnon vaatimusten mukaisesti. Akateeminen vuosi alkaa marraskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Tähän maahan lähtevän suomalaisen opiskelijan tulisi osata maan kieltä. Yliopistojen uusi perustutkinto on vähintään 3 vuotta kestävä ja 126 suorituspisteen laajuinen bachelor-tutkinto. Tutkinnon suorittaneet voivat käyttää joko nimikettä Bachelor tai Kandidaat. Aiemmin perustutkintona pidetystä maisteritason Doctoraal-tutkinnosta on vuodesta 2003 lähtien tulossa bachelor-tutkinnon jälkeen suoritettava jatkotutkinto. Tämä merkitsee sitä, että yliopistot voivat järjestää maisteriohjelmiin hakeutuville uuden karsinnan. Maassa on 14 yliopistoa. Tässä maassa on aina käytetty kaksiportaista tutkintomallia. Kandidaattitason tutkinto (first degree) on yleensä mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Yliopistot saavat itse päättää tutkintonimikkeistä. Korkeakouluissa ei ole yhtenäistä tapaa mitata opintoja. Usein käytetään järjestelmää, jossa 1 credit vastaa 10 tunnin työmäärää. Lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa keskimäärin noin 120 krediittiä. Perustutkintotason opintoja tarjoavia akkreditoituja oppilaitoksia on runsaat Perustutkinnon suorittamiseen vaaditaan tavallisimmin vähintään 120 krediitin opinnot eli noin 8 lukukautta. Semester-järjestelmässä opiskelija osallistuu lukukauden aikana yleensä neljälle tai viidelle kurssille. Keskiverto oppimäärä on noin credit houryksikköä lukukaudessa eli krediittiä lukuvuodessa. Krediittien laskentaperusteet voivat vaihdella korkeakoulusta riippuen. Yliopistoihin ei ole pääsykoetta. Yliopistoopinnot jaetaan kolmeen sykliin (cycle), joista jokainen muodostaa kokonaisuuden, josta opiskelija saa tutkintotodistuksen. Opinnoissa on vuosittainen karsinta, vain osa opiskelijoista pääsee etenemään seuraavalle vuodelle. Korkea-asteen opetusta tarjoavat yliopistot sekä valtion tai yksityisten ylläpitämät korkeakoulut ja oppilaitokset. Maassa myönnetään kahta erityyppistä Maisterintutkintoa; tutkimuksellinen Maisteri sekä ammatillinen Maisteri. Maassa on panostettu kansainvälisten opintokokonaisuuksien kehittämiseen. Sieltä löytyy yli 42 kansainvälisesti suunnattua opintokokonaisuutta, yli 450 uudentyyppistä BA- ja MA-tutkintoihin sovellettua kurssia, joissa opiskelukielenä on oman kielen lisäksi englanti. Opiskeluaika yliopistotasoisissa korkeakouluissa on n. 12 lukukautta tai enemmän. Maassa on 118 yliopistosektorin korkeakoulua ja yli 350 korkeakoulua, jotka ovat perinteikkäitä ja jopa vuosisatoja vanhoja.

7 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 7 KÄSITYKSIÄ BM:sta - ennakkotehtävän satoa Tämän menetelmän avulla tunnistettiin organisaatioista prosessien parhaimmat menetelmät ja toimintatavat. Korkeakoulutuksen alueella BM:a voidaan käyttää menettelyyn, jossa esim. koulutusohjelmien laadukkuutta arvioidaan rinnastamalla se tiettyyn yleiseen kansalliseen laatuluokitukseen. olen ymmärtänyt benchmarkkauksen uudistustyöksi, jossa pyritään vertailuasetelmaa hyödyntämällä siirtämään toimivaksi osoittautuneista malleja muiden käyttöön. Usko siihen, että toisen ratkaisuista voi oppia ja että nämä ratkaisut ovat siirrettävissä kulttuureista toiseen ilmenee hallinnon uudistamistyössä erityisen vahvana. Benchmarkkauksesta (esikuva-analyysistä, esikuvavertailusta) sovitaan ko. partnerin kanssa. BM perustuu luottamuksellisiin ja avoimiin suhteisiin ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Oman organisaation toimintaa verrataan toisen samantapaiseen organisaation toimintaan. Sen avulla pyritään vastavuoroisesti oppimaan toisen hyvistä käytännöistä. Ymmärrän BM:n menettelytavaksi, jossa yksikkö tai muu toimija voi saada tietoa itsestään vertailemalla omaa toimintaansa ja omia rakenteitaan (miksei myös vaikka asenteitaan tms.) sopivasti valittuun kohteeseen. Kyse on siis eräänlaisen standardin luomisesta, ettei tarvitsisi vain arvailla. Viimekätisenä tavoitteena on käyttää saatua tietoa oman toiminnan parantamiseksi. Ymmärrän BM:lla vertailuun perustuvaa arviointia. Haetaan esim. omalle yksikölle sopiva "vertainen", jonka käytänteisiin tutustutaan, verrataan niitä omiin toimintoihin ja vertailun perusteella arvioidaan omaa toimintaa sekä asetetaan toiminnalle tavoitteita. Parhaimmillaan BM on ymmärtääkseni jatkuva prosessi eikä kertaluontoinen suhmurointi. Avainasiana BM:ssa on toisista ja toisilta oppiminen. Kai siinä etsimällä etsitään hyviä ideoita toisilta. Varastamista tai yksinkertaista kopiointia se ei kuitenkaan voine olla, sillä ideat on sovitettava omaan ympäristöön. Bechmarkingia voidaan käsittääkseni käyttää varsin laajasti koulutuksen alalla.

8 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 8 TUTKINTORAKENNETYÖ KANSAINVÄLISESSÄ VIITEKEHYKSESSÄ Source: Trends III data 2003

9 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 9 ERILAISIA TUTKINTORAKENTEITA Suomalainen uusi tutkintorakenne Alla näet esimerkkejä muutamista erilailla rakennetuista tutkintorakenteista. - Mitä tutkintorakennemallia oma kansainvälinen kumppanisi noudattaa? USA, Irlanti Canada, Puola?

