PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro KAI-2005-Y ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA Vaalan kunta Vaalantie Vaala LUPAVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muuhun jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Luvan saaneen toiminnan olennainen muutos tai luvan myöntämisen jälkeen olosuhteissa tapahtuva olennainen muutos käsitellään myös lupa-asiana. Vaalan kunnan kaatopaikan toimintaan on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Kunta hakee nyt lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä koskeville toimenpiteille. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan kaatopaikkaa koskeva lupa-asia ratkaistaan alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA JA SEN MUUTTAMINEN Yleistä Vaalan kunta on hakenut lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä koskeville toimenpiteille. Hakemukseen on liitetty päivätty kaatopaikan sulkemissuunnitelma. Kaatopaikka sijaitsee noin neljä kilometriä Vaalan keskustaajamasta itään Oulu-Kajaani valtatien (VT 22) pohjoispuolella metsähallitukselta vuokratulla maalla. Kaatopaikalle on noin 0,4 km pitkä tieyhteys valtatie 22:lta. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Se on toiminut ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikkana, jolla on käsitelty Vaalan kunnan alueella syntyviä jätteitä, pääasiassa yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, rakennus- ja purkujätettä sekä ylijäämämaata. Alueella on toiminut myös ongelmajätteiden vastaanottopiste. Jätteiden tuonti on lopetettu vuonna 2003 kaatopaikkatoiminnan siirryttyä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän hallintaan, jonka

2 2 jälkeen kunnan loppusijoitettavat jätteet on kuljetettu Kajaanin Majasaarenkankaan jätteenkäsittelyalueelle. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, eikä alueelle ole laadittu asemakaavaa. Alustavassa yleiskaavaluonnoksessa kaatopaikka-alue on osoitettu EK-aluevarausmerkinnällä. Alueella on voimassa Kainuun 3. seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaatopaikan ympäristö on metsämaata ja suota. Lähimmät asututut kiinteistöt ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta sen länsi- ja eteläpuolella. Alueen maaperä ja pohja- ja pintavesiolosuhteet Kaatopaikka-alueen maaperä koostuu paikoin ohuehkosta turvekerroksesta, jonka alla on vaihtelevan paksuinen hiekkakerros (1-3 metriä). Hiekkakerroksen alla on pääosin moreenia. Kaatopaikka sijaitsee Laajankangas Kankari nimisen tärkeän pohjavesialueen pohjoispuolella. Etäisyys varsinaisen muodostumisalueen rajaan on noin 400 metriä. Lähimpään vedenottamoon (Isohete) on matkaa noin 2,7 km. Pohjavesi on kaatopaikka-alueella lähellä maanpintaa. Kaatopaikka-alueella muodostuvat vedet virtaavat pääosin pohjoisen suuntaan, mutta osa vesistä virtaa myös etelään, kohti pohjavesialuetta. Kaatopaikan toiminta ja täyttötilavuus Vaalan kaatopaikka on ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jolla on käsitelty kunnan alueella syntyneitä jätteitä pääasiassa asumisessa syntynyttä jätettä ja ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen verrattavaa jätettä. Ylijäämämaat on hyödynnetty peittomaina. Ongelmajätteille on kaatopaikalla ollut vastaanottopiste, josta jäte on toimitettu jatkokäsittelyyn. Hyötykäyttöön kelpaamattomat rakennusjätteet ja isokokoiset jäte-esineet on sijoitettu jätetäyttöön. Kaatopaikalle on tuotu myös sako- ja umpikaivolietteitä sekä juustolassa syntynyttä heraa erillisiin moreenipohjaisiin altaisiin, joista kuivunut liete on sekoitettu turpeeseen ja sijoitettu täyttöalueelle. Lietteen ja heran käsittely kaatopaikalla on lopetettu vuonna 2003, samoin muiden jätteiden tuonti. Kiinteän yhdyskuntajätteen osuus on noin 80 % kaatopaikalle toimitetusta jätemäärästä. Kaatopaikalle on vuosittain sijoitettu jätteitä noin 2000 tonnia. Kaatopaikkaalueen kokonaispinta-ala on noin 5,7 ha, josta varsinaisen täyttöalueen pintaala noin 1,6 hehtaaria. Jätetäytön lakiosan korkeus on ylimmillään noin 5 6 metriä maanpinnasta, täytön korkeusasema vaihtelee tasoilla N m. Täyttöalueen pinta-alan ja jätekerroksen keskipaksuuden (4 m) perusteella saadaan täyttötilavuudeksi noin m 3. Kaatopaikka-alueen vesijärjestelyt ja kuormitustiedot Kaatopaikka-aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- tai viemäriverkostoon. Ulkopuolisten pintavesien pääsy kaatopaikalle on estetty ympärysojilla, jotka kiertävät lähes koko kaatopaikan ympäri (eteläpuolelta oja puuttuu). Pääosa

