Monikulttuurinen Salo hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurinen Salo hanke Loppuraportti"

Transkriptio

1 Monikulttuurinen Salo hanke Loppuraportti PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Yleinen maailmantaloudellinen tilanne on muuttunut radikaalisti hankkeen toteutuksen aikana. Taloudellisen taantuman takia alueen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja Salon alueen rakennemuutos ja siitä seurannut huono taloustilanne jatkuu edelleen. Työttömyyttä on paljon, Salon työttömyysaste oli vuonna 2014 marraskuussa 15,6 prosenttia. Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeutunut entisestään ja myös harjoittelupaikkojen saaminen on vaikeaa. Näistä syistä maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen tukeminen on Salossa edelleen ajankohtaista. Osa työttömäksi jääneistä maahanmuuttajista on palannut entiseen kotimaahansa tai muuttanut työn perässä Suomessa toisiin kaupunkeihin. Hankkeessa on keskitytty kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista, kotoutumistyön organisointia, työelämäsuhteita, maahanmuuttajien osallisuutta ja aktivointia sekä maahanmuuttajille suunnattua ohjausta. Jatkohankkeen aikana on keskitytty mentorointitoiminnan kehittämiseen, maahanmuuttajien ohjaukseen ja kehitettyjen toimintamallien jalkauttamiseen osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Projektin välittöminä kohderyhminä ovat olleet Salossa asuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotoutumiseen osallistuvat tahot. Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet mm. työelämän yhteistyökumppanit ja muut organisaatiot, jotka ovat osallistuneet maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Monikulttuurinen Salo hankkeessa on ollut kolme toteuttajaa. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Salon seudun koulutuskuntayhtymä/salon seudun aikuisopisto ja osatoteuttajina Salon kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste. Lisäksi yhteistyökumppanina on ollut Salon TE toimisto. Yksi hankkeen tavoitteista on kotoutumistyötä tekevien tahojen yhteistyön lisääminen. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että hankkeen käytännön toteutusta on ollut tekemässä monta eri toimijaa. Kaikkien tahojen koordinaattorit muodostivat tiiviisti yhteyttä pitävän tiimin, joka vastasi hankkeen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen ulkopuolella koordinaattorit työskentelivät joko muissa maahanmuuttajatyötä kehittävissä hankkeissa tai muuten kotoutumista, työllistämistä tai kansainvälisyysasioita sivuavissa tehtävissä. Tämä lisäsi tiedon kulkua, yhteistyötä, kehitettyjen käytäntöjen jalkautumista ja mahdollisti laaja-alaisen yhteistyön toimijoiden ja erilaisten sidosryhmien kanssa.

2 Kaikki toteuttajat ovat olleet mukana toteuttamassa hankkeen toimenpiteitä, mutta joitakin painotuksia on tehty osatoteuttajien kesken. Työnjako hankkeessa muotoutui niin, että Salon kaupunki keskittyi mm. maahanmuutto-ohjelman jalkauttamistyöhön, maahanmuuttajien aktiivisuuden vahvistamiseen (mm. maahanmuuttajaneuvoston kautta) ja tiedottamisen kehittämiseen. Salon seudun aikuisopisto on panostanut maahanmuuttajien ohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä mentorointitoiminnan kehittämiseen. Turun amk on ollut mukana molemmissa kokonaisuuksissa. Salon TE toimisto on ollut yhteistyökumppanina erityisesti maahanmuuttajien ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Alueen yritykset ja muut organisaatiot ovat osallistuneet hankkeeseen mm. tarjoamalla harjoittelupaikkoja, osallistumalla hankkeen tilaisuuksiin ja käyttämällä aikaa maahanmuuttajien ohjaamiseen. Mentorointitoiminnan kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Väestöliiton kanssa, joka toteutti Turussa mentorointitoimintaa maahanmuuttajanaisille. Mentorointitoiminnan myötä on rakennettu yhteistyötä myös muiden alueen yhdistysten kanssa. Hankkeen jälkeen koordinointivastuu mentoroinnin organisoimisesta