PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA kaatopaikan sulkemista koskeville toimenpiteille (toiminnan olennainen muuttaminen)

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro 1296Y ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA kaatopaikan sulkemista koskeville toimenpiteille (toiminnan olennainen muuttaminen) Vuolijoen kunta Rantatie VUOLIJOKI Liike- ja yhteisötunnus LUPAVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulain (YSL) 28 :n mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muuhun jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Luvan saaneen toiminnan olennainen muutos tai luvan myöntämisen jälkeen olosuhteissa tapahtuva olennainen muutos käsitellään myös lupa-asiana (YSL 28 3 mom.). Vuolijoen kunnan Katajakankaan kaatopaikan toimintaan on aiemmin ( ) myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Hakemuksen kohteena ovat nyt kaatopaikan sulkemista koskevat toimenpiteet. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan kaatopaikkaa koskeva lupa-asia ratkaistaan alueellisessa ympäristökeskuksessa HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleistä Vuolijoen kunta on hakenut lupaa kaatopaikan sulkemista koskeville rakentamistoimenpiteille. Hakemuksen liitteenä on Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi Oy:n laatima suunnitelma (P00365, ) sulkemisessa käytettävistä rakenneratkaisuista ja muista toimenpiteistä. Vuolijoen Katajakankaan kaatopaikka sijaitsee Vuolijoen kirkonkylän ja Otanmäen taajaman välissä Katajakankaan alueella. Kaatopaikalta on matkaa Vuolijoen kirkonkylään noin 7 km ja Otanmäen taajamaan noin 4 km. Kaatopaikalle on tieyhteys Vuolijoki-Otanmäki maantieltä. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 2 km. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 9 ha. Kaatopaikkaalueen Vuolijoen kunta on vuokrannut Rautaruukki Oy:ltä. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä.

2 2 Jätteen vastaanotto kaatopaikalle on lopetettu Alueen maaperä sekä pohja- ja pintavesiolosuhteet Kaatopaikka-alueen maaperä on tiivistä silttistä hiekkamoreenia, jonka vedenläpäisevyyden K-arvoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Moreenikerros on alueella vähintään metrin paksuinen. Kaatopaikka-alueella tutkimukset on tehty metrin syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon. Suoalueella maaperä on saraturvetta, K-arvo 1.7 x 10-4 m/s. Suoalueella tutkimukset on tehty 0,4-2,0 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kaatopaikka-alue on rinnemaastoa, joka viettää noin 5-6 %:n kaltevuudella koilliseen suolle. Koko 9 ha:n alueesta varsinaista kaatopaikka-aluetta on noin 2/3 ja suotovesien imeytysojaston vaatimaa suoaluetta noin 1/3. Kaatopaikka-alueen maanpinta ja maakerrostumat viettävät koilliseen suon suuntaan, joten myös kaatopaikan pintavedet ja suotovedet kulkeutuvat samaan suuntaan suolle. Ulkopuolisten valumavesien pääsy kaatopaikka-alueelle on estetty niskaojilla ja sivuojilla. Ulkopuoliset vedet johdetaan turvetuotantoalueen sivuojaa ja laskuojaa pitkin Vuolijokeen. Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole pohjavedenottamoita tai yksittäisiä kaivoja. Kaatopaikan ympäristön pohjaveden laatua on seurattu pohjavesiputkista. Tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan vaikutus on nähtävissä kohonneina pitoisuuksina kaikkien parametrien osalta. Veden laatu havaintoputkissa on ollut yleensä huono. Kaatopaikka ei kuitenkaan vaaranna asutuksen pohjavesivaroja, sillä lähin asutus on noin kahden kilometrin päässä kaatopaikasta. Kaatopaikkavedet Kaatopaikan vesitase muodostuu sadannasta, haihdunnasta, suodannasta ja pintavalunnasta. Kokonaissadanta on keskimäärin noin 600 mm/a. Huhti-lokakuussa sadanta tulee pääasiassa vetenä ja marras-maaliskuussa lumena. Keskimääräinen vuosihaihdunta tällä alueella on noin puolet kokonaissadannasta, jolloin valunnaksi jää noin 300 mm/a. Se vastaa ominaisvalumaa l/s x ha. Vuodesta 2000 lähtien toteutetun kaatopaikkavesien tarkkailun ja virtaamamittausten perusteella kesäkuukausien havaittujen virtaamien keskiarvo on noin 80 m 3 /d. Täyttöalueen ja lietteidenkäsittelyalueen ympärillä on kaatopaikka-alueelta valuvien suoto- ja valumavesien keräilyojat, joilla vedet ohjataan suoimeytysojaston kautta suoto- ja valumavesien tasausaltaaseen ja edelleen Luodesuon turvetuotantoalueen sivuojan ja laskuojan kautta Vuolijokeen. Imeytysalueelta on ojia pitkin Vuolijokeen matkaa noin 3,2 kilometriä. Sadetusta tasausaltaasta jäterintaukseen ei ole järjestetty. Suoto- ja valumavesien määrää, laatua sekä vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesinäytteet on otettu mittapadolta ja laskuojasta kolme kertaa vuodessa, touko-kesäkuussa,

