HAMMASPEIKKO ETÄISYYKSIÄ YLITTÄMÄSSÄ
|
|
- Albert Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Parjanen, Satu Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO ETÄISYYKSIÄ YLITTÄMÄSSÄ Hammaspeikon taustaa Miksi osa yläkoululaisista jättää tulematta hammaslääkäriin tai suuhygienistille? Miten nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä ehommaksi nuorten ja henkilöstön näkökulmasta? Näiden kysymysten johdattelemana lähti käyntiin Lahden sosiaalija terveydenhuollon sekä LUT Lahti School of Innovationin Hammaspeikko-projektin I-vaihe vaihe syksyllä Siinä keskityttiin yläkoululaisten suun terveydenhuollon kehittämiseen käyttäjälähtöisesti. Nuorten ajatuksia käynneistään hammaslääkärillä ja suuhygienistillä kartoitettiin kolmen lahtelaisen koulun oppilailta ainekirjoituksin ja työpajatyöskentelyin. Tässä kirjoitelmassa keskitytään erityisesti yläkoululaisten kirjoittamien aineiden analysoimiseen etäisyyksiä ja läheisyyksiä hyödyntämällä. Ainekirjoituksissa yläkoululaiset kertoivat viimeisimmästä hammaslääkärillä käynnistään sekä visioivat parhaimman mahdollisimman sekä hirveimmän hammaslääkärissä käyntinsä. Aineiston keruun sekä analysoinnin toteuttivat LUT Lahti School of Innovationin tutkijat. Etäisyydet ja läheisyydet innovaatio- ja kehittämistoiminnassa Etäisyyden ja läheisyyden muotojen tarkastelussa on perinteisesti kiinnitetty huomiota toimijoiden väliseen maantieteelliseen välimatkaan ja siitä innovaatio- tai kehittämistoiminnalle aiheutuviin etuihin tai ongelmiin. Lyhyen maantieteellisen etäisyyden on katsottu johtavan esimerkiksi kasautumishyötyihin ja tiedon ylivuotoihin. Maantieteellisesti lähellä olevat toimijat pystyvät vaihtamaan tietoa ja erityisesti hiljaista tietoa helpommin kuin kauempana toisistaan olevat toimijat. Maantieteellinen läheisyys ei kuitenkaan välttämättä johda innovaatioihin, koska toimijoiden välillä saattaa olla muita etäisyyksiä, jotka estävät innovaatiotoiminnan. Maantieteellisen etäisyyden lisäksi voidaan puhua kognitiivisesta, kommunikatiivisesta, organisatorisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta, funktionaalisesta sekä temporaalisesta etäisyydestä (Harmaakorpi, Tura & Artima, 2006; Parjanen, Harmaakorpi & Frantsi, 2010; Parjanen, Melkas, & Uotila, 2011). Toimijoiden välisen etäisyyden ja vastaavasti läheisyyden merkitys tiedon ja uusien innovaatioiden synnyssä vaihtelee. Innovaatioprosessin alkuvaiheessa, jolloin synnytetään ideoita, erilaisten läheisyyden muotojen on katsottu korostuvan. Varsinkin hiljaisen tiedon, joka on kytköksissä toimijan osaamiseen ja taitoihin, siirtäminen edellyttää usein läheistä sosiaalista vuorovaikutusta. Läheisyyden eri muodot auttavat innovaatiotoimintaa ja vuorovaikutteista
2 2 oppimista, mutta voivat olla myös innovaatiopotentiaalin hyödyntämisen esteenä. Innovaatioiden rakentamiseen tarvitaan myös erilaisuutta: erilaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Erilaisen tiedon ja osaamisen aiheuttama etäisyys toimijoiden välillä saattaa kuitenkin muodostua niin suureksi, että se estää vuorovaikutuksen toimijoiden välillä. Samankaltaisuuden ja erilaisuuden välille muodostuukin jännite, jolloin liiallinen tai liian vähäinen samankaltaisuus tai erilaisuus on ongelmallista. Taulukossa 1 kuvaillaan eri etäisyyksiä