10 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 10 AKATEEMINEN TUTKINTORAKENNETYÖ TALOUS KULTTUURI ARVIOINTI LAATU KOULUTUS KOKONAI- SUUS TIETEELLI- SYYS

11 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 11 Peda-Forum yliopistopedagoginen tiedotuslehti 1/03

12 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 12 TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteet ja periaatteet Taustalla visio yhtenäisestä Eurooppalaisesta koulutusalueesta - Koulutuksemme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen - Pyrkimys lyhentää opiskeluaikoja, lisätä opiskelun joustavuutta, monitieteisyyttä, kv-liikkuvuutta, opintojen tunnustamista (myös kansallisesti) - Enintään vuoden siirtymäopinnot alan vaihtajalle ja ammattikorkeakoulusta jatkavalle - Sekä ylemmässä että alemmassa tutkinnossa opinnäyte ja harjoittelu - Opintoviikon tilalle tulee ECTS-yhteensopiva opintopiste: opintovuosi = 60 opintopistettä = 1600 tuntia - Toteutus alkaa Suomessa syksyllä 2005, vanha loppuu Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat - Päämääränä on ns. yhteiseurooppalainen kaksiportainen perustutkintojärjestelmä, jonka toivotaan edistävän niin kansallista kuin kansainvälistäkin liikkuvuutta Kehittämisen haasteita - Ylimitoitettu opetussuunnitelma ja yleinen sisällön runsaus - kandidaatin tutkinnon asema ja antama valmius työelämään (onko se laaja pohjatutkinto?)? - maisterin tutkinto = kapea erikoistumistutkinto? - Millä pohjatutkinnolla on mahdollista hakeutua mihinkin maisteriohjelmaan? - Maisteriohjelman käsite on vielä sekava ja ongelmallinen - Siltaopintojen suunnittelu ja ohjaus? - Opintojen ohjauksen ongelmat (riittämättömyys) - Joint ja double degree rakenteiden yleistymisen haasteet Vauhdittaako tutkintorakenteen uudistus kansainvälistymistä? - Painopiste kv-siirtymissä maisteriopintovaiheessa - Kv-koulutusohjelmayhteistyö, kahdenvälinen, monenvälinen - Monikulttuurinen opetusosaaminen, englanninkielinen opetustarjonta, maisteriohjelmat - Houkutteleeko Suomi lahjakkuuksia ulkomailta? - Tiedeyhteisö on kansainvälinen Kriittisiä huomioita - Tutkintorakenneuudistuksen päämääränä on organisoida kansainvälisiä tutkimuspohjaisia opintoja myös kanditasolla - Kandidaatin tutkinnon kehittämistä ei pitäisi unohtaa maisteriohjelmahuumassa - Huonotasoiset kanditutkinnot tuottavat huonotasoisia maisteritutkintoja

13 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 13 Tulevaisuuden näkemys - Aidosta kansainvälisestä yhteistyöstä EU jäsenten välillä - Innovatiivinen ja monitieteinen tutkimuspohjainen opetussuunnitelman ydin - Parempi opintojen ohjaus opiskelijoille - Keskeinen lähestymistapa voisi olla: benchmarkkaus ja hyvien käytänteiden vertailu Suomen suunniteltu uusi korkeakoulujen tutkintorakenne uudistuksen jälkeen

14 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 14 OPETUKSEN LAADUN ARVIOINTI, VOIKO BM OLLA OSA JATKUVAA LAADUNARVIOINTIA YLIOPISTOSSA? Asko Karjalainen

15 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 15 OPETUSSUUNNITELMAN LAATU KANDIDAATIN TUTKINNOISSA JA MAISTERIOHJELMISSA POHDI: - Miten määrittelet opetussuunnitelman? - Miten opetussuunnitelman laadun voi määrittää? - Mikä on hyvän laadun merkki opetussuunnitelmassa? - Millainen on High Quality Academic Degree made in Finland? AKATEEMISEN TUTKINNON LAADUN PERUSELEMENTIT? (Lähde: Yliopistojen mitoitusseminaari, Espoo, työpaja 2, Karjalainen&Hämäläinen)

16 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 16 TEHTÄVÄ: - Tutustu seuraaviin Laadukkaan oppimisen kriteerit alemmassa ja ylemmässä yliopistotutkinnossa (Yliopistojen mitoitusseminaari työpaja 2 raportti, Espoo). - Arvioi ryhmässä näitä alustavia hahmotelmia kandidaatin sekä maisterin tutkintojen laatukriteereistä. Tee muutos- / parannus- / kehittämisehdotuksia. LAADUKKAAN OPPIMISEN KRITEERIT ALEMMASSA JA YLEMMÄSSÄ YLIOPISTOTUTKINNOSSA YLIOPISTO-OPINTOJEN MITOITUSSEMINAARI INNOPOLI. ESPOO TYÖPAJA 2 Asko Karjalainen & Kauko Hämäläinen Työpajassa hahmoteltiin erilaisia tutkintojen laadunvarmistuksen näkökulmia ja tarkasteltiin tilannetta maailmanlaajuisesti ja Euroopan korkeakoulutusalueen kannalta. Euroopassa on pyritty hahmottamaan opetuksen toteutukseen ja sen lopputulokseen, oppimistulokseen, liittyviä yleisiä tunnuspiirteitä (esim. TEEP 2002). Tulisiko näin tehdä myös Suomessa? Soveltuvatko muualla tehdyt kriteeristöt meillä käytettäviksi? Kuinka otetaan huomioon opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt? Kuinka yksityiskohtaisia kriteeristöjä voidaan tehdä? Kuinka kriteeristöjä kehitellään ja käytetään positiivisesti siten, että niistä on todellista hyötyä akateemiselle opetukselle ja oppimiselle? Millainen on High Quality Academic Degree Made in Finland? Kaikki tiedämme intuitiivisesti, että se on jotakin, joka on korkealla sijalla kansainvälisessä vertailussa, mutta voiko laadun tuoda myös nähtäville? Suomalaisen akateemisen tutkinnon laatupiirteiden auki kirjoittaminen on nyt myös uudella tavalla välttämätöntä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ollessa jo tosiasia. Seuraavan tulossopimuskauden aikana kehitellään laajassa yhteistyössä suomalaisen korkeatasoisen tutkinnon, sekä kandidaatin- että maisteritutkinnon, laadusta kertovia ja laatua turvaavia tunnuspiirteitä. Tässä työpajassa harjoiteltiin kriteerien työstämistä. Aika luonnollisesti asetti rajoituksia työskentelylle, ja tässä yhteenvedossa työpajojen tuotoksia on käsitelty yksinkertaistaen ja syntetisoiden siten, että kriittiselle ja kehittävälle ajattelulle muodostuisi pohjaa. Kriteerityö varsinaisesti käynnistyy ensi vuoden alusta. Tervetuloa työstämään kriteereitä yhdessä jo nyt.

