Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 17.

Transkriptio

1 Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 17. Lausuja Suomen Taiteilijaseura ry Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry Teollisuustaiteen Liitto Ornamo LAUSUNTO Suomen Taiteilijaseura ry, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry edustavat laajasti kotimaisia kuvataiteilijoita, muotoilijoita ja visuaalisen alan tekijöitä. Esitämme kunnioittaen selvitykseen ja siinä tarkasteltuihin kysymyksiin seuraavaa: 1. Miten työnantajat liiketoiminnassaan käyttävät tekijänoikeutta Selvityksessä EK toteaa sivulla 27, että suomalaiset pk-yritykset eivät osaa tehdä tekijänoikeutta koskevia sopimuksia. Suomalaiset yritykset toimivat osaamistaloudessa. Jos on niin, että yritysten IPR-taitojen puute estää liiketoimintaa, tulee tämä tietotaidon puute korjata. Tekijänoikeussopimusmalleja löytyy jo nyt esim. Kuvasto ry:n kotisivuilta ja IPR-koulutusta tuodaan visuaalisen alan yritysten käyttöön mm. Opetusministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen hallinnoimassa Luova Suomi ESR-hankkeessa vuosina Luovan Suomen Art 360-osahankkeessa Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto ja Kuvasto ry tulevat antamaan sopimusoikeudellista koulutusta, sähköisen oppimisympäristön oppimateriaalia vapaasti käytettäväksi sekä sopimusmalleja myös teosten käyttäjille.

2 Suomen lain muuttamisella ei ratkaista kansantaloutta hyödyntävällä tavalla yritysten IPRosaamisen puutetta globaalissa taloudessa, jossa yritysten on osattava tehdä tekijänoikeussopimuksia kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Työnantajapuolen toivoma lakipykälä ei tule tekemään tekijänoikeusjuristin palveluista yrityksille tarpeettomia. Ehdotuksen mukainen uusi lainkohta sisältää tulkinnanvaraisuutta. Taloudellisesti menestyvillä aloilla, kuten lehdistössä ja mainostoimistoissa, tekijänoikeuksista on kyetty sopimaan työehtosopimuksin tai työsopimuksin. Selvityksessä esimerkiksi otetussa Yhdysvalloissa Work for hire -sopimuksia on riitautettu ja niiden tulkinta tuottaa oikeudellisia ongelmia. Asiaa käsitteli professori Jane Ginsburg Columbia Universitystä Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen järjestämässä workshopissa keväällä 2008 Helsingissä. Yhdysvalloissa on hiljattain ollut taloudellisesti merkittäviä oikeusriitoja joissa riidan aiheuttaja on nimenomaisesti luovan tekijän työsuhde ja work for hire - säännös. Suomalaisten yritysten on luotava itselleen IPR-strategia ja hankittava IPR-osaamista. Tekijänoikeudesta sopiminen työnantajien ja työntekijöiden välillä on vain pieni osa yrityksen IPRosaamisessa. IPR-oikeudet on osattava arvottaa ja kirjata yrityksen taseeseen ja ne on huomioitava yrityskaupoissa. Lainmuutos ei poista taloudellisia menetyksiä, joita aiheutuu niille yrityksille jotka eivät hanki itselleen immateriaalioikeuksien hyödyntämisen edellyttämää osaamista. Tulokkaan selvityksessä pidetään itsestään selvänä että teoksen kaupallinen kehittäminen onnistuu parhaiten katkaisemalla teoksen tekijän ja teoksen välinen suhde ja siirtämällä yksinoikeus teokseen pois tekijältä. Teoksen ja tekijän yhteyden katkaiseminen voi myös kuihduttaa teoksen luovan ja kaupallisen menestyksen potentiaalin. 2. Eri alojen nykyisten sopimuskäytäntöjen toimivuus Tulokkaan selvityksessä työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin ei ole tarkasteltu visuaalisen alan sopimuskäytäntöjä. Monet kansainvälisesti menestyneet suomalaiset visuaalisen alan taiteilijat kuten taidemaalarit ja sarjakuvapiirtäjät ovat säilyttäneet itsellään tekijänoikeutensa ja kehittäneet itse luomiaan visuaalisia hahmoja oman yrityksensä ja lisensioinnin avulla. IPRinstituutti on järjestänyt vuosina 2006 ja 2007 suosittua Valokuvan tekijänoikeuskoulutusta johon on osallistunut pk-yritysten henkilökuntaa ja omistajia.

