Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus, PsoriLife-tutkimus
|
|
- Katariina Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus, PsoriLife-tutkimus Markku Pekurinen ja Ulla Tuominen, Stakes Mirja-Liisa Rontu, Sonja Bäckman ja Ritva Siikamäki, Psoriasisliitto
2 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 1 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus, PsoriLife-tutkimus JOHDANTO Psoriasis pitkäaikaissairautena Psoriasis on tulehduksellinen pitkäaikaissairaus, joka ilmenee oireina iholla ja nivelissä. Psoriasiksella tarkoitetaan sekä iho- että nivelpsoriasista, joiden taudinkulku on aaltoilevaa. Psoriasiksen oireet vaativat jatkuvaa hoitoa. Suomessa arvioidaan olevan noin psoriasista sairastavaa, joka on noin kolme prosenttia väestöstä. Terveys tutkimuksen mukaan 2,9 % suomalaisista miehistä ja naisista 1,8 % ilmoitti sairastavansa psoriasista. 1,2 Noin kolmasosalla on myös nivelpsoriasis, johon yleensä kuuluu oireita sekä iholla että nivelissä. Muun muassa Europso-tutkimuksessa 3,4 on todettu, että psoriasispotilaat kokevat suurimmaksi ongelmaksi sen, että hoidot vievät aikaa, ovat kalliita ja tehottomia. Potilaan maksettavaksi tulee lääkitys- ja terveydenhoitomenojen lisäksi pukeutumiseen ja henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen liittyviä lisäkustannuksia. Tutkimusten mukaan psoriasis heikentää elämänlaatua. Esimerkiksi eurooppalaisen elämänlaatututkimuksen mukaan 77 % vastaajista koki psoriasiksen olevan ongelma tai suuri ongelma, joka heikentää päivittäistä toimintakykyä. Mitä vaikeampi psoriasis on, sitä enemmän se vaikuttaa henkilön elämänlaatuun. 5 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää psoriasiksen vaikutusta sitä sairastavien elämänlaatuun ja sairaudesta potilaille itselleen aiheutuvia kustannuksia. Tutkimuksen tulosten avulla pyritään vaikuttamaan psoriasista sairastavien hoitojen ja palvelujen saatavuuteen. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta psoriasiksesta ja sen vaikutuksista ja tuoda psoriasista esiin vaikutustensa perusteella merkittävänä kansansairautena. Tämä tutkimus käsittelee sekä ihopsoriasiksesta että nivelpsoriasiksesta aiheutuvia kustannuksia ja tässä raportissa psoriasispotilas-termi viittaa sekä iho- että nivelpsoriasista sairastaviin. Tutkimuksen laajempi yhteiskunnallinen merkitys perustuu siitä saataviin tietoihin pitkäaikaissairauden moninaisista vaikutuksista potilaiden taloudelliseen tilanteeseen ja elämänlaatuun. Rapp ja muut (1999) ovat todenneet, että psoriasis vaikuttaa potilaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun yhtä merkittävästi kuin moni vakavampana pidetty sairaus, esimerkiksi syöpä, diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tutkimuksen ovat tehneet Psoriasisliitto ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Asiantuntijalääkäreinä ovat toimineet reumatautien erikoislääkäri Leena Paimela ja ihotautien erikoislääkäri Päivikki Susitaival. Tutkimusta on tukenut Schering-Plough.
3 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 2 Psoriasiksen oireet Psoriasis on perinnöllinen, krooninen iho- ja nivelsairaus, joka ei tartu. Sen taudinkuva ja -kulku vaihtelevat eri potilaiden kesken, mutta myös samalla henkilöllä eri aikoina. Psoriasis-ihottumaa esiintyy useimmiten polvien, kyynärpäiden, ristiselän ja hiuspohjan iholla. Oireita voi kuitenkin esiintyä missä tahansa iholla, myös taipeissa ja limakalvoilla. Monilla psoriasista sairastavilla on iho-oireiden lisäksi eriasteisia niveloireita. Nivelpsoriasista voi esiintyä myös ilman iho-oireita. Ihopsoriasis Psoriasiksen oireet iholla ovat tyypillisesti tarkkarajaisia, punoittavia ja paksuuntuneita läiskiä, jotka hilseilevät. Psoriasiksen oireet vaihtelevat muutamasta läiskästä laajaalaiseen muotoon. Taudin oireet ja vaikeusaste vaihtelevat myös samalla potilaalla eri aikoina. Psoriasiksen päätyypit Tyyppi Pisarapsoriasis Läiskäpsoriasis Taivepsoriasis Märkärakkulainen psoriasis Erytroderminen psoriasis Nivelpsoriasis Lääketieteellinen nimi Psoriasis guttata Psoriasis vulgaris Psoriasis inversa Psoriasis pustulosa Psoriasis erythrodermica Psoriasis arthropatica Ihopsoriasiksen vaikeusastetta kuvataan erilaisin indeksein, jotka ilmoitetaan lukuarvoin, kuten pinta-alaindeksillä (Body Surface Area, BSA) ja ns. PASI-indeksillä (Psoriasis Area and Severity Index). Lisäksi käytössä on elämänlaatua mittaavia indeksejä, kuten DLQI. Psoriasista ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan lievittää tai jopa poistaa. Ihooireiden hoito kohdistuu ihosolujen kiihtyneen jakautumisen hillitsemiseen ja tulehduksen lievittämiseen. Valtaosalla psoriasista sairastavista oireet ovat hyvin hallittavissa säännöllisellä hoidolla, mutta vakavimmillaan sairaus vaatii sairaalahoitoa. Psoriasiksen iho-oireiden hoitovalikoima on laaja: perus- ja lääkevoiteet, valohoito, sisäiset hoidot ja uusimpina biologiset lääkkeet. Sopiva hoitomuoto valitaan yksilöllisesti oireiden ja elämäntilanteen mukaan. Monesti käytetään usean eri hoitomuodon yhdistelmää. Hoidon valinnassa ovat tärkeitä myös aikaisemmat kokemukset eri hoitomuodoista ja mahdolliset muut sairaudet. Biologiset lääkkeet ovat tehokkaita, mutta kustannuksiltaan kalliimpia. 5 Nivelpsoriasis Nivelpsoriasiksen esiintyvyydestä psoriasispotilailla on esitetty hyvinkin vaihtelevia lukuja (6 42 %). Nivelpsoriasista esiintyy suunnilleen yhtä paljon miehillä ja naisilla. 6 Useimmilla potilailla psoriasis-ihottumaa on esiintynyt vuosia ennen niveloireiden puhkeamista, mutta pienellä osalla potilaista niveloireet voivat ilmaantua yhtä aikaa ihooireiden kanssa tai ennen iho-oireiden puhkeamista. Nivelpsoriasiksen oireina esiintyy nivelarkuutta, nivelturvotusta ja nivelten aamujäykkyyttä. Lisäksi esiintyy usein
