Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ
|
|
- Aarno Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psoriaatikon oikeuksien julistus VISIO PAREMMASTA HOIDOSTA JA VETOOMUS TOIMENPITEISTÄ 2004
2 Psoriaatikon oikeuksien julistus Psoriaatikot ja potilasjärjestöt vetoavat päättäjiin, terveydenhuoltohenkilöstöön ja suureen yleisöön parantaakseen psoriasista sairastavien elämänlaatua kaikkialla maailmassa. Tavoitteena on varmistaa psoriaatikoiden Keskeisten oikeuksien toteutuminen Psoriaatikot eivät koskaan joudu kokemaan sosiaalista syrjintää tai eristäytymistä ihonsa ulkonäön vuoksi. Tarpeiden täyttyminen Hyvä elämänlaatu on realistinen tavoite. Tämän saavuttamiseksi psoriaatikoiden tulee saada tarvitsemaansa hoitoa, joka kattaa sairauden sekä fyysisen että psyykkisen puolen. Tiedonsaannin tukeminen Psoriaatikot saavat tietoa ja koulutusta sairaudesta ja sen omahoidosta, jolloin psoriasiksen vaikutukset ovat mahdollisimman hyvin hallittavissa. Potilas-lääkäri -kumppanuus Psoriaatikot voivat rakentaa lääkärinsä kanssa myönteisen potilas-lääkäri -kumppanuuden, jossa heidän mielipidettään arvostetaan hoitopäätöksiä tehtäessä. Sopivimman hoidon saatavuus Psoriaatikot saavat helposti parasta ja asianmukaista hoitoa kaikilla terveydenhoidon tasoilla siten, että hoitopäätökset eivät perustu asuinpaikan sijaintiin ja talouteen. Psoriasiksen tunnettuuden parantaminen ja väärinkäsitysten kumoaminen Psoriaatikoiden asemaa kohennetaan julkisen tiedotuksen ja koulutuksen kautta, jotta väärinkäsitykset sairaudesta saadaan kumottua. Tutkimuksen tukeminen Psoriaatikot voivat odottaa uraauurtavaa tutkimusta sairauteen liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. 2
3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 Johdanto...4 Keskeiset oikeudet...5 Tarpeiden täyttyminen...6 Tiedonsaannin tukeminen...7 Potilas-lääkäri -kumppanuus...8 Sopivimman hoidon saatavuus...9 Tunnettuuden parantaminen ja väärinkäsitysten kumoaminen...10 Tutkimuksen tukeminen
4 Johdanto Psoriasis on tarttumaton, krooninen ihosairaus, joka liittyy immuunijärjestelmään ja jonka taustalla on perinnöllisiä tekijöitä. Se voi ilmentyä monin eri tavoin. Maailmassa on noin 125 miljoonaa psoriaatikkoa. Noin 30 % näistä 125 miljoonasta sairastuu nivelpsoriasikseen, psoriasisartriittiin, joka on kivulias niveltulehdus. Psoriasis on hyvin ennakoimaton sairaus: oireet voivat pahentua, lehahtaa, milloin tahansa eikä potilas voi itse vaikuttaa sairauden kulkuun. Psoriaatikot voivat vain harvoin ennakoida, milloin tai miten pahasti oireet pahentuvat. Psoriasis on näkyvä sairaus, mikä aiheuttaa ikäviä reaktioita. Koska psoriasis on lisäksi ennakoimaton, sen vaikutukset eivät rajoitu fyysisiin oireisiin esim. iholla, vaan sairaus vaikuttaa potilaan elämänlaatuun ja mielialaan voimakkaasti. Henkinen puoli on usein vaikeampi ongelma kuin fyysiset oireet. Kolme neljännestä (75%) psoriaatikoista, joilla on keskivaikea tai vaikea psoriasis, katsoo sairaudella olevan merkittävä vaikutus arkielämään. 