PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro 1296Y ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Kuhmon kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Liike- ja yhteisötunnus LUPAVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muuhun jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Kuhmon kaupungin hakemuksessa on kyse kaatopaikan toiminnan jatkamisesta saakka. Kaatopaikan aiempi, myönnetty ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa olisi ollut voimassa vuoden 2006 loppuun saakka, mutta ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 2 mom:n perusteella kaatopaikalle on pitänyt hakea uusi lupa vuoden 2004 loppuun mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan kaatopaikan ympäristölupa-asia ratkaistaan alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleistä Kuhmon kaupunki on hakenut saapuneella hakemuksella ja päivätyllä täydennyksellä lupaa jatkaa jätteiden käsittelyä Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksella saakka. Aiempi, annettu lupapäätös salli jätteen vastaanoton jatkumisen kaatopaikalla vuoden 2006 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen myötä voimaantulleet velvoitteet edellyttivät tässä tapauksessa uutta lupahakemusta vuoden 2004 loppuun mennessä, koska aiempi lupa oli myönnetty valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen voimaantulon ( ) jälkeen (YSA 43 2 mom). Uuteen lupahakemukseen on liitetty myös kaatopaikan sulkemista koskeva suunnitelma (Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi P00365; ). Sulkeminen on suunniteltu tehtäväksi vuosina

2 2 Kaatopaikan sijainti ja kaavoitustilanne Jätteenkäsittelyalue sijaitsee noin 10 km Kuhmon kaupungin keskustasta lounaaseen. Valtimoon johtavaa maantietä nro 5284 pitkin alueelle on matkaa noin 17 km. Jätteenkäsittelyalueen etäisyys em. tiestä on noin 2,5 km pistotietä pitkin. Jätteenkäsittelylaitos on kaavoittamattomalla, metsähallitukselta vuokratulla noin 12 ha:n laajuisella alueella. Alkuperäisen suunnitelman mukainen täyttöalueen pinta-ala on noin 5 ha. Varsinaisen jätetäyttöalueen pinta-ala on nykyisin noin 2 ha. Lähimmät asututut kiinteistöt ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelylaitoksesta. Sarvelan jätteenkäsittelylaitos on otettu käyttöön vuonna Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä lähistöllä ole pohjavedenottamoita tai yksityisiä kaivoja. Ympäristöolosuhteet Täyttöalueen pohjamoreenin päällä on m paksuinen kokoonpuristuva turvekerros. Jäte on levitetty rikkomattoman turvekerroksen päälle ja turpeen on annettu tiivistyä. Pohjamoreeni on joko silttiä tai hiekkamoreenia, jonka vedenläpäisevyyden K- arvo on 1x m/s. Pohjavesi on 1-4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Päävirtaussuunta on koilliseen, jossa pohjavesi purkautuu ojitetulle suoalueelle. Nykyiset vesijärjestelyt Kaatopaikkavesiä arvioidaan avoimella täyttöalueella muodostuvan 50 % vuosisadannasta. Vesimäärä on suurimmillaan keväällä lumen sulamisen aikaan, jolloin se on moninkertainen keskimääräiseen nähden. Ulkopuolisten pintavesien pääseminen alueelle on estetty niska- ja ympärysojien avulla. Kaatopaikka-alueen pinta- ja suotovedet kerätään erillisellä ojituksella alueen koilliskulmassa olevaan suotovesipumppaamolla varustettuun selkeytysaltaaseen. Altaan vedenpinnan korkeutta säädellään settipadolla. Selkeytysaltaasta lähtevän vesimäärän mittaamista varten on kolmiomittapato. Altaasta kierrätetään kesäaikana vettä sadettamalla pumppaamon ja kasteluvesiverkoston avulla jätetäyttöön kaatopaikalta lähtevän vesimäärän minimoimiseksi. Haihtumisen tehostamiseksi sadetus on hienojakoista. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet johdetaan avo-ojaan ja edelleen metsäojien kautta Jämäsjokeen, joka laskee Jämäsjärveen ja edelleen Ontojärveen. Virtausetäisyys Jämäsjokeen on noin kaksi kilometriä. Syksyllä 2002 tehtyjen metsäojitusten jälkeen suoraa virtausyhteyttä mittauspisteestä Sarv 2 Jämäsjokeen ei ole enää ollut. Kaatopaikalle tuotavat jätteet Sarvelan jätteenkäsittelylaitoksella käsitellään Kuhmon kaupungin

