AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA. Tiivistelmä. Avainsanat: käsityötiede, ontologia, käsityökulttuuri, käsityöllinen teknologia, käsityötaito.
|
|
- Iivari Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄHDE: Kaukinen, L Ajatuksia käsityötieteen ontologiasta. Virta, A & Marttila, O.(toim.) Opettaja, asiantuntijuus ja yhteiskunta. Ainedidaktinen symposiumi Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B: 72. Turku: Turun opettajankoulutuslaitos. AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään käsityötieteen ontologisia tiedon alueita, jotka ovat välttämättömiä, jotta käsityöllisten suunnittelu- ja valmistusprosessien elementit saada kuvatuksi tieteellisen tutkimuksen lähtökohtina. Kirjoituksessa lähdetään liikkeelle perusoletuksista ja edetään yleisistä tieteellisistä viitekehyksistä substanssispesifin kehykseen. Tässä kerroksellisessa lähestymistavassa otetaan esille myös valmistusmateriaali, jonka asema on välttämätön ihmisen käsityöllisessä toiminnassa kulttuurin tulkkina. Tämä johtaa pelkistettyyn malliin, joka käsityötieteen ontologisina lähtökohtina tuo esille ihminen-materiaali-työväline suhteen eli teknologisen ulottuvuuden sekä kulttuuri-aika-paikka suhteen kulttuurisena ulottuvuutena. Malli muodostaa näistä ulottuvuuksista toisiinsa kietoutuneen viitekehyksen käsityöntekijän maailmankuvan tulkinnallisiksi lähtökohdiksi. Tässä kentässä dialogiset suhteet voivat esiintyä kaikkien mainittujen parametrien välillä. Käsityöntekijän ja tuotteen käyttäjän välinen dialogi on käsityöllisen suunnittelu- ja valmistusprosessin kannalta merkityksellinen. Kehitetyssä ajattelussa tuotteen tekijän ja käyttäjän maailmankuvat kohtaavat samankaltaisista mallinmukaisissa viitekehyksistä. Ihmisen käsityötaito kehittyy toistuvissa sisäisissä ja ulkoisissa materiaalisissa prosesseissa ja tuotteissa samanaikaisesti syntyvänä ja kehittyvänä kokemus- ja elämystietona. Avainsanat: käsityötiede, ontologia, käsityökulttuuri, käsityöllinen teknologia, käsityötaito. Tieteenalan kehittyminen Käsityötieteen piirissä on ollut nähtävissä useita pyrkimyksiä kuvata tieteenalan sisältöjä, käsitteitä ja niistä muodostuvia suhteita tieteenalalla tehtävän tutkimuksen pohjaksi. Käsityönopetuksen siirryttyä yliopistoihin 1970-luvulla (Laki 1971) muodostettiin käsityönopettajakoulutuksen tarpeisiin tieteenala ja sitä vastaava oppituoli (Asetus 1981). Nuoren tieteenalan sisältöön ovat merkittävästi vaikuttaneet tieteenalaa käynnistäneet professorit. Ensimmäisen professorin nimittäminen oli kivulloinen prosessi, sillä oikealla tavalla pätevää henkilöä ei tahtonut löytyä vaan oppituolin syntyvaiheen jälkeen kaksi henkilöä, professorit Iija Pietikäinen ja Pirkko Anttila kamppailivat nimityksestä lähes seitsemän vuotta (Pietikäinen 1999, 20). Tämä ei voinut olla jättämättä jälkiä käsityötieteen kehittymiseen. Kasvatustieteissä väitellyt Anttila on tieteenalansa tarkasteluissa pyrkinyt laajaalaisen tieteellisen taustan luomiseen (Anttila 1988,1992,1996). Sitä on pidettävä uuden tieteenalan luomisen kannalta onnistuneena strategiana, sillä alkuvaiheessa on mahdotonta tietää mihin tieteellinen tutkimus tulee suuntautumaan ja kuinka omat ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat muodostuvat. Tieteenalan kehityksen tässä vaiheessa löydettiin lukuisia yhteyksiä ja erilaisia liittymäkohtia erittäin monien tieteiden puitteissa ja ne koettiin oikeiksi tai ainakin käyttökelpoiseksi. Tälle vaiheelle oli tyypillistä, että tieteenalaa kutsuttiin monitieteiseksi ja poikkitieteelliseksi tiedon alueeksi, kun otetaan huomioon, että tutkimuskohteena oli tieteenalan oppituolin täsmennyksen mukaiset kuvaukset. Professuurin viranalan täsmennys kun kuului käsityötiede, erityisesti käsityönä tehtävien tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit.