1,2 Monet psoriaatikot sietävät hoitoja, joilla on vakavia, jopa hengenvaarallisia, sivuvaikutuksia. Tämä heijastaa sitä, miten hankalia ja ei-toivottuja oireet voivat olla. Psoriasisvaltuuskunta (The Psoriasis Ambassadors Committee, PAC) muodostettiin helmikuussa Tässä psoriaatikkotyöryhmässä oli mukana pitkän linjan psoriaatikkoja eri puolilta Eurooppaa. Tavoitteena oli kartoittaa keinoja, joilla psoriaatikkojen hoitoa voitaisiin parantaa. Työryhmä on kokoontunut useita kertoja pohtimaan psoriaatikkojen asemaa potilasryhmänä ja sen erityistarpeita sekä kiinnittänyt huomiota kehittämiskohteisiin. Työryhmä on antanut psoriaatikoille ja potilasjärjestöille mahdollisuuden jakaa mielipiteitä ja näkemyksiä monista seikoista, joita psoriaatikot kohtaavat arkielämässään. Psoriasisvaltuuskunnan, PAC:n jäsenet, psoriasis-vuosien lukumäärä Eusebio Castillo (Espanja) yli 20 v. Ronald Kusters (Alankomaat) yli 20 v. Pascale Clauzade (Ranska) yli 20 v. Ivan H Asprey (Yhdistynyt kuningaskunta) yli 30 v. Michèle Corvest (Ranska) yli 30 v. Mara Maccarone (Italia) yli 30 v. Anna Kultalahti (Suomi) yli 15 v. Olaf Schierenberg (Saksa) yli 15 v. Terhi Puntila (Suomi) yli 15 v National Psoriasis Foundation, Benchmark-tutkimus, European Federation of Psoriasis Associations (Europso), elämänlaatututkimus, 2003
5 Työryhmän näkemykset muodostavat tämän potilasjulistuksen perustan. Suomenkielisen psoriaatikkojen julistuksen näkemykset edustavat Psoriasisliiton kantaa. Sosiaalinen tasavertaisuus on kaikkien perusoikeus: jokaisella on oikeus olla joutumatta sosiaalisesti syrjityksi tai eristetyksi ihon ulkonäön vuoksi. Jotta psoriaatikoiden elämänlaatu kaikkialla maailmassa paranisi, päättäjien, terveydenhuoltohenkilöstön ja suuren yleisön tulisi toimia yhteistyössä, jotta seuraavat tavoitteet voitaisiin toteuttaa: Keskeiset oikeudet Parhaiten soveltuvan hoidon saatavuus kustannuksista ja asuinpaikasta riippumatta Mahdollisuus vaikuttaa hoitopäätöksiin Samat ammatilliset ja työllistymisen mahdollisuudet kuin niillä, joilla ei ole psoriasista Ajantasaisen, oikean ja tasapuolisen tiedon saatavuus Mahdollisuus saada yhtä hyvää hoitoa sairauteen liittyviin sosiaalisiin ja psykologisiin tekijöihin kuin fyysisiin oireisiin Ei koskaan tule syrjityksi tai vieroksutuksi ihonsa ulkonäön vuoksi 5
6 Tarpeiden täyttyminen Psoriaatikot odottavat saavansa ja ansaitsevat parempia hoitotuloksia kuin nykyisillä hoitomuodoilla saavutetaan. Uusia, entistä tehokkaampia ja paremmin siedettyjä hoitoja on saatavilla. Psoriaatikot toivovat myös, että lääkärit muistavat, että psoriasiksessa ei ole kyse vain iho-oireista, vaan sairaudella voi olla merkittäviä psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia psoriaatikon elämään. Meidän tulee: varmistaa psoriaatikoille sellaisten hoitojen saatavuus, jotka parantavat oireita riittävästi ja joiden aiheuttamat sivuvaikutukset ja pitkäaikaiset haitat ovat siedettävällä tasolla varmistaa, että psoriaatikot, heidän perheensä ja hoitohenkilöstö tiedostavat ja myös luottavat siihen, että valtaosa psoriaatikoista voi saavuttaa hyvän elämänlaadun kannustaa ihotautilääkäreitä keskustelemaan psoriaatikoiden odotuksista ja käyttämään näitä tietoja yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen suunnitelman rakentamisessa, joka ottaa huomioon sairauden fyysisten oireiden lisäksi myös henkisen puolen kannustaa terveydenhuoltohenkilökuntaa keskustelemaan aktiivisesti psoriaatikon kanssa ja tiedustelemaan hänen oireistaan, elämänlaadustaan ja odotuksistaan. auttaa psoriaatikoita rakentamaan myönteisempää asennetta ja kohottamaan itsetuntoaan varmistamalla, että tukea on helposti saatavilla myös henkisellä puolella. Psoriaatikoille tulee tarjota: ajantasaista, ymmärrettävää tietoa psoriasikseen liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta neuvoja kielteisesti reagoivien ihmisten kohtaamisessa neuvoja siitä, miten kertoa psoriasiksesta tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa neuvoja siitä, miten kertoa psoriasiksesta ystäville, perheelle ja työtovereille 6 Nykyiset ohjeet ja koulutuksen suuntaviivat, jotka koskevat hoitohenkilöstön koulutusta, eivät kata vielä riittävästi psyykkisen tuen antamista. Potilaille on tärkeää, että lääkärit omaksuvat kokonaisvaltaisen suhtautumisen psoriasiksen hoitoon, joka kattaa fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen puolen. Pelkkien fyysisten oireiden hoitamisesta tulee siirtyä kokonaisvaltaiseen hoitoon, jossa hoidetaan yksilöä eikä vain hänen ihosairauttaan.
7 Tiedonsaannin tukeminen Tiedonsaanti ja valistus on aina keskeistä psoriasiksessa. Se on tärkeää psoriaatikoille itselleen, mutta myös kaikille niille, jotka ovat tekemisissä heidän kanssaan, muun muassa yleis- ja ihotautilääkäreille, sairaanhoitajille ja muulle terveydenhuoltohenkilöstölle sekä suurelle yleisölle. Psoriaatikot, varsinkin ne, jotka ovat saanet diagnoosin vastikään, pohtivat sairauttaan ja kantavat siitä monenlaista huolta. Heitä on pystyttävä tukemaan tässä. Heille on avuksi, jos he saavat perustiedot psoriasiksen tieteellisestä taustasta, sairauden hallinnasta ja vaikeiden tunteiden aiheuttaman taakan käsittelemisestä. He tarvitsevat myös tasapuolista tietoa hoitomuotojen kehityksestä ja erilaisista tukimuodoista, joita paikalliset terveysviranomaiset voivat tarjota. Näin he oppivat sairaudestaan ja pystyvät siten hallitsemaan sen vaikutukset mahdollisimman hyvin. Monet psoriaatikot eivät tunne sairauttaan ja sen hoitoja riittävän hyvin. Heidän on tiedettävä, mitä heidän kehossaan tapahtuu se auttaa käsittämään tilanteen ja selviytymään siitä sekä kertomaan muille sairaudesta, jolloin mielipahaa aiheuttavat väärinkäsitykset voidaan välttää. On keskeistä, että ne psoriaatikot, jotka tarvitsevat, saavat neuvontaa ja koulutusta itseluottamuksensa ja itsetuntonsa korjaamiseksi. Täydennyskoulutusta voitaisiin tarjota esimerkiksi lääkäreiden jatkokoulutuskurssien avulla, mikä auttaisi lääkäreitä hoitamaan psoriaatikkoja entistä paremmin. Vastaanottoajat tulisivat sitä kautta tehokkaammin käytetyiksi ja näin rakentuisi hoitosopimus ihotautilääkärin ja potilaan välille. Tämä parantaa palvelua, jota psoriaatikot saavat ja yhteisymmärrystä hoidosta ihotautilääkärin kanssa. Lisäksi suurta yleisöä on koulutettava siitä, että psoriasis ei tartu, minkä avulla vähennetään leimatuksi tulemisen riskiä. 7
8 Potilas-lääkäri -kumppanuus Psoriaatikot toivovat, että ihotautilääkäri ottaa heidät entistä enemmän mukaan päätöksentekoon, joka koskee sairauden hallintaa pitkällä aikavälillä. Ihotautilääkäreiden tulisi nähdä psoriaatikot arvokkaina tiedon ja mielipiteiden lähteinä hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Näin voidaan rakentaa myönteinen potilas-lääkäri -kumppanuus, jossa potilaan mielipiteelle annetaan arvoa päätettäessä, mikä on hänelle parhaiten soveltuva hoito. Psoriaatikoiden tulisi ymmärtää, millaisia vaikeuksia ihotautilääkärit kohtaavat ja ihotautilääkäreiden puolestaan tulisi ymmärtää, millaisia vaikeuksia psoriaatikot kohtaavat. Ihotautilääkärin tulee ottaa huomioon potilaan näkemykset psoriasiksestaan että saamistaan hoidoista sekä sisällyttää nämä hoitosuunnitelmaan. Psoriaatikot haluaisivat myös, että ihotautilääkärit voisivat omistaa heille enemmän aikaa vastaanotolla. Taito tunnistaa johtolankoja, joita psoriaatikko tuo esiin keskustelussa lääkärinsä kanssa, on yksi keino kumppanuuden rakentamisessa. 8