on siirtynyt Mun Salo ry:lle (Salon monikulttuurinen yhdistys). Yhdistys on ottanut mentorointitoiminnan koordinoinnin osaksi omaa toimintasuunnitelmaansa vuodelle Lisäksi hanke on rakentanut yhteistyöverkostoa muiden alueen yhdistysten kanssa. Monikulttuurinen Salo hanke on tehnyt koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä muiden alueen kehittämishankkeiden kanssa. Hankkeiden teemat ja toiminnot sivuavat toisiaan mm. työllistymisen ja työelämäyhteyksien rakentamisessa ja ohjauksen ja neuvonnan kehittämisessä. Hankkeiden välistä yhteistyötä on tehty myös tilaisuuksien järjestämisessä, niihin liittyvissä hankinnoissa ja hankkeiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankkeiden välinen yhteistyö mm. tilaisuuksien järjestämisessä on erittäin tehokas tapa saada enemmän näkyvyyttä yhteisille asioille sekä jakaa työmäärää, vastuita ja kustannuksia. Yhteistyö on lisännyt myös tiedonkulkua ja hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen leviämistä toimijoilta toisille. Viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseen ovat osallistuneet mm. Salon TE toimisto, Salon kaupungin Maahanmuuttajayksikkö, Salon Kela, Verotoimisto, Salon kansalaisopisto, poliisi ja maistraatti. Yhteistyön muotoja ovat olleet mm. tilannekatsaukset, ohjeistusten ja lakien muutokset, rekisteröityminen, ohjauskeskustelut, ohjauksen käytännöt ja yhteisten asiakkaiden tilanteiden kartoitus. Yhteistyön tarve eri viranomaisten kanssa on tärkeää kotoutumistyön kehittämisen kannalta. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kehittää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Tätä työtä on tehty koko hankkeen ajan mm. maahanmuuttajille suunnatulla ohjaustoiminnalla, Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelman laatimisella ja kotoutumistyötä kehittämällä, mentorointitoiminnalla ja maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallistumista vahvistamalla. Alla on kuvattu ensin lyhyesti toimenpidekokonaisuuksien toteutuminen ja myöhemmin kokonaisuuksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Ohjaustoiminnan tavoitteena oli, että työllistymistä tukevan ohjauksen käytännöt kehittyvät ja yhteistyö ja tiedonkulku ohjaustyötä tekevien välillä tiivistyy. Lisäksi oli tarkoitus parantaa ohjauksen saavutettavuutta. Henkilökohtainen ohjaustyö on koettu hyvin tärkeäksi. Tärkeää on erityisesti työllistymistä hidastavien tai

3 estävien, suurten ja pienten asioiden käsittely ja ratkaiseminen. Kotoutumiskoulutukseen on kehitetty ohjauksellista työotetta ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmassa painotetaan nykyään enemmän ohjausta ja kerrotaan mm. työhönvalmennuksesta ja mentorointitoiminnasta. Todettiin, että henkilökohtaiselle ohjaustyölle on edelleen tarvetta, mutta sitä on nykyisillä resursseilla vaikeaa toteuttaa. Muita vaihtoehtoja ovat uravalmennukset, työhönvalmennus, muut valmennukset ja koulutukset. Näihin hakeutumista vaikeuttavat erityisesti maahanmuuttajien osalta työvoimapalveluiden sähköistyminen. Maahanmuutto-ohjelman uudistaminen ja käytäntöjen juurruttaminen on toteutunut onnistuneesti. Uusi ohjelma koottiin laajalla yhteistyöllä. Ohjelman toteuttamista, päivittämistä ja arviointia jatkaa Salon kaupungin maahanmuuttoasioiden koordinointiryhmä, jossa on edustajat kaikilta toimialoilta. Ryhmä tapaa säännöllisesti, tiedonkulku on parantunut ja ryhmä vastaa Salon kaupungin kotoutumistyön kehittämisestä. Toimintaan osallistuu myös sidosryhmiä, kuten TE toimisto, KELA jne. Mentorointitoiminnan kehittämistä ja pilotointia on toteutettu vuosina 2013 ja Välillä maahanmuuttajille on vaikeaa kertoa, mitä mentorointi tarkoittaa ja miten se eroaa muusta ohjauksesta. Kokeilun myötä kohderyhmä on tarkentunut. Maahanmuuttaja-aktoreilla täytyy olla keskusteluun riittävä suomen kielen taito ja ammatillinen suunnitelma olemassa. Pilotin aikana todettiin myös, että mentorointi on suhteellisen kevyt tukimuoto. Kevyellä tarkoitetaan