Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:17.

Transkriptio

1 Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finlands Fotorganisationers Centralförbund The Central Association of Finnish Photographic Organizations Zentralverband der Fotografieorganisationen Finnlands Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:17. Lausuja Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto, Finnfoto ry LAUSUNTO Finnfoto ry edustaa laajasti kotimaisia valokuvaajajärjestöjä ja tekijöitä. Esitämme kunnioittavasti kantanamme selvitykseen ja siinä tarkasteltuihin kysymyksiin, että alallamme mikään ei viittaa siihen, että kyseisen lain muutosta tarvitaan. Mikäli työnantajapuolella on asiaan liittyvää osaamattomuutta, kuten selvityksestä ilmenee (s. 27), tulee tämä työnantajapuolen tietotaidon puute korjata pikimmiten lakia kuitenkaan muuttamatta. Kantamme on, että työsuhteessa toimivan tekijänoikeuksia ei tule siirtää työsuhdeolettaman perusteella työnantajalle. Oheisessa lausunnossa Finnfoto ry kertoo perustelut kannalleen.

2 Miten työnantajat liiketoiminnassaan käyttävät tekijänoikeutta Selvityksessä työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin EK toteaa (sivu 27), että suomalaiset pkyritykset eivät osaa tehdä tekijänoikeutta koskevia sopimuksia. Jos on niin, että yritysten IPR-taitojen puute estää liiketoimintaa, tulee tämä tietotaidon puute korjata. Tekijänoikeusneuvoston tapauksissa esille tulleiden esimerkkien mukaan tämä osaamattomuus koskee myös eräitä suuria suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Tekijänoikeuksista sopimista ei koeta osaksi normaalia liiketoimintaa. EK:n vastaus heijastaa vallitsevaa asennetta Suomessa. EK:n valitsema strategia yrittää peittää yritysten IPR-osaamattomuuden lainmuutoksella. Suomen lain muuttamisella ei ratkaista yritysten IPR-osaamisen puutetta globaalissa taloudessa kansantaloutta hyödyttävällä tavalla. Yritysten on joka tapauksessa osattava tehdä tekijänoikeussopimuksia kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ehdotuksen mukainen uusi lainkohta sisältää tulkinnanvaraisuutta. Taloudellisesti menestyvillä aloilla, kuten lehdistössä ja mainostoimistoissa, tekijänoikeuksista on kyetty sopimaan työsopimuksin. Esim. Yhdysvalloissa Work for hire- sopimuksia on riitautettu ja niiden tulkinta tuottaa oikeudellisia ongelmia. Asiaa käsitteli professori Jane Ginsburg Columbia Universitystä Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen järjestämässä workshopissa keväällä 2008 Helsingissä. (liite 1) Suomalaisten yritysten on luotava itselleen IPR-strategia ja hankittava IPR-osaamista. Tekijänoikeudesta sopiminen työnantajien ja työntekijöiden välillä on vain pieni osa yrityksen IPR-osaamisessa. IPR-oikeudet on osattava arvottaa ja kirjata yrityksen taseeseen ja ne on huomioitava yrityskaupoissa. Lainmuutos ei ratkaise suomalaisille yrityksille aiheutuvia vaikeuksia ja taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat siitä että yritykset eivät aidosti ymmärrä immateriaalioikeuksien arvoa, ja sitä että immateriaalioikeuksien hyödyntäminen vaatii osaamista. Tulokkaan selvityksessä pidetään itsestään selvänä, että teoksen kaupallinen kehittäminen onnistuu parhaiten katkaisemalla teoksen tekijän ja teoksen välinen suhde ja siirtämällä yksinoikeus teokseen pois tekijältä. Teoksen ja tekijän yhteyden katkaiseminen voi myös kuihduttaa teoksen luovan ja kaupallisen menestyksen potentiaalin. Eri alojen nykyisten sopimuskäytäntöjen toimivuus Tulokkaan selvityksessä työsuhdeolettaman ottamisesta työsuhdelakiin ei ole tarkasteltu visuaalisen alan sopimuskäytäntöjä. Monet kansainvälisesti menestyneet suomalaiset visuaalisen alan taiteilijat kuten taidemaalarit ja sarjakuvapiirtäjät ovat säilyttäneet itsellään tekijänoikeutensa ja kehittäneet itse luomiaan visuaalisia hahmoja oman yrityksensä ja lisensioinnin avulla. IPR-instituutti on järjestänyt vuosina 2006 ja 2007 suosittua Valokuvan tekijänoikeuskoulutusta, johon on osallistunut pk-yritysten henkilökuntaa ja omistajia. Koulutuksen luennoitsijoina ovat toimineet mm. IPR-instituutin johtaja Marja-Leena Mansala, Kuvaston toiminnanjohtaja Maria Rehbinder ja Keskuskauppakamarin lakimies Paula Paloranta. Koulutus on antanut kiinnostuneille pk-yrityksille ja yrittäjille hyvät valmiudet kuvan käyttöön liiketoiminnassa.

3 Suuri osa visuaalisen alan taiteilijoista työskentelee opetustehtävissä usean työnantajan palveluksessa tuntityöntekijänä. Nykyinen lainsäädäntö on tällöin selkeä, esim. koulussa A opettava taiteilija ei menetä opetusmateriaalinsa tekijänoikeutta koululle A, vaan voi käyttää samaa materiaalia myös muissa oppilaitoksissa ja kesäkursseilla sekä julkaista materiaalinsa alan oppikirjana tai omilla kotisivuillaan. 3) Tulisiko lakiin ottaa olettamasäännös tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle ja minkälainen tällaisen säännöksen tulisi olla Olettamasäännöstä työsuhdetekijänoikeudesta ei tule ottaa tekijänoikeuslakiin. Visuaalisen alan työskentelylle on tyypillistä, että toimeentulo tulee lukuisista lähteistä ja lukuisten työnantajien tahoilta. Tällöin olettama tekijänoikeuden siirtymisestä työnantajalle aiheuttaa vain epätietoisuutta ja vaikeita tulkintaongelmia. Kun visuaalisen alan ammattilainen on yhden työnantajan palveluksessa, on tekijänoikeudesta pystytty sopimaan työsopimuksella. Tämän lisäksi on välttämätöntä säätää, että työnantajalle ei siirry oikeus sekundäärikäytöstä saataviin korvauksiin. Sekundäärioikeuksia ovat visuaalisella alalla mm. valokopiointikorvaus, edelleenlähettämiskorvaus ja hyvitysmaksu. Tekijänoikeuskorvausten osalta on jo luotu toimivat hallinnointijärjestelmät, joiden avulla rahoitetaan merkittävä osa Suomessa luotavista uusista teoksista. Korvausten poistuminen vähentäisi merkittävällä tavalla Suomessa tehtävää luovaa työtä ja innovaatioita. Valokopiointivaroilla on voitu turvata visuaalisen alan tekijöille tekijänoikeudellista neuvontaa, sopimusosaamista ja asianajopalveluja tarvittaessa. Mikäli valokopiointivarat siirtyvät työnantajille, tekijöiden mahdollisuudet neuvotella ja sopia tekijänoikeudesta heikkenevät. Selvityksen sivulla 52 todetaan, ettei laissa oleva työsuhdetekijänoikeusolettama heikennä tekijöiden asemaa, mikäli tekijöillä on hyvin toimiva asianmukainen edunvalvonta. Yhdysvalloissa luovan työn markkinat toimivat hyvin, tekijöiden tulotaso on korkea ja edunvalvonta on asianmukaista. Suomessa luovaa työtä ei arvosteta taloudellisesti mitaten ja tekijöiden tulotaso on alhainen. Työsuhdetekijänoikeusolettama tulee Suomessa heikentämään luovan työn tekijöiden asemaa. 4) Arvioida työsuhdetekijänoikeudesta säätämisen taloudellisia vaikutuksia Eri teoslajeja voidaan käyttää eri tavoin. Tietokoneohjelmia voidaan käyttää vain suunniteltuun tarkoitukseen. Piirrokset, valokuvat ja muut taiteelliset teokset ovat sellaisia, että niillä voi olla käyttöä myös työnantajan toiminnan ulkopuolella ja siten myös taloudellista merkitystä tekijälle (Tekijänoikeuskomitean III osamietintö 1987:7, s ). Suomessa luovan työn tekijöiden tulotaso on visuaalisen alan taiteilijoiden osalta alhainen. Tästä seurauksena myös luovan työn tekijöiden keskuudessa kiinnostus oman alan töihin heikkenee. Ja kuten muillakin korkean osaamisen aloilla, myös tämän alan parhaimmisto näkee kansainväliset markkinat houkuttelevampina, vähentäen Suomen BKT:n kertymää. Opetusministeriön teettämän selvityksen mukaan työnantajapuoli ei ole valmis maksamaan lisäkorvauksia luovan työn tekijöille tekijänoikeuden siirtymisestä lain nojalla. Päinvastoin työnantaja pelkää työntekijöiden vaativan kohtuuttoman suuria korvauksia tekijänoikeuspalkkioina. Selvityksessä sivulla 32 työnantajapuoli väittää tekijöiden vaativan nykyisen lainsäädännön puitteissa epärealistisen korkeita tekijänoikeuskorvauksia. Työnantajan näkemys on ristiriidassa esim. viestintäalan yritysten erinomaisen taloudellisen menestyksen ja visuaalisen alan työntekijöiden alhaisen tulotason valossa. Perustellusti

4 voidaan siis olettaa, että työsuhdetekijänoikeudesta säätäminen lailla tulee heikentämään visuaalisen alan tekijöiden toimeentuloa oleellisesti. 5) Ehdotus Täten ehdotamme, että Tekijänoikeuslakia ei muuteta siten, että siihen sisällytetään työsuhdeolettamaa. Synnyttääkseen taloudellista menestystä luova työ vaatii yrityksessä palkitsevan ja kannustavan ympäristön. Kannustavan työpaikkailmapiirin vallitessa on helppo sopia työpaikan pelisäännöistä ja tällaisessa ilmipiirissä syntyy itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia, joilla voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa globaaleilla markkinoilla. Organisaatiokulttuuria käsittelevien tutkimusten mukaan työntekijää palkitsevalla organisaatiokulttuurilla ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on kiistaton yhteys. Hallitusohjelma korostaa luovan työn merkitystä koko Suomen menestystekijänä globaalissa kilpailussa. Lainsäädännön tulee tukea luovan työn tekijöitä, koska vain yksilö voi olla luova. Helsingissä syyskuun Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto, Finnfoto Ry

5 Finnfoto ry: Laivurinkatu 39, Helsinki puh , ja Jäsenjärjestöt: Suomen Kameraseurojen Liitto ry Suomen Lehtikuvaajat ry Suomen ammattiluonnonvalokuvaajat ry Suomen Luonnonvalokuvaajat ry Suomen Mainosvalokuvaajat ry Suomen Valokuvaajain Liitto ry Erikoisalojen Valokuvaajat ry Valokuvauksen Opiskelijat ry