3 3 yhdyskuntajätteitä. Seka-, rakennus- ja purkujätteet menevät jätetäyttöön, ellei niitä voida kohtuudella uusiokäyttää tai muuten hyödyntää. Alueella erilliskerätään metalliromu, joka menee jatkokäsittelyyn Kajaanin Romu Oy:n toimesta. Jäteöljyt otetaan vastaan katetussa varastorakennuksessa olevaan säiliöön, mistä ne toimitetaan jatkokäsittelyyn Iisalmen Keräysöljy Oy:lle. Jätteenkäsittelyalueella on oma tiivispohjainen öljyisten maiden kompostointialue, josta kaikki vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta suotovesiojaan. Kompostoitunut maa sijoitetaan edelleen täyttöalueelle, kun öljypitoisuus on pienempi kuin 0,2 %. Lisäksi kaatopaikka-alueelle sijoitetaan yksittäisinä erinä tuodut muut jätteet, kuten eläinraadot, teurasjätteet, tuhka ja asbesti. Asbestijätteet peitetään välittömästi, kun niitä tuodaan. Painekyllästetyllä puulla on erillinen keräyspaikka, samoin eläinraadoilla. Ongelmajätteitä otetaan vastaan ja toimitetaan kaupungin ongelmajätevarastoon ja sieltä jatkokäsittelyyn Iisalmen Keräysöljy Oy:lle ja Kuusakoski Oy:lle. Kuhmon kaupungissa erilliskerätään energiajäte ja biojäte yli kymmenen huoneiston asuinkiinteistöiltä ja näitä jätteitä synnyttäviltä liikekiinteistöiltä. Energiajäte murskataan Sotkamossa Sotkamon Jätehuolto Oy:n toimesta ja poltetaan Kajaanissa Kainuun Voima Oy:n voimalassa. Biojäte kompostoidaan Jaurakon varastoalueella sijaitsevalla kompostointialueella aumakompostissa viherrakentamiseen käytettäväksi mullaksi. Kompostointialueella ja ongelmajätevarastolla on omat kunnallisen ympäristöviranomaisen myöntämät ympäristöluvat. Sähkö- ja elektroniikkaromu on mennyt Kuhmon työttömien yhdistys ry:n Rompetorille, jossa se on purettu kolmeen eri jakeeseen eli ongelmajätteisiin, metalliromuun ja jätetäyttöön menevään jakeeseen. Ongelmajätteet on täältä toimitettu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Rompetorilla on kunnallisen ympäristöviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsittelypaikalle loppusijoitettavia ja jatkokäsittelyyn toimitettavia jätteitä Sarvelanselkosen käsittelylaitokselle tulee vuosittain seuraavasti: yhdyskuntajäte n t rakennus- ja purkujäte n. 900 t voimalaitoksen lentotuhka n. 500 t jäteöljyjä n. 8 t metalliromua n. 200 t Viime vuosina jätetäyttöön sijoitettavien yhdyskunta- ja rakennusjätteiden sekä tuhkan yhteismäärä on ollut noin 4100 t/a. Nyt haettavalla luvalla on tarkoitus sijoittaa jätteet nykyisin käytössä olevan jätetäytön alueelle (pinta-ala noin 2 hehtaaria). Kaatopaikan käyttö ja hoito Sarvelan jätteenkäsittelylaitos on avoinna maanantaisin klo ja

4 4 tiistaista perjantaihin klo Alueella on yksi vastuussa oleva henkilö valvomassa jätteen vastaanottoa. Kaatopaikka-alue on vuokrattu Kainuun jätehuollon kuntayhtymälle lukien. Alue on suljettu lukitulla portilla laitoksen kiinnioloaikana. Yksityisten tuomat kuormat tarkastetaan silmämääräisesti ja tiedustelemalla kuorman sisältö. Ongelmajätteet öljyjä lukuun ottamatta ohjataan toimitettavaksi kaupungin ongelmajätevarastolle. Onnettomuuksien minimoimiseksi alueella on valvonta aukioloaikoina. Kaatopaikalle on järjestetty jauhesammuttimia mahdollisten tulipalojen varalle. Sulan maan aikana myös selkeytysaltaan vettä voi käyttää sammuttamiseen. Noin metrin vahvuisina kerroksina tehtävää jätetäyttöä peitetään sitä mukaa kuin sitä syntyy viereiseltä alueelta saatavilla maa-aineksilla. Alueella säilytetään polttoainetta lukitussa säiliössä, jonka koko on 1,6 m 3. Säiliö on yksivaippainen ja sijaitsee jätetäytön päällä. Alueella käytetään sähköenergiaa toimistotilojen lämmitykseen, valaisuun ja koneiden lämmitykseen. Kaatopaikan täyttötilavuus Kaatopaikalle vuosittain sijoitetun jätteen tilavuus peittomaineen on noin 6000 m 3 /a. Täyttötilavuus vuoden 2004 lopussa on ollut noin m 3. Voimassa olleen ympäristöluvan mukaan täyttöä saadaan jatkaa tasolle +228,00 m (N 60 ). Vuoden 2004 lopussa kaatopaikan lakikorkeus on ollut tasolla (N 60 ). Hakijan esittämän arvion mukaan mennessä jätetäyttö nousee enintään korkeudelle (N 60 ). Ympäristökuormitus Alueelta virtaavissa pintavesissä ei ole havaittu vaikutuksia Jämäsjoen ja sen alapuoliseen vesistöön. Mittapadolla kaatopaikkavesien vaikutus on ollut havaittavissa esimerkiksi sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden, väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen ja typpipitoisuuden arvojen kohoamisena. Laimentuneiden kaatopaikkavesien vaikutus on ollut havaittavissa alapuolisessa tarkkailupisteessä metsäojassa noin 1,5 km:n päässä kaatopaikalta. Pohjavesiputkissa kaatopaikkavesien vaikutus on ollut selvästi havaittavissa vain kaatopaikan koillispuolisessa pohjavesiputkessa PP2. Sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden, kemiallisen hapenkulutuksen ja rautapitoisuuden arvot ovat olleet lievästi koholla. Kaatopaikkahajut ovat merkittävästi vähentyneet sen jälkeen, kun biojätteen erilliskeräys ja toimitus Jaurakon kompostointialueelle aloitettiin. Hajuista ei ole merkittävää haittaa ympäristölle ja asutukselle. Kaasumittausten ( ) perusteella jätteen hajoaminen tapahtuu anaerobisesti. Kaasujen koostumukset vastaavat tavanomaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikalla havaittuja arvoja. Kaasunkeräystä jätetäytöstä ei ole järjestetty.