sitä, että mentorointi on aika helppo organisoida, se ei vaadi erikoisia materiaaleja, eikä se vie paljon aikaa. Joissakin tapauksissa aktori ja mentori ovat tavanneet lähes viikoittain ja mentorointi on jatkunut pitkään. Tässä tapauksessa mentorointi toki vie aikaa, mutta aktori ja mentori ovat sopineet asiasta keskenään. Mentoreita on tarjolla vaihtelevasti. Joillakin aloilla on helppo löytää mentoreita, mutta toisilla lähes mahdotonta. Toiminta jatkuu osana ammatillisen koulutuksen tukea, ja se soveltuu myös osalle kotoutumiskoulutuksen päättäneistä. Mun Salo ry. ottaa toiminnan osaksi omaa toimintaansa. Lisäksi paikalliset yhdistykset suhtautuvat positiivisesti mentorivälitykseen, eli he ovat luvanneet etsiä tarpeen mukaan sopivia mentoreita omista verkostoistaan. Maahanmuuttajien aktiivisuutta on vahvistettu mm. seuraavilla toimenpiteillä: Maahanmuuttajaneuvoston toiminnan kehittäminen, Mun Salo ry. Salon monikulttuurinen yhdistys toiminnan kehittäminen, jossa mukana vertaisryhmätoimintaa, tapahtumien järjestämistä ja jatkossa myös mentorointitoiminnan koordinointi. Hankkeessa on järjestetty myös paljon tapahtumia, kuten Naapuruuspäivä tapahtumat (3 tapahtumaa), koulutusinfoja, kansalaisuuden saaneiden juhla, yhteiskuntavastuuseminaari, mentorointiin liittyvät tapahtumat jne. MAAHAHMUUTTAJIEN OHJAUS JA NEUVONTA Ohjauksen ja neuvonnan pilottiin on osallistunut noin 100 maahanmuuttajaa, joille on etsitty työpaikkoja, työharjoittelu- ja koulutuspaikkoja sekä selvitetty työllistymistä estäviä asioita moniammatillista osaamista hyödyntäen. Lisäksi ohjaukseen on osallistunut useita lyhytkestoisia osallistujia (alle 7 ohjaustuntia). Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on ollut tukea ohjattavan motivaatiota vahvistaa omia työllistymismahdollisuuksia ja löytää tukimuotoja ja polkuja, jotka vahvistavat ohjattavan mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen ja työllistymiseen. Ohjausta ja neuvontaa on toteutettu pääasiassa Salon seudun aikuisopistossa ja esim. työharjoittelupaikoilla. Ohjauksen kesto ohjattavaa kohden vaihtelee paljon ohjattavan tilanteesta riippuen. Keskimääräinen ohjausaika koko hankkeen aikana oli noin 13 tuntia

4 ohjattavaa kohti. Hankkeessa kehitetty ohjausprosessi etenee seuraavasti. Ohjaukseen hakeudutaan joko työvoimaneuvojan tai kouluttajan ohjaamana tai oman yhteydenoton kautta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla suoritetaan ns. alkuhaastattelu, jossa käydään läpi elämäntilanteeseen liittyvät asiat, osaaminen, työkokemus, koulutus ym. asiat sekä asetetaan lyhyen- ja pitkäntähtäimen tavoitteet. Hankkeen ohjauksessa keskeistä on ollut ohjattavien vastuuttaminen omien asioiden eteenpäin viemisessä. Ohjauksen yhteydessä sovitaan välitehtävistä tai muusta selvitettävästä asiasta, jotka ohjattava hoitaa itsenäisesti. Välitehtävä voi olla esimerkiksi yhteydenotto työharjoittelupaikan saamiseksi tai jonkun muun omaa tilannetta eteenpäin vievän asian selvittäminen. Ohjaus voi tapahtua joko oppilaitoksessa, työharjoittelupaikalla tai puhelimella, sähköpostilla tai vaikka Facebookissa. Ohjauksessa on ylläpidetty yhteistyötä Salon TE toimiston kanssa ja Salon kaupungin Maahanmuuttajayksikön kanssa. Hankkeen ohjaushenkilöt ovat olleet säännöllisesti yhteydessä sekä TE toimiston, että Maahanmuuttajayksikön työntekijöihin. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaustyössä on tunnistettu seuraavat arvot ja käytännöt: Henkilökohtaisuus: yksilöllinen ohjaus, erilaiset ohjaustavat, Asiakaslähtöisyys: asiakkaan kanssa yhdessä laadittu suunnitelma, Kokonaisvaltaisuus: muidenkin asioiden huomioiminen kuin työn tai koulutuksen haku (terveydentila, perhetilanne, toimeentulo, työllistymisen esteet), Kärsivällisyys: ohjauksen joustavuus, pitkä pinna, Säännöllisyys: säännöllinen yhteydenpito ja sovitut tapaamiset, Vastuullisuus: välitehtävät, motivointi, vastuuttaminen, sparraus, Monipuolisuus: keskustelut, tekstiviestit, puhelut, sosiaalinen