17 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 17 KANDIDAATIN TUTKINTO 4800 tuntia opiskelijan työtä HYVÄ SUOMALAINEN LAATUTASO LAADUKAS (TOTEUTUVA) LAADUKKAAN OPPIMISTULOKSEN OPPIMISTULOS EDELLYTYKSET 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? ALAKOHTAINEN ERITYISOSAAMINEN (SPECIAL SKILLS) Osaamista, joka on tietyn perinteisen tai monitieteisen oppiaineen sisältöjen A) ASIAOSAAMINEN (Tieteellinen, Taiteellinen, Ammatillinen) Oppiaineiden sisältöjen hallinta, tietojen hallinta B) TUTKIJAN TAIDOT Alalle ominaisten tutkijan taitojen ja työtapojen osaaminen C) AMMATILLISET TAIDOT Alalle ominaisten ammatin hallintaan liittyvien taitojen ja työtapojen hallintaa, niiden ymmärtävää osaamista. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Kaikki asiantuntijatasot ovat mukana suunnitteluprosessissa, myös opiskelijat ja tarvittavat ulkopuoliset tahot. Opiskelijoiden lähtötason heterogeenisyys otetaan huomioon. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Ydinaines on selkeästi esillä. Laitoksen oma tutkimustyö näkyy oppisisällöissä. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opettajien tulee hallita opetusmenetelmien tarkoituksenmukainen käyttö. Menetelmien tulee olla tavoitteisiin sopivia ja ymmärtävää oppimista tukevia. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Oppiaineen hallintaa tukevaa ohjausta ja tuutorointia tulee olla koko ajan saatavilla. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tavoitteet selkeästi määritelty. Tutkijat ovat mukana koulutuksen suunnittelussa. Suunnittelu tehdään koko tutkinnon tasolla, ei vain yksittäisten kurssien puitteissa. Taitojen kehittäminen on selkeästi julkituotu tavoitteissa. Taitojen omaksuminen suunnitellaan jatkumoksi, jossa mahdollistuu erikoistuminen maisteritasolle siirryttäessä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Teoria ja käytäntö on rytmitetty samanaikaisesti. Tutkijan taidot ovat laaja-alaisesti esillä opetuksessa. Opetetaan myös laitoksen oman tutkimuksen kautta. Sisällöissä laitoksen oman tutkimuksen osuus minimissään X% (alasta riippuen). 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Työtavoissa on tutkimusläheisyyttä, ne ovat monipuolisia ja tukevat itsenäistä tiedonhankintaa. Annetaan myös autenttista tutkimuskokemusta laitoksen projekteissa. Riittävästi kirjoittamista. Professorit opettavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tutkijantaitojen kehittyminen huomioidaan kurssien suoritustavoissa. Käytetään autenttista arviointia. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjaus hyvin suunniteltua ja ymmärtävään oppimiseen tähtäävää. Myös tutkijat ja professorit osallistuvat ohjaukseen. Nuorien tutkijoiden hyödyntäminen tutkijan taitojen ohjauksessa. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Ammatilliset tavoitteet on selkeästi määritelty ottaen huomioon, että tutkinnon ensisijainen tavoite ei ole työelämään siirtyminen. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä?

18 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 18 osaaminen Yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin otetaan huomioon. Mahdollisuus oman alan harjoitteluun taataan. Ammatillinen kielitaito varmistetaan. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opetuksessa käytetään soveltuvin osin alan työmarkkinoiden toimintatapoja vastaavia opetusmenetelmiä ja oppimisen arviointia (autenttinen arviointi). 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ammattikuvan selkiyttämiseen ja tulevien valintojen tekemiseen tähtäävä uraohjaus keskeistä. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. YLEINEN OSAAMINEN (TRANSFERABLE SKILLS) Osaamista, joka on yhteistä kaikkien koulutusalojen oppiaineille, ja joka on välttämätöntä sekä tieteellisen että ammatillisen toiminnan kannalta. D) TIETEELLISEN AJATTELUN TAIDOT Tieteen yleisten periaatteiden (loogisuus, analyyttisyys, kriittisyys...) ymmärtäminen ja omaksuminen oman henkisen toiminnan ohjenuoraksi E) ONGELMANRATKAISUTAIDOT Kyky, halu ja rohkeus ongelmien systemaattiseen käsittelyyn ja ratkaisuun F) TYÖNHALLINNAN TAIDOT (KRIITTISET TYÖELÄMÄTAIDOT) Eheää ja kestävää työelämän paineissa selviytyvää työminää rakentava osaaminen 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tieteellisen ajattelun keskeinen rooli näkyy selkeästi tavoitteissa. Suunnittelijat ovat itse perillä tieteellisestä ajattelusta ja sen kehittymisestä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Opiskelija perehtyy oikeisiin tutkimuksiin. Opinnoissa on selkeä tutkimuskurssi, jossa opiskellaan tieteellisen ajattelun ja työskentelyn perusasiat. Kandidaatintutkimuksessa harjoitellaan tieteellistä ajattelua. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opiskelija tekee itse tiedonhankintaa ja kirjoittaa tekstiä tieteellisin kriteerein. Opiskelija otetaan mukaan laitoksella tehtävään oikeaan tutkimukseen. Opetuksessa on seminaarityyppistä työskentelyä, jossa jokaisen on luettava, opponoitava toisten töitä ja keskusteltava tutkimuksista 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Jo opintojen alkuvaiheessa orientoidutaan oikein; olemme tiedeyhteisössä emme (ammatti)koulussa. Opettajatuutoroinnin kehittäminen, sillä opettajatuutorilla enemmän kykyä ohjata tieteelliseen ajatteluun. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Näkyy selkeästi tavoitteissa. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Tiedonhankinnan ja käsittelyn valmiuksia sisällytetään. Näillä tähdätään oman ajattelun käyttöönottoon. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Ongelmalähtöisiä työtapoja erityisesti ryhmissä tapahtuvana. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjauksen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Suunnittelu perustuu tietoon siitä, mitä työelämässä todella tehdään, mitä haasteita kohdataan. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Organisaatiokulttuurin ja työelämän toiminnan, pelisääntöjen, perustiedot. Selvennetään että opiskeluympäristö on liberaalimpi kuin työympäristö. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Konkreetteja hyvin ohjattuja kontakteja työelämään. Vierailut ja harjoittelu. Työelämäpohjaisia suoritustapoja, joissa suoritusta arvioi myös työelämän edustaja (autenttinen arviointi). 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjataan vastuuseen ja oleellisen tunnistamiseen. Työn ja levon erottaminen ja ajan hallinta keskeisiä teemoja. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee

19 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 19 G) KOMMUNIKAATIOTAIDOT Kyky viestiä (olla vuorovaikutuksessa) eri medioita käyttäen ymmärrettävällä tavalla H) SOSIAALISET TAIDOT Kyky yhteistyöhön homogeenisissa ja heterogeenisissä ryhmissä I) JATKUVAN OPPIMISEN TAIDOT Kyky ja halu kehittää omaa osaamista sekä alakohtaisten että yleisten osaamisalueiden tasolla olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tulee olla läpäisevästi ja integroivasti mukana koko tutkinnon kaaressa. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Keskeiset käsitteet ja alan terminologia tehdään tutuksi äidinkielen lisäksi myös 1-2 vieraalla kielellä. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Runsaasti kirjoittamista, esittämistä ja keskustelua. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, jossa tuetaan opiskelijan käsitystä itsestään selviytyvänä ja hyvänä opiskelijana. Muistetaan että opintojen ohjaus on kommunikaatiota opettavaa vuorovaikutusta. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus keskeistä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Kaikki oppisisällöt soveltuvat sosiaalisten taitojen opettamiseen. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Työskentelyä erilaisissa ryhmissä, monipuolisia vuorovaikutustilanteita opetukseen sisältyen. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Avoimuus, rehellisyys ja palautteen vastaanottaminen sekä sen antaminen keskeistä. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Jatkuva oppiminen hahmotetaan toimintatapana, jolle kaikki suunnittelu perustuu. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Kaikki oppisisällöt soveltuvat jatkuvan oppimisen taitojen opettamiseen. Itsetuntemus, itsearviointi, opiskelutaidot ja tiedonhankintataidot keskeisiä. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Itsetuntemuksen, itsearvioinnin, opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen sisältymistä. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjataan elämänhallintaan. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää.

20 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 20 MAISTERIN TUTKINTO 3200 tuntia opiskelijan työtä HYVÄ SUOMALAINEN LAATUTASO LAADUKAS (TOTEUTUVA) LAADUKKAAN OPPIMISTULOKSEN OPPIMISTULOS EDELLYTYKSET 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? ALAKOHTAINEN ERITYISOSAAMINEN (SPECIAL SKILLS) Osaamista, joka on tietyn perinteisen tai monitieteisen oppiaineen sisältöjen A) ASIAOSAAMINEN (Tieteellinen, Taiteellinen, Ammatillinen) Oppiaineiden sisältöjen hallinta, tietojen hallinta B) TUTKIJAN TAIDOT Alalle ominaisten tutkijan taitojen ja työtapojen osaaminen C) AMMATILLISET TAIDOT Alalle ominaisten ammatin hallintaan liittyvien taitojen ja työtapojen hallintaa, niiden ymmärtävää osaamista. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Kaikki asiantuntijatasot ovat mukana suunnitteluprosessissa, myös opiskelijat ja tarvittavat ulkopuoliset tahot. Opiskelijoiden lähtötason heterogeenisyys otetaan huomioon. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Ydinaines on selkeästi esillä. Laitoksen oma tutkimustyö näkyy oppisisällöissä. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opettajien tulee hallita opetusmenetelmien tarkoituksenmukainen käyttö. Menetelmien tulee olla tavoitteisiin sopivia ja ymmärtävää oppimista tukevia. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Oppiaineen hallintaa tukevaa ohjausta ja tuutorointia tulee olla koko ajan saatavilla. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tavoitteet selkeästi määritelty. Tutkijat ovat mukana koulutuksen suunnittelussa. Suunnittelu tehdään koko tutkinnon tasolla, ei vain yksittäisten kurssien puitteissa. Taitojen kehittäminen on selkeästi julkituotu tavoitteissa. Taitojen omaksuminen suunnitellaan jatkumoksi, jossa mahdollistuu erikoistuminen maisteritasolle siirryttäessä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Teoria ja käytäntö on rytmitetty samanaikaisesti. Tutkijan taidot ovat laaja-alaisesti esillä opetuksessa. Opetetaan myös laitoksen oman tutkimuksen kautta. Sisällöissä laitoksen oman tutkimuksen osuus minimissään X% (alasta riippuen). 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Työtavoissa on tutkimusläheisyyttä, ne ovat monipuolisia ja tukevat itsenäistä tiedonhankintaa. Annetaan myös autenttista tutkimuskokemusta laitoksen projekteissa. Riittävästi kirjoittamista. Professorit opettavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tutkijantaitojen kehittyminen huomioidaan kurssien suoritustavoissa. Käytetään autenttista arviointia. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjaus hyvin suunniteltua ja ymmärtävään oppimiseen tähtäävää. Myös tutkijat ja professorit osallistuvat ohjaukseen. Nuorien tutkijoiden hyödyntäminen tutkijan taitojen ohjauksessa. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tutkimuksellinen ammatillisuus määritelty tavoitteissa. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin otetaan huomioon.