5 Melua ja pakokaasupäästöjä aiheutuu ainoastaan kaatopaikalla olevista työkoneista ja asiakkaiden ajoneuvoista. 5 Ympäristöhaittojen estäminen Jätteiden lajittelu jo jätteiden lähtöpäässä vähentää päästöjä. Kuhmossa suoritetaan jätteiden lajittelua, ja kaatopaikalle tulevista jätteistä uusiokäytetään tai toimitetaan kierrätykseen mahdollisimman paljon eli käytännössä noin 30 % kokonaispainosta. Kaatopaikan pinta- ja suotovesien kierrätys takaisin jätetäyttöön vähentää pintavesien kuormitusta. Öljyisten maiden kompostointialueella on tiivis muovikalvo ohjaamassa öljyjen kulkeutumista öljynerotuskaivoon. Kaatopaikan toimistorakennuksen WC-jätevedet johdetaan kaksiosaiseen sakokaivoon ja siitä kaatopaikan jätetäytön vieressä olevaan imeytysojastoon. Jätteenkäsittelyalueen sulkemissuunnitelma Kaatopaikan sulkeminen toteutetaan PSV Maa ja Vesi Oy:n laatiman sulkemissuunnitelman mukaisesti. Sulkeminen on tarkoitus suorittaa vaiheittain vuosina Sulkemissuunnitelmassa on jätetäytön lakiosan arvioitu olevan toiminnan loppuessa korkeudessa (N 60 ). Suunnitelma perustuu kuitenkin v tehtyyn maastomittaukseen. Joulukuussa 2004 jätetäyttö on ollut korkeimmillaan tasolla (N 60 ). Hakijan antaman ilmoituksen mukaan korkeustaso nousee syksyyn 2007 mennessä enintään tasolle (N 60 ). Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikalta poistetaan siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, puu jne.) ja toimitetaan hyödyntämiskohteeseensa. Kaatopaikka-alueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Ennen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä (jätetäytön muotoilu, tiivistäminen, esipeitto jne.) tulee varmistua siitä, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massan tulee olla yli 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on oltava vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä kertaa. Jätepenger muotoillaan loiventamalla jäteluiskia ja tekemällä täyttöalueelle esipeitto. Pengerluiskan kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:15. Muotoilu tehdään puskemalla jätettä luiskaan tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle, ja tiivistämällä jäte samanaikaisesti kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan.

6 Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaata. 6 Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä ja alueen maisemointi. Kaatopaikan suunniteltu pintarakenne on seuraava: Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys Pintakerros - ravinnekerros kompostimulta, humus 0,3 m - peittokerros moreeni 0,2 m Kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s Tiivistyskerros Kaasunkeräyskanavat ja kaivo moreeni(> 100 mm kivet on poistettava ) 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s louhe Esipeittokerros moreeni 0,2 m Jätetäytön päälle esipeittokerrokseen rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joiden tehtävänä on varmistaa kaatopaikkakaasujen kerääminen ja poisjohtaminen hallitusti. Kaasunkeräyskanavat tehdään alueelta saatavasta louheesta tai vastaavasta karkeasta materiaalista. Säteittäiset kanavat liitetään kaasunpoistokaivoihin, joita rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle kaksi kappaletta. Kaasunkeräyskerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Käytettävän moreenin tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Moreenikerroksen vedenläpäisevyyden (K-arvo) tulee olla pienempi kuin 1 x 10-8 m/s eli vaadittava moreeni on käytännössä raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekkamoreenia tai sitä hienompaa (SiMr, SaMr). Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi. Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkavesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (vähintään 0,3 m) tehdään sorasta ja hiekasta, joiden vedenläpäisevyys ( K > 1 x 10-4 m/s) ja muutkin ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen. Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni > 0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata > 0,3 m). Pintakerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään maan rapautumista.

7 7 Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasujen koostumuksen tarkkailua varten jätetäyttöön on sijoitettu kolme tarkkailuputkea vuonna 1999 kaatopaikan perustilaselvityksen yhteydessä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan kaatopaikkakaasun laatua ja sen painetta seurataan kolmesta tarkkailuputkesta kaksi kertaa vuodessa (tammi-helmikuussa ja heinä-elokuussa) kolmen vuoden välein. Viimeisin mittaus on tehty vuonna Alueelle sijoitetut kaasunkeräysputket ovat todennäköisesti vaurioituneet osittain. Kaatopaikan pienen täyttötilavuuden lisäksi lähistöllä ei ole laitosta, joka voisi hyödyntää kaatopaikkakaasua, joten se johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävien kaivojen kautta. Kaivojen yhteyteen rakennetaan kompostimullasta biosuotimet, joissa mikro-organismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Kaatopaikan tarkkailu Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on seurattu Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman ja antaman ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti. Hakija esittää kaatopaikan tarkkailun toteutettavaksi jälkihoitovaiheessa (kaatopaikan sulkemisen jälkeen) nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: - vesistötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa touko- / kesäkuussa ja syys-/lokakuussa (aikaisemmin myös heinä- /elokuussa) - ei kaasuntarkkailua eikä kaatopaikan sisäisen veden korkeuden seurantaa (pintarakenteen valmistuttua täytössä ei ole muita rakenteita kuin kaasunpoistokaivot) ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen ja sitä on täydennetty päivätyllä kirjeellä. Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut Kainuun ympäristökeskuksen ja Kuhmon kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan, ja se on julkaistu Kuhmolainen-sanomalehdessä Kuulutus on lisäksi lähetetty tiedoksi kaatopaikka-alueen ja sen ympäristön omistavalle metsähallitukselle. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävänä Kuhmon kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vastuualueella sekä Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa.