2 Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana käsityötiede ei kuitenkaan ollut nimeltään käsityötiede vaan tekstiilioppi. Prof. Anttila koki nimikkeen liian ahtaaksi ja vaati yleisyystason kohottamista ja siitä tuloksena syntyi nykyinen tieteenalan nimike vuonna Tämän tieteenalan nimikkeen alle voisivat mahtua kaikki materiaalit ja niinpä tieteenalaa ajateltiin pitkään materiaaliin sitoutumattomana, laajana ja metatasoon pyrkivänä kaikista suunnista (Anttila 1992, 12-13). Tieteenalan toinen suuntaus, tekstiilialan tekniikan tohtoriksi väitelleen Pietikäisen johdolla, suuntautui syvällisesti tekstiileihin ja pysytteli lähemmin kuitu- ja materiaalitekniikan sekä tekstiili- ja vaatetusteknologian jalanjäljissä, vaikka perspektiivi oli suunnattu edelleen käsityötieteeseen ja käsityönä tehtävien tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosesseihin (Pietikäinen 1997,177). Kolmas käsityötieteen professori, Ulla Suojanen, hänkin kasvatustieteessä väitellyt, korosti professorikautenaan ( ) käsityötä ekologisena, esteettisenä, taloudellisena ja sosiaalisena ympäristönä. Keskeiselle sijalle nousivat kestävä kehitys ja yrittäjyysnäkökulmat. Käsityötieteen sisällä on siis lyhyen olemassaolonsa aikana on ollut nähtävissä jo selkeitä tieteellisiä suuntauksia. Seuraavana järjestyksessä on tämän artikkeli kirjoittaja ensimmäinen käsityötieteessä väitellyt professori (1996 -). Kuinka käsityötiede ja sen ontologiset kysymykset avautuvat tarkastelussani, on tämän kirjoituksen tavoite. Koska edeltäjieni ajattelu oli moneen suuntaan ulottuvaa, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin perehtyä käsityötieteessä tehtyyn tutkimukseen tutkimalla tehtyä tutkimusta (Kaukinen 1999, 60-78). Tarkastelussa olivat mukana kaikki suomalaisessa käsityönopettajan koulutuksessa tehdyt syventävien opintojen tutkielmat tieteenalan yhdeltätoista alkuvuodelta ( ). Tutkimuksen kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin grounded theoryä, jonka puitteissa analysoidun tiedon käsitteellistäminen on mahdollista erilaisten ulottuvuuksien kehittämiseen saakka.. Tutkimustuloksena käsityötieteellinen tieto voitiin tiivistää kahdeksi erilaiseksi ulottuvuudeksi, kulttuuriseksi ja teknologiseksi, joka heijasteli kuvaavasti aikaisempien professorien lähestymisiä käsityötieteisiin. Tutkimustulos oli mielenkiintoinen myös ajassa liikkuneen muun keskustelun kanssa. Tieteenaloista oli alettu keskustella tieteellisinä kulttuureina, jotka jakoivat tieteenalat kahteen tieteelliseen kulttuuriin, humanistiseen ja teknis-luonnontieteelliseen. Kysymyksenasetteluun nostettiin kysymys siitä, millainen olisi kolmas tieteellinen kulttuuri (Brockman 1995) Mitä sellainen tieteellinen lähestyminen voisi olla? (Niiniluoto 2000, 12-15). Käsityötieteellisten tutkimusten tutkiminen ja keskustelut kolmannesta tieteellisestä kulttuurista ei voinut olla osumatta käsityötieteeseen, sillä koska juuri humanistisen tiedon (kulttuurinen ulottuvuus) yhdistäminen teknistieteellisen (teknologinen ulottuvuus) tietoon oli osoittanut