21 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 21 osaaminen Mahdollisuus oman alan harjoitteluun taataan sekä kotimaassa että tarvittaessa myös kansainvälisessä työskentelyssä. Ammatillinen kielitaito syvennetään. Tieteellisen tiedon soveltaminen otetaan huomioon. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opetuksessa käytetään soveltuvin osin alan työmarkkinoiden toimintatapoja vastaavia opetusmenetelmiä ja oppimisen arviointia (autenttinen arviointi). 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ammattikuvan selkiyttämiseen ja tulevien valintojen tekemiseen tähtäävä uraohjaus keskeistä. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. YLEINEN OSAAMINEN (TRANSFERABLE SKILLS) Osaamista, joka on yhteistä kaikkien koulutusalojen oppiaineille, ja joka on välttämätöntä sekä tieteellisen että ammatillisen toiminnan kannalta. D) TIETEELLISEN AJATTELUN TAIDOT Tieteen yleisten periaatteiden (loogisuus, analyyttisyys, kriittisyys...) ymmärtäminen ja omaksuminen oman henkisen toiminnan ohjenuoraksi E) ONGELMANRATKAISUTAIDOT Kyky, halu ja rohkeus ongelmien systemaattiseen käsittelyyn ja ratkaisuun F) TYÖNHALLINNAN TAIDOT (KRIITTISET TYÖELÄMÄTAIDOT) Eheää ja kestävää työelämän paineissa selviytyvää työminää rakentava osaaminen 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tieteellisen ajattelun keskeinen rooli näkyy selkeästi tavoitteissa siten, että kandidaatinvaiheessa opittua edelleen syvennetään ja harjoitellaan käytännössä. Suunnittelijat ovat itse perillä tieteellisestä ajattelusta ja sen kehittymisestä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Opiskelu rakentuu oman vastuullisen tutkimustyön ympärille. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Opiskelija tekee itse tiedonhankintaa ja kirjoittaa tekstiä tieteellisin kriteerein. Opiskelija otetaan mukaan laitoksella tehtävään oikeaan tutkimukseen. Opetuksessa on seminaarityyppistä työskentelyä, jossa jokaisen on luettava, opponoitava toisten töitä ja keskusteltava tutkimuksista 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Opettajatuutoroinnin kehittäminen, sillä opettajatuutorilla enemmän kykyä ohjata tieteelliseen ajatteluun. Maisteritutkimuksen ohjauksessa pidetään esillä tieteellisen ajattelun perusasioita. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Näkyy selkeästi tavoitteissa siten, että kandidaatinvaiheessa opittua edelleen syvennetään ja harjoitellaan käytännössä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Oppisisältöjä, jotka valmentavat opiskelijaa asiantuntijana toimintaan, ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen, oman alan kehittämiseen ja itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Ongelmalähtöisiä työtapoja erityisesti itsenäiseen työskentelyyn pohjautuen. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjauksen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Suunnittelu perustuu tietoon siitä, mitä työelämässä todella tehdään, mitä haasteita kohdataan. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Valmennetaan toisaalta tiettyihin tehtäviin, mutta toisaalta valmennetaan siihen etteivät suunnitelmat välttämättä toteudu. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Konkreetteja hyvin ohjattuja kontakteja työelämään. Vierailut ja harjoittelu. Työelämäpohjaisia suoritustapoja, joissa suoritusta arvioi myös työelämän edustaja (autenttinen arviointi). 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjataan vastuuseen ja oleellisen tunnistamiseen. Työn ja levon erottaminen ja ajan hallinta edelleen keskeisiä teemoja. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä?

22 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 22 G) KOMMUNIKAATIOTAIDOT Kyky viestiä (olla vuorovaikutuksessa) eri medioita käyttäen ymmärrettävällä tavalla H) SOSIAALISET TAIDOT Kyky yhteistyöhön homogeenisissa ja heterogeenisissä ryhmissä I) JATKUVAN OPPIMISEN TAIDOT Kyky ja halu kehittää omaa osaamista sekä alakohtaisten että yleisten osaamisalueiden tasolla Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Tulee olla läpäisevästi ja integroivasti mukana koko tutkinnon kaaressa. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Vertaisvuorovaikutuksen tietoinen harjoittaminen koulutusalakohtaisten tarpeiden mukaan. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Runsaasti kirjoittamista, esittämistä ja keskustelua. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, jossa tuetaan opiskelijan käsitystä itsestään kehittyvänä tieteellisenä asiantuntijana. Muistetaan että opintojen ohjaus on kommunikaatiota opettavaa vuorovaikutusta. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus keskeistä. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Kaikki oppisisällöt soveltuvat sosiaalisten taitojen opettamiseen. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Työskentelyä erilaisissa ryhmissä, monipuolisia vuorovaikutustilanteita opetukseen sisältyen. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Avoimuus, rehellisyys ja palautteen vastaanottaminen sekä sen antaminen keskeistä. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää. 1. Mitä edellyttää opetuksen suunnittelulta? Jatkuva oppiminen hahmotetaan toimintatapana, jolle kaikki suunnittelu perustuu. 2. Mitä edellyttää oppisisällöiltä? Kaikki oppisisällöt soveltuvat jatkuvan oppimisen taitojen opettamiseen. Ajankäytön suunnittelu, oman oppimistyylin tunnistaminen, kurinalaisuus, järjestelmällisyys...uteliaisuus, intohimo ja tahto jatkuvaan kehitykseen. 3. Mitä edellyttää opetusmenetelmiltä ja työtavoilta? Itsetuntemuksen, itsearvioinnin, opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen jalostuminen ja syventyminen kohdassa 2 mainittua kohden. 4. Mitä edellyttää opintojen ohjaukselta ja tuutoroinnilta? Ohjataan oman tietotaidon ylläpitämiseen ja uudistamiseen. 5. Mitä edellyttää opetuksen arvioinnilta ja kehittämiseltä? Koulutus- ja opiskeluprosessin arvioinnin ja seurannan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä sekä laatuun keskittyvää.