4 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 3 luukalvon pinnan tulehduksia, entesiittejä. Sormissa ja varpaissa voi esiintyä makkaramaista turvotusta eli daktyliittejä. Nivelpsoriasis esiintyy taudinkuvaltaan hyvinkin erilaisena eri potilailla. Tavallisin nivelpsoriasiksen muoto on epäsymmetrinen muutamien nivelten tulehdus. Tulehdusoireita voi esiintyä myös sormien ja varpaiden kärkinivelten alueella. Nivelpsoriaasi voi muistuttaa taudinkulultaan myös nivelreumaa. Osalla potilaista taudinkuva kehittyy selkärankareuman tyyppiseksi aiheuttaen erityisesti rintarangan kipeytymistä ja jäykistymistä. Nivelpsoriasiksen harvinaisin muoto on vaikea niveliä tuhoava muoto. Laboratoriokokeissa reumatekijä on yleensä negatiivinen, mutta pienellä osalla nivelpsoriasispotilaista reumatekijä on positiivinen 7. Myös nivelreumalle spesifisinä pidettyjä sitrulliinipeptidivasta-aineita on todettu esiintyvän erityisesti nivelpsoriasiksen moniniveltulehduksessa. 8 Nivelpsoriasiksen hoito on yksilöllistä taudin monimuotoisuuden vuoksi. Lievässä nivelpsoriasiksessa tulehduskipulääkitys oireenmukaisena lääkityksenä yleensä riittää. Glukokortikoideja käytetään erityisesti paikallisesti niveliin ruiskutettuna. Perusreumalääkkeistä on eniten ollut käytössä metotreksaatti, sulfasalatsiini ja siklosporiini joko yksinään tai yhdistelmähoitona. Myös leflunomidilla on osoitettu olevan tehoa nivelpsoriasiksen hoidossa. Kliinisissä tutkimuksissa on saatu hyviä hoitovasteita uusilla biologisilla TNF-alfan vaikutusta estävillä lääkehoidoilla kuten adalimumabilla, etanerseptilla ja infliksimabilla. 9 Nivelpsoriasiksen ennuste vaihtelee huomattavasti taudin aktiviteetin mukaan. Tauti voi olla lievä, jolloin se aiheuttaa vain ohimenevästi nivelturvotusta. Noin 20 %:lla tauti on vaikea ja aiheuttaa niveliä vahingoittavan tulehduksen. 10, 11 Uusilla biologisilla lääkkeillä voidaan hoitaa vaikeaa nivel- tai ihopsoriasista tehokkaasti ja jopa ehkäistä nivelvaurioiden syntyä. 12 Psoriasis ja elämänlaatu Psoriasiksen esiintyvyydeksi arvioidaan maailmanlaajuisesti noin 2 % koko maapallon väestöstä, joten maailmassa arvioidaan olevan noin 125 miljoonaa psoriasista sairastavaa henkilöä. Sairaus on yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Yhdysvalloissa sairaus koskettaa 2,2 % koko väestöstä, ja se aiheutti esimerkiksi vuonna 1996 noin 2,25 miljoonaa poliklinikkakäyntiä. Psoriasiksen vaikutuksista potilaiden kokemaan elämänlaatuun on tehty muutamia laajoja tutkimuksia. Psoriasiksen vaikutusten arviointiin kehitettyjen sairausspesifisten ja yleisten mittareiden määrä on lisääntynyt. Ensimmäisten elämänlaatututkimusten joukossa, joka perustui potilaiden itsensä antaman arvioon, oli Yhdysvalloissa vuonna 1998 tehty National Psoriasis Foundationin tutkimus. 13 Tutkimuksen mukaan 75 % vastanneista katsoi, että psoriasis oli vaikeuttanut heidän päivittäisiä toimintojaan. Psoriasiksen vaikutukset olivat sekä fyysisiä kuten kipu, epämukavuus ja seksuaalinen kyvyttömyys että psykososiaalisia, kuten stressi ja häpeän tunne omaa ulkonäköään kohtaan. Lisäksi psoriasis aiheutti syrjäytymistä ja sosiaalisten tilanteiden välttelemistä. Sairaus aiheutti myös työikäisillä runsaasti työstä poissaoloja, mikä lisäsi hoidon aiheuttamia kustannuksia ja vaikutti myös potilaiden taloudelliseen tilanteeseen. 14 Pohjoismaisten psoriasisliittojen yhteistyöelin Nordpso kartoitti psoriasista sairastavien elämänlaatua Pohjoismaissa laajassa tutkimuksessa vuonna Tähän
5 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 4 kyselytutkimukseen, jonka kokonaisotos oli 6497 psoriasispotilasta, osallistui myös Psoriasisliitto. Tulokset osoittivat muun muassa, että potilaan oma kokemus elämänlaadusta oli merkitsevää elämänlaadun kannalta. 15 Eurooppalainen psoriasisjärjestöjen yhteistyöelin Europso toteutti vuonna laajan psoriasistutkimuksen, johon osallistui yhteensä viisitoista psoriasisjärjestöä Euroopasta. Tutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja psoriasiksen hoitojen vaikutuksia. Kysely lähetettiin Euroopassa kaikkiaan psoriasista sairastavalle, joista palautti vastauksen. Suomesta Psoriasisliitto oli mukana tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Kysely lähetettiin :lle Psoriasisliiton jäsenelle. Suomalaisen tutkimuksen vastausprosentti oli 48 %. Kyselylomakkeena käytettiin potilaiden omaan arvioon perustuvaa strukturoitua lomaketta, joka kattoi kysymykset psoriasiksen tyypistä, oireista, hoidoista, vaikeusasteesta sekä elämänlaadusta käyttäen mittarina psoriasiksen vammaisuusindeksiä, PDI:tä. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan psoriasiksella on varsin merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämään. Vaikutukset vaihtelevat luonnollisesti eri yksilöiden kesken. Noin kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta katsoi, että psoriasis on kokonaisuutenaan ongelma tai suuri ongelma heidän jokapäiväisessä elämässään. Psoriasiksen vaikutus on sitä suurempi, mitä vaikeampi se on. Erityisesti vaikea ja keskivaikea psoriasis vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Psoriasis vaikutti erityisesti liikunnan harrastamiseen, unen laatuun, työstä poissaoloihin ja henkilökohtaisiin tai läheisiin sosiaalisiin suhteisiin. 1, 3 Psoriasis vaikuttaa elämänlaadun ohella myös potilaan taloudelliseen tilanteeseen. Potilaat joutuvat käyttämään runsaasti lääkkeitä ja erilaisia terveys- ja kuntoutuspalveluita. Psoriasiksen hoidot ovat potilaiden mukaan aikaa vieviä ja kalliita. Potilaat pitävät hoitoja usein myös tehottomina. Vaikuttamistoiminta Potilasjärjestöt ovat tuoneet esille, että pitkäaikaissairaille aiheutuu hoidosta ja palveluista merkittävästi enemmän kustannuksia kuin väestölle keskimäärin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon psoriasiksen hoito maksaa potilaalle. Kustannuserinä otetaan huomioon muun muassa lääkkeet ja muut hoidot, erilaiset kuntoutusmuodot ja kotona selviytymistä tukevat palvelut. Tutkittu tieto psoriasista sairastaville kertyvien kustannusten määrästä ja jakautumisesta on Psoriasisliitolle tärkeää, jotta se voi vaikuttaa lääkekorvaus-, maksukatto- ja vammaistukiasioihin, terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen ja niitä koskevaan lainsäädäntötyöhön. Psoriasisliittoon kuuluu yli 50 psoriasisyhdistystä, joissa on noin henkilöjäsentä. Psoriasisliitto on potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka - edistää psoriasista sairastavien hyvää elämänlaatua ja heidän oikeuksiensa toteutumista, - lisää psoriasis-tietoutta ja Psoriasisliiton tunnettuutta, - edistää sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä esteettömyyttä, - edistää psoriasista sairastavien aktiivista kansalaisuutta, - toimii psoriasisyhdistysten keskusjärjestönä.
