P I E N I L Ä P I MI T T A I S E N

Transkriptio

1 f/t:tlt({ ' tj-? ",~ ; / /!~...~_-- Opastiosilta 8 B HELSNK 52 SELOSTE Puhelin /975 P E N L Ä P M T T A S E N LEPÄN K0 K0 P UUK0 RJ UU Harri Rumpunen TVSTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin pieniläpimittaisen lepän kokopuukor juuta avohakkuuolosuhteissa hakkuun ja metsäkuljetuksen osalta. Välivarastohaketukseen ja kuormatraktorikuljetukseen perustuvassa menetelmässä hakkuun keskimääräinen työmaatuntituotos oli noin 0.0 ha, joka vastasi 5. 9 rn 3 : ä/työmaatunti. Palstahaketukseen perustuvassa menetelmässä e~ kaadettuja puita s iirrelty kourataakoiksi eikä pitkiä runkoja tarvinnut katkoa metsäkuljetusta varten. Tämä lisäsi hakkuun tuotosta noin %. Kokopuiden rnetsäkuljetuksessa olivat kuormaus- ja purkamisvaiheet kiintokuutiometriä kohti laskettuina hitaampia kuin muun puutavaran ajossa. Lisäksi kuorman koko jäi oksien vuoksi pieneksi, non m3 :iin (runkopuuta). Näistä syistä kokopuiden metsä- kuljetuksen keskimääräinen tuotos oli suhteellisen alhainen, 5. 4 m3/ tyc.ll.fultunti.

2 0 K A S U Metsätehon SELOSTE 0/975 s~vu sivu 2 4:s kappale pitää olla Keskeytysten osuus käyttöajasta oli 9.5 %. 2:nen kappale, rivi 3 pitää olla Tätä vastaava keskimääräinen käyttötuntituotos taulukko 8, J:s vaakasarake pitää olla Tuotos, m3/käyttötunti sivu 4 2 :nen kappale pitää olla rivit -2 Keskimääräinen lisäajanmenekki hakkuun ohessa oli 2. 0 cmin/raivattu runko, mikä merkitsee minuutin ajanmenekkiä jokaista 2Q raivattua runkoa kohti. rivi 4

3 2 Hakkuun yhteydessä tehty pienten (rinnankorkeudelta alle 3 cm:n) puiden raivaus lisäsi hakkuun ajanmenekki ä noin %. Tutkittuihin hakkuumenetelmiin parhaiten soveltuvat työvälineet olivat tavallinen moottorisaha, kevytmoottorisaha sekä Jaarasen/Rantapuun suunnittelemalla kahvakehikolla varustettu moottorisaha. JOHDANTO Tutkimuksessa selvitettiin j ätepuulepikoiden korjuuta kokopuuna metsähaketukseen (= palstahaketus tai välivarastohaketus) perustuvissa menetelmissä lähinnä palkka- ja maksuperusteiden määrittämistä varten. Hakkuun osalta tutkittiin lisäksi erilaisten työmenetelmien Ja työvälineiden soveltuvuutta pienikokois en puuston korj uuseen. TUTKMUKSEN SUORTUS JA TUTKMUSANESTOT Tutkimus tehtiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiön kanssa yhteistyönä Ruokolahdella. Tutkimusalue oli 5. 5 ha:n suuruinen vajaatuottoinen lepikko, joka oli jätetty kuusenistutuksen suojaksi. os~n Ylitiheänä se oli suurelta tuhonnut taimikon, ja hakkuuolosuhteet vastasivat siten avohakkuuta. Alue oli osittain aikaisemmin raivattua. Korjuuta varten alue jaettiin välivarasto- tai palstahaketukseen tarkoitettuihin palstoihin. Alueen puustotunnukset selvitettiin linjoittaisella ympyräkoeala-arvioinnilla. Hakkuun aikatutkimusta varten pystymitattiin lisäksi kymmenen aarin aikatutkimuskoealaa. Kuutiointi tehtiin atk : lla valtakunnan metsien inventointiin kehitettyjä lepän kuutioimisyhtälöitä käyttäen. Kaikki tutkimuksessa ilmoitetut kuutiomäärät tarkoittavat koko rungon kuutiosisältöä latvaan asti (ilman oksia). Aineisto kerättiin huhti -tcukokuussa. Hakkuun aikana lumipeite oli cm, ajon aikana alue oli lumeton. Hakkuussa käytettiin tavallisia moottorisahoja. Hakkuumiehenä oli yhtiön hakkuuneuvoja ja vertailuaineistona tutkittiin kahta vakinaista ha~umiestä.