23 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 23 BENCHMARKING VERTAILEVAN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Benchmarking is the systematic study and comparison of a company s key performance indicators with those of competitors and others considered best-in-class in a specific function (Dervitsiotis, 2000) is a way of comparing a product or process against others, with reference to specified standards. (Pepper, Webster, Jenkins, 2001) is the tool for educating, for communicating, for giving people the freedom to ask questions, empowering them, and building trust and loyalty. (Zairi, Leonard, 1994)... is a form of a human being's natural curiosity with which s/he explores the possibilities of cooperation and friendship. (Karjalainen, Kuortti & Niinikoski, 2002) Yllä on muutama benchmarking-määritelmä. Mitä mieltä olet niistä? Keksi oma benchmarking-määritelmä, jossa käytät sitä luonnehtivia uusia laatuyhdistelmiä ja luovia metaforia. Benchmarking on Hox! Tutustu julkaisuun Creative benchmarking Designing sustainable international cooperation in higher education.

24 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 24 CASE-ESIMERKKI: BENCHMARKING OPETUSVERTAILUN VÄLINEENÄ - Benchmarking-projekti alkoi Oulussa syksyllä Mukaan otettiin 7 Oulun yliopiston laitosta kansainvälisine kumppaneineen Tavoitteet: - saavuttaa aitoa kansainvälistä opetuksellista yhteistyötä - luoda ja kehittää edelleen uudenlaista bm-metodologiaa EXPLORATION TRADITIONAL credit point ov standard do not spy making comparative studies seeking the best practices EXPERIENCE REFLECTIVE CRITICAL CREATIVE COOPERATIVE matrix1 matrix2 having good (or bad) experiences negotiating future options Ks. Creative Benchmarking, s. 47.

25 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 25 Projektivälineet: - bm-tiimit (s. 63) - matriisit (s. 77, 86) - arviointityöpajat (s. 69) Coordinator matrix BMT Oulu TEACHING AND CURRICULUMS WORKSHOP Coordinator matrix BMTf BMT = benchmarking team f = foreign s = student BMTs Oulu Student matrix LEARNING CULTURE BMT fs Student matrix Kuvio. Bm-tiimien muodostaminen ja vastuualueet. Ks. Creative Benchmarking, s. 63. Tuloksia kolmella tasolla (s.97): - coordinator- and student- matriisit - työpajat (summary matrix 2) - jatkuva pitkäkestoinen yhteistyö Vahvuudet - arviointimatriisit - työpajojen ilmapiiri - konsulttiryhmä Haasteet - aikataulussa pysyminen - läheisissä väleissä pysyminen kumppanin kanssa - opiskelijoiden rooli

26 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 26 TEHTÄVÄ: Seuraavassa on lueteltu benchmarking-arvioinnin ominaisuuksia, joiden yhdistelmät voivat tuottaa suuria määriä muunnelmia metodologista viitekehystä varten. Testaa erilaisia yhdistelmiä (esimerkiksi kolmen tai neljän määritelmän yhdistämistä). Voit myös lisätä omia määritelmiä. - Minkälaista metodologista viitekehystä (ominaisuuksien yhdistelmää) oma benchmarking-arviointisi seuraa? - Pohdiskele myös millä tavoin vertaileva benchmarking-arviointi voisi tuottaa uutta ajattelua, ennalta arvaamattomia innovaatioita ja tulevaisuuden ennakointia? Benchmarking-arviointi voi tarkoittaa lähes mitä hyvänsä vertailevaa arviointia. Erilaisia menetelmää luonnehtivia laatusanoja ja alaluokkia löytyy kirjallisuudesta kymmeniä: (Mitä benchmarking-arviointi on? A. Karjalaisen artikkeli julkaisussa Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä ; Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.); Helsinki 13:2002; Edita) Suoritteita vertaavaa: tutkitaan oman toiminnan tasoa vertaamalla sitä yleisiin standardeihin tai benchmarkkeihin Parhaita käytänteitä omaksuvaa: identifioidaan toisten laadukkaita toimintatapoja ja sovelletaan niitä omaan organisaatioon tai toimintayksikköön Kilpailullista: etsitään itselle markkinaetua tai etulyöntiasemaa Yhteistyöhakuista: pyritään pidempikestoiseen yhteistyöhön kumppanin kanssa Yhteistoiminnallista: kootaan useampi organisaatio arvioinnin kotiryhmäksi Riippumatonta: ei luoda kontakteja kumppaniin vaan etsitään vertailutieto yleisistä lähteistä Implisiittistä: tapahtuu muun toiminnan ohessa ilman suunnitelmaa, tai vertailua ei nimitetä benchmarkingiksi Eksplisiittistä: tietoisesti suunniteltua ja organisoitua Sisäistä: oman organisaation eri osien välillä tapahtuvaa Ulkoista: haetaan kumppani tai kohde oman organisaation ulkopuolelta Panoksiin, tuotoksiin tai prosessiin tai näiden yhdistelmään keskittyvää Laadullista: pyritään nimeämään ja luokittelemaan havaintoja sanallisesti Määrällistä: pyritään ilmaisemaan havainnot ja tulokset numeerisesti Tutkimuksellista: pyritään tieteellisyyden kriteerit täyttävään vertailutietoon