6 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 5 AINEISTO JA MENETELMÄT Tämän tutkimuksen aineiston muodostaa yli 15-vuotiaat Psoriasisliiton henkilöjäsenet. Satunnaisesti poimitulle 3000 jäsenelle lähetettiin marraskuussa 2006 strukturoitu kyselylomake. Muistutuskierros toteutettiin joulukuussa Kyselylomakkeella kerättiin tietoa vastaajien demograafisesta ja sosioekonomisesta asemasta, todetuista lisäsairauksista, psoriasikseen liittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hoitojen käytöstä ja kustannuksista, lääkkeiden käytöstä ja kustannuksista sekä psoriasiksen vaikutuksesta henkilöiden päivittäiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä kuntoutusmuotoja psoriasispotilaat käyttävät sairautensa hoidossa, onko hoito ollut heidän mielestään riittävää ja jollei ole ollut, mikä siihen on ollut syynä. Tulokset antavat tietoa siitä, toteutuuko oikea-aikaisen ja vaikuttavan hoidon saatavuus liiton jäsenistön keskuudessa. Psoriasiksen vaikutusta päivittäiseen elämään mitattiin sairausspesifisillä psoriasiksen mittareilla, ihopsoriasiksen osalta DLQI-mittarilla 16 ja nivelpsoriasiksen osalta HAQmittarilla. 17 Lisäksi tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin psoriasis-ihottuman laajuutta (0= ei ihottumaa, 1= muutama läiskä iholla, 2 = hajanaisia läiskiä iholla, joiden yhteispinta-ala on kolmesta kymmeneen kämmentä, 3 = ihottuma kattaa suuren osan ihosta ollen yhteispinta-alaltaan yli kymmenen kämmentä) sekä esiintymisalueita. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamiseen käytettiin geneeristä 15D-mittaria. Se on yleinen, standardoitu terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari, joka ei koske tiettyä sairautta. Tämä mittari on osoittautunut herkäksi, päteväksi ja luotettavaksi sekä helppokäyttöiseksi. Mittari tuottaa tulokseksi profiilin, joka kuvaa terveyteen liittyvän elämänlaadun eri ulottuvuuksia sekä yhden indeksiluvun 18. Mittarin ulottuvuudet ovat liikkuminen, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä. Jokainen taso on jaettu viiteen tasoon (1= ei ongelmia, 5= huonoin tila). Vastaaja valitsee kultakin ulottuvuudelta hänen sen hetkistä tilaansa kuvaavan tason. Profiili muunnetaan yhdeksi indeksiluvuksi (15D-lukema) käyttäen arvotusalgoritmia. Kunkin ulottuvuuden sisällä elämänlaadun hyvyyttä kuvataan tasoarvolla asteikolla 0 1. Arvotukset on johdettu useista suomalaista väestöä kuvaavista otoksista. Mittarin tuottama yksi indeksiluku välillä 0 1 osoittaa erilaisten terveydentilojen elämänlaadullista hyvyyttä (1= ei ongelmia, 0= kuollut). Itseisarvoltaan 0,03:n suuruista eroa 15D-lukemassa voidaan pitää kliinisesti ja käytännössä merkitsevänä muutoksena. 18 Toisena elämänlaatua kartoittavana mittarina käytettiin SF-36 mittaria. Mittari on 36- luokkainen, potilaan itsensä täyttämä kyselylomake, joka kuvaa hyvinvointia ja toimintakykyä kahdeksalla ulottuvuudella: koettu terveys (KoTe), fyysinen toimintakyky (FyTo), psyykkinen hyvinvointi (PsHy), sosiaalinen toimintakyky (SoTo), tarmokkuus (Tarmo), kivuttomuus (Kivu), roolitoiminta/fyysinen (RoF) ja roolitoiminta/psyykkinen (RoPs). SF-36 on profiilimittari, jonka asteikko on 0 100: mitä korkeampi lukema, sen parempi elämänlaatu
7 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 6 Nivelpsoriasiksen aiheuttaman kivun mittaamiseen käytettiin VAS-mittaria. Mittari on horisontaalinen jana, jonka toinen pää kuvaa tilaa kivuton ja toinen pahin mahdollinen kipu. VAS-kipujanan pituus on 100 mm 21. Vastaajilta tiedusteltiin myös psoriasiksesta aiheutuneita suoria kustannuksia. Suorilla kustannuksilla tarkoitetaan tässä potilaalle aiheutuneita kustannuksia. Suoriin kustannuksiin kuuluivat sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kustannukset (yksityisen ja julkisen avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen kustannukset), lääkehoidon, valoja ilmastohoidon omavastuuosuudet viimeisen kuuden kuukauden ajalta, kotiavun tarpeesta aiheutuneet kustannukset, matka-, vaate-, pesuaine- ja siivoustarvikekustannukset sekä liikuntakustannukset viimeisen 12 kuukauden ajalta. Osassa analyyseista vastaajat on jaettu sairausryhmittäin iho- ja nivelpsoriasisryhmiin mm. sairausspesifisten mittareiden tuloksia analysoitaessa. Tämän tutkimuksen aineiston omistaa Psoriasisliitto. Eettisen toimikunnan käsittelyä ei tarvittu, koska kyse ei ole interventiotutkimuksesta.
8 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 7 TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kyselyn palautti 1758 henkilöä, joten vastausprosentti oli 58,6 %. Aineisto koostuu 1734 kyselyyn vastanneesta psoriasista sairastavasta henkilöstä. Vastaajista 29 %:lla oli sekä iho- että nivelpsoriasis (n = 511), 69 %:lla oli ihopsoriasis (n = 1187) ja 2 %:lla nivelpsoriasis (n = 36). Analyysistä poistettiin 24 vastauslomaketta, joista 20:llä ei ollut psoriasista ja lisäksi poistettiin 4 lomaketta, joissa oli puutteelliset tiedot. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 55 vuotta. Kyselyyn vastanneiden ihopsoriasispotilaiden keski-ikä oli 54 vuotta (SD±14) ja nivelpsoriasispotilaiden 56 vuotta (SD± 12). Naisten osuus vastaajista oli molemmissa ryhmissä 57 % (ihopsoriasis n = 667 ja nivelpsoriasis n = 235). Jokin lisäsairaus oli 44 %:lla ihopsoriasispotilaista (n= 521) ja 56 %:lla nivelpsoriasispotilaista (n= 296). Yleisimmät lisäsairaudet olivat molemmissa ryhmissä sydän- ja verisuonisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Taustatiedot on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Psoriasisaineiston taustamuuttujien jakaumat sairausryhmittäin Ihopsoriasis Nivelpsoriasis (N=1187) (N=547) n (%) n (%) Sukupuoli Nainen 673 (57) 310(57) Mies Ikä (SD) 54±14 56 ±12 Ruokakunnan koko Yksi 257 (22) 108 (21) Kaksi 556 (48) 260 (50) kolme 156 (13) 69 (13) yli neljä 187 (16) 83 (33) Asumismuoto Yksin 228(119) 102 (19) Kaksin 548 (47) 259 (48) Perheen kanssa 326 (28) 141 (26) Yksinhuoltaja 35( 3) 10 (2) Lisäsairaus; kyllä 521 (44) 296 (56) Sydän- ja verenkiertoelinten 228 (19) 135 (25) sairaus Tuki- ja liikuntaelinsairaus 186 (16) 112 (21) Diabetes 108 (9) 60 (11) Hengityselinsairaus 97 (8) 68 (12) Mielenterveysongelma 51 (4) 28 (5) Sairauden laajuus ja esiintyvyys Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin iho- tai niveloireiden alkamisajankohtaa, ihottuman laajuutta sekä esiintymisalueita ja niveloireisiin liittyvän kivun sekä jäykkyyden esiintymisaikaa sekä sijaintia. Ihopsoriasiksen oireet olivat vastaajien mukaan alkaneet keskimäärin 30 vuoden iässä (± 16, mediaani 27) ja niveloireet olivat alkaneet keskimäärin 28 vuoden iässä (± 14,
