LINTUJEMME VIRALLISEN NIMISTÖN KEHITYS
|
|
- Sinikka Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LINTUJEMME VIRALLISEN NIMISTÖN KEHITYS Lauri Vaartaja Copyright Lauri Vaartaja 2013 Oikeus tekstisisältöä koskeviin muutoksiin pidätetään. Lupa artikkelin levittämiseen sähköisessä muodossa myönnetään. Lupa artikkelin levittämiseen painetussa muodossa myönnetään edellyttäen, että se tapahtuu julkaisun mahdollisesta muusta sisällöstä selvästi erottuvana erillisenä liitteenä tai erillisenä artikkelina.
2 Lintujemme virallisen nimistön kehitys Tässä artikkelissa käydään läpi Suomessa käytössä olevan lintujen virallisen nimistön synty ja eri ikäiset kerrostumat. Käyn läpi Nylanderin luettelosta (1849) alkaen tärkeimmät nimistöön vaikuttaneet kotimaista linnustoa käsittelevät teokset ja nimistötyöryhmien julkaisemat luettelot ja valitsen niistä käyttöön jääneet nimet. Esitys on laadittu Kaisa Häkkisen teoksen "Linnun Nimi" innoittamana ja sitä ja sen historiallista lintusanastoa varsinkin vanhimman nimistön osalta tärkeimpänä lähdeteoksena käyttäen. Artikkelin yhtenä tarkoituksena on olla esimerkkinä siitä, miten Häkkisen historiallista lintusanastoa voi käyttää hakuteoksena. Kivirikon teokset (1926, 1927, 1940) ovat myös olleet alusta alkaen käytettävissäni luvulta lähtien julkaistussa kirjallisuudessa on käytetty tuttua Suomalaisen & Voipion (1950) luettelon nimistöä ja sitä on luonnollisesti ollut runsain mitoin käytettävissäni. Olen mahdollisuuksien mukaan tarkistanut tiedot Häkkisen mainitsemasta vanhasta kirjallisuudesta Nylanderin luettelosta alkaen. Esimerkiksi Melan teokset (Malmberg 1872, Mela 1882) ovat saatavissa digitoituina versioina Helsingin yliopiston Helda-palvelusta. Ilman Häkkisen teosta en olisi esimerkiksi tiennyt Nylanderin luettelon olemassaolosta. Jonkinlainen Kivirikon nimistön ja nykynimistön vertailu olisi ollut mahdollista. Ideaa ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman Häkkisen teosta. Rinnakkaisnimillä tarkoitetaan nimiä, joita käytetään tasavertaisina otsikkorivillä lajin kuvauksessa. Synonyymeillä tarkoitetaan nimiä, jotka mainitaan tekstissä erikseen tai alaviitteissä. Tilapäisharhailijoille tai muille maalle uusille lajeille on voitu antaa nimi esimerkiksi Luonnon Ystävässä tai Ornis Fennicassa julkaistuissa tiedonannoissa, kun laji on tavattu maalle uutena. Joillakin lajeilla on myös ollut nimi koko maapallon lajistoa käsittelevissä eläinkirjoissa. Tällaisia tapauksia ei ole tässä tarkemmin käsitelty. Mainittakoon kuitenkin, että teoksessa 'Maapallon eläimistö' (Kivirikko et. al , ensimmäinen painos ilmestyi ) on käytetty nimeä kattohaikara jo ennen kuin Vanamo-seura oli nimen hyväksynyt. Useita muitakin teoksessa käytettyja nimiä alettiin myöhemmin käyttää kotimaista tai eurooppalaista lajistoa käsittelevissä käsikirjoissa tai määritysoppaissa. Tämä koskee esimerkiksi useiden haikara- ja korppikotkalajien nimiä (esim. yöhaikara ja hanhikorppikotka) samoin kuin nimiä lumihanhi, jäälokki, kalliokyyhky ja keltahemppo. Tässä ei ole huomioitu lainkaan Nylanderin luetteloa vanhempaa kirjallisuutta (esim. Sadelin), ei myöskään Häkkisen mainitsemia Bergstrandin, Lönnrotin tai Bonsdorffin teoksia. Nylanderin luettelon nimet Parhaiten jäkälätutkijana tunnettu William Nylander ( ) julkaisi ensimmäisen luettelon Suomen linnuista, jossa oli suomenkielinen nimi kaikille lajeille. Tässä on lueteltu ne Nylanderin (1849) luettelon nimet, jotka ovat olleet käytössä nykypäivään asti kirjoitusasussa tapahtuneita muutoksia lukuun ottamatta. Luettelon lopussa on nimiä, jotka ovat olleet välillä käyttämättä. Suluissa olevat lyhenteet tarkoittavat, milloin nimi on ollut poissa käytöstä. von Wright (1859) ja von Wright & Palmén (1873) jätetään huomiotta tässä yhteydessä: M = Mela ei käyttänyt nimeä ainakaan kaikissa teoksissaan (Malmberg 1872, Mela 1882, Mela & Kivirikko 1909). [M] = kuin edellä, mutta nimeä käytettiin Suomen Luurankoisten toisessa painoksessa (Mela & Kivirikko 1909). K = Kivirikko (1926, 1927) ei käyttänyt nimeä. S = Nimeä ei käytetty Suomalaisen & Voipion (1950) luettelossa.