4 3 Kuva. Hakkuume netelmässä kaadettujen puiden tyvet si i rrettiin kuor maimeen sopiviksi taakoiks i metsäkuljetusta varten Kuva 4. Saarenkedon kaatokehi kossa saha on kiinnitetty kääntyvään pysty8fseliin. Sahausliike tapahtuu ylempää kädensijaa kääntämällä, alakädensijan pitäessä kehikkoa paikallaan Kuva 2. Metsäkuljetus tehtiin kuormatraktorilla, jonka kuormatilaa oli pidennetty kokopuukuormia vart en noin. 5 m Jaarasen/Rantapuun kahvakehikossa Kuva 3. sahan kädensijoja on ~ahden kaaren avulla n tettu noin cm Kuva 5. olemmcilla kehikoilla työskenneltäessä kaatotyön työasento parl'ln. huomattavasti. K vassa Saarenkedon kehikko

5 Metsäkuljetuskoneena oli Volvo BM kuormatraktori, jonka kuormatilan pituutta oli jatkettu noin.5 m. 4 Kaikki työntekijät olivat tehneet vastaavaa työtä yli viikon ennen aikatutkimusta. Korjattavan puuston minimirajana oli 3 cm:n rinnankorkeusläpimitta. Sitä pienempi puusto raivattiin hakkuun yhteydessä. Tutkitut hakkuumenetelmät olivat seuraavat. Kuormajuonteon ja välivarastohaketukseen perust uva hakkuumenetelmä. Se käsitti suunnatun kaadon, yli 8 m pitkien runkojen katkonnan ja tyvien yhteensiirtelyn kourataakoiksi. Palstahaketukseen perustuva hakkuumenetelmä. käsitti SUlliinatun kaadon. Se Metsäkuljetusta tutkittiin hakkuumenetelmässä. Tutkimusaineistot on esitetty taulukoissa Ja 2 (s. 6). TULOKSET Hakkuu Pienikokoisen puuston kokopuukorjuussa oston, metsäkuljetuksen ja haketuksen edellyttämät mittaukset voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti tehdä hakkeena mittaukseen perustuen. Sen sijaan hakkuumäärien selvittäminen tällä tavoin on hankalaa ja eri työntekijöiden hakkaamien puumäärien erillään pito on varastoalueilla vaikeata. Hakattu kuutiomäärä ei myöskään yksinään selvitä riittävästi hakkuun työvaikeutta. Metsikön mittaus ja kuutiointi taas pelkästään hakkuuta varten nostaisi huomattavasti korjuun kustannuksia. Tämän vuoksi hakkuun tuotokset Ja ajanmenekit pyrittiin selvittämään pinta- alaan perustuvaa palkanmääritystä varten.

6 5 Taulukko Hakkuun tutkimusaineistot ; Hakkuun tutkimusaineisto.aikatutkimuskoealoilla Puustotiedot HakKoe- Ala, kuu- ala, ha n :o TyönKorjattava puusto. tekiraivattu Työväline ) kes m3/ha jkes mene-.jä, puusto telmä n:o kpl/ha (runko- kilä- kipi - kpl/ha puuta) pim., tuus, m cm i R " Hakkuun vertailuaineisto Vakiosaha : Pals+ ta ; Piensaha Kevytsaha Vakiosaha Piensaha Vakiosaha 9 ) Piensaha Vakiosaha+kaatolaite m. Jaa0500 / ranen/rantapt.ru Käytetty työvälineiden luokitteluperuste oli (suluissa Vakolan suosittelema nimitys): Vakiosaha (Ammattisaha), moottorin iskutilavuus yli 50 cm 3, paino yli 7 kg Kevytsaha (Maat ilasaha), moottorin iskutilavuus cm3, paino kg Piensaha (Kesämökkisaha ), moottorin iskutilavuus all e 35 cm 3, paino alle 5 kg.

