A. Työssäoppimispaikkojen pedagogisten järjestelyjen kehittäminen
|
|
- Mauno Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LOPPURAPORTTI Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt (TOP4) A. Työssäoppimispaikkojen pedagogisten järjestelyjen kehittäminen Seuraavia asiakokonaisuuksia kehitettiin liittyen työssäoppimispaikkojen pedagogiseen kehittämiseen: 1. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa ja ammattiosaamisen näytöissä Uuden Kotityö- ja puhdistuspalvelut perustutkinnon; kodinhuoltaja (entinen kotitalousyrittäjä) työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä mallinnettiin erityisopiskelijoille ohjaussysteemiä ja muita huomioon otettavia asioita työssäoppimisen toteuttamisessa. Samalla työelämän edustajat olivat tiiviisti mukana opetussuunnitelman laadinnassa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimisen järjestämisessä otetaan huomioon Koulutuskeskus Salpauksen erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Erityisopiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on määritelty opiskelijan kaikissa opintojen vaiheissa tarvitsema tuki, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen edellyttämä lisäopetus ja ohjaus. Työssäoppiminen tuo erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskeluun myös monia mahdollisuuksia, joita oppilaitosympäristössä ei ole mahdollista toteuttaa. Opiskelu todellisessa työtilanteessa on monille erityisopiskelijalle omin tapa oppia. Työssäoppiminen tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa opinnot yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa työssäoppimisen määrää voidaan kasvattaa niin, että huomattava osa opinnoista suoritetaan työpaikalla. Tätä mahdollisuus motivoi erityisesti niitä opiskelijoita, joiden on vaikea sopeutua oppilaitoksessa opiskeluun. Laaja työssäoppiminen voi johtaa myös työllistymiseen työssäoppimispaikkaan tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ennakointi ja hyvä etukäteissuunnittelu auttavat opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan suoriutumista työssäoppimisjaksolla ennakoidaan ja se otetaan huomioon jo työssäoppimispaikan valinnassa. Myös erilaiset työpajat voivat tarjota opiskelijalle soveltuvan työssäoppimispaikan. Mikäli arvioidaan opiskelijan tarvitsevan tavallista enemmän ohjausta työssäoppimisessa, määritellään siihen resurssi ennen työssäoppimisjakson alkua. Koulutusalan työsspäoopimisen ja aos-näyttöjen erilaiset tukitoimet olisi tärkeää kirjata vuosittain laadittavaan koulutusalan toimialakohtaiseen erityisopetuksen suunnitelmaan, suunnitelmaa käytetään mm. uusien opettajien perehdyttämisessä. Myös oppilaitoksen moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli opiskelijan oppimisen tukemisessa ja onnistuneiden työssäoppimisjaksojen toteutuksessa. Hyvää ohjaussuhdetta työssäoppimisjakson aikana tukevat: yhteinen käsitys työssäoppimisen tavoitteista oikea-aikainen ohjaus ja tarvittava tuki, mielekkäät työtehtävät ja riittävä vaihtelevuus opiskelijalle tarvittaessa henkilökohtaiset tavoitteet (kirjataan Hojksiin) johdettuna opetussuunnitelman tavoitteista kiireettömyys; aikaa työssäoppijalle säännölliset tapaamiset esim. kahvihetki tai viikkopalaveri. - opiskelijan motivointi ja kannustaminen - palautteen saaminen ja antaminen sekä taito herkistyä kuuntelemaan ja kuulemaan nuoren puhetta. - palaute realistista ja kannustavaa, opiskelijan itsearviointi osaksi palautekeskustelua. - luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen luominen. työtehtävien vaikeusasteen lisääminen opiskelijan taitojen karttuessa ja itsenäisyyden lisääminen koko työyhteisön tuki, kaikkien pitää olla sitoutuneita ohjaamaan opiskelijaa. Myös oppilaitoksen moniammatillinen yhteistyöverkosto käytettävissä ohjauksen tukena. Hojks, Hops ja Tops työkaluja onnistuneen työssäoppimisjakson suunnitteluun ja toteutukseen Opiskelijan vahvuudet, tuen ja ohjauksen tarve sekä tarvittava työnjako arvioidaan HOJKS-palaverissa ja kirjataan HOJKS- toteutussuunnitelmaan. HOJKS tulee päivittää aina tarpeen mukaan, ja päivityksestä vastaa ryhmänohjaaja.