3 3 kaatopaikka-alueella muodostuvista pinta- ja suotovesistä johdetaan ympärysojista kolmiomittapadon kautta pohjoiseen Rovaojaan ja edelleen Ala- Parttuaisen puroon, joka laskee Keskijärveen. Kaatopaikalta on Ala-Parttuaisen puroon matkaa noin 4,5 km. Kaatopaikan eteläpuolella pintavesien virtaussuunta on etelään valtatielle päin. Vaalan vuosisadannan perusteella kaatopaikan täyttöalueella on arvioitu muodostuvan kaatopaikkavesiä m 3 (keskimäärin noin 11 m 3 /d). Kaatopaikalta johdettavien vesien aiheuttama kuormitus on ollut havaittavissa lähinnä purkuojien mittapadoilla ja ajoittain niiden alapuolisissa ojissa sähkönjohtavuuden arvojen, kloridipitoisuuden ja ravinnepitoisuuksien kohoamisena. Rovanojan tarkkailupisteessä kaatopaikan kuormittava vaikutus ei ole ollut viime vuosina havaittavissa tai se on ollut hyvin vähäinen. Kaatopaikan eteläpuolella pohjavesialueella olevassa ojassa on havaittu merkkejä likaaineista. Kaatopaikan ympäristön pohjaveden laatua on seurattu kolmessa tarkkailupisteessä. Kaatopaikan vaikutus on ilmennyt sähkönjohtavuuden arvojen, kloridipitoisuuksien ja typpipitoisuuksien kohoamisena. Myös rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet koholla lähinnä kaatopaikan luoteispuolisessa ja eteläpuolisessa tarkkailupisteessä. Kaatopaikkakaasun käsittely Vaalan kaatopaikalla metaanin osuus kaatopaikkakaasusta on ollut enimmillään runsaat 50 %. Kaasun tuottoa ei ole mitattu. Kaatopaikan pienuuden tähden kaasupotentiaali on todennäköisesti pieni, eikä lähistöllä ole laitosta, joka voisi hyödyntää kaasua. Kaatopaikan sulkemissuunnitelma Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen liitteenä päivätyn kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV Maa ja Vesi 9M031148) ja rakennustyöselityksen. Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikalta poistetaan siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, puu jne.) ja toimitetaan hyödynnettäväksi. Kaatopaikka-alueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Ennen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä (jätetäytön muotoilu, tiivistäminen, esipeitto jne.) tulee varmistua siitä, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Kaatopaikan pinta tulee muotoilla siten, että valumavedet voidaan johtaa pois, eikä alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Luiskakaltevuus tulee valita sellaiseksi, että pinnalla voidaan työskennellä. Sillä on myös oltava riittävä vakavuus luiskan sortumia ajatellen. Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massan tulee olla yli 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on oltava vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä

4 4 kertaa. Jätepenger muotoillaan loiventamalla jäteluiskia ja tekemällä täyttöalueelle esipeitto. Pengerluiskan kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:15. Lakitason korkeus ennen peitekerroksia tulee olla enintään tasolla (N 60 ). Muotoilu tehdään puskemalla jätettä luiskaan tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle, ja tiivistämällä jäte samanaikaisesti kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan. Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaata. Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä ja alueen maisemointi. Pintarakenteen eri kerrokset tiivistetään %:n tiiveysasteeseen. Kaatopaikan suunniteltu pintarakenne on seuraava: Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys Pintakerros - ravinnekerros kompostimulta, humus 0,3 m - peittokerros moreeni 0,2 m Kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s Tiivistyskerros moreeni(> 100 mm kivet on poistettava ) 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s Kaasunkeräys- louhe, murskattu betoni, kanavat ja kaivo tiili ym. Esipeittokerros moreeni 0,2 m Jätetäytön päälle esipeittokerrokseen rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joiden tehtävänä on varmistaa kaatopaikkakaasujen kerääminen ja poisjohtaminen hallitusti. Kaasunkeräyskanavat tehdään alueelta saatavasta louheesta, murskatusta betonista, tiilestä tai muusta vastaavasta karkeasta materiaalista. Säteittäiset kanavat liitetään kaasunpoistokaivoon, joka rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle. Kaasunkeräyskanavien ja esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden (K-arvo) suositellaan olevan pienempi kuin 1 x 10-8 m/s eli vaadittava moreeni on käytännössä raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekkamoreenia tai sitä hienompaa (SiMr, SaMr). Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi. Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkavesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (vähintään

5 5 0,3 m) tehdään sorasta ja hiekasta, joiden vedenläpäisevyys ( K > 1 x 10-4 m/s) ja muutkin ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen. Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni > 0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata > 0,3 m). Pintakerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään maan rapautumista. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasu johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävän kaivon kautta. Kaivon yhteyteen rakennetaan kompostimullasta biosuodin, jossa mikroorganismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Vesiensuojelutoimenpiteet Täyttöalueen etelä- ja länsireunaan on kaivettu ympärysojat siten, että täyttöalueelta etelään päin valuvat vedet saadaan ohjatuksi kaatopaikan pohjoispuolelle imeytysojastoon. Myös täyttöalueen pohjoispuolelle on tehty uudet imeytys- ja kuivatusojat, ja alueella on tehty myös vanhojen ojien täyttöjä ja perkauksia. Kaatopaikalta etelään päin pitkin tienvartta johtava oja on katkaistu, jotta kaatopaikkavesiä ei pääsisi pohjavesialueen suuntaan. Jätetäytön sisäinen vesipinta on täytön alapuolella, joten jätetäytön kuivattamiseen ei ole tarvetta. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee murto-osaan nykyisestä, eikä vettä tule myöskään uuden jätteen mukana, joten tulevaisuudessakaan jätetäyttöön ei tule kertymään vettä. Alueella ei ole tarvetta suorittaa uusia ojitusjärjestelyjä. Kaatopaikan sulkemistöiden yhteydessä tulee ojastojen kunto tarkistaa ja tarvittaessa suorittaa kunnostustoimenpiteitä. Muut toimenpiteet Kaatopaikka-alueen luoteispuolella olevat lietealtaat tulee tyhjentää ja täyttää sen jälkeen esimerkiksi ylijäämämailla. Maisemoinnin jälkeen lopetettu kaatopaikka jää maa- ja metsätalouskäyttöön. Liikenne kaatopaikka-alueelle katkaistaan. Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa ehdotetaan sulkemissuunnitelmassa toteutettavaksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: - vesistötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa - pohjavesiä (kolme putkea) tarkkaillaan kerran vuodessa syys-lokakuussa - kaatopaikan sisäisen veden korkeuden seurantaa suoritetaan kerran vuodessa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta pohjavesiputkesta

6 6 ASIAN KÄSITTELY Sulkemisaikataulu - kaatopaikkakaasua tarkkaillaan viiden vuoden välein. Hakijan ilmoituksen mukaan kaatopaikka maisemoidaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Lausunnot Tarkastukset Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut Kainuun ympäristökeskuksen ja Vaalan kunnan ilmoitustauluilla välisen ajan, ja se on julkaistu Tervareitti lehdessä Kuulutus ja hakemus on lisäksi lähetetty tiedoksi kaatopaikka-alueen ja sen lähiympäristön omistavalle metsähallitukselle lausunnon antamista varten. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävänä Vaalan kunnanviraston teknisessä toimistossa. Hakemuksen johdosta ei ole saapunut muistutuksia. Vaalan kunnan perusturvalautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sulkemissuunnitelman mukaisesti. Lausunnon mukaan sulkemistoimia tehtäessä tulee varmistua siitä, että haittaeläimistä (esim. rotat) ei aiheudu ongelmia ympäristölle. Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja kunnanhallitus eivät ole antaneet lausuntoa pyydetyssä määräajassa. Kaatopaikalla on suoritettu sulkemissuunnitelmaan liittyvä tarkastus , jolloin ympäristökeskus on myös neuvotellut hakemuksen johdosta Vaalan kunnan edustajan kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Kysymyksessä on kaatopaikkatoiminnan lopettaminen. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro 1296Y ). Lupapäätös on ollut voimassa toistaiseksi. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymä määräaikainen (vuoden 2003 loppuun) kaatopaikan tarkkailuohjelma, joka on hyväksytty

7 7 noudatettavaksi toistaiseksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Kainuun ympäristökeskus myöntää Vaalan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitotöihin. Lupa myönnetään hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien ja selvitysten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. 1. Kaatopaikalle ei saa tuoda minkäänlaisia jätteitä lukuun ottamatta maisemoinnissa ja kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä ylijäämämaita tai muita vastaavia materiaaleja. 2. Kaatopaikan sulkeminen on toteutettava hakemuksen liitteenä esitetyn sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV-Maa ja Vesi 9M031448, ) mukaisesti vuoden 2008 loppuun mennessä. Sulkemistyössä käytettävien materiaalien tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettava ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Tiivistys- ja muissa rakennekerroksissa voidaan käyttää myös sulkemissuunnitelman rakennekuvauksesta poikkeavia materiaaleja edellyttäen, että niiden tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettu. Rakennustyöseloste sekä selvitys käytettävistä materiaaleista ja niiden tiivistys- ym. ominaisuuksista on toimitettava ennen kaatopaikan sulkemistyön aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Sulkemistyön toteutuksesta on tehtävä laadunvalvontaraportti, joka on työn päätyttyä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 12. ilmenevällä tavalla. 3. Ennen kaatopaikan sulkemistöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää. Kaatopaikan roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. 4. Kaatopaikalla olevat metalliromun ja muiden hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanottopaikat ja rakennelmat on purettava ja niiden sijaintipaikat siistittävä. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines on vastaanottopaikkojen maaperästä poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti ennen kaatopaikan sulkemistoimia. Kaatopaikan lietealtaat on tyhjennettävä lietteestä ja täytettävä sen jälkeen maa-aineksella. 5. Mikäli kaatopaikalta löytyy sulkemistöiden yhteydessä ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali (metalliromu, romurenkaat yms.) on toimitettava hyötykäyttöön ennen kaatopaikan sulkemista. 6. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärysojilla ja johdettava mittapadon

8 8 kautta kaatopaikan pohjoispuoliselle suolle ja edelleen Rovanojaan. Kaatopaikkavesien pääsy eteläpuolella olevan pohjavesialueen suuntaan ja ulkopuolisten valumavesien pääsy kaatopaikka-alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Kaatopaikalta purkautuvien vesien tarkkailua jatketaan lupamääräyksestä 8 ja päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla. 7. Kaatopaikan rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaustulokset tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle kaatopaikan muiden tarkkailutulosten yhteydessä. 8. Kaatopaikan pohjavesiä, kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan ylä- ja alapuolisia vesiä on tarkkailtava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos analyysituloksissa on tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia, niistä tulee kuitenkin tiedottaa välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla. 9. Kaatopaikan muotoilu ja kasvittaminen tulee toteuttaa niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Kaatopaikan pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on kuitenkin estettävä. 10. Suljetun kaatopaikan sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta ja jätteiden toimituspaikoista. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue ja sen ympäristö pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. 11. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan yms.) on varauduttava, ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. 12. Kaatopaikka on maisemoitava vuoden 2008 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Kainuun ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti, johon sisältyy kaatopaikan pintarakenteiden rakentamistyöstä laadittu laadunvalvontaraportti. Raportti tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä. 13. Hakijan on nimettävä kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja tämän päätöksen toteutuksesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen sulkemistöiden aloittamista.

9 9 14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 15. Mikäli aluetta tullaan sulkemisen jälkeen käyttämään maankaatopaikkana taikka rakennus- tai muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueena, se edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Vastine Vaalan kunnan perusturvalautakunnan lausuntoon: Perusturvalautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu lupamääräyksissä huomioon (erityisesti lupamääräys 3). PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Kaatopaikka on sen toiminnan loputtua poistettava käytöstä siten, että sen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon käsittelyalueen ympäristöstä ja sulkemis- ja viimeistelytoimista saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan hallitusta sulkemisesta ja lopetetusta jätteenkäsittelyalueesta aiheudu terveydellistä haittaa. Käsittelyalueen sulkemisen jälkeen toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Kunnostustoiminta on sopusoinnussa ympäristönsuojelulain ja jätelain keskeisten periaatteiden kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kyseinen toiminta edellyttää. Suljetulle jätteenkäsittelyalueelle johtavan tien on oltava puomitettu siten, että jätteiden toimittaminen ja muu asiaton liikenne alueelle ei ole mahdollista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uudet sijoituspaikat sekä niiden aukioloajat. Näistä toimenpiteistä huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä sinne kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. Mikäli hyöty-, öljy- tai muiden ongelmajätteiden vastaanottopaikan maaperä on pilaantunut, tulee maa-aines poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ympäristöja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suljettavan kaatopaikan tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun hallittua keräämistä ja vähennetään jätteenkäsittelyalueen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi jätteenkäsittelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Pohjavesialueen läheisyyden vuoksi on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, ettei likaisia kaatopaikkavesiä pääse valumaan pohjavesialueelle päin. Tämä edellyttää ojitus- ja pengerrakenteita, jotka on pidettävä kunnossa.

10 10 Viranomaisvalvonta edellyttää myös suljetun jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta kunnostustoimien vaikutusta ja toimivuutta. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä tai kaatopaikkarakenteiden hoitoa. Hakijan pyyntöön vesistötarkkailun harventamisesta on katsottu voitavan suostua kaatopaikan sulkemisen jälkeen, koska kaatopaikan vaikutukset pintavesiin ovat olleet suhteellisen vähäiset kaatopaikan käyttöaikanakin. Kaatopaikan pintarakenteet vähentävät ympäristöön pääsevien likaisten kaatopaikkavesien määrää. Pohjavesitarkkailua sen sijaan on syytä tehostaa ottamalla käyttöön uusi tarkkailupiste Laajankangas Kankari pohjavesialueen rajan tuntumasta. Kaatopaikan alla oleva maaperä on pilaantunut, ja on syytä varmistaa, etteivät lika-aineet pääse leviämään sieltä em. pohjavesialueen suuntaan. Kaatopaikan vaikutus on ollut ajoittain havaittavissa kaatopaikka-alueen etelälaidalla olevassa pohjavesiputkessa. Kaasun hallittu keräily ja johtaminen jätteestä vähentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja siten haittaa alueen maisemointia. Jätteen vastaanoton lakattua käsittelyalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteenkäsittelypaikan maisemointi vähentää kaatopaikkavesien määrää ja jätevesikuormitusta ympäristöön. Peittäminen estää roskaantumisen ja vähentää hajuhaittoja. Rottien hävittämisellä ennen käsittelyalueen kunnostusta varmistetaan se, etteivät ne hakeudu asutuksen liepeille ja maatiloille. Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa mittaamiseen ja näköhavaintoihin perustuvaa tietoa sekä jätetäytön tiivistymistä kokonaisuutena että pienipiirteisemmin pinnan muodonmuutoksista. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä sekä vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta täytöstä kaasuja purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen saattaa myös vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö, jolla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä käsittelyalueen sulkemisen jälkeen. Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet asianmukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelman mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa ympäristölle. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden ja niissä käytettävien

11 11 materiaalien merkitys ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeinen. Rakennustyön ja - materiaalien laadunvalvonnalla varmistetaan myös ulkopuolisten urakoijien sitoutuminen sulkemissuunnitelmaan ja tämän päätöksen mukaiseen toteutukseen. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO VAKUUS Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen aluetta edelleen käytetään ylijäämämaiden läjityspaikkana taikka muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikkana, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tällä päätöksellä kumotaan Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro 1296Y ). Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan saajan tule antaa euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely, esimerkiksi kunnan omavelkainen takaus, tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden suuruuden tarvittaessa. Perustelu: Vakuutta määrättäessä on otettu huomioon kaatopaikan sulkemiseen liittyvien toimien luonne ja lupapäätöksessä annetut määräykset. Vakuussumman perusteena on sulkemissuunnitelmassa esitetty kaatopaikan pintarakenteiden ja maisemoinnin kustannusarvio sekä valvonnan aiheuttamat kustannukset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 :t Jätelaki (1072/93) 2, 3, 4, 6, 13, 15, 19, 20, 51, 52, 66 ja 72 :t Jäteasetus(1390/93) 3, 6, 8, 9, 10 ja 23 :t Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 ja 11 b