3 heinä-elokuussa ja syys-lokakuussa. Kaatopaikkavesien aiheuttama kuormitus (fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitus) on jäänyt hyvin pieneksi. Vaikutus on nähtävissä kaatopaikan mittapadolla lievästi kohonneina sähkönjohtavuusarvoina sekä kloridi- ja typpipitoisuuksina. Kaatopaikan alapuolella laskuojassa vesi on ollut selvästi kiintoainepitoisempaa ja sameampaa kuin mittapadolla. Luodesuon turvetuotantoalueelta tulevilla vesillä on tarkkailutulosten mukaan vaikutusta veden laatuun. Kaatopaikan käyttö ja täyttötilavuus Kaatopaikka on otettu käyttöön v Se on ollut ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, ja sinne on vastaanotettu: -kiinteää yhdyskuntajätettä (kotitalous- ja työpaikkajäte) -kiinteää teollisuusjätettä -nestemäistä jätevesilietettä -puristettua (kuivattua) jätevesilietettä -rakennus- ja purkujätettä -romua ja isokokoisia jäte-esineitä -öljyyntyneitä maita -jäteöljyä -erityisjätteitä (mm. eläinraadot, teurasjätteitä, asbestijätteet, tuhka) -ongelmajätteitä -ylijäämä- ja peittomaita Jätteiden täyttö on tapahtunut kerroksittain ja jätepengertä on viety matalana rintauksena. Hyötykäyttöön kelpaamaton rakennusjäte on tiivistetty täyttöalueelle. Jätteet on tiivistetty ja peitetty muutaman kerran vuodessa. Kaatopaikalla ei ole ollut konetta jätteiden tiivistämiseen tai peittämiseen. Jätteiden tiivistäminen ja peittäminen ei ole ollut käyttöaikana riittävää % kaatopaikalle tuoduista jätteistä on ollut yhdyskuntajätteitä. Vuotuinen jätemäärä on ollut noin 2600 m 3 /v. Muita merkittäviä jäte-eriä ovat olleet kuivaamaton puhdistamoliete ja ylijäämämaat. Asbestijätteet on sijoitettu jätetäyttöön ja peitetty täyttökerroksen peit la. Ongelmajätteet on kuljetettu vastaanottopisteestä ajoittain jatkokäsittelyyn. Jätteen vastaanoton loputtua kaatopaikka on peitetty ylijäämämailla ja kivilouheella. Ongelmajätteiden vastaanottopiste on lakkautettu ja alue on puhdistettu jo aiemmin. Kaatopaikan jätetäytön pinta-ala on noin 0,78 ha. Täyttöalueen pinta-alan ja jätekerroksen keskipaksuuden (2 m) perusteella saadaan kaatopaikan täyttötilavuudeksi noin m 3. 3 KAATOPAIKAN SULKEMISSUUNNITELMA Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen liitteenä päivätyn kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi Oy). Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikalta poistetaan siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, puu jne.) ja toimitetaan hyödyntämiskohteeseensa. Kaatopaikka-alueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja

4 rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Varsinaisen jätealueen vieressä oleva lahonneiden puiden varastoalue tiivistetään ja peitetään alueen ympäriltä saatavalla n. 0,3 metrin vahvuisella perusmaakerroksella. Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massan tulee olla yli 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on oltava vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä kertaa. Jätepenger muotoillaan loiventamalla jäteluiskia ja tekemällä täyttöalueelle esipeitto. Pengerluiskan kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:15. Lakitason korkeudeksi tulee noin (N60). Muotoilu tehdään puskemalla jätettä luiskaan tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle, ja tiivistämällä jäte samanaikaisesti kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan. Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaata. Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä ja alueen maisemointi. Kaatopaikan suunniteltu pintarakenne on seuraava: Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys Pintakerros - ravinnekerros kompostimulta, humus 0,3 m - peittokerros moreeni 0,2 m Kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s 4 Tiivistyskerros Kaasunkeräyskanavat ja kaivo moreeni(> 100 mm kivet on poistettava ) 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s louhe Jätetäytön päälle rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joiden tehtävänä on varmistaa kaatopaikkakaasujen kerääminen ja poisjohtaminen hallitusti. Kaasunkeräyskanavat tehdään alueelta saatavasta louheesta tai vastaavasta karkeasta materiaalista. Säteittäiset kanavat liitetään kaasunpoistokaivoon, joka rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle. Kaasunkeräyskerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Käytettävän moreenin tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Moreenikerroksen vedenläpäisevyyden (K-arvo) tulee olla pienempi kuin 1 x 10-8 m/s eli vaadittava moreeni on käytännössä raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekkamoreenia tai sitä hienompaa (SiMr, SaMr). Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Tiivistyskerros on rakennettava

5 5 mahdollisimman tiiviiksi. Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkavesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (vähintään 0,3 m) tehdään sorasta ja hiekasta, joiden vedenläpäisevyys ( K > 1 x 10-4 m/s) ja muutkin ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen. Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni > 0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata > 0,3 m). Pintakerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään maan rapautumista. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasu johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävän kaivon kautta. Kaivon yhteyteen rakennetaan kompostimullasta biosuodin, jossa mikroorganismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Vesiensuojelutoimenpiteet Kaatopaikka-alueella ei ole tarvetta suorittaa vesienjärjestelytoimenpiteitä, sillä nykyiset vesijärjestelyt ovat riittäviä. Kaatopaikan ympärysojaston ja purkuojan kunto tulee kuitenkin tarkistaa, ja tarvittaessa suorittaa kunnostustoimenpiteitä. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee murto-osaan nykyisestä, eikä vettä tule myöskään uuden jätteen mukana, joten tulevaisuudessakaan jätetäyttöön ei tule kertymään vettä. Muut toimenpiteet Kaatopaikka-alueella olevista lietealtaista yksi kunnostetaan vastaanottopaikaksi Otanmäen taajaman jätevedenpuhdistamon lietteelle, välppäysjätteelle sekä kunnan koulujen ja Vuorokkaan sakokaivolietteelle. Liete kuivataan turpeen kanssa ja kompostoidaan altaan vieressä olevalle kentälle. Samalla kentällä kompostoidaan myös Vuolijoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolta tuleva kuivattu puhdistamoliete. Kyseinen järjestely on käytössä siihen saakka, kunnes Otanmäen jätevesien käsittelyratkaisu on valmis, tai enintään vuoden 2008 loppuun saakka. Maisemoinnin jälkeen lopetettu kaatopaikka jää maa- ja metsätalouskäyttöön. Liikenne kaatopaikka-alueelle katkaistaan. Kaatopaikkakaasu Syntyvän kaasun määrä riippuu täyttöalueen koosta, korkeudesta, tiiviydestä, kosteudesta, lämpötilasta sekä jätteen koostumuksesta ja iästä. Vuolijoen kaatopaikan perustilaselvityksen yhteydessä suoritettujen mittausten mukaan kaatopaikkakaasun koostumus vastasi muiden vastaavanlaisten yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen kaasun koostumusta. Kaatopaikka-alueella olevat

