IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

Transkriptio

1 IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

2 Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako sinua tutkimuslähtöinen yrittäjyys? Yliopistoympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tuottaa yhteiskuntaa hyödyntäviä tuloksia ja osaamista. Osana tätä tiedeyhteisöä sinulla on mahdollisuus hyödyntää työsi tuloksia tieteellisesti ja kaupallisesti. Yliopisto tarjoaa sinulle loistavan ympäristön kehittää ja testata tutkimusideaasi sekä valmistella sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi kypsyvä, innovaatioita tuottava tutkimus hyödyttää samalla kertaa yhteiskuntaa, tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystyötä ja tietysti sinua. Jyväskylän yliopisto haluaa auttaa tiedeyhteisöä tutkimustulosten ja osaamisen tehokkaassa hyödyntämisessä ja kasvattaa vetovoimaisuuttaan innovaatioita tuottavana tiedeyhteisönä. Yliopiston innovaatiotoiminnan päämääränä on hyödyntää tutkimustulos, keksintö, ohjelmisto tai osaaminen osana jonkin jo toimivan yrityksen liiketoimintaa tai uuden yrityksen perustamisen kautta. Työssäsi luot esimerkiksi osaamista, tutkimustuloksia, tutkimuslähtöisiä keksintöjä ja ohjelmistoja. Niissä voi olla potentiaalia uudeksi yhteiskunnallisesti merkittäväksi innovaatioksi ja siemeneksi menestyvälle liiketoiminnalle. Olet mukana innovaatioita tuottavassa tiedeyhteisössä Yhteiskunta, tutkimus ja sinä hyödytte Mahdollisuus yrittäjyyteen Lisää yrityksiä ja työpaikkoja Innovaatioasiantuntija (teollisoikeudet) Riikka Reitzer p Lakimies (tekijänoikeudet) Anu Ikävalko p Tämä opas kertoo pääperiaatteet siihen kuka omistaa yliopistolla työsuhteessa tuotetut tulokset, kuinka ja kuka voi hyödyntää taloudellisesti tutkimuksessa syntyneitä tuloksia ja kuinka mahdollinen tuotto jaetaan. Lisää tietoa immateriaalioikeuksien käsittelystä sekä hyödyntämisestä Jyväskylän yliopistossa saat ottamalla yhteyttä yliopistopalveluiden yksikköön Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot. Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 2

3 Immateriaalioikeuksien määritelmä Immateriaalioikeudet on yleisnimitys aineettomille oikeuksille, jotka ovat tärkeitä liiketoiminnan välineitä. Immateriaalioikeuksista käytetään usein lyhennettä IPR, joka tulee englanninkielisistä sanoista Intellectual Property Rights. Yleensä immateriaalioikeudet jaotellaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus suojaa kirjallisia ja taiteellisia teoksia sekä mm. tietokantoja, tietokoneohjelmia, koulutusmateriaaleja sekä ääntä tai kuvaa sisältäviä tallenteita. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle, jos teoskynnys ylittyy eli teos on riittävän itsenäisen ja omaperäisen. Teollisoikeuksia on sen sijaan erikseen haettava ja niitä ovat esimerkiksi patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallioikeus. Teollisoikeuksilla suojataan keksintöjä, tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Mikä on keksintö? Keksintö on uusi, keksinnöllinen, teollisesti käyttökelpoinen ja toisinnettavissa oleva. Pelkkä ajatus tai tunnistettu tarve ei ole keksintö vaan keksintö on esimerkiksi konkreettinen ratkaisu, laite, tuote tai menetelmä ongelman ratkaisemiseksi. Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 3