media, ohjaus asiakkaan mukaan, Pitkäjänteisyys: jatkosuunnitelmat ja jälkiohjaus muuttuvissa tilanteissa, Asiantuntevuus: tietoa mahdollisuuksista (työpaikat, työharjoittelupaikat, koulutukset, oleskelulupa, kansalaisuus, muuta), Inhimillisyys: hyvän löytäminen ihmisestä, aito välittäminen. Sekä maahanmuuttaja-asiakkaat, että ohjaajat ovat kokeneet henkilökohtaisen ohjauksen erittäin tärkeäksi ja myös tulosten kannalta tehokkaaksi. Henkilökohtaisessa ohjauksessa päästään helpommin ja nopeammin käsiksi työllistymistä hidastavien tai estävien asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Ohjaustoiminnan kehittämisen tuloksena ohjaajien osaaminen maahanmuuttajien ohjaustyössä on kehittynyt merkittävästi. Maahanmuuttajien ohjaamiseen on olemassa toimintamalli ja sovitut käytännöt (mm. alkuhaastattelulomake), joita sovelletaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alkuhaastattelulomaketta on hyödynnetty myös kotoutumiskoulutuksen henkilökohtaistamissuunnitelman pohjana. Hankkeen kehittämistyön tuloksena Salon seudun aikuisopiston kotoutumiskoulutukseen on kehitetty ohjauksellista työotetta. Opetussuunnitelmassa painotetaan nykyään enemmän ohjausta ja kaikille kotoutumiskoulutuksen päättäneille kerrotaan mm. työhönvalmennuksesta, mentorointitoiminnasta ja suomen kielen jatko-opiskelumahdollisuuksista. Kokemusten perusteella voidaan sanoa, että ohjaustyölle on edelleen tarvetta. Ohjausta voidaan jossain määrin toteuttaa jatkossa osana uravalmennuksia, työhönvalmennuksen keinoin sekä muiden valmennusten ja koulutusten avulla. Maahanmuuttajaasiakkaiden hakeutumista mm. edellä mainittuihin koulutuksiin, valmennuksiin ja palveluihin hankaloittaa

5 sähköisen asioinnin lisääntyminen esimerkiksi työvoimahallinnon palveluissa. MAAHANMUUTTO-OHJELMAN UUDISTAMINEN JA JALKAUTTAMINEN Hankkeessa on uudistettu Salon kaupungin maahanmuutto-ohjelma ja se hyväksyttiin Salon kaupunginvaltuustossa Hyväksymisen jälkeen ohjelma sai lopullisen ulkoasunsa ja siitä otettiin 500 kappaleen painos. Ohjelmaa on jaettu kaikille ohjelmatyössä mukana olleille, Salon kaupungin toimialoille, oppilaitoksiin, Salon TE toimistoon ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille. Ohjelman julkistamisesta pidettiin pienimuotoinen tiedotustilaisuus ja siitä kirjoitettiin mm. Turun Sanomissa. Salon maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on nopeuttaa ja kehittää edelleen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä huomioiden perheet kokonaisuutena. Lisäksi tavoitteena on rakentaa monikulttuurista asuin- ja elinympäristöä, kehittää monikulttuurisia työympäristöjä ja valmistautua työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen sekä lisätä maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman pyrkii vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä tasavertaisuutta ja kanssakäymistä eri kulttuurien kesken ja tätä kautta ehkäisemään syrjäytymistä. Salon maahanmuutto-ohjelman laatiminen perustui osallistavaan kehittämiseen. Ohjelma laadittiin laajassa yhteistyössä työpajatyyppisesti tyyppisesti kymmenessä eri työryhmässä. Ohjelman laatimisprosessi koostui nykytilan ja tarpeiden kartoituksesta, vision ja tavoitteiden asettamisesta, ohjelman rakenteen ja kokoamisen suunnittelusta, ohjelman kokoamisesta työryhmissä, arvioinnista ja hyväksymisestä sekä jalkauttamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä. Salon maahanmuutto-ohjelma tähtää palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Maahanmuutto-ohjelman perustana ovat maahanmuuttajien kotoutumisesta säädetty laki, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Salon kaupungin strategia. Ohjelma kannustaa huomioimaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet kaupungin kehittämisessä. Salon maahanmuutto-ohjelman laatimisen lähtökohtana oli kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa eri palvelut ja toimijat nähtiin kokonaisuutena ja huomio kiinnitettiin palvelujen