9 Sopivimman hoidon saatavuus Jos psoriaatikon voidaan odottaa hyötyvän tietystä hoidosta, hänen tulisi voida odottaa saavansa kyseistä hoitoa. Parhaan hoidon ja parhaiten soveltuvan hoidon tulisi olla helposti saatavilla kaikilla terveydenhoidon tasoilla, siten että hoitopäätökset eivät perustu pelkästään asuinpaikan sijaintiin ja budjettiin. Psoriaatikot tarvitsevat kattavia ja helposti saatavilla olevia terveyspalveluja. Psoriaatikkoja tulee rohkaista ja voimaannuttaa tekemään päätöksiä henkilökohtaisista hoitosuunnitelmistaan. Heidän tulisi osallistua yhdessä lääkärinsä kanssa hoitojen sovittamiseen oireiden vaihtelun mukaan. Lisäksi psyykkistä tukea tulisi olla saatavilla aina tarvittaessa, jotta psoriaatikot voivat rakentaa myönteistä elämänasennetta ja kohentaa itsetuntoaan. 9
10 Tunnettuuden parantaminen ja väärinkäsitysten kumoaminen Psoriasis on peitelty sairaus. Psoriasis on useimmiten piilossa katseilta vaatteiden alla, ja suurin osa ihmisistä ei tiedä psoriasiksesta juuri mitään. Monia väärinkäsityksiä psoriasiksesta vallitsee sen vuoksi niiden joukossa, joilla ei ole tätä sairautta. Monet esimerkiksi olettavat virheellisesti, että psoriasis olisi tarttuva tauti, mistä seuraa leimaamista ja syrjivää käytöstä. Tässä suhteessa on saatava aikaan muutos. Tietoisuutta psoriasiksesta on parannettava, jotta psoriaatikot voivat osallistua jokapäiväiseen elämään joutumatta turhien ennakkoluulojen kohteeksi. Henkilöiden, joilla ei ole psoriasista, on tiedostettava, että he voivat huoletta olla tekemisissä psoriaatikkojen kanssa arkielämän kaikissa tilanteissa. Psoriaatikkojen asemaa tulisi parantaa suurelle yleisölle suunnatulla tiedotuksella ja koulutuksella, jotta väärinkäsitykset sairaudesta saadaan kitkettyä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa laajoilla julkisilla tiedotuskampanjoilla ja lisäämällä koulutusta sekä psoriaatikkojen keskuudessa että niiden henkilöiden joukossa, jotka ovat tekemisissä psoriaatikkojen kanssa. Mitä paremmat tiedot psoriaatikoilla, heidän perheillään ja hoitohenkilöstöllä on psoriasiksesta, sitä paremmin he voivat vastata niille, jotka kysyvät sairaudesta tai ovat siitä epätietoisia. Tietoa voidaan välittää tehokkaasti käyttämällä lehdistöä, julisteita, esitteitä ja muita tiedotusvälineitä. Kun tietoisuus psoriasiksesta paranee, psoriaatikoiden ja heidän perheidensä on helpompi saavuttaa hyvä elämänlaatu. 10
11 Tutkimuksen tukeminen Jatkuvaa tutkimustyötä tulee tukea yhtä ponnekkaasti kuin pyritään parantamaan psoriasiksen hoitoa. Potilaiden on voitava odottaa uraauurtavaa tutkimusta sairauteen liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä sekä sen genetiikasta, patologiasta ja hoidon kehityksestä. Tutkimuksessa ovat mukana monet tahot kuten: terveydenhuollon ammattilaiset tutkimus- ja tiedeyhteisö kansainväliset, kansalliset ja paikalliset hallintoelimet päättäjät kolmannen sektorin edustajat, esim. potilasjärjestöt lääketehtaat. Tutkimuksista on saatu paljon tietoa siitä, mitä ihossa tapahtuu psoriasiksen puhjetessa ja mitkä immunologiset tapahtumat ovat laukaisevia tekijöitä. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin psoriasiksen syistä. Sen myötä toivottavasti saadaan esiin jonkinlaista ennakoitavuutta tässä sairaudessa. Tämä voi myös mahdollistaa entistä yksilöllisemmät hoidot, siten että voidaan entistä paremmin ennustaa, mikä hoito todennäköisemmin tehoaa tietyllä potilaalla. Tämä voi helpottaa sairauden hallintaa merkittävästi ja tukea uusien hoitomenetelmien kehitystä. Lisätietoja Psoriasisliitto Psoriasisförbundet ry Fredrikinkatu 27 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) liittotoimisto@psori.fi Kotisivut: 11
12 Psoriaatikon oikeuksien julistuksen toteuttamisen mahdollisti Seronon myöntämä koulutustuki. Julistuksessa esitetyt näkemykset tai hankkeen muut tulokset eivät välttämättä edusta Seronon kantaa.
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotPSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotNUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS
NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS Tämä on Nupson esite nuorille psoriasista sairastaville ja heidän läheisilleen. Haluamme kertoa teille, mikä on psoriasis ja mihin se vaikuttaa. Psoriasiksen kanssa voi
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotLontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta
Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi. PPPopas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPPopas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA
LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset
LisätiedotLähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito
Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotMitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?
Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotMillainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA
Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotEtiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262
Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotAsiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä
Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä Kokemusasiantuntijuus palveluissa Asiakaslähtöiset omahoidon ohjausmallit kansansairauksien ehkäisyssä 2015-2017 Kristina
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotTaiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotSE TUNNE, KUN SAA DIAGNOOSIN
RAPORTTI HELMIKUU 2016 TNS GALLUP Selvitys: SE TUNNE, KUN SAA DIAGNOOSIN Pitkäaikaissairaiden näkemyksiä terveydenhuollon kehittämiseksi SOSTE LÄÄKÄRILIITTO TEHY SITRA YTHS ABBVIE FINANSSIALAN KESKUSLIITTO
LisätiedotLukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta
Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta 10.7.2017 Yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon tulevaisuudesta
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotSOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA
SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen
LisätiedotVäestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto
n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon
LisätiedotYhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho
Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotHarvinaiset-verkosto
Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotHOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan
HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.
LisätiedotLataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotPITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio
PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio Medishare Oy & Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka PSYYKKISEN HYVINVOINNIN
LisätiedotLÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT
LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
Lisätiedot