6 6 kaasuntarkkailuputket ovat tuhoutuneet. Vuolijoen kaatopaikalla kaatopaikka-kaasun talteenottoon ei kannata ryhtyä, vaan se johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävän kaivon kautta. Säteittäiset kaasunkeräyskanavat liitetään kaasunpoistokaivoon, joka rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle. Ympäristötarkkailu Kaatopaikkavesien laatua ja määrää, pinta- ja pohjavesien laatua sekä kaatopaikkakaasun muodostumista on tarkkailtu vuodesta 2000 lähtien Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan kuormitus (fosfori-, typpija kiintoainekuormitus on jäänyt hyvin pieneksi. Virtaamien keskiarvo (touko-, heinä- ja syyskuu) on noin 80 m 3 /d. Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa ehdotetaan toteutettavaksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: - vesistötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuussa ja syyslokakuussa (aikaisemmin myös heinä-elokuussa) - kaasuntarkkailua ja pohjaveden sisäisen korkeuden seurantaa ei tehdä ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Lausunnot Ympäristölupahakemus on päivätty ja se on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut Vuolijoen kunnan ilmoitustaululla välisen ajan ja se on julkaistu Vuolijoki-lehdessä Kuulutus on lisäksi lähetetty tiedoksi viidelle kaatopaikan ympäristön naapurikiinteistölle. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävänä Vuolijoen kunnanviraston teknisessä toimistossa. Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia. Vuolijoen kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Kunnan ympäristötekninen lautakunta ei ole antanut lausuntoa asiasta. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon tulosalue on esittänyt lausuntonaan, että kaatopaikan jälkikäyttö on toteutettava siten, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Kaatopaikkaa tai sen vaikutuspiirissä olevaa aluetta ei saa sulkemisen jälkeen ottaa asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa.

7 7 Luvan hakijan tulee estää asiattomien pääsy kaatopaikalle, ja huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda luvattomasti jätteitä ja että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan vesistötarkkailun yhteydessä mahdollisesti havaittavista ongelmista tulee raportoida Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle. Hakijan kuuleminen Ympäristökeskus on neuvotellut hakemuksen johdosta Vuolijoen kunnan edustajien kanssa, jolloin kaatopaikalla on myös suoritettu tarkastus. Hakemuksen täydennys Hakijan edustaja kunnaninsinööri Jouko Halonen on täydentänyt saapuneella sähköpostilla hakemusta siten, että toiminnan lopettamisajankohdaksi päätettäisiin , koska tarkoituksena olisi kunnostaa ja käyttää kaatopaikalle rakennettuja lietealtaita niin kauan, kunnes Otanmäen jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetaan lietteiden vastaanottopaikka. Puhdistamon toteutumisaikataulu lietteiden vastaanoton osalta tulisi todennäköisesti olemaan vuoden 2008 lopussa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Kysymyksessä on kaatopaikan sulkeminen. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vuolijoen terveyslautakunta on antanut terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan kaatopaikalle. Vuolijoen ympäristönsuojelulautakunta on hyväksynyt kaatopaikan sijoittamisen Katajakankaalle (5 ) Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa kaatopaikkavesien johtamiseen Luodesuon turvetuotantoalueen sivuojan ja laskuojan kautta Vuolijokeen (Nro 21/88/II, Dnro 124/87/D-10/II, ). Kainuun ympäristökeskuksen antama ympäristölupamenettelylain mukainen Katajakankaan kaatopaikan ympäristölupapäätös (Dnro1296Y ). YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kainuun ympäristökeskus myöntää Vuolijoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vuolijoen kunnan Katajakankaan kaatopaikan sulkemista koskeville toimenpiteille sekä lietteen käsittelylle kaatopaikalla.

8 8 Lupa myönnetään hakemuksen ja siihen liitetyn Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi Oy:n laatiman, päivätyn suunnitelman (P00365) mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Kaatopaikalle ei saa tuoda minkäänlaisia jätteitä maisemoinnissa ja kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä ylijäämämaita tai muita vastaavia materiaaleja lukuun ottamatta. Kaatopaikka-alueella olevia lietealtaita saa kuitenkin käyttää Otanmäen taajaman jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen vastaanotto- ja käsittelyaltaina saakka. Kuivattua puhdistamolietettä saa kompostoida riittävän seosaineen kanssa altaiden vieressä olevalla kompostointikentällä vuoden 2008 loppuun saakka. Kompostoitua lietettä saa käyttää kaatopaikan pintarakenteessa. Sakokaivolietteitä ja muita nestemäisiä jätteitä ei saa tuoda vastaanottoaltaisiin, vaan ne on toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen, esimerkiksi jätevedenpuhdistamolle. 2. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksen liitteenä esitetyn sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV-Maa ja Vesi P00365, ) mukaisesti vuoden 2008 loppuun mennessä. Rakenteissa käytettävien materiaalien tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettava ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Tiivistys- ja muissa rakennekerroksissa voidaan käyttää myös sulkemissuunnitelman rakennekuvauksesta poikkeavia materiaaleja edellyttäen, että niiden tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettu ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Rakennustyöseloste sekä selvitys käytettävistä materiaaleista ja niiden tiivistys- ym. ominaisuuksista on toimitettava ennen kaatopaikan sulkemistyön aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Sulkemistyön toteutuksesta on tehtävä laadunvalvontaraportti, joka on työn päätyttyä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 12. ilmenevällä tavalla. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ). 3. Ennen kaatopaikan sulkemistöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ) 4. Kaatopaikalla olevat metalliromun ja muiden hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanottopaikat ja rakennelmat on purettava ja niiden sijaintipaikat siistittävä. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines on vastaanottopaikkojen maaperästä poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemistoimia. Kaatopaikan lietealtaat on tyhjennettävä lietteestä

9 9 mennessä ja täytettävä sen jälkeen maa-aineksella. ( YSL 7, YSL 45, JäteA 9 ) 5. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali (metalliromu, romurenkaat yms.) on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista. ( YSL 45, JäteL 6 ) 6. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärysojilla ja johdettava tasausaltaaseen ja edelleen Luodesuon turvetuotantoalueen kautta Vuolijokeen. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Kaatopaikalta purkautuvien vesien tarkkailua jatketaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen lupamääräyksestä 8 ja päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla. ( YSL 45, YSA 20 ) 7. Lietteiden vastaanottoaltaat ja muut jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaustulokset tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle kaatopaikan muiden tarkkailutulosten yhteydessä. ( YSA 20 ) 8. Jätteenkäsittelyalueen pohjavesiä, kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan ylä- ja alapuolisia vesiä on tarkkailtava hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti siihen saakka, kunnes kaatopaikan pintarakenteet on saatu valmiiksi ja hyväksytty katselmuksessa. Kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisen jälkeen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos analyysituloksissa on tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia, niistä tulee kuitenkin tiedottaa välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla. ( YSL 46, YSA 20 ). 9. Jätteenkäsittelyalueen muotoilu ja kasvittaminen tulee toteuttaa niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Kaatopaikan pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on kuitenkin estettävä.

10 10 ( YSA 20 ) 10. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta ja jätteiden toimituspaikoista. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue ja sen ympäristö pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. ( YSL 45, JäteA 9 ) 11. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan yms.) on varauduttava, ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. ( YSA 20 ) 12. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2008 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Kainuun ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti, johon sisältyy kaatopaikan pintarakenteiden rakentamistyöstä laadittu laadunvalvontaraportti. Raportti tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä. ( YSA 20 ) 13. Hakijan on nimettävä kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja tämän päätöksen toteutuksesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen sulkemistöiden aloittamista. (JA 10 ) 14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. ( YSA 20, VNp 861/97 ) 15. Mikäli aluetta tullaan sulkemisen jälkeen käyttämään maankaatopaikkana taikka rakennus- tai muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueena, se edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. ( YSL 28 ) Vastine Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon lausuntoon: Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu lupamääräyksissä huomioon (määräykset 3, 4, 5, 6, 8 ja 11). Kaatopaikan vaikutuspiirissä olevan alueen ottamista asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa, ei voida suoranaisesti säännellä tällä

11 ympäristöluvalla, vaan se on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa ja rakentamista koskevissa luparatkaisuissa. 11 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Kaatopaikka on sen toiminnan loputtua poistettava käytöstä siten, että sen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon käsittelyalueen ympäristöstä ja sulkemis- ja viimeistelytoimista saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan hallitusta sulkemisesta ja lopetetusta jätteenkäsittelyalueesta aiheudu terveydellistä haittaa. Käsittelyalueen sulkemisen jälkeen toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Kunnostustoiminta on sopusoinnussa ympäristönsuojelulain ja jätelain keskeisten periaatteiden kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kyseinen toiminta edellyttää. Jätteiden tuonti käytöstä poistetulle kaatopaikalle on kielletty, koska siellä ei ole enää jätteen käsittelyssä ja tiivistämisessä tarvittavaa kalustoa eikä valvontahenkilökuntaa. Kunnan jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen vastaanotto kaatopaikalla oleviin lietealtaisiin voidaan sallia saakka edellyttäen, että siitä ei aiheudu suotovesivalumia tai muita ympäristöhaittoja. Altaiden kunnosta ja riittävästä seos- ja kuivikeaineiden käytöstä lietteen jälkikompostoinnissa on huolehdittava, jottei siitä aiheudu haju- ja muita haittoja. Nestemäisiä jätteitä, kuten sako- ja umpikaivolietteitä kaatopaikalle tai lietealtaisiin ei saa enää tuoda niihin liittyvien valumariskien takia. Kompostoitua lietettä tarvitaan kaatopaikan pintarakenteen kasvukerroksessa kasvualustana. Lupamääräyksissä esitetyt määräajat on esitetty siten porrastaen, että lietteen hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa voidaan toteuttaa viimeistään kesäkaudella Suljetun jätteenkäsittelyalueen on oltava aidattu ja liikenteen estetty siten, että asiaton jätteiden toimittaminen alueelle ei ole mahdollista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uudet sijoituspaikat sekä niiden aukioloajat. Näistä toimenpiteistä huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä sinne kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. Mikäli hyöty-, öljy- tai muiden ongelmajätteiden vastaanottopaikan maaperä on pilaantunut, tulee maa-aines poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suljettavan kaatopaikan tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun hallittua keräämistä ja vähennetään jätteenkäsittelyalueen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi jätteenkäsittelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä.

12 12 Viranomaisvalvonta edellyttää myös suljetun jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta kunnostustoimien vaikutusta ja toimivuutta. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä tai muiden kaatopaikkarakenteiden hoitoa. Hakijan pyyntöön vesistötarkkailun harventamisesta on katsottu voitavan suostua kaatopaikan sulkemisen jälkeen, koska kaatopaikan vesistövaikutukset ovat olleet vähäiset kaatopaikan käyttöaikanakin. Kaasun hallittu keräily ja johtaminen jätteestä vähentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja siten haittaa alueen maisemointia. Jätteen vastaanoton lakattua käsittelyalueella on se saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteenkäsittelypaikan maisemointi vähentää kaatopaikkavesien määrää ja jätevesikuormitusta ympäristöön. Peittäminen estää roskaantumisen ja vähentää hajuhaittoja. Rottien hävittämisellä ennen käsittelyalueen kunnostusta varmistetaan se, etteivät ne hakeudu asutuksen liepeille ja maatiloille. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa mittaamiseen ja näköhavaintoihin perustuvaa tietoa sekä jätetäytön tiivistymistä kokonaisuutena että pienipiirteisemmin pinnan muodonmuutoksista. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä sekä vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta täytöstä kaasuja purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen saattaa myös vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö, jolla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä käsittelyalueen sulkemisen jälkeen. Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet asianmukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelman mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa ympäristölle. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden ja niissä käytettävien materiaalien merkitys ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeinen. Rakennustyön ja -materiaalien laadunvalvonnalla varmistetaan myös ulkopuolisten urakoijien sitoutuminen sulkemissuunnitelmaan ja tämän päätöksen mukaiseen toteutukseen. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