8 Muistutukset 8 Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon tulosalue on esittänyt hakemuksesta lausuntonaan, ettei Sarvelanselkosen jätteenkäsittelykeskuksesta ole aiheutunut eikä tule aiheutumaan sellaista terveydensuojelulain 1 :ssä mainittua terveyshaittaa, joka olisi vähentämässä yksilön terveyttä tai olisi uhka sille. Käsittelyalueen jälkikäyttö on toteutettava siten, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Kaatopaikkaa tai sen vaikutuspiirissä olevaa aluetta ei saa sulkemisen jälkeen ottaa asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Luvan hakijan tulee estää asiattomien pääsy kaatopaikalle ja huolehtia siitä, että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto on antanut seuraavan lausunnon: "Sarvelan jätteenkäsittelylaitoksen käyttö hakemuksen mukaisessa laajuudessaan on ympäristönsuojelun lähtökohdista perusteltua, joten hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Sarvelan jätteenkäsittelylaitoksen lopputäytön osuus voidaan viimeistellä ja sulkea suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Viimeistelty lopputäyttöalue tulisi kuitenkin metsittää välittömästi istuttamalla sekametsäksi (mäntyä, kuusta ja koivua). Kasvava metsä sitoisi tehokkaasti sadantana tulevaa vettä, mikä vähentää lopputäyttöön suotautuvaa vettä. Jätteenkäsittelylaitoksen muiden rakenteiden (huoltorakennus, kompostointialue, romunkeräysalue, raatojen hautausalue ja rakennusjätteen keräysalue) osalta ennen purkutoimiin ryhtymistä tulee selvittää, onko Kainuun jätehuollon kuntayhtymällä mahdollisesti käyttöä jo valmiille rakenteille omassa jätehuoltosuunnitelmassaan. " Tarkastukset Jätteenkäsittelylaitoksella on suoritettu tarkastus , jolloin on myös neuvoteltu hakemuksen johdosta Kuhmon kaupungin edustajien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Kysymyksessä on toiminnan jatkaminen. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa (Dnro 1296Y ). Lupapäätös on voimassa saakka. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös (N:o 53/87/II, Dnro

9 9 119/87/D-10/II): Sarvelanselkosen kaatopaikan jätevesien johtaminen toisen maalla olevaan ojaan; Kuhmo, Katerman kylä (päätös on voimassa toistaiseksi). Kuhmon kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston myöntämä sijoituspaikkalupa Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksen tarkkailuohjelman. Se on hyväksytty noudatettaviksi toistaiseksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kainuun ympäristökeskus myöntää Kuhmon kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Sarvelanselkosen jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan jatkamiseen saakka ja sen jälkeen tapahtuvaan kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitotöihin. Kaatopaikan sulkemis- ja jälkihoitotyöt on toteutettava vuoden 2010 loppuun mennessä. LUPAMÄÄRÄYKSET A. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan jatkaminen saakka 1. Sarvelan jätteenkäsittelyalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Lupa käsittää nykyisin käytössä olevan täyttöalueen. Varsinaisen yhdyskuntaja rakennusjätteen läjitysalueen lisäksi jätteenkäsittelyalueella on öljyisten maiden kompostointialue, teurasjätteiden ja raatojen hautausalue sekä ongelmajätteiden ja metalliromun vastaanottopaikat, joita saa käyttää kyseisten jätejakeiden vastaanotto- ja välivarastointipaikkoina jäljempänä määrätyin ehdoin. Jätteenkäsittelyalueen jätetäyttöä saadaan jatkaa tämän päätöksen mukaisesti enintään korkeustasolle m (N 60 ). Tämän täyttötason päälle saadaan rakentaa kaatopaikan pintakerrokset kaatopaikan sulkemissuunnitelman mukaisesti jäljempänä lupamääräysten B -osasta ilmenevällä tavalla. (JL 6, 51, Vnp 861/97) Kaatopaikkarakenteet 2. Kaatopaikka-alueelle tehdyt ojitukset, rakennelmat ja mittalaitteet on pidettävä kunnossa. Erityisjätteiden sijoituspaikat ja ongelma- ja hyötyjätteiden vastaanottopaikat tulee viitoittaa selkeästi, ja ne on merkittävä jätteenkäsittelyalueen asiakirjoihin. Jäteöljyjen vastaanottopaikka on kunnostettava mennessä siten, että öljyisten jätteiden valuminen maahan voidaan estää astioita tyhjennettäessä. (JL 6, JA 8, Vnp 101/97)

10 10 Kaatopaikan hoito 3. Kuhmon kaupungin on nimettävä kaatopaikalle vastuussa oleva hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on huolehdittava, että kaatopaikkahenkilöstöllä on riittävä asiantuntemus tehtäväänsä. (JA 10 ) 4. Jätteiden vastaanoton tulee olla valvottua. Jätettä vastaanotettaessa on tarkistettava jätteen alkuperä, jätteen luokittelu ja jätteen kaatopaikkakelpoisuus kuormakohtaisesti sekä tarvittaessa otettava näytteet mahdollisia kaatopaikkakelpoisuustestejä varten. Jätteen tuojalle tulee antaa kirjallinen todistus kaatopaikalla vastaanotetusta jätteestä. Kainuun ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava jätteestä, jota ei oteta vastaan kaatopaikalla. Aukioloaikojen ulkopuolinen liikenne kaatopaikalle on estettävä lukittavalla puomilla tai portilla. (JA 8, Vnp 861/97) 5. Jätetäytön tulee edetä vaiheittain siten, että jätetäyttöaluetta on avoimena mahdollisimman vähän. Ns. päätypengertäyttöä ei saa toteuttaa. Kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus saa olla enintään yhden metrin paksuinen. Jätteet on tiivistettävä päivittäin. Jätekerros on peitettävä noin 20 cm peittomaakerroksella kesäaikana vähintään kerran viikossa ja talviaikana kerran kuukaudessa. (JL 6, 19, JA 8 ) Kaatopaikalle tuotavat jätteet 6. Kaatopaikan pitäjän tulee vaatia jätteen haltijalta tai muulta tuojalta riittävät tiedot kaatopaikalle sijoitettavaksi tarkoitetun jätteen laadusta ja alkuperästä. Asumisessa syntynyttä jätettä ja ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä lukuun ottamatta tulee jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta vaatia tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuustesti ennen ensimmäisen jäte-erän toimittamista kaatopaikalle. (Vnp 861/97) 7. Jätetäyttöön ei saa sijoittaa esikäsittelemätöntä jätettä, nestemäistä jätettä, helposti räjähtävää, hapettavaa, syttyvää tai tartuntavaarallista jätettä, auton renkaita tai niiden silppua eikä ongelmajätettä. Kaatopaikalle ei myöskään saa