olevan oleellinen käsityötieteessä. Goel 1995 ja Simon 1969 ovat osoittaneet, että suunnittelussa, käsityön ja muotoilun taiteellisen (kulttuurinen ulottuvuus) ja teknisen osaamisen (teknologinen ulottuvuus) yhdistyminen asiantuntija-alueina nähdään nykyään yhtenä kognitiivisesti vaativimmista asiantuntijuuden muodoista (Seitamaa-Hakkarainen 1999, 106) Tällä kohdalla oli pakko pysähtyä miettimään kuinka käsityötiede sijoittuisi kolmannen kulttuurin tieteenä. (Kaukinen 2001, ). Käsityötieteen ontologisia lähtökohtia Pohdittavaksi jäi se, miten pitkälle ja mitä kehitettyjen dimensioiden tietoa olisi otettava mukaan, jotta oleellinen tieto seuloutuisi niin pitkälle, että mitään ei olisi otettavissa pois eikä lisättävä, jotta käsityötieteellisen tiedon olemus voitaisiin saada esiin. Näkökulma kulttuurin ontologiaan noudattelee tässä emergentin materialismin mukaista näkemystä. (Niiniluoto 1990, 11). Ensin oli luoto (Popperin 1. maailma), jossa materiaalit olivat runsaina tarjolla, sitten ihminen tuli maailmaan. Ihminen totesi
3 tarvitsevansa erilaisia tarve-esineitä ja alkoi mielessään suunnitella niitä ja suuntasi katseensa toimintaympäristöönsä ja sieltä löytyviin materiaaleihin (Popperin 2. maailma). Hän alkoi työstää materiaaleja joko käsin tai työvälinein tuotteiksi (Popperin 3.maailma). Materiaali määritteli työvälineet ja työprosessin ihmisen toiminnan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa tuotteiksi tai teoksiksi. Kun tätä käsityöllistä alkukohtaa pelkistetään, voidaan todeta, että jos materiaalia ei ole, ei ole ihmisen näkyvää aktiviteettiä käsityöllisenä toimintana eikä sitä voisi tutkia. Silloin ei työvälineitä tarvita eikä valmista tuotetta synny. Ihmisen toiminta ja materiaali ovat käsityöllisen teknologian vähin ehto. Mutta edelleen, jos ihmisen aktiviteetti ei suuntaudu materiaaleihin, ei silloinkaan synny tuotteita, vaan pellava kasvaa pellossa ja lampaat juoksevat vapaina. Käsityössä voidaan käyttää soveltuvia työvälineitä, mutta käsityö eroaa insinööritieteiden teknologioista siinä, että tavoitteena ei ole inhimillisen aktiviteetin minimoiminen materiaalisista valmistusprosesseista. Käsityöllisen prosessin ehtoja ovat siis ihmisen sisäiset ja ulkoiset prosessit, materiaali ja sen työstämiseen tehdyt työvälineet, joilla materiaali muokataan tuotteiksi sopivaa tekniikkaa käyttäen. Siinä vaiheessa, kun ihminen kuitenkin alkaa luoda jotakin, syntyy aineellisia ja aineettomia teoksia, jotka edustavat aina jotakin kulttuuria (Popperin 3. maailma). Kun aika kului ja ihmiset asettuivat paikoilleen, he muodostivat erilaisia sosiaalisia rakenteita ja instituutioita ja he muodostivat ajallis-paikallisia kulttuureja, joilla on omat filosofiansa, arvonsa, norminsa, asenteensa ja merkityksensä. Kulttuurit sisältävät myös uskonnolliset, taloudelliset ja poliittisen järjestelmät. Nämäkin ulottuvuudet siirtyivät tuotteisiin, joista ne on tunnistettavissa, jos tulkitsijan tieto ja taito riittävät tunnistamiseen. Voisimme jälleen kysyä kuinka hyvin ihmisen voi irrottaa ajasta ja