12 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JAKELU Kuulutus Päätöksen antamisesta tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Vaalan kunnan ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Tervareitissä. Lupapäätös pidetään kuulutusajan nähtävänä Vaalan kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Jakelu Päätös lähetetään hakijalle. Jäljennös päätöksestä lähetetään seuraaville: Vaalan ympäristölautakunta Vaalan perusturvalautakunta / ympäristöterveydenhuolto Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Metsähallitus / Metsätalous Kainuu Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) MAKSU Maksu on 3855 EUR. MUUTOKSENHAKU Maksu on määrätty ympäristöministeriön päätöksen (1237 / 2003) liitteenä olevan alueellisten ympäristökeskusten maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (toiminnan olennainen muuttaminen). Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikön po. hallintopäällikkö Jukka Rusanen Ylitarkastaja Unto Ritvanen LIITTEET Vaalan kaatopaikan tarkkailuohjelma valitusosoitus

13 13 LIITE 1 ympäristölupapäätökseen DNRo KAI-2005-Y , Vaalan kaatopaikan tarkkailuohjelma Vaalan kaatopaikan tarkkailussa noudatetaan seuraavaa tarkkailuohjelmaa. Pohjavesiä tarkkaillaan vuosittain neljästä, pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan ylä- ja alapuolelle asennetusta pohjavesiputkesta (VaaPP1, VaaPP102, VaaPP15 ja VaaPP3). Pohjavesinäytteet otetaan syys/lokakuussa. Näytteistä määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridit, kok. P, kok. N, NH 4 -N ja NO3-N. Joka viides vuosi vuodesta 2005 alkaen pohjavesinäytteistä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg sekä kokonaishiilivedyt (TOC), orgaaniset halogeeniyhdisteet (AOX), kloorifenolit, haihtuvat kloorihiilivedyt (VCH), haihtuvat aromaattiset hiilivedyt (VAH) ja kresolit. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös pohjaveden pinnankorkeus. Kaatopaikan sisäisen vesipinnan korkeutta tarkkaillaan kerran vuodessa syys/lokakuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta, pohjamaahan saakka ulottuvasta pohjavesiputkesta (VaaSP4). Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan kaatopaikalta pohjoiseen laskevan ojan mittapadolta (Vaamp1) kolme kertaa vuodessa (touko-kesäkuussa, heinäelokuussa ja syys-lokakuussa) siihen saakka, kun kaatopaikan pintarakenteet on saatu valmiiksi ja hyväksytty katselmuksessa. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen pintavesien laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa (touko-/kesäkuussa ja syys-/lokakuussa) Vesinäytteistä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, COD Cr, kok.p, PO 4 -P,kok. N, NO 3 -N, NH 4 -N sekä koliformiset bakteerit. Joka viides vuosi näytteestä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Kuormituksen laskemista varten näytteenoton yhteydessä tulee mitata tai muuten luotettavasti määrittää virtaama. Kaatopaikkavesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan ottamalla pintavesinäytteet Rovaojasta (piste RO1) ja kaatopaikalta etelään päin laskevasta ojasta (Vaaoja2) kaksi kertaa vuodessa touko-/kesäkuussa ja elo/syyskuussa. Vesinäytteistä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, COD Mn, kok. P, PO 3 -P, kok. N, NH 4 -N, NO 3 -N sekä koliformiset bakteerit. Kaatopaikkakaasun ja jätteen hajoamistilan tarkkailua varten otetaan viiden vuoden välein kaasunpoistokaivon läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta kaasunäyte. Siitä määritetään CH 4, CO 2 ja O 2 sekä kaasun paine. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.