11 11 sijoittaa sellaista jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen hyödyntämistä varten. Jätettä ei saa laimentaa tai sekoittaa muuhun jätteeseen tai aineeseen kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Jätteenkäsittelyalueelle tulevat hyödyntämiskelpoiset jätteet on välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön mahdollisuuksien mukaan. ( YSL 4-7, JL 6, 13, JA 8, Vnp 861/97, Vnp 1246/95) 8. Asbestijätteet tulee sijoittaa niitä varten varatulle ja merkitylle alueelle. Pölyäminen on mahdollisimman tarkoin estettävä. Asbestijäte on peitettävä maakerroksella välittömästi kaatopaikalle sijoittamisen jälkeen. (JL 6, JA 8, Vnp 861/97) 9. Öljyisten maiden kompostointikentälle saa tuoda lievästi öljyyntyneitä maita kompostoitavaksi. Kompostoituneen maan saa sijoittaa edelleen täyttöalueelle, kun öljypitoisuus on pienempi kuin 0.25 %. Öljyisten maiden kompostointikentän rakenteiden kunto, sen pohjan tiiveys sekä öljynerotuskaivon toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Muuten kuin öljyllä pilaantunutta maata saa sijoittaa kaatopaikka-alueelle vain tapauskohtaisen selvityksen perusteella. (YSL 7-8, JL 6, JA 8, Vnp 101/97) 10. Jätteet on tarvittaessa esikäsiteltävä, ja ne on sijoitettava kullekin jätejakeelle tarkoitetulle, asianmukaisesti merkitylle alueelle jätteen laatu huomioon ottaen. Eläin- ja teurasjätteet on kalkittava ja peitettävä välittömästi. (JL 6, JA 8 ) Ongelmajätteet 11. Öljytynnyreitä ja -astioita tulee käsitellä huolellisesti. Öljyä sisältävät astiat tulee tyhjentää jäteöljyjen vastaanottosäiliöihin ja valuttaa ehdottoman tyhjiksi ennen niiden siirtämistä hyödynnettäväksi tai jätetäyttöön. Tyhjennettyjä astioita ja tynnyreitä tulee säilyttää ennen lopullista käsittelyä tiivispohjaisessa, katetussa tilassa. Jäteöljysäiliöiden kunto tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. (YSL 7-8, JL 6, JA 8, Vnp 101/97) 12. Jäteöljyjen ja muiden ongelmajätteiden vastaanoton ja käsittelyn tulee tapahtua niin, että mahdollisissa vahinkotilanteissa ei aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. Ongelmajätteet tulee säilyttää asianmukaisesti katetussa, lukitussa tilassa. (YSL 7-8, JL 6, JA 6, Vnp 659/96) 13. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäviksi paik-

12 12 kaan, jonka ympäristöluvassa on myönnetty oikeus kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Toimitettaessa ongelmajätteitä vastaanottopaikalta hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on kuljetuksesta tehtävä siirtoasiakirja. (JL 6, 13, 15, Vnp 659/96) Haittojen torjunta 14. Kaatopaikan suotovesien tasausaltaaseen kertyvä kaatopaikkavesi on sadetettava lämpimänä vuodenaikana siihen soveltuvalle kaatopaikka-alueelle. (YSL 6 7, JL 6, JA 8, Vnp 861/97) 15. Kaatopaikka ja sen ympäristö on pidettävä siistinä. Kaatopaikan ympäristöön joutuneet roskat on kerättävä pois vähintään kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä) (JL 6, ) 16. Kaatopaikalla on oltava riittävä alkusammutuskalusto. (JL 6, JA 8 ) 17. Luvan saajan tulee varmistua siitä, että kaatopaikalla työskentelevien tai sinne jätteitä tuovien henkilöiden terveys ei vaarannu työolosuhteiden johdosta. (JL 6, JA 8 ) Kirjanpito, valvonta ja tarkkailu 18. Kaatopaikalle tuoduista, sinne sijoitetuista ja muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäviksi toimitetuista jätteistä jätelajeittain sekä tärkeimmistä toiminnoista on pidettävä kirjaa. (JL 51, Vnp 861/97) 19. Kaatopaikalta valuvien vesien määrää ja laatua sekä niiden vaikutusta pinta- ja pohjaveteen on tarkkailtava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Samoin on tarkkailtava jätetäytön hajoamistilaa ja kaasunmuodostusta. (JL 6, 51, Vnp 861/97) 20. Kirjanpidosta ja tarkkailusta on tehtävä vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto, joka on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JL 51, 52, Vnp 861/97)

13 B. Kaatopaikan lopettaminen ja jälkihoito Kaatopaikalle ei saa jälkeen tuoda minkäänlaisia jätteitä maisemoinnissa ja kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä ylijäämämaita tai muita vastaavia materiaaleja lukuun ottamatta. (Vnp 861/97) 2. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksen liitteenä esitetyn sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV-Maa ja VesiP00365, ) mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Rakenteissa käytettävien materiaalien tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettava ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Tiivistys- ja muissa rakennekerroksissa voidaan käyttää myös sulkemissuunnitelman rakennekuvauksesta poikkeavia materiaaleja edellyttäen, että niiden tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettu ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Rakennustyöseloste sekä selvitys käytettävistä materiaaleista ja niiden tiivistys- ym. ominaisuuksista on toimitettava ennen kaatopaikan sulkemistyön aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Sulkemistyön toteutuksesta on tehtävä laadunvalvontaraportti, joka on työn päätyttyä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 12. ilmenevällä tavalla. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ). 3. Ennen kaatopaikan sulkemistöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ) 4. Kaatopaikalla olevat metalliromun ja muiden hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanottopaikat ja rakennelmat on purettava ja niiden sijaintipaikat siistittävä. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines on vastaanottopaikkojen maaperästä poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemistoimia. ( YSL 7, YSL 45, JA 9 ) 5. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali (metalliromu, romurenkaat yms.) on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista. ( YSL 45, JL 6 )

14 6. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärysojilla ja johdettava tasausaltaaseen. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Kaatopaikalta purkautuvien vesien tarkkailua jatketaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen lupamääräyksestä B 8 ja päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla. ( YSL 45, YSA 20 ) 7. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaustulokset tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle kaatopaikan muiden tarkkailutulosten yhteydessä. ( YSA 20 ) 8. Jätteenkäsittelyalueen pohjavesiä, kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan ylä- ja alapuolisia vesiä on tarkkailtava hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti siihen saakka, kunnes kaatopaikan pintarakenteet on saatu valmiiksi ja hyväksytty katselmuksessa. Kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisen jälkeen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset on raportoitava vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos analyysituloksissa on tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia, niistä tulee kuitenkin tiedottaa välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla. ( YSL 46, YSA 20 ). 9. Jätteenkäsittelyalueen muotoilu ja kasvittaminen tulee toteuttaa niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Kaatopaikan pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on kuitenkin estettävä. ( YSA 20 ) 10. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta ja jätteiden toimituspaikoista. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue ja sen ympäristö pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. ( YSL 45, JA 9 ) 11. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten 14

15 15 torjuntaan yms.) on varauduttava, ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. ( YSA 20 ) 12. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Kainuun ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti, johon sisältyy kaatopaikan pintarakenteiden rakentamistyöstä laadittu laadunvalvontaraportti. Raportti tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä. ( YSA 20 ) 13. Hakijan on nimettävä kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja tämän päätöksen toteutuksesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen sulkemistöiden aloittamista. (JA 10 ) 14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. ( YSA 20, VNp 861/97 ) 15. Mikäli aluetta tullaan sulkemisen jälkeen käyttämään maankaatopaikkana taikka rakennus- tai muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueena, se edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. ( YSL 28 ) Vastine Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon lausuntoon: Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu lupamääräyksissä huomioon (määräykset B 1, 3, 4, 5, 6, 8 ja 10). Kaatopaikan vaikutuspiirissä olevan alueen ottamista asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa, ei voida suoranaisesti säännellä tällä ympäristöluvalla, vaan se on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa ja rakentamista koskevissa luparatkaisuissa. Vastine Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaoston lausuntoon: Valvontajaoston lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksessä B 9. Suljetun kaatopaikan metsittämistä koskeva lupamääräys on kuitenkin annettu korostaen sitä, että pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on estettävä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että syväjuuristen puiden, kuten männyn, istuttaminen ei ole suotavaa.

16 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 16 A. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan jatkaminen saakka Kun otetaan huomioon kaatopaikan ympäristöstä ja toiminnan laajuudesta ja luonteesta saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan toiminnan jatkamisesta saakka aiheudu terveydellistä haittaa. Toiminnan jatkaminen lupamääräyksiä noudattaen ei myöskään aiheuta naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta eikä ympäristön pilaantumista. Hakijalla on käytettävissään riittävä asiantuntemus, jota kyseessä oleva toiminta edellyttää. Kaupungilla on käytettävissään riittävä asiantuntemus, jota kyseessä oleva toiminta edellyttää. Ympäristölainsäädännön muutoksista johtuen myös kunnalta kaatopaikan pitäjänä on edellytettävä hyväksyttävän vakuuden asettamista. Maaperän tiiveys ei täytä Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksella valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (Vnp 861/97) annettuja tiiveysvaatimuksia. Täten on tarpeellista rajoittaa kaatopaikan jätetäytön alue nykyisin käytössä olevalle alueelle. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaan jälkeen toimintaansa eivät voi jatkaa sellaiset kaatopaikat, joiden pohjarakenteiden tiivistystä ei ole toteutettu em. päätöksen mukaisesti. Kaatopaikkavesistä ei tähän saakka ole havaittu olevan merkittävää haittaa, mutta ilman käsittelyä niiden aiheuttama kuormitus kasvaa. Myös kaatopaikkakaasujen käsittelyyn paikan päällä tulee varautua. Jätteenkäsittelylaitoksen hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvän toiminnan tarkkailua varten on tarpeen nimetä vastaava kaatopaikan hoitaja. Kaatopaikan pitäjä on velvollinen valvomaan kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatua ja kaatopaikkakelpoisuutta. Ilman vastaanotettavien jätteiden tarkastusta valvonta ei ole mahdollista. Kaatopaikan kerrallaan avoinna olevan jätetäyttöalueen mahdollisimman pienenä pitäminen sekä tiivistäminen riittävän usein ja riittävän ohuina kerroksina ehkäisevät jätteen käsittelystä syntyviä ympäristöhaittoja. Hyötykäyttökelpoisen jätteen sijoittamista jätetäyttöön tulee välttää. Jätelain tavoite on hyödyntää syntyvä jäte mahdollisimman hyvin. Alueelle haudattavien eläinjätteiden kalkituksella ehkäistään ympäristö- ja terveyshaittoja. Asbestia sisältävät rakennusaineet ja asbestijätteet, joista voi vapautua asbestipölyä luokitellaan ongelmajätteiksi. Käsittelyssä niiden pölyämistä tulee välttää ja ne tulee sijoittaa merkitylle alueelle ja peittää välittömästi terveysvaaran ehkäisemiseksi. Lievästi öljyyntyneiden maiden vastaanotto on kunnassa tarpeen pitkien

17 17 välimatkojen vuoksi (esim. öljyvahinkotapauksissa). Tästä syystä voidaan sallia tällaisten maamassojen vastaanotto saakka asianmukaisella, tiivispohjaisella kompostointikentällä, jonka valumavesien öljyerotus on järjestetty. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei saa sijoittaa ongelmajätteitä, koska kaatopaikan rakenneratkaisut eivät riitä estämään niiden pääsemistä ympäristöön. Ongelmajätehuollon asiallinen järjestäminen edellyttää käsittelyalueen ja rakenteiden asianmukaista kuntoa. Tiivis alusta ja kattaminen vähentävät vahinkoriskiä ja täten ehkäisevät maaperän, pintaveden ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ongelmajätteen asianmukainen käsittely tai hävittäminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tähän toimintaan soveltuva asiantuntemus, tekniikka ja viranomaisen antama lupa. Vahinkotilanteisiin ennakolta varautuminen on tarpeen poikkeuksellisten tilanteiden ympäristölle mahdollisesti aiheuttamien haittojen vuoksi. Tiedot kaatopaikan tilasta ja sen aiheuttamista ympäristövaikutuksista ovat tarpeen vaikutusten minimoimiseksi. Vnp:n 861/97 mukaan kaatopaikkavesiä, pintavesiä sekä kaatopaikan pohjavesitilannetta on tarkkailtava. Jätteiden käsittelyä koskeva kirjanpito, tarkkailu ja raportointi ovat tarpeen valvonnan ja tilastoinnin takia. B. Kaatopaikan sulkeminen ja jälkihoitotoimet Kaatopaikka on sen toiminnan loputtua poistettava käytöstä siten, että sen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon käsittelyalueen ympäristöstä ja sulkemis- ja viimeistelytoimista saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan hallitusta sulkemisesta ja lopetetusta jätteenkäsittelyalueesta aiheudu terveydellistä haittaa. Käsittelyalueen sulkemisen jälkeen toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Kunnostustoiminta on sopusoinnussa ympäristönsuojelulain ja jätelain keskeisten periaatteiden kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kyseinen toiminta edellyttää. Jätteiden tuonti käytöstä poistetulle kaatopaikalle kielletään, koska siellä ei ole enää sulkemistoimien jälkeen jätteen käsittelyssä ja tiivistämisessä tarvittavaa kalustoa eikä valvontahenkilökuntaa. Suljetun jätteenkäsittelyalueen on oltava aidattu ja liikenteen estetty siten, että asiaton jätteiden toimittaminen alueelle ei ole mahdollista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uudet sijoituspaikat sekä niiden aukioloajat. Näistä toimenpiteistä huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä sinne

18 18 kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. Mikäli hyöty-, öljy- tai muiden ongelmajätteiden vastaanottopaikan maaperä on pilaantunut, tulee maa-aines poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tämä koskee erityisesti jäteöljyjen vastaanottopaikkaa ja öljyisten maiden kompostointipaikkaa. Suljettavan kaatopaikan tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun hallittua keräämistä ja vähennetään jätteenkäsittelyalueen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi jätteenkäsittelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Viranomaisvalvonta edellyttää myös suljetun jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta kunnostustoimien vaikutusta ja toimivuutta. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä tai muiden kaatopaikkarakenteiden hoitoa myös sulkemisen jälkeen. Hakijan pyyntöön vesistötarkkailun harventamisesta on katsottu voitavan suostua kaatopaikan sulkemisen jälkeen, koska kaatopaikan vesistövaikutukset ovat olleet suhteellisen vähäiset kaatopaikan käyttöaikanakin. Kaasun hallittu keräily ja johtaminen jätteestä vähentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja siten haittaa alueen maisemointia. Jätteen vastaanoton lakattua käsittelyalueella on se saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteenkäsittelypaikan maisemointi vähentää kaatopaikkavesien määrää ja jätevesikuormitusta ympäristöön. Peittäminen estää roskaantumisen ja vähentää hajuhaittoja. Rottien hävittämisellä ennen käsittelyalueen kunnostusta varmistetaan se, etteivät ne hakeudu asutuksen liepeille ja maatiloille. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa mittaamiseen ja näköhavaintoihin perustuvaa tietoa sekä jätetäytön tiivistymistä kokonaisuutena että pienipiirteisemmin pinnan muodonmuutoksista. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä sekä vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta täytöstä kaasuja purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen saattaa myös vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita.