4 Voit pyytää Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot yksikköä pitämään IPRkoulutuksen laitoksellasi. yliopistopalvelut/tutkimuspalvelut Jos haluat perehtyä syvällisemmin immateriaalioikeuksiin, voit lukea enemmän teollisoikeuksista esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta Tekijänoikeuksista lisätietoa löytyy mm. opetusministeriön sivuilta Immateriaalioikeuksien omistajuus yliopistolla Immateriaalioikeuksien omistajuuteen yliopistoympäristössä vaikuttavat monet tekijät. Opiskelija, joka ei ole työsuhteessa yliopistoon, omistaa tuottamansa immateriaalioikeudet itse. Palvelusuhteessa olevan henkilöstön osalta omistajuuteen vaikuttaa se, missä tilanteessa IPR on syntynyt. Omistajuutta säätelevät mm. tutkijoiden kanssa tehdyt oikeuksiensiirtosopimukset, korkeakoulukeksintölaki, tekijänoikeuslaki sekä rahoittajien ehdot (linkit näihin on oppaan lopussa kohdassa lähteet ). Pääsääntöisesti työntekijä omistaa tekijänoikeudella suojattavan materiaalin, ellei materiaalia koskevaa yliopiston ja työntekijän välistä oikeuksiensiirtosopimusta ole. Oikeuksiensiirtosopimuksia tehdään, kun yliopistolla on sopimuksellinen tai rahoittajan ehdoista johtuva velvoite siirtää immateriaalioikeudet itselleen. Yliopiston ulkopuolisten organisaatioiden kanssa toteutettavissa tutkimusprojekteissa sovitaan pääsääntöisesti käyttöoikeuksista tai etuostooikeuksista tutkimustuloksiin. Yliopisto ei voi luvata oikeuksia yhteistyökumppaneilleen, ellei se ole ensin siirtänyt oikeuksia itselleen. Korkeakoulukeksintölaki jakaa keksintöjen syntytilanteet avoimeen tutkimukseen, sopimustutkimukseen ja muihin tilanteisiin. Tilanteet ja niiden vaikutus keksintöjen oikeuksiin on kuvattu seuraavaksi: Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 4

5 Korkeakoulukeksintölain mukaiset keksintöjen syntytilanteet ( /369) AVOIN TUTKIMUS A) tutkimusta, joka tehdään palvelussuhteessa korkeakoulun tutkimustehtävien täyttämiseksi ilman ulkopuolista rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu korkeakoulun ulkopuolisia sopimuskumppaneita, B) tutkimusta, joka täyttäisi sopimustutkimuksen edellytykset, mutta josta korkeakoulu ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta; tai C) tutkimusta, joka toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana mutta johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä. Esimerkiksi ns. virkatutkimus, yleensä säätiöiden rahoittama tutkimus tai yrityksen lahjoittama lahjaprofessuuri. SOPIMUSTUTKIMUS A) tutkimusta, joka on valtion maksuperustelain (150/1992) mukaista maksullista palvelutoimintaa, B) muuta, kuin avointa tutkimusta tai tämän kohdan a) -alakohdassa tarkoitettua tutkimusta, jossa on mukana ainakin yksi korkeakoulun ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia velvollisuuksia. Esimerkiksi Tekesin rahoittamat hankkeet, EU:n tutkimusohjelmat ja tilaustutkimus Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 5

6 MUU TILANNE Muissa tilanteissa syntyneellä keksinnöllä tarkoitetaan keksintöä, joka ei ole syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa Tarkoittaa keksintöä, joka on syntynyt esimerkiksi hallinnollisissa tehtävissä tai varsinaisen tutkimuksen ulkopuolella, tukipalveluiden suorittamisen yhteysessä (HE 259/2004). Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 6

7 Keksinnöt yliopistolla Yliopiston työntekijän on tärkeää ilmoittaa mahdollisimman pian tekemästään keksinnöstä työnantajalleen. Tämä mm. siitä syystä, että keksinnön suojattavuus, omistajuus ja kaupallinen potentiaali ehditään arvioida mahdollisista julkaisupaineista huolimatta. Keksintöilmoituksella turvataan keksijän oikeudet. Sen tekeminen viipymättä on myös keksijän lakisääteinen velvollisuus. Keksintöilmoitus tehdään siis Jyväskylän yliopistossa syntyneistä keksinnöistä ja se aloittaa keksinnön arviointi- ja hyödyntämistoimet. Se on toimitettava kirjallisena ja allekirjoitettuna innovaatioasiantuntijalle. Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatio yksikön nettisivuilta tai innovaatioasiantuntijalta saat keksintöilmoitusta varten keksintöilmoituslomakkeen. Keksintöilmoituksen jättäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että yliopisto ottaa keksinnön oikeudet itselleen. KEKSINTÖILMOITUKSEN KÄSITTELY Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 7