3 Myrskylintu Merimetso Harmaahaikara Valkoposkihanhi Ristisorsa Merikotka Varpushaukka Kalasääski Punajalkahaukka Muuttohaukka Teeri Metso Pyy Ruisrääkkä Nokikana Kurki Pikkukuovi Mustaviklo Punajalkaviklo Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira Mustatiira Käki Tunturipöllö Varpuspöllö Viirupöllö Kehrääjä Sininärhi Käenpiika Vihertikka Valkoselkätikka Pikkutikka Haarapääsky
4 Räystäspääsky Metsäkirvinen Luotokirvinen Keltavästäräkki Tilhi Koskikara Peukaloinen Rautiainen Pensastasku Kivitasku Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Mustapääkerttu Puukiipijä Kuhankeittäjä Pikkulepinkäinen Harakka Pähkinähakki Naakka Varis Korppi Vihervarpunen Taviokuurna Punatulkku Nokkavarpunen Lapinsirkku Keltasirkku Pohjansirkku Kultasirkku Lapinpöllö ([M]) Lehtokerttu ([M]) Kulorastas (M) Suokukko (M) Mustahaikara (M) Peltopyy ([M], K) Sinisuohaukka (M, K)
5 Helmipöllö (K) Harmaapäätikka (K) Isolepinkäinen (K) Jääkuikka (M, K) Kiljuhanhi (M) Maakotka (K, S) Laulujoutsen (M, K, S) En ole tulkinnut välillä käytössä olleita nimiä 'sinihaukka' ja 'harmaatikka' samoiksi nimiksi kuin nykyiset sinisuohaukka ja harmaapäätikka. Luettelossa on 80 nimeä, mikä merkitsee, että Nylanderin nimistä noin kolmasosa on säilynyt käytössä nykypäivään asti. Nylanderin luettelon nimiä jääkyyhky ja isokuovi ei hyväksytty Maailman Lintujen Suomenkielisten Nimien luetteloon, ei myöskään välillä poissa käytöstä ollutta heinäsorsaa. Jotkin nykyisistä nimistä on muodostettu jättämällä Nylanderin nimestä määriteosa (nimen alkuosa) pois. Samoin on erityisesti eräät sorsalintujen nykyiset nimet muodostettu ottamalla Nylanderin käyttämästä nimestä pelkästään määriteosa ja jättämällä perusosa (nimen jälkiosa) pois. Jos tällaiset nimet huomioidaan nousee nimien lukumäärä lähelle sataa. Häkkinen arvelee tieteellisen nimen perusteella, että Nylander olisi nimellä jääkuikka tarkoittanut amerikanjääkuikkaa ja nimellä kiljuhanhi tundrahanhea. Jääkuikkia ei kuitenkaan vielä Nylanderin eikä lopullisesti vielä Melankaan (1882) aikana pidetty kahtena eri lajina (ks. esim. Mela 1903). Myöskään tundrahanhea ja kiljuhanhea ei pidetty Nylanderin aikana eri lajeina. Nylander näyttää seuranneen luettelossaan Nilssonia (1835), joka on selvästi sisällyttänyt lajiin Anser albifrons sekä tundrahanhen että kiljuhanhen. von Wright & Palmén (1873) joka tapauksessa käyttivät nimeä kiljuhanhi nykyisessä merkityksessä ja viittaavat synonyymisen nimen kilpihanhi kohdalla Nylanderiin.
6 von Wrightin nimistö Parhaiten lintumaalarina tunnettu Magnus von Wright ( ) kirjoitti ensimmäisen Suomen lajistoa käsittelevän lintukirjan (von Wright 1859). Kirja oli ruotsinkielinen, mutta siinä mainittiin myös lajin suomenkielinen nimi. Nimet olivat yleensä samoja kuin Nylanderilla. Seuraavan listan neljä ensimmäistä lajia puuttuivat kokonaan Nylanderin luettelosta. Joissakin tapauksissa von Wright korvasi Nylanderin nimen kokonaan uudella (kuusi seuraavaa nimeä), mutta yleensä hän lisäsi Nylanderin nimen oheen rinnakkaisnimen (loput listan nimet). Kyseessä oli kuitenkin yleensä nimi, jonka Nylander oli maininnut synonyyminä alaviitteessä. Nimen ruohokerttu tulkitseminen samaksi kuin ruokokerttunen edellyttäisi, että kyseessä oletetaan olleen painovirhe ja siksi nimi puuttuu luettelosta. Turturikyyhky Tornipöllö Harjalintu Pähkinänakkeli Mehiläishaukka Sarvipöllö Mustaotsalepinkäinen Leppälintu Peltosirkku Punavarpunen Huuhkaja Tervapääsky Palokärki Kiuru Törmäpääsky Peippo Isokäpylintu Pikkukäpylintu Närhi (ilman määriteosaa) Listassa on 19 nimeä. A. J. Mela otti näistä nimistä suurimman osan käyttöön (Malmberg 1872). Huuhkajasta Mela käytti määriteosallista nimeä iso huuhkaja. Nimi peltosirkku tuli uudelleen käyttöön vasta 1909 (Mela & Kivirikko 1909) ja kiuru 1925 (Merikallio & Kivirikko 1925). Tornipöllö tavattiin ensimmäisen kerran Suomessa vasta vuonna Kirjan toinen osa (von Wright & Palmén 1873) ilmestyi von Wrightin kuoleman jälkeen J. A. Palménin ( ) toimittamana. Siinä käytettiin joitakin nimiä, joita Mela (Malmberg 1972, Mela 1882, Mela & Kivirikko 1909) ei käyttänyt, mutta jotka Vanamon nimistötoimikunta otti käyttöön (Kivirikko & Merikallio 1925); taivaanvuohi vasta Suomalainen & Voipio (1950). Mela tosin käytti (vain 1882) nimeä metsähanhi (lajin isohanhi alalajina). Lehikoinen et. al. (2009) tulkitsevat Häkkisestä poiketen Sadelinin tarkoittaneen nimellä metsähanhi villihanhea vastakohtana kesyhanhelle, tekemättä eroa meri- ja metsähanhen välillä.