27 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 27 Seikkailevaa ja kokemuksellista: ystävyysvierailuja ja tutustumiskäyntejä ilman tiukkaa tavoitetta Vertikaalista: tietyn organisaation eri tasojen toimintaprosessit kohteena Horisontaalista: tietty toimintaprosessi eri organisaatioissa kohteena Dialogista: pyritään tasavertaiseen tiedonvaihtoon ja keskusteluprosessiin Byrokraattista: vuorovaikutteisuus rajattua, tiukka virallinen protokolla Geneeristä: etsitään parhaita käytänteitä eri toimialan organisaatioista ja halutaan selvittää parhaiden käytäntöjen synnyn syyt Funktionaalista: etsitään parhaita käytänteitä saman toimialan organisaatioista

28 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 28 BM-METODI UUSI KÄYTÄNTÖ KEHITTÄMISKYNNYS VANHA KÄYTÄNTÖ MIKSI BM-METODI ON TEHOKAS VÄLINE KEHITTÄMISKYNNYKSEN YLITTÄMISEEN? MITÄ MUITA HYVIÄ VÄLINEITÄ ON OLEMASSA?

29 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 29 PARHAISTA KÄYTÄNTEISTÄ OPPIMINEN Best Practices TEHTÄVÄ. Tässä alla on bm-prosessin kuusi tärkeintä motivaatiotasoa. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen kustakin motivaatiotasosta? Täydennä kuvioita ja keskustele sitten täydentämistäsi kohdista parin kanssa.

30 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 30

31 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 31

32 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 32 VERTAILEVAN ARVIOINNIN HARJOITUSTYÖ Koulutuksen aikana suoritettava harjoitustehtävä voi olla esimerkiksi tutkintorakennevertailu. Vertailu voidaan suorittaa kokonaisuudessaan keräten tietoa internetin kautta tai siihen voi liittyä työpajatyöskentelyä (matriiseista keskustelua ja vastauksien vertailua), tapaamisia ja syvempääkin yhteistyötä ulkomaisen kumppanilaitoksen kanssa. Harjoitustehtävän tarkoituksena on perehdyttää osallistujia kansainväliseen yhteistyöhön sekä opastaa opetussuunnitelmien laadun parantamiseen vertailua hyväksi käyttäen. Monipuoliset suoritusmahdollisuudet: - paperipohjainen vertailu - face-to-face - www-vertailu - omassa yliopistossa bm-porukan organisointi - konsortio-benchmarking Harjoitustyövertailun askeleet: 1. Valitse tapa jolla suoritat vertailun: - oma vertailu a. paperipohjainen (tiedon vaihto esim. sähköpostilla) b. face-to-face (tiedon vaihto tapaamisessa/työpajassa) c. www-versio (keräät itse tietoa netin kautta) - parityö - bm-porukan organisointi omassa yliopistossa (ks. erillinen ohje) 2. Valitse oman alan kansainvälinen kumppani (jos et ole sitä jo valinnut). Kumppani kannattaa valita huolella, niin että olet esim. vierailut heidän nettisivuillaan tai ollut yhteydessä heihin suoraan, ja tiedät että kaivattua tietoa on mahdollista löytää/saada. 3. Valitse/rakenna vertailumatriisi ja mieti kysymykset huolella (mieti mihin/mistä asiasta haluaisit oppia). Toivomme, että vertailu keskittyy tutkintorakennetyöhön (opetussuunnitelmaan tai opetussuunnitelmaprosessiin). Ks. esim. opetussuunnitelmamatriisi wwwsivuilta. 4. Täydennä oma matriisi. 5. Ota yhteyttä kumppaniin / etsi tietoja kumppanistasi matriisiin. 6. Aineistopohjainen vertailu / tapaaminen / työpaja.

33 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna Analysoi mitä voit näistä tiedoista oppia ja käyttää hyväksesi 8. Yhteistyö Bm-porukan organisointi omassa yliopistossa: - Voit myös suorittaa harjoitustyövertailun kasaamalla omassa yliopistostasi noin 4-6 hengen benchmarking-tiimin suorittamaan kansainvälistä vertailua. - Toimit itse tiimin vetäjänä ja tiimi suorittaa yllä olevat vertailuaskeleet tiiminä. TEHTÄVÄ: - Kirjoita lyhyt vertailusuunnitelma (n. 2-4 sivua) ennen väliseminaaria. Palauta viimeistään maanantaina Kerro tässä vertailusuunnitelmassa ainakin (yllä kohdat 1-5): a. Kenet valitsit kumppaniksi ja miksi. b. Minkälaista vertailumatriisia käytät. Mieti mitä haluaisit kumppanistasi tietää ja oppia, valitse/rakenna itsellesi vertailumatriisi ja täydennä se sekä liitä suunnitelmaan. c. Millä menetelmällä keräsit tietoa (www-sivut, sähköposti, puhelin, tapaaminen, tavallinen posti). d. Miten kumppani reagoi yhteydenottoon. e. Tuleva aikataulu jne.

34 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 34 OPETUSSUUNNITELMAMALLIT (ks. lisätietoa Akateeminen opetussuunnitelmatyö 2003) - Huomioi työskennellessäsi kansainvälisen kumppanin kanssa mahdollisesti erilaiset opetussuunnitelmamallirakenteet tai niiden yhdistelmät. (Esim. jos korkeakoulussasi käytetään opintojaksoperusteista ops:ia, saattaa olla työlästä muuttaa sitä totaalisesti blokkiops:ksi kerralla ) - Tunnista mitä ops:ia tai niitten yhdistelmää kansainvälinen kumppanisi käyttää. OPINTOJAKSO- PERUSTEINEN OPS PERUSOPINNOT AINEOPINNOT SYVENTÄVÄT -kurssi, -kurssi, -jne. -kurssi, -kurssi, -jne. kurssi, -kurssi, -jne. esim. Suomi oppiainejakoinen PERUSOPINNOT MODULIOPS AINEOPINNOT SYVENTÄVÄT MODULI 1 1. kurssi, 2. kurssi, jne. MODULI 1 1. kurssi 2. kurssi jne. MODULI 1 1. kurssi 2. kurssi jne. MODULI 2 1. kurssi 2. kurssi MODULI 2 jne. moduli muodostaa yhtenäisen osaamisalueen, saattaa olla suoritusjärjestys MODULI 2 jne. esim. Hollanti