7 6 Taulukko 2 Metsäkuljetuksen tutkimusaineisto Tiheys, (runko- Pal sta, n :o r4aastoluokka p~uta) m /ha ! Kuorman keskikoko, (runkopuuta) m Tutkittuja kuormia, kpl Keskim. ajomatka, m Leimikon työvaikeutta kuvaavina tunnuksina käytettiin poistettavan puuston keskiläpimittaa ja hehtaaritiheyttä. molemmat selvittää pclstalta Valitut tunnukset voidaan ~ystemaattisella otannalla suhteellisen pienin kustannuksin. Tutkimusal ueella puuston runkolukujakautlli~at eri palstoilla olivat varsin yhdenmukaisia, voimakkaasti pienimpiin läpimittoihin painottuvia. Taulukossa 3 on esitetty aikatutkimuskoealojen keskimääräinen runkolukuj akautuma. Taulukko 3 Keskimääräinen runkolukujakautuma hakkuun aikatutkimuskoealoilla rläpimittaluokat, cm Osuus runkoluvusta, % Vastaava, läpimitan kasvaessa aleneva runkolukusa rj a on tyypillinen usemrnlssa luontaisesti syntyneissä, käsittelem~ttömissä puustoissa. Sen sijaan käsitellyissä puustoissa sama keskiläpimitta voi muodostua erilaisista runltolukujakautumista. Tämä on otettava huomioon sovellettaessa tutkimustuloksia aikaisemmin harvennettuihin puustoihin. Samoin on otettava huomioon keskiläpimitan ja sitä vastaavan hakkuun ajanmenekin muuttuminen silloin, kun kor.jattavan puuston minimiläpimitta poikkeaa tutkimuksessa käytetystä.

8 7 Kuvassa 6 on esitetty runkokohtaiset kaadon Ja katkaisun ajanmenekit keskiläpimitan funktiona. Hakkuumenetelmän kaatoaikoihin sisältyy myös tyvien yhteensiirtely. Koska katkottavien runkojen määrän j a järeyden kasvu noudattaa hyvin keskiläpimit an kasvua, on myös kat konnan ajanmenekki voitu osittaa kaikkia runkoja kohti. J :.....; , Hakkuumenetelmä kaato + tyvi en siirtely i Hakkuumenetelmä kaato :!...r... r.... -~ 0 -~ t......' ;.....~ ; ; Keskiläpimitta, cm Kuva 6. 9 Hakkuumenetelmä runkojen katkonta 0 Hakkuun työvaiheiden aj anmenekki ke skimäärin runkoa kohti keskiläpimitan funktiona Kaatotyön nopeuden ja puuston suuren tiheyden vuoksi ei lyhyimpiä.e rungolta toiselle siirtymisiä voitu käytetyllä tutkimusmenetelmällä erottaa, vaan ne sisältyvät kaatoaikoihin. Pitemmät siirt ymis et erotettiin erilliseksi työvaiheeksi aikat utk imuksessa. Siirtymisi en ajanmenekki runkoa kohti laskettuna on e sitet t y kuvas sa 7. Hakkuu- menetelmässä kaato tapahtuu kai stoittain, mikä li sää siirtymi s atkoj a ja siirtymisen ajanmenekki ä. Keskeytysten osuus työmaa-a j a sta oli a ikatutki muskoealoilla ke ski määr in 0 %, vaihdell en O:sta 44 %:iin. levosta j a sahan huollost a. osuuden suuren vaiht el un. Keskeytykset aiheutui vat pääas i as s a Koeal ojen pieni koko sel vi ttää keskeytyst en Pi t empiai ka is essa a ika utkimukse s sa ve rta ilu- aineisto s sa keskeytyst en osuus ol i samalla hakkuumiehell ä 35 vertailta villa hakkuumi ehillä 9 osuutena käyt etty 20 %: a. %,ja. 8 %. % ja Tuotosla skelmi s sa on

9 : 5 _ : : ' c..... ; ". ~ ;... : : ;..,... j... ~~~k.~~~~-~-~~-~~.. r r...:......i... l...,...i.... Hakk~umenJtelm~ :....,... ~, : -;>/ ; ~......;...:,..... ~ < g -... ;...:.~...:<:.. ;...:.....!.....;... )...:...;... ) ~....! : :.: :.: : :,. :. :..:i. :. :. ~_.: f: : : :i : : : : i: : : :! : : :.: l: : : : Kuva Tiheys, runkoa/ha Hakkuumiehen siirtymisen ajanmenekki keskimäärin runkoa kohti tiheyden funktiona Taulukossa 4 on esitetty hakkuumenetelmän työmaatuntituotokset sekä hehtaareina että runkopuun kuutiomänrinä ilmaistuina. Hehtaarituotokset ovat suurimmillaan pienillä läpimitoilla ja alhaisissa tiheyksissä. Tibeyden ja läpimitan kasvu laskevat tuotosta lähes yhtä tuntuvasti. Tutkimusalueen keskimääräisiä olosuhteita (noin 3500 runk. /ha ja keski läpim cm) vastaava tuotos oli noin 0.0 ha/työmaatunti..e Kuutiomäärinä ilmaistu tuotos puolestaan kasvaa sekä tiheyden että keskiläpimitan kasvaessa. Voimakkaammin se korreloi keskiläpimitan kasvun kanssa. Alueen keskimääräisiä olosuhteita vastaava tuotos oli 5. 9 m3 (runkopuuta)/työmaatunti. Palstahaketukseen perustuva hakkuumenetelmä käsitti ainoastaan suunnatun kaadon. Sen tuotokset on esitetty taulukossa 5. Menetelmässä hehtaarituotos laskee loivemmin läpimitan tai runkoluvun kasvaessa kuin menetelmässä. Sen seurauksena kuutiometreinä ilmaistut tuotokset muuttuvat huomattavammin käytettyjen tunnusten muuttuessa. Koko tutkimusalueen keskimääräisiä puustotunnuksia vastaavat tuotokset (runkol. 3500/keskiläpim. 6. 5) olivat hakkuumenetelmässä työ~aatunti ja 7. 9 rn 3 (runkopuuta)/työrnaatunti. 0.3 ha/

10 Taulukko 4 Tuotokset hakkuumenetelmässä (suunnattu kaato,tyvien yhteensiirtely kourataakoiksi j a yli 8 m:n runkojen katkonta) 9 ' : Paistet tavien puiden t iheys, runkoa/ha Paistettavien puiden keski ooo j25oo [300Ö l 4ooo 5000 /000 läpimitta, cm - Tuotos, hn/työ: le.atunti : l Tuotos, m3 (runkopuuta)/työmaatunti : 4 Taulukko 5 Tuotokset hakkuumenetelmässä (suunnattu kaato).e Paistettavien puiden keski- l äpimitta, cm Paistettavien puiden tiheys, runkoa/ha i l4ooo Tuotos, ha/työmaatunti Tuotos, m3 (runkopuuta)/työmaatunti ' !