3 Koulutuksessa on toiminut luennoitsijana mm. IPR-instituutin johtaja Marja-Leena Mansala, Kuvaston toiminnanjohtaja Maria Rehbinder ja Keskuskauppakamarin lakimies Paula Paloranta. Koulutus on antanut kiinnostuneille pk-yrityksille ja yrittäjille hyvät valmiudet kuvan käyttöön liiketoiminnassa. Muotoilijoilla on usein oma yritys. Muotoilijat valitsevat pitävätkö he tekijänoikeuden henkilökohtaisena omaisuutenaan vai yrityksensä omaisuutena. Muotoilualalla korostuu tekijänoikeuden taloudellinen merkitys. Olisi erittäin tärkeää, että PK-säätiö tarjoaisi muotoilualan yrittäjille ja työnantajille IPR -koulutusta. Koulutusta tarvitaan tekijänoikeuden lisäksi tavaramerkki, mallisuoja ja patenttioikeuden alalla. Muotoilualan toimijoille suunnattavassa IPR -koulutuksessa tulee käsitellä laajasti kansainvälistä IPR -sopimusoikeutta ja sopimuskäytäntöä. Suuri osa visuaalisen alan taiteilijoista työskentelee opetustehtävissä usean työnantajan palveluksessa tuntityöntekijänä. Nykyinen lainsäädäntö on tällöin selkeä, esim. koulussa A opettava taiteilija ei menetä opetusmateriaalinsa tekijänoikeutta koululle A, vaan voi käyttää samaa materiaalia myös muissa oppilaitoksissa ja kesäkursseilla sekä julkaista materiaalinsa alan oppikirjana tai omilla kotisivuillaan. Taideyliopistossa professorin oma taiteellinen työskentely on osa virkatehtävässä määriteltyä toimenkuvaa. Taiteilijan taiteellisen työskentelyn teoksille on olemassa vakiintuneet kansainväliset levityskanavat mm. taiteilijoiden sopimuskumppanien, taidegallerioiden kautta. On epätodennäköistä että taideyliopistot kykenisivät teosten hyödyntämiseen yhtä tehokkaasti kuin taiteilija itse. Muutostarvetta ei kuvataiteilijoiden osalta Suomessa ole, sillä nykyinen käytäntö on toiminut hyvin. Vaikka oppimateriaalia on tehnyt esimerkiksi työsuhteessa oleva kuvataiteilija, ei taideopettajan työnantaja yleensä ole ollut valmis ostamaan kaikkia oikeuksia opetusmateriaaliin vaan korvaamaan vain rajoitetun käyttöoikeuden. Taideopettajat ovat julkaisseet opetusmateriaaliaan kirjoina, joka on tekijälle tärkeää paitsi lisätulojen ja uralla etenemisen kannalta, myös tapana siirtää pitkäaikainen kokemus ja työtapojen osaaminen nuoremmille polville ja laajemmalle tekijäkunnalle. Siksi tekijöille on tärkeää säilyttää itsellään oikeuden tekemiinsä opetusmateriaaleihin myös tuntiopetuksen tai kurssin päättymisen jälkeen.