35 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 35 JUONNEOPS Ongelma 1 (case 1) (kurssi 1) Ongelma 2 (case 2) (kurssi 2) Ongelma 3 (case 3) (kurssi 3) JUONNE 1 (Projekti 1) X X JUONNE 2 (Projekti 2) X Jne. X opintojuonne on läpi tutkinnon kulkeva monitieteinen asiantuntijuuden kokonaisuus esim. Ruotsi BLOKKIOPS 1. SYKSY MODULI kurssi, 2. kurssi, 1. KEVÄT MODULI kurssi, 2. kurssi, 2. SYKSY MODULI kurssi 2. kurssi opinnot ryhmitellään lukukausittain, valinnaisille varattu tietty lukukausi esim. USA (semesters)

36 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 36 KANSAINVÄLISYYS YLIOPISTOISSA POHDI PARIN KANSSA: - Mitä omia kokemuksia sinulla on kansainvälisten suhteiden luomisesta? - Mitä kansainvälisyys merkitsee sinulle/laitoksellenne/yliopistollenne? - Mitä haasteita tai ongelmia kansainvälisten suhteiden ylläpitämisessä on? - Mitä lisäarvoa kansainvälisyys voi antaa?

37 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 37 TIEDEYHTEISÖN KV. KOMPETENSSIT Kansainvälinen tieteellinen ja tutkimuksellinen pätevyys Kansainvälinen status =tunnettu ja tunnustettu asema kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä Kyky verkostoitua Kyky kommunikoida vierailla kielillä Kulttuurin tuntemus Kansainvälinen orientaatio YLIOPISTON KANSAINVÄLISYYS OPISKELUN KANSAINVÄLISYYS OPETUKSEN KANSAINVÄLISYYS TUTKIMUKSEN KANSAINVÄLISYYS Kansainvälinen kommunikaatio, vuorovaikutus ja yhteistyö Yhteistyösopimukset Eurooppalaiset koulutusohjelmat Vieraskielinen (englanti) opetus ja opintokokonaisuudet Ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat Opetussisältöjen kansainvälisyys ja kansainväliset ulottuvuudet Vierailevat luennoitsijat ja opettajat Opiskelijavaihto, ulkomailla opiskelu Vieraskielinen kirjallisuus ja oppimateriaalit Vieraan kielen opiskelu Uudet kansainväliset opiskelukulttuurit ja ympäristöt Opettajavaihto Opetusmenetelmä- ja opetussuunnitelma-yhteistyö ja kv.vertailu Intensiivikurssit Suomen kieleen ja kulttuuriin liittyvä opetus Tieteenalan ja tutkimusintressien kansainvälisyys Kansainvälinen julkaisutoiminta, refereetyöskentely Yhteiset kansainväliset laitehankinnat, datapankit, rahoitushankkeet Tutkimusohjelmat Tutkijakoulut Tutkijavaihto ja post-doctoiminta Kansainväliset tutkimuskontaktit ja tutkijaverkostot Konferenssit ja tutkijatapaamiset Kansainvälisten tieteellisten organisaatioiden jäsenyys Työskentely ulkomailla ORGANISAATION KANSAINVÄLISYYS Organisaatio on tunnettu ja tunnustettu kansainvälisesti Kansainväliset ilmapiiri ja organisaatiokulttuuri Monikulttuurinen työyhteisö Kansainvälisyyttä tuetaan ja resursoidaan Penninkilampi 2001

38 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 38 TEHTÄVÄT SEURAAVALLE KERRALLE: HARJOITUSTEHTÄVÄ Mitä tiedät jonkun maan tutkintorakenteesta, opetussuunnitelmasta, sen laatimisesta tai opetussuunnitelmarakenteesta? Jos tiedät jo ennestään jonkun maan opetussuunnitelmarakenteesta jotakin, olet kenties vieraillut kyseisessä maassa tai sitten valitse maa, josta otat selvää. Tietenkin olisi hyvä jos tämä maa on sama jonka otat kohteeksesi myös vertailuun. Lähetä sivun mittainen (A4) juttu kouluttajalle mennessä. VERTAILUSUUNNITELMA Ks. ohjeet edellä. YHTEISTYÖVERKOSTO (tuo mukana 12.1.) Täydennä oma kansainvälinen yhteistyöverkostokartta. Karttaan merkitään omat olemassa olevat verkostot ja yhteydet sekä mahdolliset / tavoiteltavat kv-koulutusyksiköt eli vertailukumppanit. Yhteyksien näkyväksi tekemisessä kannattaa käyttää eri värejä jne. (esim. punasävyiset olemassa oleville ja sinisävyiset tavoiteltaville). Pistä kartta seinällesi muistuttamaan säännöllisestä yhteydenpidosta vertailukumppaniin ja tuo täydennetty kartta mukanasi väliseminaariin! BM-OPPIMISPÄIVÄKIRJATYÖTÄ ( ) Kirjoita kuukausittainen lyhyt raportti siitä mitä olet kunkin kuukauden aikana oppinut. Sisältö voi olla esim. Mitä ajatuksia koulutus on sinussa herättänyt? Mitä olet tehnyt harjoitustyövertailuasi edistääksesi? Mitä kiinnostavaa materiaalia (kirja, artikkeli) olet löytänyt aiheeseen liittyen? jne. Kultakin kuukaudelta tulisi olla noin puolen sivun mittainen oppimispäiväkirjaselostus. (Kannattaa merkitä esim. kalenteriin kunkin kuukauden viimeisten päivien kohdalle oppimispvk.) Kokonainen bm-oppimispäiväkirja palautetaan 30.5., jonka tulisi siis olla noin 5-7 sivua.