9 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 8 mediaani 26). (Taulukko 2). Laaja-alaista psoriasista, jossa oireet ovat yli 10 kämmenalaa, sairasti 7,5 % aineistosta. Hieman alle viidenneksellä ei ollut lainkaan psoriasis-ihottumaa kyselyhetkellä. Yleisimmät psoriasis-ihottuman esiintymisalueet olivat päänahka tai kyynärpäät, sääret tai nilkat sekä ristiselkä pakarat ja polvien alue (Taulukko 3 a). Kysyttäessä yli kolme kuukautta kestäneestä nivelsärystä tai -jäykkyydestä kysymykseen vastasi koko ryhmästä 613 henkilöä, joista 494:llä oli ollut nivelsärkyä tai -jäykkyyttä. Tyypillisimmin nivelsärkyä tai jäykkyyttä esiintyi sormien nivelissä (62 %), varpaiden nivelissä, ranteissa sekä polvissa (48 42 %), (Taulukko 3 b) Taulukko 2. Psoriasis-ihottuman laajuus iholla kämmenmitalla mitattuna vastaushetkellä Ihottuman laajuus Ihopsoriasis n(%) Nivelpsoriasis n(%) Ei lainkaan 223(19) 89 (18) Muutama läiskä eli yksi tai kaksi kämmenalaa 436 (38) 192 (38) 3 10 kämmenalaa 408 (35) 180 (35) Runsaasti, suuria alueita, joiden yhteispinta-ala on yli 10 kämmenalaa 84 (7) 42 (8) Taulukko 3a. Psoriasis-ihottuman esiintyvyys ja sijainti Ihopsoriasis Nivelpsoriasis Alue n (%) n (%) Päänahka 888 (75) 414 (76) Kyynärpäät 886 (75) 389 (71) Sääret, nilkat 728 (62) 287 (52) Ristiselkä, pakarat 638 (54) 285 (52) Polvet 613 (52) 294 (54) Reidet 505 (43) 210 (38) Hartia, selkä, kyljet 486(41) 202 (37) Kyynärvarret, ranteet 423 (36) 197 (36) Käsien, sormien päälliset 424 (36) 186 (34) Pakaravako 403 (34) 220 (40) Rinta, vatsa 399 (34) 199 (36) Muu kasvojen alue 323 (27) 148 (27) Olkavarret 293 (25) 136 (25) Nivustaive, kainalot rinnanalustaive 316 (27) 181 (33) Jalkaterien päälliset 271 (23) 119 (22) Sukupuolielimet 212 (18) 115(21) Jalkpohjat 188 (16) 111(20) Kaula, niska 175 (15) 103 (19) Kämmenet 175 (15) 87 (16) Silmäluomet 131 (11) 85 (15) Muualla 106 (9) 69 (13)
10 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 9 Taulukko 3b. Yli 3kk kestänyt nivelsärky tai jäykkyys psoriasispotilailla (N=613) Särky Kyllä 493 Ei 119 % Sormien nivelissä 383 (68) Varpaiden nivelissä 295 (48) Ranteissa 259 (42) Kyynärpäissä 131 (21) Nilkoissa 233 (38) Polvissa 275 (44) Olkapäissä 210 (34) Lonkissa 238 (38) Niskassa 193 (31) Selässä 253 (31) Psoriasiksen hoito Lääkitys Lääkkeiden käyttöä laskettaessa huomioitiin vastaajista ne, joilla oli ollut iho- tai niveloireita viimeisen kuuden kuukauden aikana. Lomakkeessa oli lueteltuna Suomessa käytettävät tavalliset iho- sekä nivelpsoriasiksen lääkehoidot lääkeryhmittäin (voiteet, suun kautta otettavat ja biologiset lääkkeet) sekä valohoidot. Lääkitystä iho-oireisiin käytti 94 % (n = 1641) kaikista vastanneista ja niveloireisiin 97 % (n = 496) niistä potilaista, joilla oli todettu myös nivelpsoriasis. Taulukossa 4a on iho-oireiden hoitoon käytetyt lääkkeet ja valohoidot. Voiteet olivat yleisin iho-oireiden hoitomuoto. Eniten käytettiin perusvoiteita (79 %) ja seuraavaksi eniten kortisonia sisältäviä voiteita (44 %) sekä kalsipotriolia (Daivonex ) (40 %). Suun kautta otettavia lääkkeitä käytettiin iho-oireiden hoitoon melko vähän, eniten metotreksaattia (11 %) ja asitretiinia (4 %) (Neotigason ). Noin kaksi prosenttia käytti iho-oireisiin biologisia lääkkeitä. Valohoidoista käytetyin oli UVB-valohoito (8 %) ja seuraavaksi PUVA-valohoito (4 %). (Taulukko 4a). Niveloireisiin käytettiin eniten tulehduskipulääkkeitä (48 %), seuraavaksi eniten metotreksaattia (32 %) sekä kortisonia joko pistoksena (22 %) tai suun kautta (13 %). Biologisista lääkkeistä eniten käytettiin etanerseptiä (3 %) (Enbrel ) (Taulukko 4 b).
11 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 10 Taulukko 4 a. Lääkkeiden käyttäjämäärät ja lääkkeet psoriasispotilaiden iho-oireiden hoitoon viimeisen kuuden kuukauden aikana (N = 1754) Lääkkeiden käyttö n % Kyllä Ei Voiteet Perusvoide Kortisonivoide Kalsipotrioli Kalsipotrioli + kortisoni Kalsitrioli Muu voide Suun kautta otettavat lääkkeet Metotreksaatti Siklosporiini (Sandimmum Neoral ) 37 2 Asitretiini (Neotigason ) 72 4 Joku muu 57 3 Biologiset lääkkeet Etanersepti (Enbrel ) 26 1 Adalimumabi (Humira ) 2 0,1 Efalitsumabi (Raptiva ) 3 0,3 Infliksimadi (Remicade ) 12 0,7 Muu lääke 7 0,6 Valohoito Solarium 56 3 SUP 54 3 UVB PUVA 75 4 Jokin muu hoito 99 9 Taulukko 4 b. Lääkkeiden käyttäjämäärät ja lääkkeet psoriasispotilaiden niveloireiden hoitoon viimeisen kuuden kuukauden aikana (N = 547) Lääkkeiden käyttö n % Kyllä Ei 51 9 Lääkkeet Kortisonipistos Suun kautta otettavat lääkkeet Kortisonitabletti Leflunomidi (Arava ) 16 2,9 Hydroksiklorokiini (Oxiklorin ) 8 1,4 Sulfasalatsiini (Salatzopyrin ) Metotreksaatti Siklosporiini (Sandimmun Neoral ) 30 6 Parasetamoli Muu tulehduskipulääke Muu lääke Biologiset lääkkeet Etanersepti (Enbrel ) 15 2,7 Adalimumabi (Humira ) 5 0,9 Infliksimadi (Remicade ) 8 1,5 Muu lääke 2 0,4