paikasta sekä kulttuurista materiaalisina teoksina ja sen sisältämistä uskonnollisista, poliittisista ja taloudellisista järjestelmistä käsityön tekijänä? Täällä tuntuisi ainakin, että kulttuuri, aika ja paikka jäävän jäljelle. Kuviossa 1 visualisoidaan näiden ajatusten pohjalta käsityöllisen suunnittelu- ja valmistusprosessien olemusta pelkistetysti kahdella sisäkkäisellä kolmiolla, jossa ihminen asettuu kulttuurinsa ja materiaalisten prosessiensa keskiöön. Kuvassa esitetyillä muuttujilla voidaan olettaa olevan erilainen painotus ja ne olisi otettava huomioon keskeisinä aspekteina käsityötieteellisessä tutkimuksessa. KULTTUURI. IHMINEN AIKA PAIKKA TUOTE MATERIAALI Leena K.Kaukinen 2003 (käsityöllinen teknologia) TYÖVÄLINE Kuvio 1. Käsityöllisten tuotteiden suunnittelun- ja valmistuksen ontologisia lähtökohtia käsityötieteessä. Kuviossa 1 voidaan nähdä myös dialogisia suhteita, jossa ihmisen tekemä tuote syntyy. Jokaisessa kulmassa on ainakin viisi erilaista huomioonotettavaa dialogia, jotka voivat tulla
4 kysymykseen tutkimuksen kohteina. Tärkein dialoginen suhde, jota käsityötieteessä on tutkittu, on ollut tekijän ja kuluttajan välinen dialogi (Koskennurmi- Sivonen 1998). Silloin sekä tekijä että kuluttaja ovat molemmat samanlaisessa vuorovaikutusten kentässä eri ulottuvuuksien suhteen, jolloin tekijällä ja kuluttajalla täytyy olla riittävän yhdenmukainen sisäinen ja ulkoinen käsitys työn toteutuksesta ja lopputuloksesta, jotta tuote voidaan kokea molemminpuolisesti onnistuneeksi. KULTTUUR I TEKIJÄ AIK A MATERIAALI MATERIAALI AIK A TUOTE KULUTTAJA PAIKKA TYÖVÄLINE PAIKKA Leena K. Kaukinen 2003 KULTTUUR I Kuvio 2. Kuvio esittää käsityöllisen tuotteen tekijän ja tuotteen kuluttajan välisessä vuorovaikutuksessa vaikuttavia dialogeja kulttuurin, ajan, paikan sekä materiaalin, tekijän ja työvälineiden muodostamassa suhteessa. Kuviosta 2 voidaan havaita, että sekä käsityöntekijä että tuotteen kuluttaja ovat kommunikaatiossa suunnittelu- ja valmistusprosesseissa omien maailmakuviensa, kokemustensa ja odotustensa ehdoilla (Uotila 1996,45). Tosiasiassa tuotteen tekijä edustaa suunnittelu- ja valmistusprosessissa sisäistä ja ulkoista materiaalista dialogia sekä itsensä ja tunnetun tai tuntemattoman kuluttajan kanssa. Tällaisessa vuorovaikutuksellisessa prosessissa tekijän taidossa yhdistyvät yhtä aikaa tietty kulttuuri, ajalliset ja paikalliset vaatimukset suunnittelutehtävän esteettisiin ja teknisiin ongelmanratkaisuihin. Tekijä päättää esteettisistä piirteistä ja tulkitsee sosiaalista symbolista interaktiivista tietoa muuttaen sen visuaaliseksi muodoksi, väriksi ja materiaalirakenteeksi, päättää valitun materiaalin kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista ja yhdistää nämä proseduraaliseksi tiedoksi valmistusprosesseissa. Jokainen näistä alueista voidaan järjestää erilliseksi tieteelliseksi tutkimusalueeksi käsityötieteessä. Olisi kohdallista puhua käsityötieteistä kuin vain käsityötieteestä. Substanssispesifi tieto käsityötieteessä Edellä esitetty tieto liikkuu kuitenkin yleisillä