joustavaan toimivuuteen ja eri toimijoiden välisen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien palveluja tarkasteltiin asiakaslähtöisesti, maahanmuuttajien ja heidän perheidensä näkökulmista eikä sektorikeskeisesti eri palvelujen näkökulmista. Salon Maahanmuutto-ohjelman visio on: Salo on vetovoimainen ja monikulttuurinen kaupunki asua ja tehdä työtä. Salossa monikulttuurisuus on voimavara ja eri kulttuureista tulevilla ihmisillä on mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina ja yhdenvertaisina salolaisina. Maahanmuutto ja kotoutuminen on huomioitu kunnan palveluissa, eri organisaatioiden toiminnassa ja kuntalaisten arkipäivässä. Ohjelman valmistumisen jälkeen Salon kaupunkiin on perustettu eri toimialojen yhteyshenkilöistä koottu koordinointiryhmä ohjelman toimenpiteiden jalkauttamiseen ja seurantaan. Ryhmässä on 14 jäsentä ja sitä vetää kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö/maahanmuuttokoordinaattori. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ryhmän tavoitteena on tehdä ohjelman sisältöä tutuksi omalla toimialalla, viedä toimenpiteitä eteenpäin ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lisäksi ryhmä toimii foorumina keskustelulle maahanmuuttajatyön haasteista ja kehittämisajatuksista. Hankkeen loppupuolella on

6 kehitetty maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja maahanmuuttoasioihin liittyvää tiedonkulkua. Hankkeessa on uudistettu maahanmuuttajille suunnatut Salon kaupungin verkkosivut, joita päivitetään säännöllisesti. Myös Opas maahanmuuttajille on päivitetty hankkeen aikana. MENTOROINTITOIMINTA Monikulttuurinen Salo hankkeessa on kehitetty maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen tähtäävää mentorointitoimintaa. Mentoroinnin tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien ammatillista kehittymistä, vahvistaa alan sanaston osaamista ja työympäristöjen tuntemusta. Mentoroinnissa maahanmuuttajat ovat aktoreita, joilla on ammatti tai realistinen suunnitelma uudesta ammatista. Mentoreina toimivat kokeneet eri alojen ammattilaiset, jotka haluavat tukea aktoreita koulutus- tai työpaikan saavuttamisessa. Hankkeessa on kehitetty mentoroinnin toimintamalli ja materiaalia mentoroinnin tueksi, etsitty sopivia aktoreita ja mentoreita, toteutettu mentorointia ja kerätty kokemuksia aktoreilta ja mentoreilta. Mentorointi käynnistyy kun mentoria etsivälle aktorille löytyy sopiva mentori. Aktori ja mentori perehdytetään mentoroinnin sääntöihin, periaatteisiin ja käytäntöihin. Mentoreille ja aktoreille voidaan järjestää myös yhteisiä tai erillisiä valmennuksia. Mentoroinnin aluksi aktori, mentori ja mentoroinnin koordinaattori tapaavat ja laativat mentorointisopimuksen. Sopimuksessa määritellään mentoroinnin tavoitteet ja sovitaan käytännöt mentorointiin (miten pidetään yhteyttä, kuinka usein tavataan jne.). Ensimmäisen tapaamisen jälkeen aktori ja mentori tapaavat kahdestaan, mutta koordinaattori on tarvittaessa parien käytössä ja voi tavata heitä yhdessä tai erikseen. Mentori saa halutessaan materiaalia mentoroinnin tueksi. Mentorointipari pitää pienimuotoista päiväkirjaa mentoroinnin etenemisestä (tapaamisajat, keskusteluaiheet). Koordinaattori kyselee mentoroinnin aikana ja päättyessä molemmilta osapuolilta kuulumisia ja palautetta mentoroinnista. Mentorointi kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen, mutta se voi jatkua pitempäänkin. Hankkeessa on järjestetty info-tilaisuuksia aktoreille ja mentoreille ja hankkeen aikana on käynnistynyt noin 20 eri alojen mentorointiparia. Kaikki aktorit ja mentorit ovat olleet naisia, mutta mukana on ollut kiinnostuneita miehiä sekä aktoreina, että mentoreina, mutta mentorointi ei eri syistä ole miesten osalta käynnistynyt (esim. paikkakunnalta muutto, ei sopivaa mentoria). Mentoroinnin kehittämistyössä on tehty yhteistyötä Väestöliiton Womento -hankkeen kanssa. Hankkeet ovat mm. järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia aktoreille ja mentoreille. Hankkeessa on kerätty kokemuksia ja palautetta mentorointitoiminnasta sekä aktoreilta ja mentoreilta. Palaute on ollut hyvin positiivista. Aktoreiden mukaan he ovat saaneet tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista, alan sanastoista ja termeistä ja päässeet tutustumaan työpaikkoihin ja tutustuneet uusiin ihmisiin ja verkostoihin. Muutama oli oivaltanut, että aikuisenakin voi opiskella ja moni oli saanut rohkeutta ja varmuutta jatkaa opiskelua ja työnhakua. Mentorit ovat myös olleet tyytyväisiä. He ovat saaneet muiden kulttuurien näkökulmia omaan alaan, monenlaista tietoa muista kulttuureista ja kokemukset siitä, että on voinut olla avuksi, ovat olleet hyvin palkitsevia. Mentoroinnissa on ollut mukana mm. seuraavia ammatteja: lastentarhanopettaja, terveysalan opettaja, kätilö, toimintaterapeutti, kuvataideopettaja/taiteilija, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, kosmetologi ja yrittäjä. Mentoreita on ollut helpompi löytää ns. naisvaltaisilta aloilta. Aloilla, joilla on tällä hetkellä vähän töitä ja paljon työttömyyttä, on vaikeampi löytää kiinnostuneita mentoreita. Mentoroinnin tueksi on kehitetty info- ja valmennusmateriaalia aktoreille ja mentoreille,

7 yhteystietolomakkeet aktoreille ja mentoreille, mentorointisopimuspohja (sisältää mentoroinnin säännöt) ja mentorointikansio, jossa on mentoroinnin tukimateriaalia (suomalainen työkulttuuri, työhaastatteluun valmistautuminen, työsuhde- ja työehtoasiat, suomen kielen opiskelumateriaali, todistuksen rinnastaminen jne.). Mentorointi-infot on lisätty Salon seudun aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen lukujärjestykseen, joten jokainen kuulee mentoroinnista kotoutumiskoulutuksen aikana. Maahanmuuttajille on välillä vaikeaa kertoa mitä mentorointi käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa esimerkiksi muusta ohjauksesta. Mentoroinnin kohderyhmä onkin tarkentunut hankkeen aikana. Mentorointiin osallistuminen edellyttää aika hyvää suomen kielen taitoa, joten se ei välttämättä sovellu kaikille kotoutumiskoulutuksen päättäville. On myös tärkeää, että aktorilla on joko ammatti, jota hän haluaa jatkaa Suomessa tai suunnitelma uuden ammatin hankkimisesta. Pilotin aikana todettiin, että mentorointi on suhteellisen kevyt tukimuoto. Kevyellä tarkoitetaan sitä, että mentorointi on aika helppo organisoida, se ei vaadi erikoisia materiaaleja, eikä se vielä paljon aikaa. Mentorointitoiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen kerrotaan lisää kohdassa 12. Toiminnan jatkuvuus. MAAHANMUUTTAJARYHMIEN AKTIIVISUUDEN VAHVISTAMINEN Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa Salon alueen maahanmuuttajien aktiivisuutta, osallistumista ja osaamista mm. yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Salon alueen maahanmuuttajia on pyritty aktivoimaan mm. Salon kaupungin maahanmuuttajaneuvoston avulla. Maahanmuuttajaneuvosto on perustettu alun perin kahden maahanmuuttajataustaisen kaupunginvaltuutetun aloitteesta. Hankkeessa on kehitetty neuvoston toimintaa ja osaamista. Neuvoston jäsenet edustavat eri kansallisuus- ja maahanmuuttajaryhmiä. Neuvoston tarkoitus on toimia äänitorvena ja viestien välittäjänä maahanmuuttajien ja viranomaisten välillä. Neuvoston jäsenten rooli on edustaa Salossa asuvia maahanmuuttajia, mutta samalla he toimivat maahanmuuttajien tukihenkilöinä ja maahanmuuttajia koskevien asioiden tiedottajina. Neuvoston kokouksissa käsitellään eri teemoja (esim. TE toimiston palvelut, kaupungin sosiaalipalvelujen maahanmuuttoyksikön palvelut, alkukartoitus, eläkeläiset ja neuvonta) ja niihin kutsutaan tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita tai virkamiehiä. Neuvosto on hakenut ideoita toimintaansa mm. Tampereelta, jonne hanke järjesti benchmarking vierailun syksyllä Hanke on ollut käynnistämässä Mun Salo ry:n Salon monikulttuurisen yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on mm. vaikuttaminen, tiedottaminen, yhteistyön