11 0 Keskimääräisissä olosuhteissa saavutettiin hakkuumenetelmällä ss noin % parempi tuotos kuin hakkuumenet elmäll ä. PieniLmillä läpimitoilla ja suhteellisen pienissä tiheyksissä tuotokset ovat lähes samansuurmsa. Metsäkul,j etus Kuormankoko Tutkimusaineistossa kuormankoko oli tavallisesti m3 (runkopuuta). Keskimääräinen kuormankoko oli 3. 4 m3. Kuorm~t kuutioitiin kuormauspinta- alan perusteella palstan keskimääräisten puustotunnusten mukaan, joten kuormakohtaiset kuut iomääri:i.t e ivät ole ehdottoman tarkkoja. Kuormankokoon vaikutti ennen muuta ajettujen puiden koko, sit en että runkopuun osuus Ja kuorman pituus kasvoivat koon myötä, jolloin kuorman koko suureni. Koko tutkimusalueen puuston keskiläpi - mitta oli 6.5 cm. Tuotoslaskelmissa on käytetty tätä kokoa vastaavaa kuor mankokoa, 4. 0 m3. Ajonopeudet Kaikki tutkimuksessa mukana olleet ajopalstat kuuluivat maastoluokkaan. Kuormattuna- ajon nopeus vaihteli kuormittain 3:sta 33 m:iin/min. Keskimääräinen nopeus oli 25 m/min, mikä on huomattavasti pienempi kuin muun puutavaran ajossa vastaavissa olosuhteissa (esimerkiksi Metsätehon tiedotus 334). Tyhjänäajossa nopeudet olivat m/min, keskimäärin 35 m/nin. Koska vastaavalla kalustoll a on maastoluokassa aikaisemmissa tutkimuksissa saatu m: n/rnin tyhjänäajonopeuksi, käytettiin tuotoslaskelmissa nopeutena 50 m: ä / min. nopeus oli 25 m/min. Kuormausajossa keskimääräinen Se vaiht eli kuormittain l9:stä 29 ~:iin/min. AlhRis et ~jonopcunet tutki nus~ ineistossa olivat ilmeisesti osittain kone- ja kuljettajakohtaisia.

12 Kuormaus- ja purkamisajat ll Sekä kuormaus- että purkamisajoissa vaikutti runkojen koko selvästi. Tulokset on esitetty palstoittain ilman valmistautumisaikoja taulukossa 6. Taulukko 6 Kuormaus- Ja purkamisajat!palsta, Keskiläpimitta, Kuormausaika Purkamisaika n:o cm min/m3 (runkopuuta) Koko aineisto l. 75 Tuotoslaskelmissa on käytetty koko tutkimusalueen keskimääräistä kokoa - keskiläpimitta 6. 5 cm- vastaavia kuormaus- j a purkamisaikoja: kuormausaika 3. 5 mi~/m3, purkamisaika.5 min/m3. Muu ajanmenekki tehoaikana koostui pääasiassa runkojen järjestelystä maassa ja kuormassa sekä pieneltä osin kuormattuna- ja tyhjänäajoon valmistautumisesta. Näitä järjestely- ja valmistautumisaikoja mitattiin keskimäärin 4.55 min/kuorma. Keskeytysten osuus työmaa-ajasta oli 9.5 %..e Kuormausajoajat kiintokuutiometriä kohti eri tiheyksillä on esitetty taulukossa 7. Vertailuna on esitetty 3m kuitupuun kuormausajoaika vastaavilla lajitiheyksillä ja ajouravälin ollessa 20 m Metsätehon tiedotuksen 334 mukaan. Taulukko 7 Tiheys, m3/ha Kuormausajoajat eri tiheyksillä Kuormausajoaika, min/m3 Leppä kokopuu 3 m kuitupuu o o Bo

13 2 Kuitupuuhun verrattuna suurempi ajanmenekki aiheutui lyhyemmistä kuormausajon kertas i irtymistä, mikä alensi kuormausajonopeutta. Lisäksi kuormausajomatka kuutiometriä kohti oli pitempi, koska ajouraväliksi tuli noin 0 m. Taulukon 7 ajat sisältävät myös kuormaus- ajoen valmistautumisen. Tuotokset Taulukossa B on esitetty metsäkuljetuksen tuotokset. Tutkimusalueen keskimääräiset olosuhteet vastasivat noin 200 m:n ajomatkaa ja 70 m3 :n/ha tiheyttä. Tätä vastaava keskimääräinen työmaatuntituotos oli 5. 4 m3. Taulukko B Metsäkuljetuksen työmaatuntituotokset Tiheys, m3 (runkopuuta /ha Ajomatka, m l 20 Bo Tuotos, m3/työmaatunti B l ' B oo Kuormankoen vaikutus metsäkuljetuksen tuotokseen käy ilmi taulukosta 9. Vertailuarvona on loo:lla merkitty ajotuotosta 4 m3:n kuormalla, 200.e ro:n ajomatkalla,ja 60 m3 :n/ha t iheydessä. Taulukko 9 Ajomatka, m Suhteelliset metsäkuljetustuotokset kuorman koon mukaan T~ h eys, Kuormankoko, m3 ( runkopuuta) m3/ha 3.0 j Suhteellinen tuotos Bo 7 25 lob 20 2B 30 B B8 jloo j 09 Bo '{ B7 B9 9B

14 3 Kuvassa 8 on esitetty tutkimuksen tulosten mukainen metsäkuljetustuotos eri ajomatkoilla tehoaikaa kohti. Vertailutuotoksena kuvassa on saman kokoluokan traktorien t ehoaikatuotos 3 m kuitupuun kuljetuksessa. Molemmissa tapauksissa lajitiheys on 60 m3/ha ja ajouraväli on kuitupuun kuljetuksessa 20 m. Tutkimuksen mukaan kokopuun metsäkuljetustuotos Qlisiis keskimäärin 44% vastaavissa olosuhteissa saavutettavasta 3 m kuitupuun kuljetustuotoksesta. Kokopuun kuljetustuotaksissa ei ole mukana oksien kuutiomäärää, mikä käytännössä kaventaa tuotoseroa. -: ~ ~ :..... :....~ ,; j _l... r ;- :~~ - - -,.....: ,...;... ~ ,...,... ~ : [ ) ; [.!......:......; ~ :... ~...:......[ ~ ~ ,.... ~...!... : : ~ i : ~ - : : : 3 n{ kuitupuu : : m} i U) 0 ~ 0 :;j E-l...: i ; -: : ~! ~ _. --j i, :... --;--~-._---;, Ajomatka, m Kuva 8. 3 m kuitupuun ja leppäkokopuun metsäkuljetustuotokset.. Korjuumenetelmien keskinäistä edullisuutta e tässä tutkimuksessa vo vertailla, koska haketusvaihetta ei tutkittu. Vertailu edellyttää palsta- ja välivarastohaketuksen tuotaksien s elvittämistä sekä hakkuun, metsäkuljetuksen ja haketuksen kustannusten laskemista molemmissa korjuumenetelmissä.

15 4 Raivaus Tutkimusalueella raivattiin hakkuun yhteydessä alle 3 cm:n rinnankorkeusläpimittaluokkiin kuuluneet rungot. Raivauspuuston määrä oli pals- toittain runkoa hehtaaria kohti. Raivatun puuston määrän lisäksi raivauksen ajanmenekkiin vaikutti korjatun puuston tiheys. Työvaiheen nopeuden vuoksi raivausta ei kuitenkaan voitu erhellä tutkimuksessa riittävän tarkasti,,j otta tiheyksien vaikutus olisi voitu selvittää. Keskimääräinen lisäajanmenekki hakkuun ohessa oli 0. 2 cmin/raivattu runko, mikä merkitsee minuutin ajanmenekkiä jokaista 500 raivattua runkoa kohti. menekkiä noin Keskimäärin raivaus lisäsi koko hakkuuvaiheen a jan- %. Syynä tähän erittäin pieneen ajanmenekin lisään oli raivattujen puiden pieni koko. Jos korjattavan puuston minimi - kokoa nostetaan, raivauksen ajanmenekki kasvaa huomattavasti. TYÖVÄLNEKOKELUT HAKKUUSSA Hakkuuvälineenä kokeiltiin normaalikokoisten moottorisahojen ohella kevytmoottorisahaa, pienmoottorisahaa j a ruivaussabaa. Lisäksi kokeiltiin tavalliseen moottorisahaan asennettuina kahta kaatokehikkoa ja erikseen lyhyttä t erälaippaa. Työvälinekokeiluista tehdyt aikatutkimusaineistot on es itetty taulukossa (s. 5)..e Raivaussaha todettiin kokeilussa tutkittaviin olosuhteisiin ja menetelmiin soveltumattomaksi. Sitä käytettäessä kaatoa ei voida tyydyttä- vällä tarkkuudella suunnata. Lisäksi suurimpien puiden kaatosahaus oli hankalaa ja runkoj en katkoota miltei mahdotonta. Pienmoottorisahaa ei kokeilun mukaan myöskään voi suositella tämäntyyppiseen hakkuuseen. Syynä on ennen muuta sen riittämätön teho ja jo lyhyessä aikatutkimuksessa esiin tullut huono kestävyys ja siten alhainen käyttöaste. Kevytsaha osoittautui kokeilussa. lähes normaalikokoisen veroiseksi. Sahan pienempi paino paransi hakkuutyön ergonomiaa, mikä seikka

16 5 pitempiaikaisessa käytössä saattaa olla edullista. Erityisesti työ- menetelmän edellyttämä sahan kannattelu ja osittain sahaaminenkin yhdellä kädell ä ovat normaalikokoisell a sahalla rasittavia työvaiheita. Kevytsahan kestävyydestä eivät lyhytaikaiset tutkimukset anna luotettavaa kuvaa. Kaatokehikkoina kokeiltiin Saarenkedon Ja Jaarasen/Rantapuun kehittämiä malleja. - Saarenkedon kehikossa saha on kiinnitetty kääntyvään pystyakseliin ja kaato tapahtuu kääntämällä sahaa yläkädensijoista kehikon pysyessä paikallaan. Laite soveltui huonosti tutkittuihin hakkuumenetelmiin. Runkojen katkontaa ei sillä voi tehdä, ja l aitteen asettaminen riittävän lähelle kaadettavan puun tyveä on tuppaina kasvavassa lepikossa hankalaa. Laitteen kehittäminen pienikokoisen puun kaatoon soveltuvaksi edellyttää r akenteen keventämistä ja hallintalaitteiden parempaa sijoittamista. Kehikon etuina ovat erittäin hyvä työasento kaadossa ja kaadon helppo suuntaus. Jaarasen/Rantapuun kahvakehikon muodostaa kaksi kaarta, joiden avulla kädensijat saadaan noin cm sahan yläpuolelle sahan ollessa kyljellään. Kehikolla työskennellään samoin kuin tavallisella sahalla. Kehikkoa käytettäessä on myös runkojen katkonta, jopa karsinta mahdollista. Pystympi työasento kaatosahauksessa keventää työtä Ja nopeuttaa sitä sekä erityisesti hakkuun yhteydessä tapahtuvaa raivausta. Edellisestä kehikosta poiketen sehan huolto on mahdollista sahaa kehikosta irrottamatta. Kahvakehikkoa kehitettäessä voitaneen painoa pienentää käyttämällä kevytsahaa..- Kaatotyötä kokeiltiin myös asentamalla moottorisahaan lyhennetty terälaippa. Sen käytöllä ei saavutettu mitään etuja, vaan se vaikeutti selvästi kaatoa, huononsi kaatoasentoa ja aikaansai sahaa kuluttavaa laipnn kärjellä sahaamistn. Taulukoissa 0 ja on esitetty työvälinekokeiluista l a skettuja tuotoksia.

17 6 Taulukko 0 Eri sahatyyppien suhteelliset tuotokset pieniläpimittaisen lepän hakkuussa ( h::tkkuumenetelmä ) Sahatyyppi Keskimääräinen suhteellinen tuotos Piensaha 70 Kevytsaha 90 Vakiosaha 00 0 Taulukko Jaarasen/Rantapuun kahvakehikolla varustetun sahan keskimääräinen suhteellinen tuotos hakkuumenetelmissä ja Hakkuu- ~ Suhteellinen tuotos menetelmä -.!. J/R-kahvakehlkko l Vakosaha