12 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 11 Terveyteen liittyvä elämänlaatu Psoriasis heikensi elämänlaatua. Tulosten mukaan 15D-elämänlaatulukema oli huono sekä ihopsoriasis- (0,890). että nivelpsoriasispotilailla (0,819). Nämä lukemat olivat alhaisemmat verrattuna suomalaisen vertailuväestön elämänlaatulukemaan (0,963) 18. Erityisesti elämänlaadun ulottuvuuksista vaivat ja oireet sekä nukkuminen olivat huonot molemmissa ryhmissä. Selvimmin iho- ja nivelpsoriasispotilaiden kesken erosivat ulottuvuudet tavanomaiset toiminnot, energisyys ja seksuaalielämä, joiden lukemat olivat alhaisemmat nivelpotilailla (Kuva 1). Iho-ja nivelpsoriasispotilaiden 15D-ulottuvuudet Taso-arvot 1,000 0,900 0,800 0,700 0,600 0,500 Näkö Puhe Liikkuminen Syöminen Nukkuminen Hengitys Kuulo Seksielämä Energisyys Tav.toiminnot Eritystoiminta Ahdistuneisuus Masentuneisuus Vaivat ja oireet 15D-indeksi Mieliala Ihopsoriasis Nivelpsoriasis Kuva 1. Iho- ja nivelpsoriasispotilaiden 15D-elämänlaatumittarin eri ulottuvuuksien arvot Indeksillä SF-36 tulokset olivat samansuuntaiset 15D-tulosten kanssa. Erityisesti koettu terveys ja fyysinen roolitoiminta olivat huonot molemmissa ryhmissä. SF-36:lla mitattuna nivelpsoriasispotilailla kaikkien hyvinvointia ja toimintakykyä kuvaavien ulottuvuuksien arvot olivat huomattavasti alhaisemmat kuin vastaavien ulottuvuuksien arvot ihopsoriasispotilailla (Kuva 2). Iho- ja nivelpsoriasispotilaiden SF-36 arvot Indeksiarvo 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 Roolitoim.(fyys) Fyysinen toim.kyky Roolitoim.(psyyk) Tarmokkuus Psyyk.hyvinvointi Sosiaalinen toim.kyky Kivuttomuus Koettu terveys Ihopsoriasis Nivelpsoriasis Kuva 2. Iho- ja nivelpsoriasispotilaiden SF-36 -elämänlaatumittarin eri ulottuvuuksien arvot
13 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 12 Psoriasiksen vaikutusta potilaiden elämänlaatuun viimeisen kuuden kuukauden ajalta mitattiin myös sairausspesifisillä mittareilla. Ihopsoriasispotilailla käytettiin DLQIelämänlaatumittaria. Tutkimuksen psoriasispotilaiden DLQI keskiarvo oli 5,49 ( ± 5,02, min. = 0 ja max. = 29). Yli 50 % potilaista koki elämälaatunsa hyväksi ja näistä 32 % oli aivan oireettomia ja noin 20 %:lla elämänlaatu oli voimakkaasti alentunut (arvot 21 30). Sukupuolten välillä ei ollut eroja. (Taulukko 5). Taulukko 5. Ihopsoriasispotilaiden elämänlaatu DLQI¹- mittarilla mitattuna, sukupuolittain Ei oireita Hyvä Jonkin verran alentunut Voimakkaasti alentunut Arvot alle Nainen 310 (32) 286 (29) 202(21) 157 (17) Mies 232 (32) 194 (31) 167 (23) 134 (18) Kaikki 542 (32) 480 (29) 369 (22) 293 (17) ¹DLQI asteikko: 0 30; parempi huonompi Nivelpsoriasispotilaiden toimintakykyä viimeisen kuuden kuukauden ajalta mitattiin sairausspesifisellä HAQ-mittarilla. Nivelpsoriasispotilaiden HAQ-indeksin keskiarvo oli 1,1 (±0,41, min. = 0,25, max = 3). Yli 50 %:lla potilaista oli ollut toimintakyvyssä pieniä ongelmia, 11%:lla toimintakyky oli erittäin heikko ja 4%:lla potilaista ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Sukupuolten välisiä eroja ei ollut (Taulukko 6). Taulukko 6. Nivelpsoriasispotilaiden toimintakyky HAQ¹- mittarilla mitattuna ja sukupuolittain Pieniä Suuria Ei ongelmia vaikeuksia vaikeuksia Ei kykene Arvot 0 0,1 1 1,1 2 2,1 3 Nainen 161 (55) 133 (59) 8 (3) Mies 130 (48) 91 (41) 3 (1) Kaikki 21 (3,6) 291 (55,3) 224 (43) 11(2) ¹HAQ-asteikko: 0 3, parempi huonompi Nivelpsoriasispotilailta mitattiin myös kivun voimakkuuden vaikutusta elämänlaatuun viimeisen viikon aikana. Mittarina käytettiin VAS-mittaria asteikolla 1 100, kivuton pahin mahdollinen kipu. Keskiarvo oli 48 ( ± 25), eli kohtalaisen voimakas kipu. Tälläkään mittarilla ei sukupuolten välillä ollut eroja. Psoriasis heikensi potilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä sitä voimakkaammin mitä vaikea-asteisempi sairaus oli (Taulukko 7 ja 8). Taulukko 7. Psoriasis ja elämänlaatu, 15D ja DLQI N 15D-indeksi SD Mediaani Ei oireita 494 0,911 0,073 0,927 Hyvä 414 0,880 0,077 0,896 Jonkin verran alentunut 326 0,844 0,083 0,854 Voimakkaasti alentunut 244 0,795 0,106 0,819
14 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 13 Taulukko 8. Psoriasispotilaiden toimintakyky ja elämänlaatu; 15D ja HAQ N 15D SD Mediaani Ei ongelmia 207 0,875 0,065 0,884 Pieniä vaikeuksia 246 0,777 0,099 0,787 Suuria vaikeuksia 12 0,725 0,082 0,760 Ei kykene 1 0,556 0,556 Psoriasispotilaiden terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Tutkimukseen osallistujilta kysyttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä, osallistumista kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille tai ilmastohoitoon viimeisen 6 kuukauden aikana. Terveyspalveluista käytettiin eniten terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluja. Käyntikertojen yhteismäärä oli 1304, noin yksi käynti potilasta kohden puolen vuoden aikana. Yksityisen sektorin terveyspalveluista eniten käytettiin työterveyslääkärin vastaanottopalveluja. Käyntikertojen yhteismäärä oli 976 (Taulukko9). Taulukko 9. Psoriasispotilaiden terveyspalveluiden käyttömäärät kuuden kuukauden aikana (N= 1734) Käyntikertojen yhteismäärä Julkinen sektori Terveyskeskuslääkäri ,8 Ihotautipoliklinikka ,6 Reumapoliklinikka 524 0,3 Fysioterapia 419 0,2 Toimintaterapia 100 0,05 Jalkaterapia 144 0,08 Valohoito ,7 Vuodeosastokäynnit 91 0,05 Yksityinen sektori Työterveyslääkäri 976 0,6 Ihotautilääkäri 570 0,3 Reumalääkäri 151 0,08 Fysioterapia 825 0,5 Toimintaterapia 33 0,02 Jalkaterapia 417 0,2 Valohoito* 689* 0,4 * valohoidossa yksi hoitokuuri on hoitokertaa. Potilaskohtainen käyntikertojen määrä kuuden kuukauden aikana Ihopsoriasispotilaista 22 % ilmoitti osallistuneensa johonkin seuraavista: kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssille tai ilmastohoitoon, vastaava luku oli nivelpsoriasispotilailla 48 %. Molemmista ryhmistä yli puolet potilaista ei ollut osallistunut lainkaan kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille tai ilmastohoitoon. Vastaajilta tiedusteltiin myös tyytyväisyydestä hoidon saannin riittävyyteen ja mahdollisista hoidon saantia haittaavista tekijöistä viimeisten 12 kuukauden ajalta.
15 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 14 Hoidonsaannin koki riittäväksi yli puolet psoriasispotilaista, ja kolmasosa ei ollut mielestään saanut riittävästi hoitoa. Hoidon saantia haitanneista tekijöistä yleisimmät olivat rahan puute (16 %) sekä työ-, koti- tai muihin tehtäviin liittyvät seikat (14 %), lisäksi noin 10 % ilmoitti epäilevänsä hoidon tehoa (Taulukko 10). Taulukko 10. Riittävä hoidon saanti 12 kk aikana Ihopsoriasiksen hoito n % Kyllä Ei Nivelpsoriasiksen hoito Kyllä Ei Hoidon saantia haittaavat tekijät Rahan puute Työ-, koti- tai muut tehtävät Palvelujen puute Palvelujen etäisyys Epäily hoidon tehosta Palvelut eivät vastanneet toiveita Pelko lääkehaitoista Muut syyt Potilailta kysyttiin psoriasiksen hoitoon liittyvien terveyspalvelujen käyntikertoja viimeisen kuuden ajalta ja psoriasiksen hoitoon liittyvien kustannusten suuruutta. Lisäksi tiedusteltiin potilaiden ja heidän kotitalouksiensa käytettävissä olevia tuloja viimeisen vuoden ajalta. Taulukossa 11 on esitetty potilaiden ja heidän kotitalouksien tyypillisesti käytettävissä olevat nettoansiot kuukaudessa. Noin puolella oli käytössään yli 851 euroa kuukaudessa ja suurimassa osassa kotitalouksia nettotulot olivat yli 1681 euroa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 suomalaisten henkilökohtaiset, keskimääräiset vuodessa käytettävissä olevat tulot olivat noin euroa eli 1245 euroa kuukaudessa. Taulukko 11. Henkilökohtaiset tulot ja koko talouden tyypillisesti käytettävissä olevat nettotulot kuukaudessa Henkilökohtaiset tulot /kk Koko talouden tulot/kk n (%) n (%) Tulot kuukaudessa ( ) < (2) 8 (0,5) (19) 75 (4) (47) 269 (15) (17) 403 (23) (4) 351 (20) (0,9) 198 (11) > (0,8) 54 (3) Ei osaa tai halua sanoa 88 (5) 106 (6) Noin puolella psoriasispotilaista sairaudesta aiheutuvat kustannukset, työkyvyn tai ansiomenetys eivät vaikuttaneet merkittävästi taloudelliseen tilanteeseen. Sairauden
16 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 15 aiheuttamat kustannukset olivat huonontaneet 12 %:lla perheen taloudellista tilannetta (Taulukko 12). Taulukko 12. Sairaudesta aiheutuvien kustannusten, työkyvyn tai ansiomenetyksen merkitys taloudelliselle tilanteelle n % Ei kuluja tai ansionmenetystä Kuluilla ei merkitystä taloudelliselle tilanteelle Kuluilla jonkin verran merkitystä Kulut huonontaneet taloudellista tilannetta Kustannukset vaikeusasteen mukaan Psoriasiksesta aiheutuneita kustannuksia ja elämänlaadun muutosta iho-oireisilla potilailla verrattiin käyttäen ihopsoriasiksen DLQI-mittaria. Lääkkeet olivat suurin yksittäinen kustannuserä kaikissa sairauden vaikeutta kuvaavissa luokissa, lisäksi kuntoutuksen ja fysioterapian osuus kustannuksista oli korkea. Oireettomien psoriasispotilaiden kokonaiskustannukset olivat 644 euroa vuodessa, kun vastaavat kokonaiskustannukset vaikeimmassa ihopsoriasisluokassa olivat kolme kertaa korkeammat (1849 e/vuosi). Tulokset osoittavat, että psoriasispotilaiden elämänlaadun huonontuminen lisää potilaiden terveydenhuoltoon käyttämiä kustannuksia (Taulukko 13). Taulukko 13. Psoriasispotilaiden terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset vuodessa (keskiarvo, mediaani), DLQI- elämänlaatuluokituksen mukaan N = 1692 DLQI Ei oireita Hyvä Jonkin verran alentunut Voimakkaasti alentunut n=546 n=482 n=370 n=294 (med) (med) (med) (med) Sairaanhoito (julkinen) 53 (0) 87 (50) 130 (65) 171 (100) Yksityislääkäri 18 (0) 27 (0) 29 (0) 44 (0) Lääkkeet 197 (100) 252 (150) 301 (295) 470 (300) Fysioterapia ja kuntoutus 205 (0) 267 (0) 356 (370) 399 (45) Apuvälineet 45 (10) 65 (40) 93 (51) 124 (131) Matkakustannukset 25 (0) 23 (0) 45 (0) 102 (0) Liikunta 30 (0) 38 (0) 40 (0) 81 (0) Hygienia ja ihonhoito 48 (10) 87 (50) 130 (65) 171 (100) Jalkahoito 17 (0) 16(0) 23 (0) 54 (0) Vaatteet 35 (0) 62(0) 118 (40) 255 (100) Kotiapu 7 (0) 25(0) 25 (0) 46 (0) Muut 10 (0) 29 (0) 52(0) 78 (0) Kokonaiskustannukset 644 (260) 873 (531) 1180 (787) 1849 (1218) Vastaava vertailu suoritettiin myös nivelpsoriasiksen HAQ- toimintakykymittaria käyttäen. Tulokset olivat samansuuntaiset, mutta nivelpsoriasiksen hoidosta aiheutui huomattavasti korkeammat kustannukset kuin ihopsoriasiksen hoidosta (Taulukko 14).
17 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 16 Taulukko 14. Psoriasispotilaiden terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset vuodessa (keskiarvo, mediaani), HAQ- toimintakykymittarin mukaan N=1754 Ei ongelmia Pieniä vaikeuksia Suuria vaikeuksia Ei kykene n=395 n=337 n=22 n=1 (med) (med) (med) (med) Sairaanhoito (julkinen) 78 ( (93) 151 (100) 433 (433) Yksityislääkäri 25 (0) 46 80) 14(0) 0 Lääkkeet 288 (180) 403(300) 463 (535) 433 (433) Fysioterapia ja kuntoutus 340 (0) 333(0) 397 (0) 500 (500) Apuvälineet 67 (30) 108(50) 126 (130) 28 Matkakustannukset 39 (09 91 (20) 102 (5) 0 Liikunta 60 (0) 72 (0) 67 (0) 0 Hygienia ja ihonhoito 92 (40 ) 142 (50) 126 (125) 1068 Jalkahoito 20 (0) 49 (0) 10 (0) 0 Vaatteet 86 (0) 182 (50) 234 (80) 500 (500) Kotiapu 78 (0) 60 (0) 193 (0) 0 Muut 38 (0) 69 (0) 47 (0) 1040 (1040) Kokonaiskustannukset 1060 (670) 1583 (1091) 1065 (1698) 2611 (2611) Kustannukset ja maksukatto Potilaille aiheutuvissa sairauteen liittyvissä kustannuksissa huomioitiin myös suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvat maksukatot, jotka ovat vuodessa lääkkeiden osalta 620 euroa, sairaanhoidon osalta 590 euroa ja matkakustannuksissa yli 150 euroa. 20. Psoriasispotilaista noin 10 %:lla ylittyi lääkekustannusten maksukato, ja lääkkeet olivat suurin yksittäinen menoerä. Sairaanhoidon maksukatto ylittyi 0,9 %:lla potilaista ja 7 %:lla potilaista oli matkakustannuksia enemmän kuin 150 euroa vuodessa (Taulukko 15). Taulukko 15. Maksukatot ja psoriasiksesta aiheutuneet kustannukset Maksukatto: sairaanhoito >590 /v, lääkkeet > 620 /v, matkakustannukset >150 /v n (%) Keskiarvo /v SD Mediaani /v Sairaanhoito 16 (0,9) 1177 ± Lääkkeet 179 (10) 1107 ± Matkat 122 (7) 400 ±
18 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 17 POHDINTA Tässä tutkimuksessa selvitettiin psoriasiksen vaikutusta sitä sairastavien elämänlaatuun sekä sairauden aiheuttamia kustannuksia ja niiden merkitystä. Tutkimukseen osallistuneet edustivat Psoriasisliiton jäsenistöä. Tutkimukseen osallistuneiden ihopsoriasispotilaiden keski-ikä oli 54 vuotta ja nivelpsoriasispotilaiden 56 vuotta. Lähes 60 % Psoriasisliiton henkilöjäsenistä on vuotiaita, joten tutkimuksen vastaajien ikärakenne vastasi hyvin jäsenistön ikärakennetta. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään psoriasikseen sairastumisen tapahtuvan suhteellisen nuorena, yli puolella sairaus puhkeaa ennen 30 vuoden ikää ja 70 %:lla ennen 40 ikävuotta. Niinpä monet vastaajista ovat sairastaneet jo useita vuosia. Tutkimuksessa käytettiin potilaiden omaan arvioon perustuvia sekä yleisiä että psoriasikseen liittyviä elämänlaatumittareita. Mittarit osoittautuivat yhteismitallisiksi ja kuvasivat elämänlaadun muutosta sairauden vaikeusasteen mukaan. Tutkimuksen mukaan psoriasis on sitä sairastavalle sekä fyysinen että psyykkinen rasite. Potilaat kärsivät erityisesti unettomuudesta, päivittäisen toimintakyvyn heikkenemisestä ja kivusta. Lisäksi sairaus saattaa aiheuttaa näkyvien iho-oireiden vuoksi häpeän tunnetta ja sen myötä syrjäytymistä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdenvertaisia aikaisempien myös kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lisäksi amerikkalaisen tutkimusryhmän Bhosle ym. (2006) mukaan psoriasis on yhteydessä vakavaan depressioon ja sitä kautta lisää itsemurhariskiä , 17, 20 Psoriasista sairastavilla on lisäksi todettu kohonnut riski muihin terveysongelmiin, kuten diabetekseen ja kohonneisiin veren rasva-arvoihin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. 23 Tämän tutkimuksen tulosten mukaan psoriasiksesta aiheutuneet kustannukset vaihtelivat suuresti sairauden vaikeusasteen mukaan; ne olivat ihopsoriasispotilailla euroa ja nivelpsoriasispotilailla euroa vuodessa. Kustannukset ovat samansuuntaiset verrattuna australialaisen kaksivuotisen psoriasiksen kustannuksia koskeneen tutkimuksen 24 tuloksiin, jossa keskimääräiset lääkekustannukset olivat AUS 250 (=152 e) vuodessa ja olivat kahden seurantavuoden aikana korkeimmillaan AUS 2000 (= 1220 e). Kustannukset olivat kuitenkin alhaisemmat verrattuna saksalaiseen psoriasiskustannusten tutkimukseen, jonka tulosten mukaan kokonaiskustannukset olivat euroa vuosittain. 25 Lääkehoidon kustannukset nousevat ylitse muiden hoitoon liittyvien kustannusten kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa. Koska psoriasikseen sairastutaan tyypillisesti nuorena, psoriasista sairastetaan pitkään ja suurin osa potilaista on työikäisiä. Aikaisempien tutkimusten mukaan sairauden on todettu aiheuttavan työstä poissaoloja, mikä heikentää kotitalouksien taloudellista tilannetta. 4, 22 Tässä tutkimuksessa ei kysytty potilaiden työmarkkina-asemaa, mutta puolet psoriasista sairastavista koki sairauden heikentävän heidän taloudellista tilannettaan. Tämän tutkimuksen mukaan potilaista noin joka toinen oli tyytyväinen saamaansa hoitoon. Tältä osin tulokset ovat linjassa aikaisemman Europso-tutkimuksen tulosten kanssa. 12
19 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus 18 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimus osoitti, että psoriasispotilaiden lääkehoito painottuu voiteisiin ja tulehduskipulääkkeisiin. Biologisia lääkkeitä käytettiin vain vähän. Kuitenkin voidaan havaita, että psoriasis vaikuttaa selvästi elämänlaatuun sekä yleisillä että psoriasiksen elämänlaatumittareilla mitattuna. Tulokset tukevat käsitystä, että psoriasis on vaikea sairaus, jonka hoitopäätöksissä tulisi huomioida psoriasispotilaan elämänlaatu. Tämän vuoksi on aiheellista pohtia, tulisiko biologisia lääkkeitä käyttää psoriasiksen hoidossa tulevaisuudessa enemmän potilaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Tutkimuksessa olisi jatkossa keskityttävä psoriasiksen hoitoon käytettävien lääkkeitten ja kuntoutus- ja hoitomuotojen vertailuun kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Lääke- ja muun hoidon ja kuntoutuksen käyttöä tarkastelemalla voidaan myös päätellä, saavatko pitkäaikaissairaat tehokkaimman saatavilla olevan hoidon, vai olisiko hoidon ja kuntoutuksen saatavuudessa parantamisen varaa. Väestön ikääntymisen takia on tärkeää, että työssä käyvä väestö pysyisi mahdollisimman pitkään työkykyisenä ja toisaalta ikääntynyt väestö mahdollisimman toimintakykyisenä ja omatoimisena. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi oleellista, että potilaat voisivat päästä mahdollisimman varhain tehokkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen. Lähteet 1. Psoriasisliitto. Psoriasis ja elämänlaatu - eurooppalaisen psoriasistutkimuksen Suomen tulokset Kansanterveyslaitos. Terveys Suomalainen terveystutkimus Pajari, R. Psoriaasin hallinta. Lisensiaatintutkimus Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulu Dubertret L, Mrowietz U, Ranki A, van de Kerkhof PC, Chimenti S, Lotti T, Schäfer G. European patient perspectives on the impact of psoriasis: the EUROPSO patient membership survey. Br J Dermatol Oct 2006; 155(4): Miller DW, Feldman SR. Cost-effectiveness of moderate to severe psoriasis treatment. Expert Opin. Pharmacother. 6. Rapp SR. & kumpp. Psoriasis Severity and Treatment Decisions. J Am Acad Dermatol 1999; 41: Kaipiainen-Seppänen O. Incidence of psoriatic arthritis in Finland. Br J Rheumatol 1996;35: Gladman D.D., Shuckett R., Russell M.K.L., Thorne J.C., Schachter R.K. Psoriatic arthritis (PSA)- an analysis of 220 patients. Q J Med 1987;62: PMDI: ] 9. Bogliolo L, Alpini C, Caporali R, Scire CA, Moratti R, Montecucco C. Antibodies to cyclic citrullinated peptides in psoriatic arthritis. J Rheumatol 2005;32: Soriano ER, McHugh NJ. Therapies for peripheral joint disease in psoriatic arthritis. A systematic review. J Rheumatol 2006; 33: Gladman D.D. The natural history of psoriatic arthritis. Bailliere s Clinical Rheumatology: Psoriatic Arthritis. Wright V, Helliwell P, editors. London: Baillire Tindell, 1994;8:
20 Psoriasiksen hoitokustannukset ja elämänlaatu -tutkimus Mease Philip J, Kivitz Alan J., Burch Francis X., Siegel Evan L., Cohen Stanley B., Ory peter, Salonen David, Rubinstein Joel, Sharp John T., Dun Meleana, and Tsuji Wayne: Continued Inhibition of Radiographic Progression in Patients with Psoriatic Arthritis Following 2 Years of Treatment with Etanercept, The Journal of Rheumatology 2006, 33:4, De Arruda, L.H.F, De Moraes A.P.F. The impact of psoriasis on quality of life. British Journal of Dermatology. 144: 33 36, Choi, J. Koo, J. Quality of life issues in psoriasis. Journal of the American Academy of Dermatology. 49 (2): 57-61, Zachariae R., Zachariae H., Blomqvist K kumpp. Quality of life in 6497 Nordic patients with psoriasis British Journal of Dermatology. 146(6): , Finlay AY., Khan GK. Dermatology Life Quality Index Saatanava: Bruce B., Fries J. The Standford Health Assessment Questionnaire: A review of its history, issues, progress, and documentation. The Journal of Rheumatology 30 (1); , Sintonen H. The 15D measure of health-related quality of life. Properties and applications. Ann Med Aalto AM., Aro A., Teperi J. Rand-36 Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus, Stakes. Tutkimuksia Bhosle M., Kulkarni A.,Feldman S., Balkrishnan. Quality of life in patients with psoriasis. Health and quality of life outcomes. 4:35; Saatavana: Bowling A. Measuring health. A review of quality of life measurement scales. Third edition Berkshire. England. 22. Sosiaali- ja terveysministeriö. Etuudet ja maksut Terveydenhuollon maksukatto Mallbris L, Ritchlin CT, Ståhle M. Metabolic disorders in patients with psoriasis and psoriatic arthritis. Curr Rheumatol Rep Oct 2006; 8(5): Krueger G, Koo J, Lebwohl M. et al. The impact of psoriasis on quality of life: results of a 1998 National Psoriasis Foundation patient-membership survey. Arch Dermatol, 137:280 4; Jenner N, Campbell J, Plunkett A, Marks Robin. Costs of psoriasi: A study on morbidity andfinancial effects of having psoriasis in Australia. Australian Journal of Dermatology 45; , Shon S, Schoeffski, Prinz J et.al. Costs of moderate to serve plaque psoriasis in Germany. A multicenter Costs-of-Illness Study. Dermatology 212; , 2006.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotSOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA
liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotPSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa
LisätiedotPSORIASIS ON YLEINEN SAIRAUS
Psoriasis perusopas PSORIASIS ON YLEINEN SAIRAUS Psoriasis on pitkäaikaissairaus, jota Suomessa sairastaa noin 150 000 henkilöä, 2-3 % väestöstä. Psoriasis on tulehduksellinen sairaus, joka esiintyy iholla
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotOnko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?
Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5
LisätiedotPsorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen
Psorin uudet hoidot Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen Tuttua juttua Psoria sairastaa noin 150 000 suomalaista Puolella tauti alkaa alle 40-vuotiaana
LisätiedotNIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis
Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotTULE- vaivat, liikunta ja terveys
TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen
Lisätiedotnivelpsorias Tuntematon tutuksi lääkäreille ja potilaille Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi:
Reumatautien ylilääkäri Riitta Luosujärvi: Tuntematon nivelpsorias tutuksi lääkäreille ja potilaille Nivelpsorin tunnistaminen kuuluu kaikille. Lampun pitää syttyä siellä, missä psoriasista sairastavaa
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotIlmastokuntoutuksen vaikutukset nivelpsoriaasia sairastavilla
1 Ilmastokuntoutuksen vaikutukset nivelpsoriaasia sairastavilla Kirjoittajat: Sonja Bäckman, VTT, kuntoutusjohtaja, Psoriasisliitto Heikki Hurri, dosentti, LKT, toimitusjohtaja, Kuntoutus ORTON Oy Hannu
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi. PPPopas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPPopas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotNivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015
Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden
LisätiedotPsoriasis. osa elämää
Psoriasis osa elämää Hyvä lukija, Tämä opas antaa kattavat perustiedot tulehduksellisesta iho- ja nivelsairaudesta, psoriasiksesta. Vaikka tauti on luonteeltaan krooninen, on siihen löydetty runsaasti
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS
NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS Tämä on Nupson esite nuorille psoriasista sairastaville ja heidän läheisilleen. Haluamme kertoa teille, mikä on psoriasis ja mihin se vaikuttaa. Psoriasiksen kanssa voi
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotPsorin kuva täsmentyy
Psorin kuva täsmentyy Psori on krooninen, monimuotoinen immuunivälitteinen tulehdustauti, joka yleisimmin ilmenee iholla ja/tai nivelissä. Tauti puhkeaa perinnöllisten alttius- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotN o 3. Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE.
N o 3 Nivelpsoriasis PERUSTIETOA SAIRASTUNEILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. 1 Ei pidä jäädä yksin kotiin. Olemme kaikki samassa veneessä ja saamme toisiltamme vinkkejä, tukea.
LisätiedotSelkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotSuomalaisten HIV+ elämänlaatu. Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM
Suomalaisten HIV+ elämänlaatu Nuno Nobre, Sh, DQI, TtM Tämän session tavoite Raportoida suomalaisten HIV+ elämänlaadusta Meidän tutkimus- Quality of Life of People living with HIV/AIDS in Finland WHOQoLHIV-BREF
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotNimi Henkilötunnus Päivämäärä
WOMAC-KYSELYLOMAKE 1 (5) Nimi Henkilötunnus Päivämäärä OHJTA KYSELYYN VASTAAVALLE Osissa A, B ja C kysymykset esitetään seuraavassa muodossa. Vastatkaa merkitsemällä rasti ( X ) vaakasuoralle viivalle.
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotPsoriaasin uudet hoidot
Psoriaasin uudet hoidot * Erik.lääk Risto Oksman * Mehiläinen, Turku * Terveystalo, Turku Mehiläinen 1 Plakkipsori Mehiläinen 2 Pisarapsori Mehiläinen 3 Nivelpsori Mehiläinen 4 Hiuspohjan psori Mehiläinen
Lisätiedot1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono
1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotParemman elämän puolesta
Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotPsoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ
Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ 2004 Psoriaatikon oikeuksien julistus Psoriaatikot ja potilasjärjestöt vetoavat päättäjiin, terveydenhuoltohenkilöstöön
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina. Kuntoutuspäivät Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen
Sopeutumisvalmennuksen vaikutukset kokemuksina ja euroina Kuntoutuspäivät 6.6.2019 Sonja Bäckman ja Sirpa Pajunen 1 Esityksen rakenne Selvityksen tausta Kurssimuodon kuvaus Selvityksen tavoitteet Aineisto
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTäyttä elämää psorista huolimatta
Täyttä elämää psorista huolimatta Koska psoriasis on varsin yleinen sairaus, se on tuttu vaiva monille, vaikkei siitä välttämättä pidetä suurta ääntä. Vaikka psoriasiksesta vaietaan usein, se vaikuttaa
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTerveystaloustiede 2008
S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 4 / 2 0 0 8 jan klavus (TOIM.) Terveystaloustiede 2008 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, 00531
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotPsoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today
Psoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today Psoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today 2.12.2017. Synteettinen vanilja eli vanilliini voi
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotKIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013
KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotLihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?
Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPsoriasis-symposium 28.10.2005. Uusista lääkkeistä toivoa psoriasiksen hoitoon
Tähän liitteeseen on koottu psoriasissymposiumin esitelmien yhteenvedot samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin. Tekstit on toimittanut Ritva Siikamäki. Psoriasis-symposiumin puhujina olivat mm.
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
Lisätiedot- aktiivisen nivelreuman hoitoon aikuisille silloin, kun hoito sairauden kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä (DMARD) on aiheellinen
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TREXAN 25 MG/ML, INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETTY RUISKU ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 12-01-2015, VERSIO 1.2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Metotreksaatti
Lisätiedot