13 13 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen aluetta edelleen käytetään ylijäämämaiden läjityspaikkana taikka muiden jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikkana, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tällä päätöksellä kumotaan Kainuun ympäristökeskuksen (Dnro1296Y ) antama kaatopaikan ympäristölupapäätös sekä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös Nro 21/88/II, Dnro 124/87/D-10/II, joka koskee kaatopaikkavesien johtamista Luodesuon turvetuotantoalueen sivuojan ja laskuojan kautta Vuolijokeen. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. VAKUUS Luvan saajan tulee antaa euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely, esimerkiksi kunnan omavelkainen takaus, tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden suuruuden tarvittaessa. Perustelu: Vakuutta määrättäessä on otettu huomioon kaatopaikan sulkemiseen liittyvien toimien luonne ja lupapäätöksessä annetut määräykset. Vakuussumman perusteena on sulkemissuunnitelmassa esitetty kaatopaikan pintarakenteiden ja maisemoinnin kustannusarvio sekä valvonnan aiheuttamat kustannukset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 :t Jätelaki (1072/93) 2, 3, 4, 6, 13, 15, 19, 20, 51, 52, 66 ja 72 :t Jäteasetus(1390/93) 3, 6, 8, 9, 10 ja 23 :t Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97)

14 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 ja 11 b 14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JAKELU Kuulutus Päätöksen antamisesta tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Vuolijoen kunnan ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Vuolijoessa. Lupapäätös pidetään kuulutusajan nähtävänä Vuolijoen kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Jakelu Päätös lähetetään hakijalle. Jäljennös päätöksestä lähetetään: - Vuolijoen ympäristötekniselle lautakunnalle - Kainuun maakunta kuntayhtymälle (ympäristoterveydenhuollon tulosalue) - Kainuun jätehuollon kuntayhtymälle - Suomen ympäristökeskukselle (sähköisenä) - Oulun lääninhallitukselle - Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle Päätöstä koskeva kuulutus lähetetään seuraaville: Tornator Oy Vapo Oy Lappeentie 22, Imatra PL 318, Oulu MAKSU Maksu on 3855 EUR. Maksu on määrätty ympäristöministeriön päätöksen (1237/2003) liitteenä olevan alueellisten ympäristökeskusten maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (toiminnan olennainen muuttaminen). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

15 Valitusoikeus on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. 15 Ympäristölupayksikön päällikkö Ympäristölakimies Saara Ylisirniö Ylitarkastaja Unto Ritvanen LIITE Katajakankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma valitusosoitus Liite ympäristölupapäätökseen DNRo 1296Y , Katajakankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma Vuolijoen kunan Katajakankaan kaatopaikan tarkkailussa noudatetaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen, sitten kun pintarakenteiden valmistuminen on hyväksytty ympäristökeskuksen katselmuksessa, seuraavaa tarkkailuohjelmaa. Pohjavesiä tarkkaillaan vuosittain kolmesta, pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan ylä- ja alapuolelle asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet

16 otetaan syys/lokakuussa. Näytteistä määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridit, kok. P, kok. N, NH4-N ja NO3-N. Joka viides vuosi pohjavesinäytteistä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös pohjaveden pinnankorkeus. Kaatopaikan sisäisen vesipinnan korkeutta tarkkaillaan kerran vuodessa syys/lokakuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta, pohjamaahan saakka ulottuvasta pohjavesiputkesta. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan mittapadolta kerran vuodessa touko- /kesäkuussa. Vesinäytteestä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODCr, kok.p, kok. N, NH4-N sekä koliformiset bakteerit. Joka viides vuosi näytteestä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Kuormituksen laskemista varten näytteenoton yhteydessä tulee mitata tai muuten luotettavasti määrittää virtaama. Kaatopaikkavesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan ottamalla pintavesinäytteet laskuojasta (laskuoja 2) kerran vuodessa touko-/kesäkuussa. Vesinäytteistä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODMn, kok. P, PO4-P, kok. N, NH4-N, NO3-N sekä koliformiset bakteerit. Kaatopaikkakaasun ja jätteen hajoamistilan tarkkailua varten otetaan kaasunäyte viiden vuoden välein kaasunpoistokaivon läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta. Kaasunäytteestä määritetään CH 4, CO 2 ja O 2 sekä kaasun paine. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. 16 Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.