19 19 Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö, jolla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä käsittelyalueen sulkemisen jälkeen. Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet asianmukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelman mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa ympäristölle. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden ja niissä käytettävien materiaalien merkitys ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeinen. Rakennustyön ja -materiaalien laadunvalvonnalla varmistetaan myös ulkopuolisten urakoijien sitoutuminen sulkemissuunnitelmaan ja tämän päätöksen mukaiseen toteutukseen. JÄTTEEN KÄSITTELY- JA HYÖDYNTÄMISTOIMINNAN VAKUUS Perustelu: Luvanhaltijan on toimitettava ympäristökeskukselle euron vakuustalletus tai muu hyväksyttävä vakuus, esimerkiksi kunnan omavelkainen takaus tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden suuruuden tarvittaessa. Vakuudella turvataan alueen jätehuolto ja puhdistaminen sekä toiminnan aikana että sen loputtua, jos luvan haltija ei jostain syystä huolehdi ympäristöluvan edellyttämistä velvoitteistaan. Vakuutta määrättäessä on otettu huomioon jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan jatkaminen syksyyn 2007 saakka sekä sen jälkeen tapahtuvaan sulkemiseen liittyvien toimien luonne ja lupapäätöksessä annetut määräykset. Vakuussumman perusteena ovat jätteenkäsittelylaitoksella käsiteltävien jätteiden määrä, sulkemissuunnitelmassa esitetty kaatopaikan pintarakenteiden ja maisemoinnin kustannusarvio sekä valvonnan aiheuttamat kustannukset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa saakka siltä osin kun lupa on annettu kaatopaikkatoiminnan jatkamiseen (lupamääräykset A 1 20). Muilta osin (lupamääräykset B 1 15) lupa on voimassa toistaiseksi. Tällä päätöksellä kumotaan : 1) Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupa (Dnro 1296Y )

20 20 2) Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös (N:o 53/87/II, Dnro 119/87/D-10/II): Sarvelanselkosen kaatopaikan jätevesien johtaminen toisen maalla olevaan ojaan 3) Kuhmon kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston myöntämä sijoituspaikkalupa Jos jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen aluetta edelleen käytetään ylijäämämaiden läjityspaikkana taikka hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikkana, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 8, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 90, 96, 97, 98, 100, 101 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 29, 30, 37 ja 43 :t Jätelaki (1072/93) 2, 3, 4, 6, 13, 15, 19, 51, 52, 66 ja 72 :t Jäteasetus (1390/93) 3, 4, 6, 8, 9 ja 10 :t. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/97) Valtioneuvoston päätös käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä (1246/95) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 ja 11 b PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JAKELU Kuulutus Päätöksen antamisesta tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Kuhmon kaupungin ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Kuhmolaisessa. Lupapäätös pidetään kuulutusajan nähtävänä Kuhmon kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimistossa. Jakelu Päätös lähetetään hakijalle.

21 21 Jäljennös päätöksestä lähetetään: Kuhmon kaupungin tekniselle lautakunnalle Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon tulosalueelle Kainuun jätehuollon kuntayhtymälle Oulun lääninhallitukselle Suomen ympäristökeskukselle (sähköisenä) Metsähallitus - Laatumaa/Omaisuuspalvelut - Metsähallitus, Metsätalous/Kainuu Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle MAKSU Maksu on 5011,50 euroa. Maksu on määrätty ympäristöministeriön päätöksen (1237 / 2003) liitteenä olevan alueellisten ympäristökeskusten maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (tavanomaisen jätteen kaatopaikka). Suoritemaksu peritään 35 % taulukkomaksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö ympäristölakimies Saara Ylisirniö Ylitarkastaja Unto Ritvanen LIITTEET valitusosoitus kaatopaikan sulkemistoimien toteuttamisen jälkeen noudatettava tarkkailuohjelma

22 22 Liite ympäristölupapäätökseen DNRo 1296Y , Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksen tarkkailuohjelma Kuhmon kaupungin Sarvelanselkosen jätteenkäsittelylaitoksen tarkkailussa noudatetaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen, sitten kun pintarakenteiden valmistuminen on hyväksytty ympäristökeskuksen katselmuksessa, seuraavaa tarkkailuohjelmaa. Pohjavesiä tarkkaillaan vuosittain kolmesta, pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan ylä- ja alapuolelle asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet otetaan syys/lokakuussa. Näytteistä määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridit, kok. P, kok. N, NH4-N ja NO3-N. Joka viides vuosi pohjavesinäytteistä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös pohjaveden pinnankorkeus. Kaatopaikan sisäisen vesipinnan korkeutta tarkkaillaan kerran vuodessa syys/lokakuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta, pohjamaahan saakka ulottuvasta pohjavesiputkesta. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan mittapadolta kaksi kertaa vuodessa touko-/kesäkuussa ja syys-/lokakuussa Vesinäytteestä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODCr, kok.p, kok. N, NH4-N sekä koliformiset bakteerit. Joka viides vuosi (vuodesta 2010 lähtien) näytteestä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Kuormituksen laskemista varten näytteenoton yhteydessä tulee mitata tai muuten luotettavasti määrittää virtaama. Kaatopaikkavesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan ottamalla pintavesinäytteet kaatopaikan laskuojasta (P2), Jämäsjoesta (P5, P6) ja Jämäsjärvestä (P1) kaksi kertaa vuodessa, touko-/kesäkuussa ja syys- /lokakuussa. Vesinäytteistä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODMn, kok. P, PO4-P, kok. N, NH4-N, NO3-N sekä koliformiset bakteerit. Kaatopaikkakaasun ja jätteen hajoamistilan tarkkailua varten otetaan kaasunäyte viiden vuoden välein kaasunpoistokaivon läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta. Kaasunäytteestä määritetään CH 4, CO 2 ja O 2 sekä kaasun paine. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.