7 Merihanhi Metsähanhi Riekko (ilman määriteosaa, metsäkanan rinnakkaisnimenä) Taivaanvuohi (ilman määriteosaa) Vesipääsky (ilman määriteosaa) Erityisesti von Wright & Palmén (1873) suosivat lyhyitä, määriteosattomia nimiä: taivaanvuohi, vesipääsky, joutsen ja riekko eikä Melan isompi taivaanvuohi, kaitanokkavesipääsky tai Nylanderin laulujoutsen tai mettäriekko. He käyttivät myös nimiä pyy ja tavi, eivät Melan nimiä tavallinen pyy, tavallinen tavi. Vanamo-seuran nimistötoimikunta otti nämä nimet myöhemmin käyttöön.
8 A. J. Melan aikana käyttöön tulleet nimet A. J. Mela ( , vuoteen 1876 Malmberg) julkaisi ensimmäiset merkittävät suomenkieliset eläintieteelliset teokset (Malmberg 1872, Mela 1882 ja Melan kuoltua Mela & Kivirikko 1909). Niissä käytettiin osaksi jo Nylanderin tai von Wrightin käyttämiä nimiä, osittain uusia nimiä jotka käsitellään tässä. Olen tulkinnut nimet 'keräjäkurmitsa', 'hiiriäispöllö', 'tavallinen tavi', 'tavallinen pyy' ja 'tavallinen ruokki' samoiksi nimiksi kuin nykyiset keräkurmitsa, hiiripöllö, tavi, pyy ja ruokki, mutta en esimerkiksi nimeä 'kirjarintakerttu' samaksi kuin kirjokerttu. Malmberg (1872) Kaakkuri Mustakurkku-uikku Karimetso Pelikaani Kaulushaikara Kapustahaikara Pikkujoutsen Sepelhanhi Punakaulahanhi Haapana Sinisorsa Jouhisorsa Tavi (oikeastaan 'tavallinen tavi') Heinätavi Lapasorsa Punasotka Haahka Alli Pilkkasiipi Tukkakoskelo Isokoskelo Kanahaukka Hiirihaukka Kiljukotka Nuolihaukka Tunturihaukka Kiiruna Liejukana Isotrappi
9 Keräkurmitsa Töyhtöhyyppä Pikkusirri ('pikkusirriäinen') Merisirri ('merisirriäinen') Suosirri ('suosirriäinen') Jänkäsirriäinen (ei 1882 ja 1909!!!) Heinäkurppa Lehtokurppa Valkoviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Selkälokki Lapintiira Etelänkiisla Pohjankiisla Ruokki (1882 ja 1909 'tavallinen ruokki') Lunni Kesykyyhky Sepelkyyhky Hiiripöllö Suopöllö Niittykirvinen Sepelrastas Hernekerttu Hippiäinen Pyrstötiainen Hömötiainen Lapintiainen Töyhtötiainen Sinitiainen Punakottarainen Hemppo Urpiainen Kirjosiipikäpylintu Pulmunen Pajusirkku (ei 1909)
10 Mela 1882: Kuikka (ilman määriteosaa) Riskilä (ilman määriteosaa) Pikku-uikku Lyhytnokkahanhi Ruostesorsa Virta-alli Viiriäinen Pikkutrappi Kaulustrappi Avosetti Grönlanninlokki Isolokki Pikkutiira Mehiläissyöjä Satakieli (1872: 'oikea satakieli') Viitakerttunen ('viitakerttu') Kultarinta Suula (ilman määriteosaa) Mela & Kivirikko 1909: Flamingo Kyhmyjoutsen Ruskosuohaukka Pikkukiljukotka Kuningaskalastaja Mustaleppälintu Mustakaularastas Talitiainen Harmaasirkku Listassa on 93 nimeä, mikä on jonkin verran enemmän kuin edellä Nylanderin kohdalla lueteltuja nykyaikaan säilyneitä nimiä. Kun tähän lisätään Melan omaksumat Nylanderin ja von Wrightin nimet, päädytään siihen, että Suomen Luurankoisten toisessa painoksessa (Mela & Kivirikko 1909) käytetyistä nimistä yli 180 on yhä käytössä. Tämä tarkoittaa noin kahta kolmasosaa teoksessa käsitellyistä lintulajeista. Häkkinen arvelee tieteellisen nimen perusteella, että Mela olisi nimellä kiljukotka tarkoittanut pikkukiljukotkaa. Mela piti kuitenkin kiljukotkia saman lajin muotoina (ks. Mela 1882 s. 379), lisäksi Melan mainitsema löytö Sulvasta on nimenomaan kiljukotkan ensihavainto Suomesta. Pikkukiljukotkasta ei ole näin vanhoja havaintoja. Uusia nimiä on erityisesti sorsien, kahlaajien ja petolintujen kohdalla, samoin tiaiset saivat
11 nykyiset nimensä. Muutama nimi on muodostettu jättämällä aikaisemmin käytetystä nimestä määriteosa pois, esimerkiksi on turha käyttää Nylanderin tavoin nimeä merisuula, koska suula on ainoa Pohjois-Euroopassa tavattava suulalaji. Noin neljäsosa uusista nimistä kuuluu Nylanderin luettelosta puuttuville lajeille (yleensä uudistulokkaita tai satunnaisvieraita). Melan nimistö oli suuri harppaus nykynimistön suuntaan. Vanamo-seuran ensimmäinen nimistötyöryhmä ei kuitenkaan hyväksynyt kaikkia Melan käyttämiä nimiä (Kivirikko & Merikallio 1925), mutta toinen työryhmä (Suomalainen & Voipio 1950) palautti seuraavat nimet: punasotka, ruokki ja hömötiainen. Punasotkan lisäksi muidenkin sotkien nimi oli välillä narsku, mutta muiden määriteosa on muuttunut Melan käyttämästä. Ruokki palautettiin, koska sen nimi ensimmäisen työryhmän nimistössä ('jura') oli yksi eniten vastustusta herättäneistä nimistä.
12 Kivirikon Suomen linnut Vuonna 1925 julkaistiin Vanamoseuran työryhmän laatima Suomen lintujen uusi nimistö (Merikallio & Kivirikko 1925). Se tuli nopeasti käyttöön, koska sitä käytettiin K. E. Kivirikon ( , vuoteen 1906 Stenroos) uudessa kaksiosaisessa teoksessa Suomen Linnut (Kivirikko 1926, 1927). Siinä oli runsaasti muutoksia Melan aikana käytettyyn nimistöön, joista useimmat jäivät pysyviksi ja luetellaan seuraavassa: Silkkiuikku Härkälintu Kattohaikara Mustalintu Uivelo Hanhikorppikotka Piekana Tuulihaukka Ampuhaukka Meriharakka Pikkutylli Tylli Kapustarinta Lampiviklo (ei Vanamon luettelossa) Metsäviklo Karikukko Leveäpyrstökihu Tunturikihu Isokihu Pikkukajava Räyskä Uuttukyyhky Kalliokyyhky (ei Vanamon luettelossa) Arokiuru Töyhtökiuru Punarinta Sinirinta Ruokokerttunen ('ruokokerttu') Kirjokerttu Tiltaltti Pajulintu Harmaasieppo
13 Pikkusieppo Kirjosieppo Kuukkeli Mustavaris Järripeippo Keltahemppo Telkkä (ilman määriteosaa) Västäräkki (ilman määriteosaa) Kottarainen (ilman määriteosaa) Varpunen (ilman määriteosaa) Olen tulkinnut nimen Lammikkoviklo samaksi kuin Lampiviklo. Seitsemän nimeä kuuluu maalle uusille lajeille. Muut uudet nimet perustuvat yleensä kansanomaisiin nimiin, joita Einari Merikallio ( , vuoteen 1906 Hellman) oli kerännyt ja julkaissut (Merikallio 1922). Nykyiset nimensä saivat mm. tyllit, kihut, kiurut ja siepot sekä useat yksittäiset lajit. Mela käytti eräistä lajeista pitkiä määriteosallisia muotoja selkätelkkä, kotivarpunen, mustakottarainen ym. Näistä nimistä oli käytännössä jo pitkään mm. Luonnon Ystävän tiedonannoissa jätetty määriteosa pois. Useimmat näistä lyhyistä nimistä (mukaan lukien jo von Wrightin & Palménin käyttämät nimet) vahvistettiin nyt käyttöön. Listassa on 42 nimeä, mikä on selvästi vähemmän kuin Nylanderin ja Melan kohdalla lueteltuja nimiä. Kivirikon Suomen Lintujen ensimmäisessä painoksessa on 294 lajia, joista 236:n lajin nimi on säilynyt nykyaikaan. Seuraavassa Kivirikon myöhemmin (1940 tai 1948) käyttämiä uusia nimiä maalle uusille lajeille: Pikkuhaikara Yöhaikara Lumihanhi Punapäänarsku Tiiralokki Lyhytvarvaskiuru Rastaskerttunen ('rastaskerttu') Punapäälepinkäinen
14 Suomalaisen ja Voipion luettelo Vanamoseura asetti 1940-luvun lopulla työryhmän uudistamaan kaikkien selkärankaisten nimistön. Tulokset julkaistiin Luonnon Tutkijassa luettelona erillisenä liitteenä (Suomalainen & Voipio 1950). Nimistön nopeaa vakiintumista käyttöön edesauttoi se, että sitä käytettiin 1950-luvulla julkaistuissa suosituissa värikuvallisissa oppaissa. Nykyinen nimistö perustuu siihen. Mustakaulauikku Harmaasorsa Ruskosotka Tukkasotka Lapasotka Pilkkaniska Isohaarahaukka Sääksi Arosuohaukka Jalohaukka Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Aavikkojuoksija Kuovisirri Lapinsirri Isosirri Pulmussirri Amerikansirri Rantakurvi Punakuiri Mustapyrstökuiri Jänkäkurppa Merikihu Lehtopöllö Harakkakäki Käpytikka Tammitikka Pohjantikka Kangaskiuru Tunturikiuru Isokirvinen
15 Nummikirvinen Lapinkirvinen Kuusitiainen Pensaskerttu Luhtakerttunen Rytikerttunen Pensassirkkalintu Viitasirkkalintu Ruokosirkkalintu Sirittäjä Idänuunilintu Lapinuunilintu Hippiäisuunilintu Mustapäätasku Punakylkirastas Pikkuvarpunen Vuorihemppo Tundraurpiainen Pikkusirkku Fasaani (ilman määriteosaa) Haarahaukka (ilman määriteosaa) Nimiä on tässäkin vähemmän kuin Nylanderin ja Melan kohdalla lueteltuja nimiä (53). Uutta luettelossa on esimerkiksi merkitysero perusosien "sirri" ja "sirriäinen" sekä "kerttu" ja "kerttunen" välillä. Useat uusista nimistä ovat varta vasten keksittyjä (esim. sirittäjä, jänkäkurppa, vuorihemppo, luhtahuitti). Punakuirille, mustapyrstökuirille ja rantakurville muodostettiin tarkoituksella vanhaa nimeä muistuttava kuovin kansanomaiseen nimeen perustuva nimi. Muutoin uusissa nimissä on suhteellisen vähän kansanomaisia nimiä (kuitenkin esim. käpytikka ja sääksi). Suurin syy tähän lienee se, että jo Vanamo-seuran edellinen työryhmä oli jo hyödyntänyt kansanomaiset nimet siinä määrin kuin oli mahdollista. Lisäksi suhtautuminen kansanomaisiin nimiin oli alkanut muuttua. Ymmärrettiin ehkä aikaisempaa selvemmin, ettei kansanomaisilla nimillä läheskään aina ollut yksiselitteistä lajitarkkaa merkitystä. Myös kansanomaisista nimistä johdettujen nimien käyttöön alkuperäisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla suhtauduttiin vapaamielisemmin. Esimerkiksi rantakurvi on läheisempää sukua vikloille kuin kuoveille. Myös nimen punapäänarsku säilyttäminen vaikka muille 'narskuille' palautettiin nimi sotka kertoo suhtautumisen muutoksesta. Ei voitane myöskään ilman muuta olettaa Merikallion (1924) tavoin Melan erehtyneen ottaessaan nimen sotka käyttöön sen nykyisessä merkityksessä. Nimeä on vallan hyvin voitu käyttää kansankielessä muistakin sukeltajasorsista kuin telkästä. Myös Merikallion omassa aineistossa (Merikallio 1922) on yksi nimen esiintymä tukkasotkan kansanomaisena nimenä ilman että on kyse ilmiselvästä kirjakielen vaikutuksesta. Kalevalaan ei ainakaan voida vedota, sillä voisiko 'sotka, sorea lintu' joka muni veen emosen, ilman immen polvelle, olla isopäinen, paksukaulainen, leveäsiipinen ja puunonkaloihin ja uuttuihin muniva telkkä? Luettelossa myös hyväksyttiin "virallisesti" useimmat edellä mainitut Kivirikon (1940, 1948)
16 käyttämät nimet maalle uusille lajeille. Punapäälepinkäisestä käytettiin kuitenkin luettelossa nimeä ruskopäälepinkäinen, mutta tätä nimeä ei ilmeisesti koskaan käytetty suomenkielisissä lintukirjoissa. Nimen fasaani käyttö ilman määriteosaa oli ollut vallitseva käytäntö jo ensimmäisistä 1900-luvun alun istutuksista alkaen, lisäksi jalofasaania ja sepelfasaania alettiin pitää saman lajin alalajeina.
17 Euroopan linnut Vuonna 1962 ilmestyi suomeksi määritysopas Euroopan Linnut (Peterson et al. 1962). En käy tässä läpi kaikkia siinä olevia kokonaan uusia nimiä ennestään nimeä vailla olleille lajeille. Mainittakoon kuitenkin sinipyrstö, joka ei ehtinyt Suomalaisen ja Voipion luetteloon. Kirjassa oli kuitenkin myös muutama uusi nimi lajeille, jotka olivat mukana Suomalaisen & Voipion (1950) luettelossa (en mainitse tässä vanhoja nimiä): Tundrahanhi Allihaahka Kyhmyhaahka Jäälokki Nimeä jäälokki oli käytetty edellä mainitussa teoksessa 'Maapallon eläimistö' (Kivirikko et. al ) sekä joissakin Luonnon Ystävän tiedonannoissa (esim. E. W. Suomalainen 1918), mutta muut ovat uusia varta vasten muodostettuja nimiä. Nimiä laulujoutsen ja maakotka on käytetty yleisesti nimien joutsen ja kotka ohessa tai sijasta 1970-luvulla (esim. Bruun & Singer 1972), vaikkeivät ne olleet mukana Vanamon hyväksymissä nimistöissä. Kyhmyjoutsen oli monille tutumpi laji kuin laulujoutsen eikä nimi kotka ollut riittävän selvä erotukseksi merikotkasta.
18 Maailman Lintujen Suomenkielinen Nimistö 1980-luvulla Suomen Lintutieteellinen Yhdistys asetti työryhmän laatimaan nimistön koko maailman linnustolle. Työryhmä julkisti ensimmäisen version nimistöstä 1992 (Perrins 1992) ja uudistetut versiot 1999 (Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 1999) ja 2006 (Väisänen et. al. 2006). Siinä yhteydessä nimettiin myös joitakin kotimaisia lajeja uudelleen. Muutoksia oli aluksi enemmänkin, mutta osa peruutettiin uudistetuissa versioissa. Uudet nimet eivät tulleet heti yleiseen käyttöön. Ei ilmestynyt mitään merkittävää uutta käsikirjaa tai täysin uutta määritysopasta, jossa uutta nimistöä olisi käytetty. Lisäksi nimiä koko maapallon linnustolle tarvitaan kai suurelle yleisölle tarkoitetuissa suurteoksissa ja television luontofilmeissä eikä kohderyhmänä siten ole lintuharrastajat. Vain muutamaa kotimaista lajia koskevat muutokset tällaisissa yhteyksissä jäävät helposti huomaamatta. Luettelen seuraavassa ne uudet nimet, jotka säilyivät myös uudistetuissa versioissa ja koskevat Kivirikon teoksissa (1926, 1927, 1940, 1947, 1948) tai Suomalaisen ja Voipion (1950) luettelossa mainittuja lajeja. Myrskykeiju Pronssi-iibis Tiibetinhanhi Amerikantelkkä Kuovi Pikkuruokki Arokyyhky Piikkipyrstökiitäjä Virtavästäräkki Idännaakka Lajit ovat kuovia lukuun ottamatta tilapäisharhailijoita tai harvinaisuuksia. Nimet maakotka ja laulujoutsen palautettiin virallisesti käyttöön. Suomalaisen ja Voipion rinnakkaisnimistä käyttöön valittiin sääksi ja isolepinkäinen; kalasääski säilytettiin vaihtoehtoisena nimenä, mutta lapinharakka jätettiin pois. Myös kesykyyhky oli aluksi poistettu, mutta on myöhemmin (2006) palautettu kalliokyyhkyn vaihtoehtoiseksi nimeksi. Tässä tapauksessa tosin ei liene ollut tarkoituskaan, ettei nimeä käytettäisi. Nimeä isokuovi on käytetty useassa suhteellisen uudessa teoksessa, esim. Väisänen et. al. (1998), Gensbøl et. al. (1998), Svensson et. al. (1999, 2010), Koskimies (2005). Toinen Svenssonin Lintuoppaan suomentajista on ollut nimistötyöryhmän jäsen. Onko pelkkä nimi kuovi riittävä erottamaan lajin pikkukuovista, jos kotka ei ollut riittävä erotukseksi merikotkasta tai joutsen kyhmyjoutsenesta? Nimen isokuovi soisi jäävän käyttöön. Uuteen nimistöön ei ole hyväksytty lainkaan varsinaisia rinnakkaisnimiä ja äärimmäisen harvoin vaihtoehtoisia nimiä sulkumerkeissä varsinaisen nimen perässä. Lintuoppaan (Svensson et. al. 1999, 2009) suomentajat vertaavat harmaasorsan lajinkuvauksessa lajia heinäsorsaan. Heinäsorsa oli yksi elinvoimaisimmista rinnakkaisnimistä ja sen soisi palaavan käyttöön. Nimistötyöryhmän toivoisi ottavan selvän kannan, jonka mukaan se ei suhtaudu ehdottoman torjuvasti muiden nimien käyttöön luettelon nimien rinnakkaisniminä. Uusimmassa versiossa on myös jaettu kaulustrappi kahdeksi eri lajiksi, lännenkaulustrappi ja idänkaulustrappi, joista Suomessa tavattu yksilö kuuluu jälkimmäiseen. Eikö tämänkaltaisissa tapauksissa olisi järkevää säilyttää alkuperäinen nimi sillä lajilla johon Suomessa tavattu yksilö kuuluu, kuten on tehtykin muissa vastaavissa tapauksissa? Sitä
19 paitsi itäistä lajia pidettiin jo Melan ja von Wrightin & Palménin aikaan itsenäisenä lajina. Kirjallisuus Bruun, B. & A. Singer 1972: Euroopan Lintuopas, Maastokäsikirja. Suomeksi toimittaneet Juhani Lokki ja Kari Vepsäläinen. Weilin+Göös, Helsinki. Gensbøl, B, J., O. Christensen & P. Koskimies, 1998: Peippo ja Pulmunen, Suomen ja Pohjolan Lintuja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki, Juva. Häkkinen, Kaisa 2004: Linnun nimi. Kustannusosakeyhtiö Teos. Helsinki. Kivirikko, K. E., E. W. Suomalainen, T. H. Järvi, U. Saalas & H. Salovaara : Maapallon Eläimistö. WSOY. Porvoo. (Ensimmäinen painos ). Kivirikko, K. E. 1926, 1927: Suomen linnut I-II. WSOY. Porvoo. Kivirikko, K. E. 1940: Suomen selkärankaiset. Vertebrata Fennica. WSOY. Porvoo - Helsinki. Kivirikko, K. E. 1947, 1948: Suomen linnut I-II. Toinen painos. WSOY. Porvoo. Koskimies, P. 2005: Suomen Lintuopas. WSOY. Helsinki. Lehikoinen, E., R. Lemmetyinen, T. Vuorisalo & S. Kivistö, 2009: Suomen Lintutieteen Synty - Turun Akatemian Aika. Faros. Turku. Malmberg, A. J. 1972: Fauna Fennica. Suomen Eläimistö, Nuorisolle. G. W. Edlund. Helsinki. Mela, A. J. 1882: Suomen Luurankoiset eli luonnontieteellisen Suomen eläimistö. K. E. Holm. Helsinki. Mela, A. J. 1903: Kuikkalajimme (Colymbus). Luonnon Ystävä 7: Mela, A. J. & K. E. Kivirikko 1909: A. J. Melan Suomen luurankoiset - Vertebrata Fennica. Toinen kokonaan uudistettu painos, toimittanut K. E. Kivirikko. WSOY. Porvoo. Merikallio, E. 1922: Suomalaisia lintujen nimiä. Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran Julkaisuja, osa 2. n:o 1. (Annales Societatis Zoolog.-Botanicæ Fennicæ Vanamo, tom. 2. n:o 1.). Merikallio, E. 1924: Ehdotus suomalaiseksi linnunnimistöksi. Luonnon Ystävä 28:10-15, Merikallio, E. & K. E. Kivirikko, 1925: Suomen Lintujen uusi nimistö. Luonnon Ystävä 29: Nilsson, S. 1835: Skandinavisk Fauna, Foglarna. Andra bandet. Berlingska Boktryckeriet. Lund. Nylander, W. 1849: Finska foglars finska namn. Suomi 1848, Perrins, C.M. 1992: Otavan Lintutieto, Maailman Linnut. Englanninkielinen alkuteos 'The Ilustrated Encyclopaedia of Birds, The Definitive Guide to Birds of the World'. Suomeksi toimittanut Juhani Lokki. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Peterson, R. T., G. Mountfort, & P. A. D. Hollom 1962: Euroopan Linnut. Suomalaisen laitoksen toimittanut Jukka Koskimies. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Suomalainen, E. W. 1918: Jää- eli valkealokki tavattu Kokemäenjoen laaksossa. Luonnon Ystävä 22: Suomalainen. P. & P. Voipio, 1950: Suomen selkärankaiset - Vertebrata fennica. Luonnon
20 Tutkija 54. liite. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 1999: Maailman lintujen suomenkieliset nimet. Svensson, L., K. Mullarney & D. Zetterström, 1999: Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Suomentaneet Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Svensson, L., K. Mullarney, K. ja D. Zetterström, 2010: Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Toinen, uudistettu laitos. Suomentaneet Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. von Wright, M., 1859: Finlands Foglar, hufvudsakligen till deras drägter. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik 5. von Wright, M. & J. A. Palmén, 1873: Finlands Foglar, hufvudsakligen till deras drägter. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 22. Väisänen, R. A., E. Lammi & P. Koskimies:1998: Muuttuva pesimälinnusto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. Väisänen, R. A., H. Högmander, H. Björklund, L. Hänninen, M. Lammin-Soila, J. Lokki, & V. Rauste, 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). BirdLife Suomi BirdLife Finland, Helsinki Verkkosivustoja Helsingin Yliopisto, Helda: Fauna&Flora: Malmberg 1872; Mela 1882; von Wright & Palmen 1873 (julkaisusarjan nimen perusteella); Merikallio 1922 (julkaisusarjan latinalaisen nimen perusteella); Luonnon Ystävän sataa vuotta uudempia vuosikertoja. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: aikakauslehdet: digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/secure/main.html Nylander (aikakauslehti Suomi); Luonnon Ystävän yli sata vuotta vanhat vuosikerrat. Google kirjat: books.google.fi von Wright 1859 (julkaisusarjan nimen perusteella); Nilsson, 1835
Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotMäärityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:
Määrityskisa 2018 14 paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat: Pasi Pirinen (PaP) 25 kuvaa Sampo Laukkanen (SL) 23 kuvaa Anna Palmroos 2 kuvaa 1. Suopöllö Suopöllö
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus
Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin
LisätiedotMaallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus
Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan
LisätiedotVuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)
Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011
LisätiedotRENGASTUSLUVAT alkaen
RENGASTUSLUVAT 1.1.2018 alkaen Y = YLEISLUPA Oikeuttaa rengastamaan: a) kaikkien lintulajien poikasia (ei hippiäisen pesäpoikasia, koska pesän tuhoutumisriski on suuri eikä räystäspääskyn pesäpoikasia,
LisätiedotMAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013
MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013
LisätiedotRovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)
A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i
LisätiedotYleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.
Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)
LisätiedotKorppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008
Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008 Harvinaisuuksia: Pikkujoutsen Lyhytnokkahanhi Lumihanhi Amerikantavi Punapäänarsku Kyhmyhaahka Pilkkaniska Teeri Viiriäinen Jääkuikka Pikku-uikku Kaulushaikara
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotHavaintopäivä Laji Paikka Muita havaintoja Havainnoijat Järjestys Tundraurpiainen Tammela, Torro Pekka Wallin [207]
27.10.2016 Aroharmaalokki Forssa, Kiimassuon kaatopaikka Oskari Härmä [208] 23.10.2016 Tundraurpiainen Torro Pekka Wallin [207] 19.10.2016 Viiksitimali Urjala, Kortejärvi Velkalanlahti Tatu Itkonen [206]
LisätiedotLINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli
LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
LisätiedotSUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS
SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa
LisätiedotTRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE
TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE 5.-7.4.2019 Porukka saapui asemalla perjantaina 6.4. illalla. Haliaksen viikonlopun päämiehittäjinä Jaakko Koponen, Jari Laitasalo(opas), Markus Lampinen (opas),
LisätiedotKYLY:n ekopinnakisa 2012 - loppuraportti
KYLY:n ekopinnakisa 2012 - loppuraportti Pyöräretkillä tavarat kulkevat kätevästi pyörälaukuissa mukana. Kuva kirjoittajan kevään yhteishavainnointiretkestä 22.4.2012 Haminan Pappilansaarilta. Esa Partanen
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015
KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015 Kort- Rak.- Käyt- Pinta- ASUNTOTONTIT Pohjankylä Plassi Vuokrattu 3020 14(osa) AOI½ Alanko 16:249 1000 5,00 5 000 Vuokrattu 3026
LisätiedotLintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen
Lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo aleksi.lehikoinen@helsinki.fi @AksuLehikoinen Seuranta-aineisto mm. Maalinnusto 1975- Sisävesien linnusto 1986- Saaristolinnusto
LisätiedotTLY:n retki Örön saarelle
TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
LisätiedotLintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.
Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
Lisätiedot4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)
Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa
LisätiedotIlmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry
Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3
LisätiedotEtelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011
Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,
LisätiedotTervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan
Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa
LisätiedotTURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. JÄSENTIEDOTE 1/2010
~ 1 ~ TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. JÄSENTIEDOTE 1/2010 KEVÄTRETKI PUURIJÄRVELLE 24.4. TLY:n perinteisen kevätretken kohde on tänä vuonna Kokemäen Puurijärvi, joka on yksi Suomen parhaista ja monipuolisimmista
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotHyrynsalmi, Iso Tuomivaara
Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.
LisätiedotTringan Örön retki
Tringan Örön retki 15. 17.4.2016 Roland Vösa Ristisorsapari viihtyi Storvikenin rannoilla Ilkka Suominen Tringa järjesti kautta aikojen ensimmäisen retken Örön linnakesaarelle, Hiittisten saaristoon. Saari
LisätiedotSuomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010
Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä
LisätiedotPuola Bialowieza, Biebrza ja Varsova - Tringa
Puola Bialowieza, Biebrza ja Varsova - Tringa 23.5.-28.5.2017 23.5. Helsinki - Varsova - Bialowieza Pitkä kylmä jakso Suomen säässä oli viime päivinä juuri hieman hellittänyt. Samainen kylmä oli koetellut
LisätiedotRiihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008
Riihimäen Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin linnustoselvitys kesällä 2008 Rauno Yrjölä Jorma Vickholm Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Sisällys: Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotRIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI
RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki PL 125, 11101 Riihimäki p. 019 758
LisätiedotSuunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys
Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotMUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi
MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET
LisätiedotLahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia
Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 FM (biologi) Tommi Lievonen /, 26.9.2013 Johdanto Renkomäen soranottoalueelle on käynnistetty
LisätiedotTORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto
TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla
LisätiedotPIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN
LisätiedotHELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN
TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotMERITUULI HUVILAT TOIMITUSSISÄLTÖ/ HINNASTO A KAUSI KÄYTTÖ 6.11.2014 ISOTOIMITUS
MERITUULI HUVILAT TOIMITUSSISÄLTÖ/ HINNASTO A KAUSI KÄYTTÖ 6.11.2014 ISOTOIMITUS HIRSIRUNKO Seinähirret koneellisesti kuivattua mäntyä/ kuusta, höylä-, tai lamellihirttä, asennusvalmiina ja numeroituna
Lisätiedot(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.
Rengastusta Pohjois-Karjalassa Jukka Matero (Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.) Johdanto Rengastus on ollut
LisätiedotPesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla
Ilkka Sahi Pesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla 2006-2013 Maakunnan kartoitusprojektin (MAAKAn) loppuraportti Sisällysluettelo Osa A Miksi pesimälinnuston kartoitus Pirkanmaalle?... 1 MAAKA-projekti
LisätiedotEtelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016
Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotPyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014
Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen
LisätiedotTRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014
TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014 Roland Vösa (opas) Aivar salme (kuljettaja) Pirjo Heikkinen Jaakko Sora Sinikka Mononen Anna-Maija Myllynen Tuija Karinkanta Tuire Kujala Esa Heinänen Tuula Kyllönen
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996
OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT
LisätiedotLaskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze
Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotLänsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011
VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2011 Markus Lampinen & Pekka Alho Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Laskennat...
LisätiedotTurun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2
Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta
3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotVaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen
Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...
LisätiedotMäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2015 Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 Petri Sola Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. 2 KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT APUS
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotEtelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014
Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat
LisätiedotSANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO
SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.
LisätiedotPoimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Vesistöt 40. Ahtialanjärvi Pinta-ala: 158,4 ha Kylä: Ahtiala Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Natura 2000 -alue, Luonnonsuojelualue LSL, Lintujensuojelu ohjelman kohde, Arvokas luontokohde
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotHÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017
HÄMEENLINNAN TUULOKSEN PANNUJÄRVEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2017 Pannujärven pesimälinnustoraportti 8.9.2017 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Palokärki (Pauli
LisätiedotLäntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti
Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina
LisätiedotLaji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)
Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu
LisätiedotRuokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012
LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren
LisätiedotRAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008
EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin
LisätiedotKotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011
TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2014
Linnut vuosikirja 2014 Alueelliset maalintukannat Maalintujen alueelliset kannanarviot Aleksi Lehikoinen, Juha Honkala & Päivi Sirkiä Lintujen linjalaskennalla on Suomessa pitkät perinteet. Einari Merikallio
LisätiedotItäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti
Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina Kontiokorpi
LisätiedotHALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012
HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2012 0 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT 3 3. TULOKSET 5 3.1. LEVÄHTÄVÄ LINNUSTO 5 3.2.
LisätiedotSeliteet. Liite 3. Kaunisvaaran alueen selvitysalueet ja havainnointipisteet
Liite 1. Äkäsjokisuun selvitysalue ja laskentapisteet Selitteet Muuttolintuselvitysalueen rajaus Laskentapiste Pääasiallinen havainnointisuunta LAPIN VESITUTKIMUS OY Työn nimi 20286 Kolari-Pajala muuttolintuselvitys
LisätiedotMaatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?
Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista? Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Mitkä lajit ovat maatalousympäristön lintuja? 2 9.2.2018 Varsinaiset
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotMaalintujen kannanvaihtelut vuosina Varsinais-Suomessa. Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze. Johdanto ja menetelmät
Maalintujen kannanvaihtelut vuosina 1990 2015 Varsinais-Suomessa Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze Johdanto ja menetelmät Linnustossa tapahtuvien muutosten seuranta onnistuu hyvin vain tutkijoiden
LisätiedotMERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS
Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti
LisätiedotTYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 VESISTÖT... 3 4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA... 4 5 SUOJELUALUEET...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...
LisätiedotKainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 314 Juha Huttunen, Teppo Helo ja Sirkka-Liisa Markkanen (toim.) Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat... KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS A
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKarinkannanlahti (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
LisätiedotHauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011
TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen
LisätiedotLisäksi esittelen silloin koko 1990-luvun aineiston
Ii Pertti Koskimies Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien yksilö- ja parimäärät on koottu lintutieteellisten paikallisyhdistysten toimialueittain. Yhteenveto on jatkoa 0-luvun puolivälissä aloitetulle
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotTöyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007
Tervetuloa Keuruun Riihoon! Tämä yli kymmenen kilometrin mittainen, pohjois-eteläsuuntainen peltojono Rimmin- ja Ristajoen laaksossa muodostaa monipuolisen ja linturikkaan mosaiikin: notkossa kiemurtelevan
LisätiedotMalmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
Lisätiedot