sekä niihin sisältyvää innovaatiopotentiaalia. (Parjanen, Harmaakorpi & Frantsi, 2010; Parjanen, 2012). Etäisyys Lähde Innovaatiopotentiaali Kognitiivinen Kommunikatiivinen Organisatorinen Funktionaalinen Kulttuurinen Sosiaalinen Maantieteellinen Erilaisuus ajattelutavoissa ja tietopohjissa Erilaiset käsitteet ja ammattikielet Erilaiset tavat koordinoida eri organisaatioiden ja yksiköiden hallussa olevaa tietoa. Erilaisuus toimialojen välisissä asiantuntijuuksissa. Organisaatiokulttuurien erilaisuus Ihmisten väliset suhteet ja luottamuksen määrä niissä. Fyysinen etäisyys toimijoiden välillä Tietyn asteinen kognitiivinen etäisyys mahdollistaa innovaatioiden synnyn. Uuden idean ymmärrettäväksi tekemisessä voidaan käyttää esim. muiden alojen tai tieteiden käsitteitä. Organisaatiolla pitäisi olla niin vahvoja kuin heikkojakin linkkejä verkostossaan. Uutta tietoa kannattaa hankkia myös oman toimialan ulkopuolelta. Tällöin tieto on usein sovellettava omalle toimialalle. Haasteena on saada eri organisaatiokulttuureissa toimivat työskentelemään yhdessä. Innovaatiot vaativat erilaisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Luottamus auttaa radikaalien ideoiden synnyssä. Maantieteellinen läheisyys ei johda automaattisesti innovaatioihin, mutta se saattaa esim. helpottaa sosiaalisen läheisyyden syntymistä. Temporaalinen Erilaiset aikakäsitykset Proaktiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen (erilaisten pitkän ja lyhyentähtäimen mahdollisuuksien näkeminen) Taulukko 1. Etäisyydet ja niihin sisältyvä innovaatiopotentiaali. Hammaspeikon löytämiä etäisyyksiä Hammaspeikko-projektissa etäisyyksiä ja läheisyyksiä hyödynnettiin useammalla tavalla. Ensinnäkin aineistoa kerättiin niin työntekijöiltä että hammashuollon asiakkailta eli peruskoulun yläkoulun oppilailta. Näiden ryhmien välillä on erilaisia tiedollisia ja kokemuksellisia etäisyyksiä, joita törmäyttämällä voidaan saada ideoita palvelukokonaisuuden kehittämiseen.
3 3 Hammaspeikko-projektissa yläkoululaisen äänen kuulemisella haluttiin välttää lukkiutumia, jotka aiheutuvat liiallisesta läheisyydestä. Toimijoiden liiallinen läheisyys johtaa kognitiivisiin lukkiutumiin, mikä tarkoittaa pitäytymistä vallitsevissa, rutiininomaisissa ajattelumalleissa. Asiat esitetään aina samalla tavalla ja ne perustuvat samaan ajattelumalliin ja toimintatapaan. Näkemyksen kapeus, vanhat ajattelumallit ja toimintatavat saattavat estää uusien mahdollisuuksien havaitsemisen (Sotarauta & Viljamaa, 2003). Lisäksi Hammaspeikko-aineistoa analysoitiin etäisyyksien avulla. Tarkoitus oli löytää niitä etäisyyksiä, jotka mahdollisesti olivat muodostuneet niin suuriksi, ettei palvelukokonaisuus enää vastannut käyttäjien tarpeita tai toiveita. Selkeästi aineistossa painottui kognitiivinen ja sosiaalinen etäisyys. Yläkoululaiset kokivat, että hammaslääkärit ja -hoitajat ovat kaukaisia ja vieraita ja puhuvat käsitteillä, joita he eivät ymmärrä. Yläkoululaiset eivät uskaltaneet kysyä hammaslääkäreiltä heitä askarruttavista asioista tai eivät tohtineet kertoa hammaslääkäripeloistaan. Eräskin yläkoululainen kirjoitti, että hän käy kysymässä terveydenhoitajalta, mitä hänelle hammaslääkärissä puhuttiin. Niissä aineissa, jossa hammaslääkärikäyntiä kuvailtiin mukavana kokemuksena, yläkoululaisella oli juteltu hänelle tutuista asioista, hymyilty tai kehuttu hänen hampaitaan. Aineistosta paljastui myös, ettei hammashoitola välttämättä jaa tietoa hammashuollosta oppilaiden perheille. Tiedonkulku on paljolti sen varassa, mitä yläkoululainen itse kertoo vanhemmilleen. Tarvetta oli myös lähentää hammashuoltoa kouluun päin varsinkin niissä tapauksissa, joissa hammashoitola ei sijaitse koulun välittömässä yhteydessä. Koulun yhteydessä oleva hammashoitola koettiin tutuksi ja sinne oli vaivattomampi mennä, kuin jos joutuisi menemään hammashoitolaan linja-autolla. Toki oli niitäkin, jotka kokivat hammaslääkärikäynnin pienemmäksi pahaksi kuin istumisen esimerkiksi ikävällä tunnilla. Taulukkoon 2 on kerätty otteita yläkoululaisten aineista, joissa kuvastuu etäisyys tai läheisyys. Etäisyys Miten ilmeni aineistossa? Kehittämiskysymyksiä Sosiaalinen En oikein uskalla puhua vieraiden kanssa Ei ole mitään tunnelmaa Miten rakentaa luottamuksellinen suhde? Miten tutustuttaa teini hammaslääkäreihin ja - hoitajiin? Miten ylläpitää suhdetta hammashoitojen välillä? Miten kertoa, että jännittäminen ja pelko on sallittua? Miten ottaa tämä esille jo ennen kuin teini saapuu hammashoitoon? Miten pienentää vieraan ihmisen kammoa?
4 4 Kognitiivinen ja kommunikatiivinen Organisatorinen He alkoivat tutkia hampaitani ja käyttivät erikoisia nimityksiä Alkoi hieman pelottaa, kun postissa tulleessa kutsussa luki: RISKI 2. se oli aika monimutkaista Ajattelin mennä kysymään terveydenhoitajalta tarkalleen, mitä mulle tehää (Kutsussa) lukee aika ja päivä sekä yhteystiedot ja koulun/hammashoitolan numero Sain kutsun kotiin kirjekuoressa. Puhuin hämmaslääkäristä äitille ja isille. Miten selittää niin, että teini ymmärtää? Miten tuoda esille oma ammattitaito? Miten tutustuttaa teini hammashuollon tehtäviin, tavoitteisiin ja toimenkuviin? Miten puhua ymmärrettävästi? Mistä teini voi hankkia etukäteistietoa paikkauksesta, puudutuksesta, juurihoidosta? Miten jakaa tietoa koulun, kodin ja hammashuollon välillä? Mikä rooli teinillä on tiedonkulussa? Miten hammashuolto viestittää tai kertoo asioista? Kenelle se välittää tietoa? Miten teini osallistuu tiedonkulkuun? Onko hän vain tiedon objekti? Maantieteellinen Temporaalinen Kutsu on samanlainen kuin aina. Vastaanotto on koulullani ja siksi ennestään tuttu Ei ole tullut kutsua noin kahteen vuoteen Ajattelin, että pitäisiköhän alkaa hoitamaan hampaitani paremmin Miten se vaikuttaa, kun hammaslääkäri ei ole koulun yhteydessä? Lisääkö esim. jännitystä? Onko helpompi jättää menemättä? Millä keinoin lähentää hammashuoltoa osaksi koulua tai kotia, vaikka se ei fyysisesti olekaan nurkan takana? Miten teini voi seurata omaa hampaidensa tilaa hoitojen välillä? Miten olla yhteydessä teiniin, vaikka ei voi kutsua tarkastukseen? Millä keinoin motivoida teiniä hoitojen välillä? Miten vastata teinikulttuurin muutoksiin? Miten pysyä kärryillä teinin maailmassa? Miten olla ajan hermolla? Taulukko 2. Hammaspeikon oppilaiden aineista löytämiä etäisyyksiä sekä niistä johdettuja kehittämiskysymyksiä. Löytyneitä etäisyyksiä hyödynnettiin kehittämistoiminnassa muotoilemalle niistä kysymyksiä yhteistoimintasessioon [linkki] ideoinnin tueksi (Taulukko 2). Kyseiseen sessioon osallistui hammaslääkäreitä, -hoitajia sekä suuhygienistejä Lahden kaupungin eri hammashoitoloista. Session tarkoituksena oli tuottaa konkreettisia ideoita kehittämistyön pohjaksi. Sessio toteutettiin Learning Cafe tekniikalla, jossa osallistujat olivat jaettu ryhmiin ja ryhmät kiersivät eri rasteilla tuottaen ideoita kyseisen rastin tehtävään. Ideat kirjoitettiin näkyville niin, että ne olivat myös seuraavan ryhmän luettavissa tai jatkokehitettävänä. Session yksi rasti oli nimetty Miten lyhentää välimatkoja. Rastin tavoitteena oli tuottaa ideoita, miten hammashoitolan ja
5 5 koulun sekä yläkoululaisen perheen yhteisellä toiminnalla voitaisiin tukea yläkoululaisen hampaiden hoitoa. Ideoissa mm. kiinnitettiin huomiota hammashoitolan esillä olemiseen koulun arjessa kuten erilaisissa koulun tapahtumissa. Yhdeksi nivelkohdaksi nostettiin uuteen kouluun siirtyminen, jolloin kouluun perehdyttämiseen olisi hyvä sisältyä myös uuteen hammashoitolaan tutustuminen. Myös tiedottamiseen niin vanhemmille kuin yläkoululaisille itselleen syntyi uusia ideoita kuten kutsun ajanmukaistaminen ja yläkoululaisten itsensä käyttämien viestintäkanavien hyödyntäminen. Kuva 1 hahmottaa rastin kysymyksen asettelua ja syntyneitä ideoita. Sessiossa syntyneen ideamassan arviointi ja jatkokehittäminen tapahtui Hammaspeikko-projektin myöhemmissä vaiheissa. Koulu Perhe Syntyneitä ideoita: Opettajien muistuttaminen hammasterveydenhuollon tärkeydestä Hammasvalistuksen ujuttaminen kouluopetukseen Oleminen mukana koulun tapahtumissa Hammashuollon sisällyttäminen uuteen kouluun perehdyttämiseen Hammashoitola Syntyneitä ideoita: Vanhempia voidaan lähestyä tiedotteilla, olemalla mukana vanhempainilloissa tai Wilman kautta. Syntyneitä ideoita: Kutsujen, opasteiden ja tiedotteiden nykyaikaistaminen ja yhdenmukaistaminen Otettava huomioon kenelle tiedotetaan (esim. vaikeaselkoiset termit avattava tai poistettava kutsuista) Yläkoululaisten ominen kanavien käyttäminen (netti, keskustelupalstat) Kuva 1. Kehittämissessiossa syntyneitä ideoita, joilla lähentää hammashoitolaa kouluun ja oppilaiden perheisiin.
6 6 Lisätietoja Erikoistutkija Satu Parjanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Lähteet Harmaakorpi, V., Tura, T. & Artima, Essi (2006). Balancing Regional Innovation Policy between Proximity and Distance. Fifth Proximity Congress, , Bordeaux, Ranska. Parjanen, S. (2012) Creating Possibilities for Collective Creativity. Brokerege Functions in Practice-Based Innovation. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 474. Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Parjanen, S., Harmaakorpi, V. & Frantsi, T. (2010). Collective Creativity and Brokerage Functions in Heavily Cross- Disciplined Innovation Processes. Interdisciplinary Journal of Information, Knowledge and Management, Vol. 5, Parjanen, S., Melkas, H. & Uotila, T. (2011). Distances, knowledge brokerage and absorptive capacity in enhancing regional innovativeness: A qualitative case study of Lahti region, Finland. European Planning Studies. Vol. 19, No. 6, Sotarauta, M. & Viljamaa, K. (2003). Mitkä tekijät jarruttavat alueellista kehitysdynamiikkaa? Teoksessa Sotarauta, M. & Viljamaa, K. (toim.) Tulkintoja kaupunkiseutujen kehityksestä ja kehittämisestä. Kooste usean tutkimuksen tuloksista, s Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry. Tampere.
Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta
Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional
LisätiedotKäytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa
Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotLUT Lahti School of Innovation
LUT Lahti School of Innovation Exploring Innovation Olemme innovatiivisuuden menetelmien tutkimusretkellä - Perustettu 1996 - Professuurit: - Teollisuustalous (1996) - Yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen
LisätiedotSysteemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä
Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School
LisätiedotMinustako palveluinnovaattori?
Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään
LisätiedotJulkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan
LisätiedotSUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU
Rantala, Tero Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU (suorituskykymittaristo = arviointimittaristo) Hammaspeikko-projekti
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotYhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona
Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI
ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden
LisätiedotLahden tiedepäivä 12.11.2013
Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE: YLÄKOULULAISTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUSTIEDON KOKOAMINEN
Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Pässilä, Anne Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon I-vaihe ASKEL 1: ASIAKAS- JA TYÖTARINAVAIHE:
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotCURRICULUM VITAE
CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotEKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN
EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotHAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA
Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation HAMMASPEIKKO PÄHKINÄNKUORESSA Mikä ihmeen Hammaspeikko? Hammaspeikko on Lahden kaupungin suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotHarmaakorpi, V. (2011). Insinöörit ja asiantuntemus. Innovaatio ja teollisuusoikeus. Tekniikka & Talous -lehden opasliite
2011 Dalziel, M. & Parjanen, S. (2011). Measuring the Impact of Innovation Intermediaries. An Assessment of the Impact of UCLA s Global Access Program. Presented in DRUID Conference, 15th - 17th June,
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotTUTKIMUS JA ARKI KOHTAAVAT
TUTKIMUS JA ARKI KOHTAAVAT Toim. Helinä Melkas & Hilkka Laakso lappeenrannan teknillinen yliopisto lahti school of innovation KIRJOITTAJAT Marja Koivula, Helinä Melkas, Hilkka Laakso, Tero Rantala, Satu
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotKokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista
Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotInnovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous
Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotOrganisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation
Tarinoita työstä Organisaatioalbumi apuna dialogin rakentamisessa Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation LUT Lahti School of Innovation Lymyävän
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T
NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotKoulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)
Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Lapsilla ja nuorilla on joskus erilaisia syitä jäädä pois koulusta. Joillakin on koulussa paha olla, joillakin on vaikeuksia toisten ihmisten kanssa, jotkut vain
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotHeinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista
TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotPoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista
PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista 13.2.2018 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin 10. 15.1.2018 Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle,
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotPoliisiopiskelijoiden Tutkimus-, kehittämisja innovaatio-palvelu (TKI) Opiskelijat turvallisuusalan TKI- ja oppimisprojektien toteuttajina
Poliisiopiskelijoiden Tutkimus-, kehittämisja innovaatio-palvelu (TKI) Opiskelijat turvallisuusalan TKI- ja oppimisprojektien toteuttajina Poliisiammattikorkeakoulu 2018 Miten TKI näkyy? T = 1. perinteisestä
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotNäkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta
Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotHyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:
Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotYHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI
YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotMaakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti
LisätiedotTervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa
Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotAmmatillinen koulutus: Lupa toimia eri tavalla. 2012 toukokuu Skills Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti
Ammatillinen koulutus: Lupa toimia eri tavalla 2012 toukokuu Skills Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Asiantuntija? Asian tunnustelija? Asian tunteilija? Ammatillisten perustaitojen lisäksi mitä
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotTAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI
TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN
LisätiedotSeitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja
Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan
Lisätiedot