tiedonalueilla. Näitä samoja ilmiöitä on tutkittu myös toisten tieteiden alueilla. Kulttuurista kohoavaa tietoa on tutkittu esimerkiksi kulttuuritai sosiaaliantropologiassa, taidehistoriassa ja kansatieteessä. Ihmisen kognitiiviset prosessit ja inhimillinen toiminta tunnemaailmoineen ovat olleet perinteisesti psykologian ja sosiologian tutkimuskohteita. Materiaalisten suunnittelu- ja valmistusprosessien tutkimus on ollut hyvin edustettuna taiteissa ja insinööritieteissä. Mutta tilanteessa, jossa materiaali astuu mukaan
5 tutkimukseen, se ei sulje pois yleisen tiedon tarvetta, mutta silloin sekä tutkimus, että tiedon käsittely siirtyy niin sanotulle substanssispesifille alueelle. Enää ei puhuttaisi kulttuurin, ajan ja paikan yhteydestä, vaan jos materiaaliksi valitaan tekstiili, tekstiilikulttuurista ja tekstiilihistoriallisesta ja tekstiilien etnisestä tutkimisesta. Esiin olisi nostettava tekstiilituotteet spatio-temporaalisessa kontekstissä. Käsityöllisen teknologian komponenteiksi tulevat tekstiilimateriaalit, ihmisen käyttämät tekstiilitekniikat ja niihin tarvittavat tekstiilejä työstävät koneet, laitteet ja työvälineet. Jos materiaali muuttuu, muuttuu tutkimuksen viitekehys. Käsityössä materiaali on niin hallitseva elementti, että se määrää tekniikan ja sen työstämiseen soveltuvat laitteet. Tieteellisenä tutkimuskohteena on huomattava, että jokaisella materiaalilla on erilaiset tieteelliset lähtökohdat ja ne muodostavat omia tieteellisiä tutkimusalueita, ajatellaan vaikka puuta, metallia, savea, kiveä, lasikuitua. Edellä esitetyn perusteella selkiytyy myös se, että tieto käsityötieteessä järjestyy metatasoisen tiedon lisäksi substanssispesifin tiedon mukaan eivätkä ne voi korvata toisiaan, vaikka varmaan joitakin yleistyksiä voitaneen tehdä. Tekstiilimateriaali näyttäisi olevan varsin ilmaisukykyinen materiaali, joka tekijänsä täytyy tuntea hyvin. Jokaiseen kuituun, lankaan, kankaaseen ja tekstiilirakenteeseen sisältyy informaatiota, jonka perusteella voidaan päätellä mistä kulttuurista, miltä ajalta ja paikalta tuote on lähtöisin. Samoin tekstiilituotteesta on pääteltävissä työvälineet, tekniikka ja tekijä (Kaukinen 2001, 164). Tekijän taito käsityöllisissä prosesseissa Tähän samaan ontologiseen tarkasteluun voidaan tuoda käsityötaidon tarkastelu ja sijoittaa se aikaisemmin kuviossa 1 esitettyyn viitekehykseen. Käsityötaidolla voidaan tarkoittaa tekijän psyko-motoristen ja kognitiivisten taitoja sekä kulttuurisensitiivistä ilmaisua suunnittelu- ja valmistusprosesseissa. Kuviossa 3 käsityötaito asettuu kehälle, joka on yhteydessä käsityöllisen tiedon eri kentille. aika kulttuuri paikka yksilöt, sosiaaliset yhteisöt, sosiaaliset instituutiot SISÄISET PROSESSIT TAITO prosessi ja artefakti ULKOISET PROSESSIT TAITO kognitiiviset prosessit ihmine n ihmisen toiminta teknologia materiaali affektiot KOKEMUKSELLISET PROSESSIT TAITO työväline Leena K.Kaukinen Kuvio 3. Käsityötaidon tiedolliset kentät ja käsityötaidon alueet, ihmisen sisäisinä, ulkoisina ja kokemuksellisina prosesseina, joissa tuote syntyy.