4 Kuvataiteilijalle tyypillisessä työsuhteessa lähes poikkeuksetta työnantajalla ei ole mitään roolia työntekijän luomiskyvyn ylläpitämisessä tai kehittämisessä, vaan työsuhde perustuu lähinnä siihen, että työnantaja hyödyntää tarkkaan rajatussa tilanteessa työntekijän osaamispääomaa, jonka tämä on itse omalla ajallaan ja oman työskentelynsä kautta itselleen hankkinut. Taiteilija-opettajan opetuksessaan hyödyntämä tietotaito on usein kertynyt jopa vuosikymmenten aikana taiteilijan oman taiteellisen työn käytännön kokemusten kautta. Kuvataiteilijoiden ammattiryhmälle tyypillisessä työsuhteessa olisi useimmissa tapauksissa täysin kohtuutonta, jos lain olettama olisi, että tekijänoikeudet siirtyisivät automaattisesti työnantajalle, koska työnantaja ei ole osallistunut luovan työn edellytysten, toisin sanoen työntekijän luovuuden ja osaamispääoman, kehittämiseen useimmitenkaan millään tavalla. Kuvasto ry:n kotisivuilla on useita tekijänoikeudesta sopimisen avuksi tehtyä sopimusmallia jotka on tehty yhteistyössä teosten käyttäjien kanssa. Esimerkiksi sopimus ympäristötaideteoksesta ja sen tekijänoikeuksista on tehty alun perin kunnan ja taiteilijan välisenä sopimuksena jonka muotoilussa Kuvasto on auttanut. Sopimus DVD-muodossa olevan teoksen myynnistä ja teoksen tekijänoikeuksista on tehty Valtion taideteostoimikunnan ostoja varten yhteistyössä Muu ry:n kanssa. Sopimusmalleja tullaan luomaan lisää ja kääntämään englanniksi juuri alkaneessa ESR-projektissa Art Tulisiko lakiin ottaa olettamasäännös tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle ja minkälainen tällaisen säännöksen tulisi olla? Olettamasäännöstä työsuhdetekijänoikeudesta ei tule ottaa tekijänoikeuslakiin. Visuaalisen alan taiteilijoiden työskentelylle on tyypillistä että toimeentulo tulee lukuisista lähteistä ja lukuisten työnantajien tahoilta. Tällöin olettama tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle aiheuttaa vain epätietoisuutta ja vaikeita tulkintaongelmia. Jos työsuhdeolettamasta kuitenkin säädetään, rajoitetaan luovan työn tekijöille aiheutuvaa vahinkoa mikäli säännös rajoitetaan toistaiseksi jatkuviin kokopäiväisiin työsuhteisiin. Määräaikaisissa, osapäiväisissä tai vain muutaman tunnin työsuhteissa tekijänoikeuden siirtyminen on kohtuutonta, koska tällöin vaikeutetaan elannon hankkimista luovalla työllä.

5 Työsuhdetekijänoikeuden säätäminen edellyttäisi korkeaa palkkatasoa. Nyt palkkataso on visuaalisen alan taiteilijoiden osalta niin alhainen, ettei sen voida katsoa sisältävän tekijänoikeuden luovutusta. Mikäli työsuhdeolettama säädetään tekijänoikeuslakiin, tulee samalla säätää, ettei se koske taideyliopistojen ja muiden oppilaitosten työntekijöitä. Mikäli työsuhdeolettamasta tekijänoikeuslakiin säädetään, on välttämätöntä säätää että työnantajalle ei siirry oikeus sekundäärikäytöstä saataviin korvauksiin. Sekundäärioikeuksia ovat visuaalisella alalla mm. valokopiointikorvaus, edelleenlähettämiskorvaus ja hyvitysmaksu. Näiden tekijänoikeuskorvausten osalta on jo luotu toimivat hallinnointijärjestelmät, joiden avulla rahoitetaan merkittävä osa Suomessa luotavista uusista teoksista. Korvausten poistuminen vähentäisi merkittävällä tavalla Suomessa tehtävää luovaa työtä ja innovaatioita. Valokopiointivaroilla on voitu turvata visuaalisen alan tekijöille tekijänoikeudellista neuvontaa, sopimusosaamista ja asianajopalveluja tarvittaessa. Mikäli valokopiointivarat siirtyvät työnantajille, tekijöiden mahdollisuudet neuvotella ja sopia tekijänoikeudesta heikkenevät. Selvityksen sivulla 52 todetaan, ettei tekijänoikeuslaissa oleva työsuhdeolettama heikennä tekijöiden asemaa, mikäli tekijöillä on hyvin toimiva asianmukainen edunvalvonta. Yhdysvalloissa luovan työn markkinat toimivat hyvin, tekijöiden tulotaso on korkea ja edunvalvonta on asianmukaista. Suomessa luovaa työtä ei arvosteta taloudellisesti mitaten ja tekijöiden tulotaso on alhainen. Muotoilijoiden ja muiden visuaalisen alan työntekijöiden neuvotteluasema on usein heikko. Työsuhdetekijänoikeus tulee Suomessa heikentämään luovan työn tekijöiden asemaa. 4. Työsuhdetekijänoikeudesta säätämisen taloudellisia vaikutuksia Eri teoslajeja voidaan käyttää eri tavoin. Tietokoneohjelmia voidaan käyttää vain suunniteltuun tarkoitukseen. Piirrokset, valokuvat ja muut taiteelliset teokset ovat sellaisia, että niillä voi olla käyttöä myös työnantajan toiminnan ulkopuolella ja siten myös taloudellista merkitystä tekijälle (Tekijänoikeuskomitean III osamietintö 1987:7, s ). Työnantajalla ei välttämättä ole liiketaloudellista intressiä tai näkemystä ryhtyä hyödyntämään visuaalisten teosten mahdollisuuksia laajemmin kuin oman olemassa olevan liiketoimintansa näkökulmasta, vaikka teosten tekijällä tähän halua olisikin. On täysin mahdollista, että

6 työsuhdetekijänoikeus tulisi monessa tapauksessa jopa vähentämään taiteellisten teosten kaupallista hyödyntämistä. Työnantajille kasaantuneina eivät taideteosten tekijänoikeudet tule välttämättä maksimaalisesti hyödynnettyä pitkässä juoksussa. Usein taiteilija itse on paras taho arvioimaan omien teostensa potentiaalia ja päättämään niiden hyödyntämisestä. Suomessa luovan työn tekijöiden tulotaso on visuaalisen alan taiteilijoiden osalta alhainen. Opetusministeriön teettämän selvityksen mukaan työnantajapuoli ei ole valmis maksamaan lisäkorvauksia luovan työn tekijöille tekijänoikeuden siirtymisestä lain nojalla. Päinvastoin työnantaja pelkää työntekijöiden vaativan kohtuuttoman suuria korvauksia tekijänoikeuspalkkioina. Selvityksessä sivulla 32 työnantajapuoli väittää tekijöiden vaativan nykyisen lainsäädännön puitteissa epärealistisen korkeita tekijänoikeuskorvauksia. Työnantajan näkemys on ristiriidassa esim. viestintäalan yritysten erinomaisen taloudellisen menestyksen ja visuaalisen alan työntekijöiden alhaisen tulotason valossa. Perustellusti voidaan siis olettaa, että työsuhdetekijänoikeudesta säätäminen lailla tulee heikentämään visuaalisen alan tekijöiden toimeentuloa. 5. Ehdotus Visuaalisen alan ja muotoilun toimijoiden liiketoimintaedellytyksiä parantaisi laajamittainen esimerkiksi PK -säätiön, Helsingin yliopiston IPR -instituutin ja Keskuskauppakamarin toteuttama IPR -koulutus. Synnyttääkseen taloudellista menestystä yrityksessä luovan työn tekijä vaatii palkitsevan ja kannustavan ympäristön. Kannustavan työpaikkailmapiirin vallitessa on helppo sopia työpaikan pelisäännöistä ja tällaisessa ilmapiirissä syntyy itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia, joilla voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa globaaleilla markkinoilla. Luovan työn arvoketjun kannalta creativity-tutkimus on selvittänyt sekä Suomessa että kansainvälisesti minkälaisissa olosuhteissa luovan työn menestyksellisiä teoksia syntyy. Organisaatiokulttuuria käsittelevien tutkimusten mukaan työntekijää palkitsevalla organisaatiokulttuurilla ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on kiistaton yhteys. Hallitusohjelma korostaa luovan työn merkitystä koko Suomen menestystekijänä globaalissa kilpailussa. Lainsäädännön tulee tukea luovan työn tekijöitä, koska vain yksilö voi tehdä luovaa työtä, jolle koko luovan alan arvoketju perustuu.

7 Kuvasto on yhdessä Grafia ry:n ja Finnfoto ry:n kanssa tilannut toimitusjohtaja, kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koskelta lausunnon jossa tarkastellaan creativity-tutkimuksen näkökulmaa luovan työn edellytyksiin. Luovan alan koko arvoketjun menestyksen kannalta olisi tärkeää, että creativitytutkimuksen tulokset huomioitaisiin tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitettäessä. Helsingissä syyskuun 5. päivänä 2008 Suomen Taiteilijaseura ry Juha Okko Petra Havu Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry Maria Rehbinder Toiminnanjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Lena Strömberg Pääsihteeri