8 Tutkijalla saattaa olla myös mahdollisuus lähteä yrittäjäksi ja hyödyntää keksintö uuden yrityksen liiketoiminnassa, vaikka keksintö on syntynyt sopimustutkimuksessa. Hankkeen rahoittajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset ja ehdot tulee kuitenkin aina huomioida. Itääkö mielessäsi ajatus yrittäjyydestä? Ota yhteyttä! projektipäällikkö Joel Takala p sposti: Kaupallisesta hyödyntämisestä syntyneen nettotulon jako Yliopiston omistaman tutkimustuloksen kaupallistamisesta kertynyt nettotuloa jaetaan pääsääntöisesti oikeuksiensiirtosopimuksen ja voimassa olevan keksintöohjesäännön mukaisesti: 50 % tulosaineiston aikaansaaneille tutkijoille 25 % asianomaiselle laitokselle 25 % yliopiston yhteisiin varoihin Kaupallisesta hyödyntämisestä syntyneen nettotulon jako koskee siis ainoastaan tapauksia joissa yliopisto on ottanut oikeudet tutkimustulokseen sopimusteitse tai korkeakoulukeksintölain nojalla. Nettotulossa tulosta on vähennetty esimerkiksi patentointikustannukset ja suorat myyntikulut. Sen sijaan yliopisto ei vähennä innovaatiopalveluiden oman työnsä kustannuksia nettotuloa laskiessaan. Tutkijan omistaessa tutkimustuloksen kaupallistaminen kustannuksineen on tutkijan vastuulla ja tuotto siten myös hänen. Sen sijaan rahoitus yliopiston omistuksessa olevien tutkimustulosten kaupallistamisprosessiin (arviointi, suojaus, jalostus ja myynti) tulee yliopistopalveluiden yksikön Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatio kautta sekä osittain ulkopuolisesti rahoitettujen hankkeiden resursseista. Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 8

9 Usein kysyttyjä kysymyksiä Kuka omistaa kirjoittamani lähdekoodin? Yliopistoympäristössä tekijänoikeus työssä tuotettuun tietokoneohjelmaan kuuluu työntekijälle, joka suorittaa opettamista tai tutkimusta itsenäisesti. Tekijänoikeus tietokoneohjelmaan kuuluu kuitenkin tekijänoikeuslain 40 b :n mukaan työnantajalle, mikäli tietokoneohjelma on syntynyt täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä eikä kyse ole opetus- tai tutkimustehtävässä itsenäisesti toimivasta henkilöstä. Poikkeuksen muodostavat myös ulkopuolisesti rahoitetut projektit, joissa tehdään oikeuksiensiirtosopimus. Lähdekoodi, joka ei liity mihinkään ulkopuolisesti rahoitettuun projektiin ja joka on tuotettu opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti, kuuluu työntekijälle. Toisin päin sanottuna lähdekoodi, joka liittyy ulkopuolisesti rahoitettuun projektiin ja jota koskien on yleensä tehty oikeuksiensiirtosopimus, kuuluu lähtökohtaisesti aina työnantajalle. Kuka omistaa tuottamani tutkimustuloksen? Pääperiaate on, että työntekijä omistaa oikeudet tutkimustulokseen, joka ei ole tuotettu sopimustutkimuksessa. Ulkopuolisen tahon rahoittamassa tutkimuksessa yliopistolla on tarve ottaa oikeudet haltuunsa joten näissä hankkeissa tulee tehdä oikeuksiensiirtosopimukset. Voinko julkaista kirjoittamani koodin avoimena lähdekoodina? Tämä riippuu koodin syntytilanteesta. Pääsääntöisesti voit julkaista kirjoittamasi koodin haluamallasi tavalla. Jos koodi on tuotettu ulkopuolisesti rahoitetussa hankkeessa, tulee sinun tarkistaa mitä tutkimussopimuksessa on sovittu ja hankkeen ohjausryhmän on hyväksyttävä koodin julkaiseminen avoimena lähdekoodina. Saanko ottaa kirjoittamani koodin mukaan lähteissäni yliopistolta? Jos olet tekijänoikeuden haltija (olet tuottanut koodin itsenäisesti, ilman ulkopuolista rahoitusta), voit ottaa koodin mukaan. Estääkö yliopiston omistajuus minua hyödyntämästä tulosta perustamassani yrityksessä? Ei välttämättä. Sopimustutkimuksessa syntyneiden tulosten osalta on tarkistettava rahoittajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset ja toimia siltä pohjalta. Yliopisto kannustaa haluaa auttaa tiedeyhteisöä tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisessä. Viekö yliopisto kaiken? Ei. Vaikka yliopisto omistaisi tulokset, on niiden tuottajalla keksintöohjesäännön ja oikeuksiensiirtosopimuksen mukaisesti oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Vuonna 2014 se on 50 % nettotuotosta yliopiston kantaessa riskin kaupallistamisen kuluista. Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 9

10 Lähteet Tekijänoikeuslaki 404/1961, Korkeakoulukeksintölaki 369/2006, JY:n keksintöohjesääntö, JY:n oikeuksiensiirtosopimus, Hallituksen esitys HE 259/2004 (mm. laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin) Riikka Reitzer, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 10