6 Johtopäätökset Käsityötiede on monitieteinen tutkimusalue, jonka tutkimuksen kohteina ovat kulttuurisen, ajallisen ja paikallisen tiedon yhdistäminen materiaaleihin, työvälineisiin ja inhimillisen toiminnan henkisiin ja fyysisiin suunnittelu- ja valmistusprosesseihin. Käsityötiede käsittelee yleistä tietoa tuotteistamisesta materiaalisena kulttuurina, mutta substanssispesifi tieto muodostuu oleelliseksi tutkimuksessa, kun tietty materiaali on valittu tuotteistukseen. Jokaisella materiaalilla on erilaiset tieteelliset lähtökohdat tutkimusalueena. Teoreettisesti voidaan osoittaa, että kulttuurin-ajan-paikan ja ihmisen-materiaalin ja työvälineen välillä on useampia dialogeja, kun tällä hetkellä on tunnistettu. Kaikkien mallissa esitettyjen parametrien välillä ovat monenlaiset dialogit mahdollisia. Oletetut dialogit kaipaavat lisää tutkimusta. Käsityöntekijän ja kuluttajan välinen vuorovaikutus on tulkittava kommunikaatioksi, jossa otetaan huomioon kulttuuri, aika ja paikka sekä ihmisten sisäiset ja ulkoiset prosessit ja affektiot sekä tuotteistamisen materiaalit ja työvälineet. Käsityötaito kehittyy tuotteistamisprosesseissa tekijän sisäisinä, ulkoisina sekä kokemuksellisina ja elämyksellisinä prosesseina kulttuurisissa ja teknologisissa ympäristöissä. LÄHTEET Anttila, P The scientific approach to the study of textiles, clothing and related arts. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 58. Helsinki: Helsingin yliopisto Anttila, P Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY Anttila, P Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Artefacta 2. Helsinki: Akatiimi Oy. Asetus Asetus Helsingin yliopiston eräistä virkajärjestelyistä /753. Brockman, C. (toim.) The Third Culture. Beyond the Scientific Revolution. New York: Simon & Schuster Kaukinen, L Dimensions of research reflected by masters thesis in textiles, clothing and craft design in Finnish universities between the years Teoksessa Porko, M. (red.) Slöjd I informationssamfundet konflikt eller konsesnsus. Arbejdseminar på slöjdhöjskolen i Esjberg 1. 3.oktober Vaasa: Åbo Akademi Kaukinen, L Craft Science as a Reflection of the Third Culture. Teoksessa: Nygren- Landgärds, C. & Peltonen, J. (toim.) Visioner om slöjd och slöjdpedagogik. Vaasa: Åbo Akademi, Kojonkoski-Rännäli, S. Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Väitöskirja. Annales Universitatis Turkuensis Serie C 109. Turku: Turun yliopisto Koskennurmi Sivonen, R Creating a Unique Dress A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. Väitöskirja. Helsinki: Akatiimi Oy Laki Opettajankoulutuslaki /844 Niiniluoto, I Maailma, minä ja kulttuuri. Keuruu: Otava Niiniluoto, I Kulttuuri: yksi, kaksi vai kolme? Tieteessä tapahtuu 2/2000. Helsinki: tieteellisten seurain valtuuskunta
7 Pietikäinen, I Käsityötieteen viitekehys. Teoksessa: Seitamaa-Hakkarainen, P. & Uotila, M (toim.) Produkt, Fenomen, Upplevelse. Proceedings of a Nordic Symposium Helsinki 7 9 November Research in Sloyd Education and Craft Science B no Helsinki: Helsingin yliopisto, Pietikäinen, I Käsityötiede valukauhassa. Teoksessa: Raunio, A-M. and Seitamaa- Hakkarainen, P. (toim.) Liitteitä Attachments. Kirjoituksia käsityötieteestä. Taitemia 16. Saarijärvi: Helsingin yliopisto and Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia, Seitamaa- Hakkarainen Suunnittelu, kognitio ja uusi tieto- ja viestintätekniikka. Teoksessa: Raunio, A-M. and Seitamaa-Hakkarainen, P. (toim.) Liitteitä Attachments. Kirjoituksia käsityötieteestä. Taitemia 16. Saarijärvi: Helsingin yliopisto and Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia Seitamaa - Hakkarainen, P The weaving-design process as a dual-space search. Väitöskirja. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Raportti no 6. Helsinki: Helsingin yliopisto. Suojanen, U From a Technical Crafts Student into a Critical One a Process of Development through Reflective Teaching. Kasvatus. Supplement 1/1993,24, Uotila, M Maailmankuvat meissä, käden työssä. Teoksessa: Heinonen, S. and Periäinen, T (toim.) Käsityö- mitä se on? Raportti tilanteesta Suomessa. Helsinki: Suomen käsityöneuvosto
AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA
1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot 8 ov
Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotMarketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.
Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen 15.12.2014 Käsityön pitäisi olla ihmisoikeus. (aivotutkija Minna Huotilainen, YLE 27.9.213)
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotPERUSOPETUKSEN YLEISTEN TAVOITTEIDEN JA TUNTIJAON UUDISTAMINEN; KÄSITYÖ
PERUSOPETUKSEN YLEISTEN TAVOITTEIDEN JA TUNTIJAON UUDISTAMINEN; KÄSITYÖ 18.11.2009 Opetushallitus Käsityökasvatuksen erikoistutkija KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, RAUMAN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS KÄSITYÖN
LisätiedotKäsityö- ja muotoiluprosessit. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto
Käsityö- ja muotoiluprosessit Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Käsityöllinen tieto massatuotannon takana Käsityötaidolla tekijä muotoilee ja muokkaa materiaalista maailmaa Design
LisätiedotOPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotKäsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)
RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,
LisätiedotKäsityötieteen opinnot
1/8 Käsityötieteen opinnot Lukuvuonna 2003-2004 käsityötieteen opetus järjestetään käsityötieteen perus-, aine- ja osittain syventävien opintojen (1.-3. vuoden opinnot) osalta 2001-2003, 2003-2005 tutkintovaatimusten
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKäsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana
Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotKäsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus
Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus koostuu Kasvatustieteen kandidaatin (180op) ja Kasvatustieteen maisterin tutkinnoista (120op).
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKäsityön lukiodiplomi. Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila
Käsityön lukiodiplomi Uudistunut käsityön lukiodiplomi 30.10.2009 Heljä Järnefelt ja Jaana Marttila Uudistustyön lähtökohtia Lukiodiplomeja suoritettu vuodesta 1995 Aika muuttuu lukio muuttuu Miten lukiodiplomi
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotJaana Saarinen RAPORTTI Muistion liite 1 Jyväskylän yliopisto
Jaana Saarinen RAPORTTI Muistion liite 1 Jyväskylän yliopisto 30.11.2005 Vuosina 1994 2004 julkaistujen kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen analyysia Kasvatustieteellisen alan tutkimuksesta voidaan
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotIhminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotKäsityö suomalaisessa muodissa
Käsityö suomalaisessa muodissa Ritva Koskennurmi-Sivonen www.helsinki.fi/~rkosken Käsityö suomalaisessa muodissa julkaisuja: Creating a Unique Dress (1998) Salonkimuoti lehdistössä (2002) Riitta Immonen
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotOpetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund
Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotJohdatus käsityötieteeseen Käsityötuotteen merkitykset 1/3 Marketta Luutonen. Marketta Luutonen KÄSITYÖTUOTTEEN MERKITYKSET
Johdatus käsityötieteeseen Käsityötuotteen merkitykset 1/3 Miten niin esineiden hämärästä? jotkut esineet ovat siinä mielessä kumeita, että ne näyttäytyvät kuin unessa. Mitä ovat perimmäiset esineet? Ahneille
LisätiedotTurvakävely pedagogisena menetelmänä
Turvakävely pedagogisena menetelmänä Professori Eila Lindfors, KM Antti Hilander & KM Jeremias Lahtivirta Safety & security in education: prevent, learn & implement 26.- 27.2018 Rauma 3rd OPTUKE-symposium
LisätiedotTutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT
Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotK.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta
K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for
LisätiedotOpetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv
Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole SML pulmaparlamentti 11.09.2015 Jo muinaiset kreikkalaiset 3 näkökulmaa opetussuunnitelmaan 1) ops sisältöjen kokoelmana 2) ops systeemisenä kuvauksena oppimisesta
LisätiedotHIIDEN OPISTO YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KOKEILEVA KÄSITYÖ
HIIDEN OPISTO 2018 KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KOKEILEVA KÄSITYÖ Kuva: Minna Jaskari Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 1 mom. ja 8
LisätiedotKatetta kumppanuudelle
JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKÄSITYÖN SUUNNITTELU. on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta
KÄSITYÖN SUUNNITTELU on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta Tuotesuunnittelun opettaminen haastavaa, sillä opettajallakaan ei ole ratkaisua suunnittelun kohteelle oppilaalla on tiedossaan
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotHIIDEN OPISTO YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖKOULU HIISI
HIIDEN OPISTO 2018 KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖKOULU HIISI Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 1 mom. ja 8 ja 2 mom.
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotAikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
Lisätiedot