lisääminen eri kulttuurien välillä sekä syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaan kuuluu mm. vertaisryhmätoimintaa, tapahtumien järjestämistä ja jatkossa myös mentorointitoiminnan koordinointi. Kaikilla monikulttuurisuudesta kiinnostuneilla on mahdollisuus liittyä yhdistyksen jäseneksi ja toimia monikulttuurisen ja suvaitsevan toimintaympäristön puolesta. Yhdistyksen jäsenenä on sekä maahanmuuttajia, että suomalaisia. Mun Salo ry. on jatkanut toimintaansa mm. järjestämällä vertaisryhmätoimintaa ja osallistumalla tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Mun Salo ry jatkaa mentorointitoiminnan koordinointia hankkeen päättyessä syksyllä Hanke on ollut mukana ideoimassa, käynnistämässä ja toteuttamissa Naapuruuspäivä -tapahtumia. Tapahtuma on järjestetty nyt kolme kertaa; kerran Salon kirjastossa ja kaksi kertaa Salon kaupungintalossa. Tapahtuma on järjestetty joka kerta laajalla yhteistyöllä alueen toimijoiden ja maahanmuuttajien kanssa. Tapahtumissa on ollut esillä salolaisten maahanmuuttajien kulttuuria mm. esineiden, vaatteiden, kirjojen,

8 kuvien, soittimien, musiikin, pelien, kankaiden, lelujen ja astioiden avulla. Tuloksena on ollut hyvin värikkäitä, näyttäviä ja ennen kaikkea monikulttuurisia tapahtumia ja näyteikkunoita kulttuureihin, joihin Salossa voi törmätä. Näyttelyjen kävijämäärät olivat ennakoitua suurempia: arvioiden mukaan näyttelyissä on joka kerta käynyt vierasta. Vuonna 2014 näyttelyn järjestämisen päävastuu oli kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla. Projekti oli hyvä oppimiskokemus ja siihen oli mahdollistaa osallistaa sekä pitkään opiskelleet, että juuri aloittaneet opiskelijat. Naapuruuspäivän tapahtumien tarkoitus on esitellä muita kulttuureja salolaisille, mutta tarkoituksena on myös tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus tutustua suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin. Tarkoitus on myös vahvistaa osallisuuden ja osallistumisen tunnetta. Näyttelyn yhteydessä on järjestetty myös muita tapahtumia. Vuonna 2013 järjestettiin tietopuolinen tilaisuus Salon valtuutetuille ja muille luottamushenkilöille. Tilaisuuden nimi oli: Tietoa maahanmuutosta ja tilaisuuteen osallistui parikymmentä henkilöä. Maahanmuuttokoordinaattori Kalle Myllymäki ELY keskuksesta kertoi faktoja maahanmuutosta. Hankeryhmä puolestaan kertoi mm. Monikulttuurinen Salo hankkeesta ja Salon maahanmuuton tilanteesta. Vuonna 2014 Naapuruuspäivän yhteydessä järjestettiin juhla Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille. Edellinen juhla järjestettiin hankkeen toimesta vuonna Tilaisuuksissa kerrottiin mm. Salon maahanmuuttajaneuvoston ja Mun Salo - Salon monikulttuurisen yhdistyksen toiminnasta. Tavoitteena on tiedottaa maahanmuuttajille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Mentoroinnin toimintamallin kehittäminen käynnistyi loppuvuonna 2012 ja hankkeessa on käynnistetty noin 20 mentorointiparia. Idea mentoroinnin hyödyntämisestä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukena saatiin Tanskasta. Ammatillisuuteen painottuvaa mentorointitoimintaa, joka tukee maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä ja työllistymistä, ei ole Suomessa vielä laajasti kehitetty. Mentoroinnin päättäneiden parien kokemukset ja palautteet ovat olleet todella positiivisia, mikä kannustaa jatkamaan ja kehittämään toimintaa. Mun Salo ry. jatkaa mentorointitoiminnan koordinointia hankkeen päättymisen jälkeen. Mentorointitoiminnan kehittämisestä on kerrottu laajemmin kohdassa 8. Projektin tulokset. Salon Maahanmuutto-ohjelman toimenpide-ehdotukset koottiin uudella, alueelle innovatiivisella tavalla. Työhön osallistettiin kaikki ne tahot ja toimijat, joita maahanmuutto-ohjelman sisällöt koskettavat (julkinen sektori, työelämä, kolmas sektori ja maahanmuuttajat). Hanke koordinoi ja käynnisti eri alojen työryhmiä, jotka pohtivat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä asioita ja niiden kehittämistä omasta näkökulmastaan. Työryhmät tuottivat maahanmuutto-ohjelman konkreettiset toimenpide-ehdotukset itse. Salon kaupungin valtuusto hyväksyi ohjelman maaliskuussa Salossa on käynnistetty kaupungin kotoutumistyön koordinointiryhmä, joka on innovatiivista toimintaa Salon alueella. Koordinointiryhmän tehtävänä on jalkauttaa uuden maahanmuutto-ohjelman toimenpiteitä omalla toimialallaan. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ryhmän tavoitteena on tehdä ohjelman sisältöä tutuksi omalla toimialalla, viedä toimenpiteitä eteenpäin ja vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

9 Lisäksi ryhmä toimii foorumina keskustelulle maahanmuuttajatyön haasteista ja kehittämisajatuksista. Salon seudun toimintaympäristössä innovatiivista kotoutumistyön kehittämisessä oli hankkeen toimintatapa, jossa usea eri organisaatio osallistui kehittämistyöhön ja hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on kokemusta kotoutumiseen liittyvistä asioista ja kaikilla on omat sidosryhmänsä ja näkökulmansa asioiden kehittämiseen. Työn tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä jokaisessa organisaatiossa ja yhteistyö toimijoiden välillä tiivistyi ja vahvistui yhdessä tekemisen myötä. Työelämäyhteistyön kehittäminen yhteistyössä useiden eri hankkeiden ja toimijoiden kesken on ollut Salossa innovatiivista ja hyvä käytäntö. Yhteistyö on järkevää, koska kaikilla hankkeilla on ollut asiakkaina työtä etsiviä henkilöitä ja jokainen hanke halusi rakentaa yhteistyökuvioita työelämän kanssa. Yhteistyöllä toimijat näyttäytyvät työelämän suuntaan yhtenäisenä kumppanina. Työelämäryhmä on järjestänyt monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa on käsitelty mm. koulutusmahdollisuuksia, työllistymistä ja yhteiskuntavastuuta. Ohjaustyön kehittämisessä on rakennettu yhteistyökäytäntöjä Salon TE toimiston ja kaupungin Maahanmuuttajayksikön kanssa. Ohjaushenkilöt ja TE toimiston työvoimaneuvojat tapaavat ja vaihtavat kuulumisia ohjattaviin henkilöihin liittyen. Käytäntö on hyvä, koska näin eri toimijat voivat oman työnsä puitteissa ohjata asiakasta samaan suuntaan. Eri tahojen ohjaushenkilöt ovat tietoisia kaikista työllistymiseen vaikuttavista asioista ja voivat suunnitella toimenpiteitä yhdessä työllistymistä tukevaksi. Ohjaustyön raportointiin ja seurantatietojen keräämisen on kehitetty taulukkomalli, joka toimii erinomaisesti hankkeissa, joissa raportoidaan aloittavia henkilöitä. Muita hankkeessa toteutettuja menetelmiä, toimintamalleja, yhteistyörakenteita ja materiaaleja on esitelty tarkemmin kohdassa 8. Projektin tulokset. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa käynnistetystä mentorointitoiminnasta ja siihen liittyvistä käytännöistä on muotoutumassa konkreettinen ja toimiva hyvä käytäntö. Mentorointiin on kehitetty toimintamalli, sopimusluonnokset, infoja valmennusmateriaalia, pelisäännöt ja tukimateriaalia, joiden avulla mentorointitoiminta voidaan tarvittaessa käynnistää helposti. Hankkeessa on kerätty palautetta mentorointipareilta ja palaute on ollut hyvin positiivista. Paikallinen monikulttuurinen yhdistys Mun Salo ry. jatkaa mentoroinnin koordinointia hankkeen jälkeen. Mun Salo ry:n tulee tekemään yhteistyötä vakiintuneiden paikallisten yhdistysten kanssa (esim. UN Women, Akateemiset naiset, Zonta-kerho, Soroptimistit jne.), jotka ovat lupautuneet etsimään tarvittaessa mentoreita omista verkostoistaan. Mentorointitoiminnasta kerrotaan hankkeen verkkosivuilla ja siitä on kerrottu myös erilaisissa tilaisuuksissa, kokouksissa, lehdistössä ja tapahtumissa. Maahanmuuttajien ohjaustyöhön on kehitetty toimintamalli ja materiaalia, joka tukee ohjausta ja vahvistaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ohjaustyötä tekevien ja Salon TE toimiston välillä. Ohjaushenkilöt ja TE toimiston työvoimaneuvojat tapaavat tarvittaessa ja vaihtavat kuulumisia ohjattaviin henkilöihin liittyen.

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot