LINTUJEMME VIRALLISEN NIMISTÖN KEHITYS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINTUJEMME VIRALLISEN NIMISTÖN KEHITYS"

Transkriptio

1 LINTUJEMME VIRALLISEN NIMISTÖN KEHITYS Lauri Vaartaja Copyright Lauri Vaartaja 2013 Oikeus tekstisisältöä koskeviin muutoksiin pidätetään. Lupa artikkelin levittämiseen sähköisessä muodossa myönnetään. Lupa artikkelin levittämiseen painetussa muodossa myönnetään edellyttäen, että se tapahtuu julkaisun mahdollisesta muusta sisällöstä selvästi erottuvana erillisenä liitteenä tai erillisenä artikkelina.

2 Lintujemme virallisen nimistön kehitys Tässä artikkelissa käydään läpi Suomessa käytössä olevan lintujen virallisen nimistön synty ja eri ikäiset kerrostumat. Käyn läpi Nylanderin luettelosta (1849) alkaen tärkeimmät nimistöön vaikuttaneet kotimaista linnustoa käsittelevät teokset ja nimistötyöryhmien julkaisemat luettelot ja valitsen niistä käyttöön jääneet nimet. Esitys on laadittu Kaisa Häkkisen teoksen "Linnun Nimi" innoittamana ja sitä ja sen historiallista lintusanastoa varsinkin vanhimman nimistön osalta tärkeimpänä lähdeteoksena käyttäen. Artikkelin yhtenä tarkoituksena on olla esimerkkinä siitä, miten Häkkisen historiallista lintusanastoa voi käyttää hakuteoksena. Kivirikon teokset (1926, 1927, 1940) ovat myös olleet alusta alkaen käytettävissäni luvulta lähtien julkaistussa kirjallisuudessa on käytetty tuttua Suomalaisen & Voipion (1950) luettelon nimistöä ja sitä on luonnollisesti ollut runsain mitoin käytettävissäni. Olen mahdollisuuksien mukaan tarkistanut tiedot Häkkisen mainitsemasta vanhasta kirjallisuudesta Nylanderin luettelosta alkaen. Esimerkiksi Melan teokset (Malmberg 1872, Mela 1882) ovat saatavissa digitoituina versioina Helsingin yliopiston Helda-palvelusta. Ilman Häkkisen teosta en olisi esimerkiksi tiennyt Nylanderin luettelon olemassaolosta. Jonkinlainen Kivirikon nimistön ja nykynimistön vertailu olisi ollut mahdollista. Ideaa ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman Häkkisen teosta. Rinnakkaisnimillä tarkoitetaan nimiä, joita käytetään tasavertaisina otsikkorivillä lajin kuvauksessa. Synonyymeillä tarkoitetaan nimiä, jotka mainitaan tekstissä erikseen tai alaviitteissä. Tilapäisharhailijoille tai muille maalle uusille lajeille on voitu antaa nimi esimerkiksi Luonnon Ystävässä tai Ornis Fennicassa julkaistuissa tiedonannoissa, kun laji on tavattu maalle uutena. Joillakin lajeilla on myös ollut nimi koko maapallon lajistoa käsittelevissä eläinkirjoissa. Tällaisia tapauksia ei ole tässä tarkemmin käsitelty. Mainittakoon kuitenkin, että teoksessa 'Maapallon eläimistö' (Kivirikko et. al , ensimmäinen painos ilmestyi ) on käytetty nimeä kattohaikara jo ennen kuin Vanamo-seura oli nimen hyväksynyt. Useita muitakin teoksessa käytettyja nimiä alettiin myöhemmin käyttää kotimaista tai eurooppalaista lajistoa käsittelevissä käsikirjoissa tai määritysoppaissa. Tämä koskee esimerkiksi useiden haikara- ja korppikotkalajien nimiä (esim. yöhaikara ja hanhikorppikotka) samoin kuin nimiä lumihanhi, jäälokki, kalliokyyhky ja keltahemppo. Tässä ei ole huomioitu lainkaan Nylanderin luetteloa vanhempaa kirjallisuutta (esim. Sadelin), ei myöskään Häkkisen mainitsemia Bergstrandin, Lönnrotin tai Bonsdorffin teoksia. Nylanderin luettelon nimet Parhaiten jäkälätutkijana tunnettu William Nylander ( ) julkaisi ensimmäisen luettelon Suomen linnuista, jossa oli suomenkielinen nimi kaikille lajeille. Tässä on lueteltu ne Nylanderin (1849) luettelon nimet, jotka ovat olleet käytössä nykypäivään asti kirjoitusasussa tapahtuneita muutoksia lukuun ottamatta. Luettelon lopussa on nimiä, jotka ovat olleet välillä käyttämättä. Suluissa olevat lyhenteet tarkoittavat, milloin nimi on ollut poissa käytöstä. von Wright (1859) ja von Wright & Palmén (1873) jätetään huomiotta tässä yhteydessä: M = Mela ei käyttänyt nimeä ainakaan kaikissa teoksissaan (Malmberg 1872, Mela 1882, Mela & Kivirikko 1909). [M] = kuin edellä, mutta nimeä käytettiin Suomen Luurankoisten toisessa painoksessa (Mela & Kivirikko 1909). K = Kivirikko (1926, 1927) ei käyttänyt nimeä. S = Nimeä ei käytetty Suomalaisen & Voipion (1950) luettelossa.

3 Myrskylintu Merimetso Harmaahaikara Valkoposkihanhi Ristisorsa Merikotka Varpushaukka Kalasääski Punajalkahaukka Muuttohaukka Teeri Metso Pyy Ruisrääkkä Nokikana Kurki Pikkukuovi Mustaviklo Punajalkaviklo Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira Mustatiira Käki Tunturipöllö Varpuspöllö Viirupöllö Kehrääjä Sininärhi Käenpiika Vihertikka Valkoselkätikka Pikkutikka Haarapääsky

4 Räystäspääsky Metsäkirvinen Luotokirvinen Keltavästäräkki Tilhi Koskikara Peukaloinen Rautiainen Pensastasku Kivitasku Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Mustapääkerttu Puukiipijä Kuhankeittäjä Pikkulepinkäinen Harakka Pähkinähakki Naakka Varis Korppi Vihervarpunen Taviokuurna Punatulkku Nokkavarpunen Lapinsirkku Keltasirkku Pohjansirkku Kultasirkku Lapinpöllö ([M]) Lehtokerttu ([M]) Kulorastas (M) Suokukko (M) Mustahaikara (M) Peltopyy ([M], K) Sinisuohaukka (M, K)

5 Helmipöllö (K) Harmaapäätikka (K) Isolepinkäinen (K) Jääkuikka (M, K) Kiljuhanhi (M) Maakotka (K, S) Laulujoutsen (M, K, S) En ole tulkinnut välillä käytössä olleita nimiä 'sinihaukka' ja 'harmaatikka' samoiksi nimiksi kuin nykyiset sinisuohaukka ja harmaapäätikka. Luettelossa on 80 nimeä, mikä merkitsee, että Nylanderin nimistä noin kolmasosa on säilynyt käytössä nykypäivään asti. Nylanderin luettelon nimiä jääkyyhky ja isokuovi ei hyväksytty Maailman Lintujen Suomenkielisten Nimien luetteloon, ei myöskään välillä poissa käytöstä ollutta heinäsorsaa. Jotkin nykyisistä nimistä on muodostettu jättämällä Nylanderin nimestä määriteosa (nimen alkuosa) pois. Samoin on erityisesti eräät sorsalintujen nykyiset nimet muodostettu ottamalla Nylanderin käyttämästä nimestä pelkästään määriteosa ja jättämällä perusosa (nimen jälkiosa) pois. Jos tällaiset nimet huomioidaan nousee nimien lukumäärä lähelle sataa. Häkkinen arvelee tieteellisen nimen perusteella, että Nylander olisi nimellä jääkuikka tarkoittanut amerikanjääkuikkaa ja nimellä kiljuhanhi tundrahanhea. Jääkuikkia ei kuitenkaan vielä Nylanderin eikä lopullisesti vielä Melankaan (1882) aikana pidetty kahtena eri lajina (ks. esim. Mela 1903). Myöskään tundrahanhea ja kiljuhanhea ei pidetty Nylanderin aikana eri lajeina. Nylander näyttää seuranneen luettelossaan Nilssonia (1835), joka on selvästi sisällyttänyt lajiin Anser albifrons sekä tundrahanhen että kiljuhanhen. von Wright & Palmén (1873) joka tapauksessa käyttivät nimeä kiljuhanhi nykyisessä merkityksessä ja viittaavat synonyymisen nimen kilpihanhi kohdalla Nylanderiin.

6 von Wrightin nimistö Parhaiten lintumaalarina tunnettu Magnus von Wright ( ) kirjoitti ensimmäisen Suomen lajistoa käsittelevän lintukirjan (von Wright 1859). Kirja oli ruotsinkielinen, mutta siinä mainittiin myös lajin suomenkielinen nimi. Nimet olivat yleensä samoja kuin Nylanderilla. Seuraavan listan neljä ensimmäistä lajia puuttuivat kokonaan Nylanderin luettelosta. Joissakin tapauksissa von Wright korvasi Nylanderin nimen kokonaan uudella (kuusi seuraavaa nimeä), mutta yleensä hän lisäsi Nylanderin nimen oheen rinnakkaisnimen (loput listan nimet). Kyseessä oli kuitenkin yleensä nimi, jonka Nylander oli maininnut synonyyminä alaviitteessä. Nimen ruohokerttu tulkitseminen samaksi kuin ruokokerttunen edellyttäisi, että kyseessä oletetaan olleen painovirhe ja siksi nimi puuttuu luettelosta. Turturikyyhky Tornipöllö Harjalintu Pähkinänakkeli Mehiläishaukka Sarvipöllö Mustaotsalepinkäinen Leppälintu Peltosirkku Punavarpunen Huuhkaja Tervapääsky Palokärki Kiuru Törmäpääsky Peippo Isokäpylintu Pikkukäpylintu Närhi (ilman määriteosaa) Listassa on 19 nimeä. A. J. Mela otti näistä nimistä suurimman osan käyttöön (Malmberg 1872). Huuhkajasta Mela käytti määriteosallista nimeä iso huuhkaja. Nimi peltosirkku tuli uudelleen käyttöön vasta 1909 (Mela & Kivirikko 1909) ja kiuru 1925 (Merikallio & Kivirikko 1925). Tornipöllö tavattiin ensimmäisen kerran Suomessa vasta vuonna Kirjan toinen osa (von Wright & Palmén 1873) ilmestyi von Wrightin kuoleman jälkeen J. A. Palménin ( ) toimittamana. Siinä käytettiin joitakin nimiä, joita Mela (Malmberg 1972, Mela 1882, Mela & Kivirikko 1909) ei käyttänyt, mutta jotka Vanamon nimistötoimikunta otti käyttöön (Kivirikko & Merikallio 1925); taivaanvuohi vasta Suomalainen & Voipio (1950). Mela tosin käytti (vain 1882) nimeä metsähanhi (lajin isohanhi alalajina). Lehikoinen et. al. (2009) tulkitsevat Häkkisestä poiketen Sadelinin tarkoittaneen nimellä metsähanhi villihanhea vastakohtana kesyhanhelle, tekemättä eroa meri- ja metsähanhen välillä.

7 Merihanhi Metsähanhi Riekko (ilman määriteosaa, metsäkanan rinnakkaisnimenä) Taivaanvuohi (ilman määriteosaa) Vesipääsky (ilman määriteosaa) Erityisesti von Wright & Palmén (1873) suosivat lyhyitä, määriteosattomia nimiä: taivaanvuohi, vesipääsky, joutsen ja riekko eikä Melan isompi taivaanvuohi, kaitanokkavesipääsky tai Nylanderin laulujoutsen tai mettäriekko. He käyttivät myös nimiä pyy ja tavi, eivät Melan nimiä tavallinen pyy, tavallinen tavi. Vanamo-seuran nimistötoimikunta otti nämä nimet myöhemmin käyttöön.

8 A. J. Melan aikana käyttöön tulleet nimet A. J. Mela ( , vuoteen 1876 Malmberg) julkaisi ensimmäiset merkittävät suomenkieliset eläintieteelliset teokset (Malmberg 1872, Mela 1882 ja Melan kuoltua Mela & Kivirikko 1909). Niissä käytettiin osaksi jo Nylanderin tai von Wrightin käyttämiä nimiä, osittain uusia nimiä jotka käsitellään tässä. Olen tulkinnut nimet 'keräjäkurmitsa', 'hiiriäispöllö', 'tavallinen tavi', 'tavallinen pyy' ja 'tavallinen ruokki' samoiksi nimiksi kuin nykyiset keräkurmitsa, hiiripöllö, tavi, pyy ja ruokki, mutta en esimerkiksi nimeä 'kirjarintakerttu' samaksi kuin kirjokerttu. Malmberg (1872) Kaakkuri Mustakurkku-uikku Karimetso Pelikaani Kaulushaikara Kapustahaikara Pikkujoutsen Sepelhanhi Punakaulahanhi Haapana Sinisorsa Jouhisorsa Tavi (oikeastaan 'tavallinen tavi') Heinätavi Lapasorsa Punasotka Haahka Alli Pilkkasiipi Tukkakoskelo Isokoskelo Kanahaukka Hiirihaukka Kiljukotka Nuolihaukka Tunturihaukka Kiiruna Liejukana Isotrappi

9 Keräkurmitsa Töyhtöhyyppä Pikkusirri ('pikkusirriäinen') Merisirri ('merisirriäinen') Suosirri ('suosirriäinen') Jänkäsirriäinen (ei 1882 ja 1909!!!) Heinäkurppa Lehtokurppa Valkoviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Selkälokki Lapintiira Etelänkiisla Pohjankiisla Ruokki (1882 ja 1909 'tavallinen ruokki') Lunni Kesykyyhky Sepelkyyhky Hiiripöllö Suopöllö Niittykirvinen Sepelrastas Hernekerttu Hippiäinen Pyrstötiainen Hömötiainen Lapintiainen Töyhtötiainen Sinitiainen Punakottarainen Hemppo Urpiainen Kirjosiipikäpylintu Pulmunen Pajusirkku (ei 1909)

10 Mela 1882: Kuikka (ilman määriteosaa) Riskilä (ilman määriteosaa) Pikku-uikku Lyhytnokkahanhi Ruostesorsa Virta-alli Viiriäinen Pikkutrappi Kaulustrappi Avosetti Grönlanninlokki Isolokki Pikkutiira Mehiläissyöjä Satakieli (1872: 'oikea satakieli') Viitakerttunen ('viitakerttu') Kultarinta Suula (ilman määriteosaa) Mela & Kivirikko 1909: Flamingo Kyhmyjoutsen Ruskosuohaukka Pikkukiljukotka Kuningaskalastaja Mustaleppälintu Mustakaularastas Talitiainen Harmaasirkku Listassa on 93 nimeä, mikä on jonkin verran enemmän kuin edellä Nylanderin kohdalla lueteltuja nykyaikaan säilyneitä nimiä. Kun tähän lisätään Melan omaksumat Nylanderin ja von Wrightin nimet, päädytään siihen, että Suomen Luurankoisten toisessa painoksessa (Mela & Kivirikko 1909) käytetyistä nimistä yli 180 on yhä käytössä. Tämä tarkoittaa noin kahta kolmasosaa teoksessa käsitellyistä lintulajeista. Häkkinen arvelee tieteellisen nimen perusteella, että Mela olisi nimellä kiljukotka tarkoittanut pikkukiljukotkaa. Mela piti kuitenkin kiljukotkia saman lajin muotoina (ks. Mela 1882 s. 379), lisäksi Melan mainitsema löytö Sulvasta on nimenomaan kiljukotkan ensihavainto Suomesta. Pikkukiljukotkasta ei ole näin vanhoja havaintoja. Uusia nimiä on erityisesti sorsien, kahlaajien ja petolintujen kohdalla, samoin tiaiset saivat

11 nykyiset nimensä. Muutama nimi on muodostettu jättämällä aikaisemmin käytetystä nimestä määriteosa pois, esimerkiksi on turha käyttää Nylanderin tavoin nimeä merisuula, koska suula on ainoa Pohjois-Euroopassa tavattava suulalaji. Noin neljäsosa uusista nimistä kuuluu Nylanderin luettelosta puuttuville lajeille (yleensä uudistulokkaita tai satunnaisvieraita). Melan nimistö oli suuri harppaus nykynimistön suuntaan. Vanamo-seuran ensimmäinen nimistötyöryhmä ei kuitenkaan hyväksynyt kaikkia Melan käyttämiä nimiä (Kivirikko & Merikallio 1925), mutta toinen työryhmä (Suomalainen & Voipio 1950) palautti seuraavat nimet: punasotka, ruokki ja hömötiainen. Punasotkan lisäksi muidenkin sotkien nimi oli välillä narsku, mutta muiden määriteosa on muuttunut Melan käyttämästä. Ruokki palautettiin, koska sen nimi ensimmäisen työryhmän nimistössä ('jura') oli yksi eniten vastustusta herättäneistä nimistä.

12 Kivirikon Suomen linnut Vuonna 1925 julkaistiin Vanamoseuran työryhmän laatima Suomen lintujen uusi nimistö (Merikallio & Kivirikko 1925). Se tuli nopeasti käyttöön, koska sitä käytettiin K. E. Kivirikon ( , vuoteen 1906 Stenroos) uudessa kaksiosaisessa teoksessa Suomen Linnut (Kivirikko 1926, 1927). Siinä oli runsaasti muutoksia Melan aikana käytettyyn nimistöön, joista useimmat jäivät pysyviksi ja luetellaan seuraavassa: Silkkiuikku Härkälintu Kattohaikara Mustalintu Uivelo Hanhikorppikotka Piekana Tuulihaukka Ampuhaukka Meriharakka Pikkutylli Tylli Kapustarinta Lampiviklo (ei Vanamon luettelossa) Metsäviklo Karikukko Leveäpyrstökihu Tunturikihu Isokihu Pikkukajava Räyskä Uuttukyyhky Kalliokyyhky (ei Vanamon luettelossa) Arokiuru Töyhtökiuru Punarinta Sinirinta Ruokokerttunen ('ruokokerttu') Kirjokerttu Tiltaltti Pajulintu Harmaasieppo

13 Pikkusieppo Kirjosieppo Kuukkeli Mustavaris Järripeippo Keltahemppo Telkkä (ilman määriteosaa) Västäräkki (ilman määriteosaa) Kottarainen (ilman määriteosaa) Varpunen (ilman määriteosaa) Olen tulkinnut nimen Lammikkoviklo samaksi kuin Lampiviklo. Seitsemän nimeä kuuluu maalle uusille lajeille. Muut uudet nimet perustuvat yleensä kansanomaisiin nimiin, joita Einari Merikallio ( , vuoteen 1906 Hellman) oli kerännyt ja julkaissut (Merikallio 1922). Nykyiset nimensä saivat mm. tyllit, kihut, kiurut ja siepot sekä useat yksittäiset lajit. Mela käytti eräistä lajeista pitkiä määriteosallisia muotoja selkätelkkä, kotivarpunen, mustakottarainen ym. Näistä nimistä oli käytännössä jo pitkään mm. Luonnon Ystävän tiedonannoissa jätetty määriteosa pois. Useimmat näistä lyhyistä nimistä (mukaan lukien jo von Wrightin & Palménin käyttämät nimet) vahvistettiin nyt käyttöön. Listassa on 42 nimeä, mikä on selvästi vähemmän kuin Nylanderin ja Melan kohdalla lueteltuja nimiä. Kivirikon Suomen Lintujen ensimmäisessä painoksessa on 294 lajia, joista 236:n lajin nimi on säilynyt nykyaikaan. Seuraavassa Kivirikon myöhemmin (1940 tai 1948) käyttämiä uusia nimiä maalle uusille lajeille: Pikkuhaikara Yöhaikara Lumihanhi Punapäänarsku Tiiralokki Lyhytvarvaskiuru Rastaskerttunen ('rastaskerttu') Punapäälepinkäinen

14 Suomalaisen ja Voipion luettelo Vanamoseura asetti 1940-luvun lopulla työryhmän uudistamaan kaikkien selkärankaisten nimistön. Tulokset julkaistiin Luonnon Tutkijassa luettelona erillisenä liitteenä (Suomalainen & Voipio 1950). Nimistön nopeaa vakiintumista käyttöön edesauttoi se, että sitä käytettiin 1950-luvulla julkaistuissa suosituissa värikuvallisissa oppaissa. Nykyinen nimistö perustuu siihen. Mustakaulauikku Harmaasorsa Ruskosotka Tukkasotka Lapasotka Pilkkaniska Isohaarahaukka Sääksi Arosuohaukka Jalohaukka Luhtakana Luhtahuitti Pikkuhuitti Aavikkojuoksija Kuovisirri Lapinsirri Isosirri Pulmussirri Amerikansirri Rantakurvi Punakuiri Mustapyrstökuiri Jänkäkurppa Merikihu Lehtopöllö Harakkakäki Käpytikka Tammitikka Pohjantikka Kangaskiuru Tunturikiuru Isokirvinen

15 Nummikirvinen Lapinkirvinen Kuusitiainen Pensaskerttu Luhtakerttunen Rytikerttunen Pensassirkkalintu Viitasirkkalintu Ruokosirkkalintu Sirittäjä Idänuunilintu Lapinuunilintu Hippiäisuunilintu Mustapäätasku Punakylkirastas Pikkuvarpunen Vuorihemppo Tundraurpiainen Pikkusirkku Fasaani (ilman määriteosaa) Haarahaukka (ilman määriteosaa) Nimiä on tässäkin vähemmän kuin Nylanderin ja Melan kohdalla lueteltuja nimiä (53). Uutta luettelossa on esimerkiksi merkitysero perusosien "sirri" ja "sirriäinen" sekä "kerttu" ja "kerttunen" välillä. Useat uusista nimistä ovat varta vasten keksittyjä (esim. sirittäjä, jänkäkurppa, vuorihemppo, luhtahuitti). Punakuirille, mustapyrstökuirille ja rantakurville muodostettiin tarkoituksella vanhaa nimeä muistuttava kuovin kansanomaiseen nimeen perustuva nimi. Muutoin uusissa nimissä on suhteellisen vähän kansanomaisia nimiä (kuitenkin esim. käpytikka ja sääksi). Suurin syy tähän lienee se, että jo Vanamo-seuran edellinen työryhmä oli jo hyödyntänyt kansanomaiset nimet siinä määrin kuin oli mahdollista. Lisäksi suhtautuminen kansanomaisiin nimiin oli alkanut muuttua. Ymmärrettiin ehkä aikaisempaa selvemmin, ettei kansanomaisilla nimillä läheskään aina ollut yksiselitteistä lajitarkkaa merkitystä. Myös kansanomaisista nimistä johdettujen nimien käyttöön alkuperäisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla suhtauduttiin vapaamielisemmin. Esimerkiksi rantakurvi on läheisempää sukua vikloille kuin kuoveille. Myös nimen punapäänarsku säilyttäminen vaikka muille 'narskuille' palautettiin nimi sotka kertoo suhtautumisen muutoksesta. Ei voitane myöskään ilman muuta olettaa Merikallion (1924) tavoin Melan erehtyneen ottaessaan nimen sotka käyttöön sen nykyisessä merkityksessä. Nimeä on vallan hyvin voitu käyttää kansankielessä muistakin sukeltajasorsista kuin telkästä. Myös Merikallion omassa aineistossa (Merikallio 1922) on yksi nimen esiintymä tukkasotkan kansanomaisena nimenä ilman että on kyse ilmiselvästä kirjakielen vaikutuksesta. Kalevalaan ei ainakaan voida vedota, sillä voisiko 'sotka, sorea lintu' joka muni veen emosen, ilman immen polvelle, olla isopäinen, paksukaulainen, leveäsiipinen ja puunonkaloihin ja uuttuihin muniva telkkä? Luettelossa myös hyväksyttiin "virallisesti" useimmat edellä mainitut Kivirikon (1940, 1948)

16 käyttämät nimet maalle uusille lajeille. Punapäälepinkäisestä käytettiin kuitenkin luettelossa nimeä ruskopäälepinkäinen, mutta tätä nimeä ei ilmeisesti koskaan käytetty suomenkielisissä lintukirjoissa. Nimen fasaani käyttö ilman määriteosaa oli ollut vallitseva käytäntö jo ensimmäisistä 1900-luvun alun istutuksista alkaen, lisäksi jalofasaania ja sepelfasaania alettiin pitää saman lajin alalajeina.

17 Euroopan linnut Vuonna 1962 ilmestyi suomeksi määritysopas Euroopan Linnut (Peterson et al. 1962). En käy tässä läpi kaikkia siinä olevia kokonaan uusia nimiä ennestään nimeä vailla olleille lajeille. Mainittakoon kuitenkin sinipyrstö, joka ei ehtinyt Suomalaisen ja Voipion luetteloon. Kirjassa oli kuitenkin myös muutama uusi nimi lajeille, jotka olivat mukana Suomalaisen & Voipion (1950) luettelossa (en mainitse tässä vanhoja nimiä): Tundrahanhi Allihaahka Kyhmyhaahka Jäälokki Nimeä jäälokki oli käytetty edellä mainitussa teoksessa 'Maapallon eläimistö' (Kivirikko et. al ) sekä joissakin Luonnon Ystävän tiedonannoissa (esim. E. W. Suomalainen 1918), mutta muut ovat uusia varta vasten muodostettuja nimiä. Nimiä laulujoutsen ja maakotka on käytetty yleisesti nimien joutsen ja kotka ohessa tai sijasta 1970-luvulla (esim. Bruun & Singer 1972), vaikkeivät ne olleet mukana Vanamon hyväksymissä nimistöissä. Kyhmyjoutsen oli monille tutumpi laji kuin laulujoutsen eikä nimi kotka ollut riittävän selvä erotukseksi merikotkasta.

18 Maailman Lintujen Suomenkielinen Nimistö 1980-luvulla Suomen Lintutieteellinen Yhdistys asetti työryhmän laatimaan nimistön koko maailman linnustolle. Työryhmä julkisti ensimmäisen version nimistöstä 1992 (Perrins 1992) ja uudistetut versiot 1999 (Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 1999) ja 2006 (Väisänen et. al. 2006). Siinä yhteydessä nimettiin myös joitakin kotimaisia lajeja uudelleen. Muutoksia oli aluksi enemmänkin, mutta osa peruutettiin uudistetuissa versioissa. Uudet nimet eivät tulleet heti yleiseen käyttöön. Ei ilmestynyt mitään merkittävää uutta käsikirjaa tai täysin uutta määritysopasta, jossa uutta nimistöä olisi käytetty. Lisäksi nimiä koko maapallon linnustolle tarvitaan kai suurelle yleisölle tarkoitetuissa suurteoksissa ja television luontofilmeissä eikä kohderyhmänä siten ole lintuharrastajat. Vain muutamaa kotimaista lajia koskevat muutokset tällaisissa yhteyksissä jäävät helposti huomaamatta. Luettelen seuraavassa ne uudet nimet, jotka säilyivät myös uudistetuissa versioissa ja koskevat Kivirikon teoksissa (1926, 1927, 1940, 1947, 1948) tai Suomalaisen ja Voipion (1950) luettelossa mainittuja lajeja. Myrskykeiju Pronssi-iibis Tiibetinhanhi Amerikantelkkä Kuovi Pikkuruokki Arokyyhky Piikkipyrstökiitäjä Virtavästäräkki Idännaakka Lajit ovat kuovia lukuun ottamatta tilapäisharhailijoita tai harvinaisuuksia. Nimet maakotka ja laulujoutsen palautettiin virallisesti käyttöön. Suomalaisen ja Voipion rinnakkaisnimistä käyttöön valittiin sääksi ja isolepinkäinen; kalasääski säilytettiin vaihtoehtoisena nimenä, mutta lapinharakka jätettiin pois. Myös kesykyyhky oli aluksi poistettu, mutta on myöhemmin (2006) palautettu kalliokyyhkyn vaihtoehtoiseksi nimeksi. Tässä tapauksessa tosin ei liene ollut tarkoituskaan, ettei nimeä käytettäisi. Nimeä isokuovi on käytetty useassa suhteellisen uudessa teoksessa, esim. Väisänen et. al. (1998), Gensbøl et. al. (1998), Svensson et. al. (1999, 2010), Koskimies (2005). Toinen Svenssonin Lintuoppaan suomentajista on ollut nimistötyöryhmän jäsen. Onko pelkkä nimi kuovi riittävä erottamaan lajin pikkukuovista, jos kotka ei ollut riittävä erotukseksi merikotkasta tai joutsen kyhmyjoutsenesta? Nimen isokuovi soisi jäävän käyttöön. Uuteen nimistöön ei ole hyväksytty lainkaan varsinaisia rinnakkaisnimiä ja äärimmäisen harvoin vaihtoehtoisia nimiä sulkumerkeissä varsinaisen nimen perässä. Lintuoppaan (Svensson et. al. 1999, 2009) suomentajat vertaavat harmaasorsan lajinkuvauksessa lajia heinäsorsaan. Heinäsorsa oli yksi elinvoimaisimmista rinnakkaisnimistä ja sen soisi palaavan käyttöön. Nimistötyöryhmän toivoisi ottavan selvän kannan, jonka mukaan se ei suhtaudu ehdottoman torjuvasti muiden nimien käyttöön luettelon nimien rinnakkaisniminä. Uusimmassa versiossa on myös jaettu kaulustrappi kahdeksi eri lajiksi, lännenkaulustrappi ja idänkaulustrappi, joista Suomessa tavattu yksilö kuuluu jälkimmäiseen. Eikö tämänkaltaisissa tapauksissa olisi järkevää säilyttää alkuperäinen nimi sillä lajilla johon Suomessa tavattu yksilö kuuluu, kuten on tehtykin muissa vastaavissa tapauksissa? Sitä

19 paitsi itäistä lajia pidettiin jo Melan ja von Wrightin & Palménin aikaan itsenäisenä lajina. Kirjallisuus Bruun, B. & A. Singer 1972: Euroopan Lintuopas, Maastokäsikirja. Suomeksi toimittaneet Juhani Lokki ja Kari Vepsäläinen. Weilin+Göös, Helsinki. Gensbøl, B, J., O. Christensen & P. Koskimies, 1998: Peippo ja Pulmunen, Suomen ja Pohjolan Lintuja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki, Juva. Häkkinen, Kaisa 2004: Linnun nimi. Kustannusosakeyhtiö Teos. Helsinki. Kivirikko, K. E., E. W. Suomalainen, T. H. Järvi, U. Saalas & H. Salovaara : Maapallon Eläimistö. WSOY. Porvoo. (Ensimmäinen painos ). Kivirikko, K. E. 1926, 1927: Suomen linnut I-II. WSOY. Porvoo. Kivirikko, K. E. 1940: Suomen selkärankaiset. Vertebrata Fennica. WSOY. Porvoo - Helsinki. Kivirikko, K. E. 1947, 1948: Suomen linnut I-II. Toinen painos. WSOY. Porvoo. Koskimies, P. 2005: Suomen Lintuopas. WSOY. Helsinki. Lehikoinen, E., R. Lemmetyinen, T. Vuorisalo & S. Kivistö, 2009: Suomen Lintutieteen Synty - Turun Akatemian Aika. Faros. Turku. Malmberg, A. J. 1972: Fauna Fennica. Suomen Eläimistö, Nuorisolle. G. W. Edlund. Helsinki. Mela, A. J. 1882: Suomen Luurankoiset eli luonnontieteellisen Suomen eläimistö. K. E. Holm. Helsinki. Mela, A. J. 1903: Kuikkalajimme (Colymbus). Luonnon Ystävä 7: Mela, A. J. & K. E. Kivirikko 1909: A. J. Melan Suomen luurankoiset - Vertebrata Fennica. Toinen kokonaan uudistettu painos, toimittanut K. E. Kivirikko. WSOY. Porvoo. Merikallio, E. 1922: Suomalaisia lintujen nimiä. Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran Julkaisuja, osa 2. n:o 1. (Annales Societatis Zoolog.-Botanicæ Fennicæ Vanamo, tom. 2. n:o 1.). Merikallio, E. 1924: Ehdotus suomalaiseksi linnunnimistöksi. Luonnon Ystävä 28:10-15, Merikallio, E. & K. E. Kivirikko, 1925: Suomen Lintujen uusi nimistö. Luonnon Ystävä 29: Nilsson, S. 1835: Skandinavisk Fauna, Foglarna. Andra bandet. Berlingska Boktryckeriet. Lund. Nylander, W. 1849: Finska foglars finska namn. Suomi 1848, Perrins, C.M. 1992: Otavan Lintutieto, Maailman Linnut. Englanninkielinen alkuteos 'The Ilustrated Encyclopaedia of Birds, The Definitive Guide to Birds of the World'. Suomeksi toimittanut Juhani Lokki. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Peterson, R. T., G. Mountfort, & P. A. D. Hollom 1962: Euroopan Linnut. Suomalaisen laitoksen toimittanut Jukka Koskimies. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Suomalainen, E. W. 1918: Jää- eli valkealokki tavattu Kokemäenjoen laaksossa. Luonnon Ystävä 22: Suomalainen. P. & P. Voipio, 1950: Suomen selkärankaiset - Vertebrata fennica. Luonnon

20 Tutkija 54. liite. Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 1999: Maailman lintujen suomenkieliset nimet. Svensson, L., K. Mullarney & D. Zetterström, 1999: Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Suomentaneet Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Svensson, L., K. Mullarney, K. ja D. Zetterström, 2010: Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Toinen, uudistettu laitos. Suomentaneet Hannu Jännes ja Pekka J. Nikander. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. von Wright, M., 1859: Finlands Foglar, hufvudsakligen till deras drägter. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik 5. von Wright, M. & J. A. Palmén, 1873: Finlands Foglar, hufvudsakligen till deras drägter. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 22. Väisänen, R. A., E. Lammi & P. Koskimies:1998: Muuttuva pesimälinnusto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. Väisänen, R. A., H. Högmander, H. Björklund, L. Hänninen, M. Lammin-Soila, J. Lokki, & V. Rauste, 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). BirdLife Suomi BirdLife Finland, Helsinki Verkkosivustoja Helsingin Yliopisto, Helda: Fauna&Flora: https://helda/helsinki.fi/handle/10138/14068 Malmberg 1872; Mela 1882; von Wright & Palmen 1873 (julkaisusarjan nimen perusteella); Merikallio 1922 (julkaisusarjan latinalaisen nimen perusteella); Luonnon Ystävän sataa vuotta uudempia vuosikertoja. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: aikakauslehdet: digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/secure/main.html Nylander (aikakauslehti Suomi); Luonnon Ystävän yli sata vuotta vanhat vuosikerrat. Google kirjat: books.google.fi von Wright 1859 (julkaisusarjan nimen perusteella); Nilsson, 1835

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Aleksi Lehikoinen, Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Tehtävä YM: päivitys vuoden 2015 aikana, lintutyöryhmä vastaa Vastaava myös nisäkkäille Aiemmin luettelo laadittiin

Lisätiedot

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki Arktinen keskus Rovaniemen kaupunkilintuatlas- projekti Rovaniemi 2012 1.Johdanto Luonnon tilan

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

RENGASTUSLUVAT alkaen

RENGASTUSLUVAT alkaen RENGASTUSLUVAT 1.1.2018 alkaen Y = YLEISLUPA Oikeuttaa rengastamaan: a) kaikkien lintulajien poikasia (ei hippiäisen pesäpoikasia, koska pesän tuhoutumisriski on suuri eikä räystäspääskyn pesäpoikasia,

Lisätiedot

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013

MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 MAAKA 2012-2013 Maakunnan kartoittaminen VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi 22.2.2013 ESITYKSEN TEEMAT MAAKAn motiivit ja siihen osallistuminen Mitä 2012 saatiin aikaan ja mitä jäi kesken Kuinka 2013

Lisätiedot

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.)

Rovaniemen pesimälinnusto. Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i t a 5 7 Rovaniemen pesimälinnusto Jukka Jokimäki ja Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) 2012 A r k t i s e n k e s k u k s e n t i e d o t t e i

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008

Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008 Korppoon Utössä tavatut lintulajit 15.3.2008 Harvinaisuuksia: Pikkujoutsen Lyhytnokkahanhi Lumihanhi Amerikantavi Punapäänarsku Kyhmyhaahka Pilkkaniska Teeri Viiriäinen Jääkuikka Pikku-uikku Kaulushaikara

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS

SUOMETSÄERÄMAA-LIFE PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS SUOMETSÄERÄMAA-LIFE 2002-2005-PROJEKTIALUEEN LINNUSTOSELVITYS Heikki Tuohimaa Johdanto Tutkimusalue jakaantuu kolmeen erilliseen osaan - Litokairaan, Olvassuohon ja Isotilansuohon, joita tässä raportissa

Lisätiedot

KYLY:n ekopinnakisa 2012 - loppuraportti

KYLY:n ekopinnakisa 2012 - loppuraportti KYLY:n ekopinnakisa 2012 - loppuraportti Pyöräretkillä tavarat kulkevat kätevästi pyörälaukuissa mukana. Kuva kirjoittajan kevään yhteishavainnointiretkestä 22.4.2012 Haminan Pappilansaarilta. Esa Partanen

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015

KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015 KALAJOEN KAUPUNGIN ASUIN-, LIIKE-, JA TEOLLISUUSTONTTIEN HINNOITTELU 2015 Kort- Rak.- Käyt- Pinta- ASUNTOTONTIT Pohjankylä Plassi Vuokrattu 3020 14(osa) AOI½ Alanko 16:249 1000 5,00 5 000 Vuokrattu 3026

Lisätiedot

TLY:n retki Örön saarelle

TLY:n retki Örön saarelle TLY:n retki Örön saarelle 3.-4.10. Maisema eteläkärjestä Bengtskärin majakalle päin Juhani & Paula Piekkala Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikain ensimmäisen retken legendaariselle Örön

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3. Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. JÄSENTIEDOTE 1/2010

TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. JÄSENTIEDOTE 1/2010 ~ 1 ~ TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. JÄSENTIEDOTE 1/2010 KEVÄTRETKI PUURIJÄRVELLE 24.4. TLY:n perinteisen kevätretken kohde on tänä vuonna Kokemäen Puurijärvi, joka on yksi Suomen parhaista ja monipuolisimmista

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan

Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan Pisavaaran luonnonpuiston pesimälinnustosta Pentti Rauhala Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla noin 7 km Kemijoesta länteen hallitsee maisemaa Pisavaara, jonka yhtenäinen metsäpatja muodostaa

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4.2011 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin aurinkoisessa säässä lauantaina 23.4.2011. Yhtään sellaista havainnointipaikkaa,

Lisätiedot

Puola Bialowieza, Biebrza ja Varsova - Tringa

Puola Bialowieza, Biebrza ja Varsova - Tringa Puola Bialowieza, Biebrza ja Varsova - Tringa 23.5.-28.5.2017 23.5. Helsinki - Varsova - Bialowieza Pitkä kylmä jakso Suomen säässä oli viime päivinä juuri hieman hellittänyt. Samainen kylmä oli koetellut

Lisätiedot

Tringan Örön retki

Tringan Örön retki Tringan Örön retki 15. 17.4.2016 Roland Vösa Ristisorsapari viihtyi Storvikenin rannoilla Ilkka Suominen Tringa järjesti kautta aikojen ensimmäisen retken Örön linnakesaarelle, Hiittisten saaristoon. Saari

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI

RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI RIIHIMÄEN LINNUSTOSELVITYS 2013 2014 LOPPURAPORTTI Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki PL 125, 11101 Riihimäki p. 019 758

Lisätiedot

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys

Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö. Linnustoselvitys Suunnittelualueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitys Yleiskaava-alueen linnustoselvityksen on laatinut Raimo Laurila Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta

Lisätiedot

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi MUUTTOLINTUSELVITYS 16X290895 8.8.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Vapo Oy SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 1 3 TULOKSET

Lisätiedot

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN TUTKIMUSRAPORTTI HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN MUUTTAVAN JA LEVÄHTÄVÄN LINNUSTON SEURANTA VUONNA 2011 Tekijät: Rauno Yrjölä, Jorma Vickholm SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 menetelmät... 4 3 Tulokset... 8 3.1

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26048 PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS PUDASJÄRVI SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 3 3 SUOJELUALUEET... 6 4 KASVILLISUUDEN

Lisätiedot

(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.

(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996. Rengastusta Pohjois-Karjalassa Jukka Matero (Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): 150-158, 1996.) Johdanto Rengastus on ollut

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

MERITUULI HUVILAT TOIMITUSSISÄLTÖ/ HINNASTO A KAUSI KÄYTTÖ 6.11.2014 ISOTOIMITUS

MERITUULI HUVILAT TOIMITUSSISÄLTÖ/ HINNASTO A KAUSI KÄYTTÖ 6.11.2014 ISOTOIMITUS MERITUULI HUVILAT TOIMITUSSISÄLTÖ/ HINNASTO A KAUSI KÄYTTÖ 6.11.2014 ISOTOIMITUS HIRSIRUNKO Seinähirret koneellisesti kuivattua mäntyä/ kuusta, höylä-, tai lamellihirttä, asennusvalmiina ja numeroituna

Lisätiedot

Pesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla

Pesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla Ilkka Sahi Pesimälinnuston levinneisyys Pirkanmaalla 2006-2013 Maakunnan kartoitusprojektin (MAAKAn) loppuraportti Sisällysluettelo Osa A Miksi pesimälinnuston kartoitus Pirkanmaalle?... 1 MAAKA-projekti

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014

TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014 TRINGAN RETKI LÄNSI-VIROON 25.-28.9.2014 Roland Vösa (opas) Aivar salme (kuljettaja) Pirjo Heikkinen Jaakko Sora Sinikka Mononen Anna-Maija Myllynen Tuija Karinkanta Tuire Kujala Esa Heinänen Tuula Kyllönen

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto 15.5.- 25.6.2014 Vesa Hyyryläinen/PaltamoPandion Kartoituksen tavoitteena oli toteuttaa Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeen YVA -menettelyn luontoselvitykseen

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT 1990-1996 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/1997 Kannen kuva: Naurulokkeja. Sami Timonen Painatus: Oulun kaupungin painatuskeskus - 1997 OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta

3 Tulokset. 3.1 Maalintujen linjalaskenta 3 Tulokset 3.1 Maalintujen linjalaskenta Kesän 2006 linjalaskentojen tulokset ovat taulukossa 5. Taulukossa lajin tiheys on pää- ja apusarkahavainnoista laskettu tiheys (Järvinen & Väisänen 1983). Dominanssi

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011

Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2011 Markus Lampinen & Pekka Alho Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Laskennat...

Lisätiedot

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden

Lisätiedot

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta 15.8. -15.10.2013 Vesa Hyyryläinen Tavoitteet Seurannan päätavoitteena oli kerätä aineistoa siitä, miten

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 19.4.2014 Marko Ruti EKLY:n kevätyhteishavainnointi vietettiin pääsiäisviikonlopun lauantaina 19.4.2014. Tällä kertaa havaintopaikat olivat

Lisätiedot

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista

Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista 1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO Juha Repo LUONTO-OSUUSKUNTA Tutkimusraportti 17 2006 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO VUOSINA 1997 98 JA 2006... 2 2.2.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Vesistöt 40. Ahtialanjärvi Pinta-ala: 158,4 ha Kylä: Ahtiala Omistaja: Yhteinen vesialue (osakaskunnat) Status: Natura 2000 -alue, Luonnonsuojelualue LSL, Lintujensuojelu ohjelman kohde, Arvokas luontokohde

Lisätiedot

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2015 Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 Petri Sola Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. 2 KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT APUS

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti

Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina

Lisätiedot

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012

Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren

Lisätiedot

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti 14.3.2014 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Anniina Kontiokorpi

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 VESISTÖT... 3 4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA... 4 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

Maalintujen kannanvaihtelut vuosina Varsinais-Suomessa. Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze. Johdanto ja menetelmät

Maalintujen kannanvaihtelut vuosina Varsinais-Suomessa. Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze. Johdanto ja menetelmät Maalintujen kannanvaihtelut vuosina 1990 2015 Varsinais-Suomessa Esa Lehikoinen, Esko Gustafsson, Kim Kuntze Johdanto ja menetelmät Linnustossa tapahtuvien muutosten seuranta onnistuu hyvin vain tutkijoiden

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012

HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012 HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2012 0 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT 3 3. TULOKSET 5 3.1. LEVÄHTÄVÄ LINNUSTO 5 3.2.

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

Karinkannanlahti (Pateniemessä)

Karinkannanlahti (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta ala (ha): 14234 Hallinnoll.alue: Kunta: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n) Vastuutaho: Alueen kuvaus: Uudenmaan ympäristökeskus Natura

Lisätiedot

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007 Tervetuloa Keuruun Riihoon! Tämä yli kymmenen kilometrin mittainen, pohjois-eteläsuuntainen peltojono Rimmin- ja Ristajoen laaksossa muodostaa monipuolisen ja linturikkaan mosaiikin: notkossa kiemurtelevan

Lisätiedot

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto

Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Suurhiekan YVA -hankkeen vaikutuspiirin linnusto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hallussa olevien linnustotietojen luovutus WPD Finland Oy:lle Sami Timonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 26.3.2008

Lisätiedot

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä

Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

MaTaPuPu Birding Society. Yhteenveto vuoden 2005 havainnoista Koillis-Helsingissä

MaTaPuPu Birding Society. Yhteenveto vuoden 2005 havainnoista Koillis-Helsingissä MaTaPuPu Birding Society Yhteenveto vuoden 2005 havainnoista Koillis-Helsingissä Vuonna 2005 toteutettiin MBS Open 15. kerran, ja nyt yhdentoista kisaajan voimin. Vuoden aikana havaittiin kisassa yhteensä

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta

Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta 1(11) 17.8.2012 Paraisten Ånsörenin saunarakennushanketta koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta Aapo Ahola & Pertti Koskimies 1. Johdanto Tämä Natura-arvioinnin tarveharkinta koskee Paraisissa Nauvon

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto

LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto LAPIN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMIALUEEN LINTUTORNIT koonnut: Pirkka Aalto 1. ENONTEKIÖ, PIPPOVUOMA Saapumisohje: Torni sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella. Auto jätetään Ketomellaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 20.4.2013 Marko Ruti EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 20.4.2013. Havaintopaikkoja oli neljä, joka on 100

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen Luontotehtäviä koululaisille 1 Kysymyslomakkeet vastauksineen Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 OHJEITA OPETTAJALLE BIOLOGISESSA MUSEOSSA TAPAHTUVAA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ VARTEN 1. Jaa opetusryhmä

Lisätiedot

Turkki 18. - 28.5.2000. Juha Piipponen, Jukka Ihanus, Kari Haataja, Hannu Palojärvi 18.5.

Turkki 18. - 28.5.2000. Juha Piipponen, Jukka Ihanus, Kari Haataja, Hannu Palojärvi 18.5. Turkki 18. - 28.5.2000 Juha Piipponen, Jukka Ihanus, Kari Haataja, Hannu Palojärvi 18.5. KHa lähti ajamaan Istanbulista töiden jälkeen klo 16 kohti Ankaraa ja ensimmäisenä kohteena oli 70km Ankaran pohjoispuolella

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-, LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnusto- ja luontotyyppiselvitys Päivämäärä 15.6.2015 Viite 1510011224 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON PESI- MÄLINNUSTO-,

Lisätiedot