2 2 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan HOJKS- asiakirjaan sisällytetään kaikille opiskelijoille laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS. Siinä näkyvät hyväksi luetut opinnot, valinnaiset opinnot, työssäoppimisen suunnitelma eli TOPS, erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan opintojen kulkua koskevat asiat. HOPS:n tehtävänä on tukea opiskelijan itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPS:ssa on tutkinnon tavoitteet, ajoitus, opintojen suorittaminen ja suoritustavat sekä arviointi. HOJKSiin tulee merkitä työssäoppimisen ohjaus ja tuki ennen työssäoppimisen aloittamista. Mikäli opiskelijalle laaditaan työssäoppimisjaksolle omat tavoitteet, tulee ne kirjata HOJKSin liitteeksi. Myös vaihtoehtoisten osaamisen näyttötavat tulisi kirjata HOJKSiin. HOJKS sisältää myös ammattiosaamisen näyttöä koskevan suunnitelman sekä siirtymäsuunnitelman opinnoista työelämään. Ne muotoutuvat opintojen edetessä ja muodostavat eräänlaisen portfolion, jonka avulla opiskelijan kehittymistä ja kasvua on mahdollista seurata. Työssäoppimispaikan hankinta opettaja apuna työssäoppimispaikan hankinnassa tai opettaja etsii paikan, huomioitava opiskelijan Hojks, työpaikan on oltava opiskelijan taitoihin soveltuva (ei liian vaativa eikä helppo) opettaja kertoo työpaikalle etukäteen opiskelijan ammattityöhön liittyvistä taidoista ja rajoitteista opiskelija käy yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikassa: tutustuminen työpaikkaan ja henkilöstöön, työssäoppimisen sopimuksen läpikäyminen ja allekirjoittaminen. Käydään läpi opiskelijan erityistarpeet (Hojksissa opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja antavat tiedonsiirtoluvan opiskelun järjestämistä koskevissa asioissa, opiskelija kertoo itse, mitkä asiat ovat hänelle vaikeita, opettaja johdattelee tarvittaessa, joistakin sairauksista kerrottava aina!, ks. myös Erityisopetuksen suunnitelma luku 2.5 Salassapito). Kartoitetaan työturvallisuuteen liittyvät asiat ko. työpaikassa. opiskelija laatii itse tai opettajan avustamana (opettajan tuki jännittäjille ja hermoilijoille) henkilökohtaiset tavoitteensa, jotka jaetaan opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle Erityisopiskelija työssäoppimispaikassa ja näytöissä työtehtäviin perehdytys: vähän kerrallaan, konkreettisesti, selkokielellä, käytännön asiat (työajat ja tauot, sosiaalitilat, ruokailu) varmista, että opiskelija on ymmärtänyt annetut ohjeet, anna opiskelijalle mahdollisuus kysyä ja tarkistaa, että ymmärsikö hän oikein ohjaaja on aluksi paljon käytettävissä, tekee työtä opiskelijan parina positiivinen, kannustava, rehellinen, konkreettinen palaute. Opiskelijalle on tärkeätä saada tietoa siitä, missä hän on onnistunut. Yhtä tärkeätä on saada tietoa siitä, mikä ei suju tavoitteiden mukaisesti. Palaute ei saisi olla pelkkää positiivista hymistelyä, vaan rehellistä ja suoraa. anna mahdollisuus toistaa työtä riittävästi (selkeä työalue, selkeät tehtävät) kiinnitä huomiota työympäristöön. Luo mahdollisimman rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri. Opiskelijan kannalta on tärkeätä työn ja työpaikan sääntöjen selkeys ja rutiinit. Auta opiskelijaa huomaamaan onnistumisia työssään. kun opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön työssäoppimispaikassa, huolehdi siitä, että hän on saanut riittävästi harjaannusta näytön työtehtävissä. Opiskelijalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta tai lisäohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöä. anna ohjeet näyttöihin selkeästi. Näyttö tulisi aina toteuttaa aidossa työympäristössä. Näyttötilanteeseen tulisi luoda rento ilmapiiri esim. keskustelemalla, jos se on työtehtävän kannalta mahdollista. Ammattiosaamisen näyttö on oppimistilanne, jossa opiskelija voi kysellä ja häntä voi neuvoa näytön aikana. vuorovaikutuksen edistämiseksi arvosta opiskelijaa anna opiskelijalle huomiota ja kannusta häntä osoita luottamusta opiskelijaa kohtaan anna opiskelijalle myönteistä palautetta huomioi opiskelijan erityistarpeet käsittele eteen tulevat ongelmat ja ristiriidat
3 3 Työssäoppimisjakson jälkeen pyydä opiskelijalta ja työpaikkaohjaajalta palautetta työssäoppimisjaksosta jakson jälkeen palautekeskusteluna tai lomakkeella. Kokemusten läpikäymiseen ja palautteen antamiseen on oltava riittävästi aikaa yksilönä ja ryhmässä. Työssäoppijan kokemuksia käydään läpi ryhmässä, jotta muutkin voivat oppia yksittäisen opiskelijan kokemuksista. Henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa tulisi huomioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittymiskohteita avoimesti ja rehellisesti. Työssäoppimisjaksolla opittua tulisi huomioida opiskelijan itsetunnon kehittymiseksi. varmista, että Hopsissa ja Hojksissa olevat toimenpiteet on toteutettu. Kirjaa Hopsiin ja Hojksiin työssäoppimisen toteutuminen ja tuleviin työssäoppimisjaksoihin liittyvät asiat. 2. Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa (Yhteiset palvelut ja Tuoterengas) Yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen työssäoppimispaikat olivat vähentyneet joillakin aloilla ja sen vuoksi OPH:n taholtakin kehotettiin siivoamaan omat nurkat. Siksi tämän projektin yhtenä tavoitteena oli kartoittaa konsernin Yhteisten palveluiden ja Tuoterenkaan työssäoppimispaikat. Tuoterengas Työssäoppimispaikat ja niiden sopivuus ammattiosaamisen näyttöihin Yhteenveto Tuoterenkaan työssäoppimispaikoista: (Liite3: TOP-paikat Tuoterengas) Työssäoppimispaikkoja Tuoterenkaassa on monelle eri alalle; kultasepänalan, autoalan(pienkonekorjaus), metallialan, verhoilualan, logistiikan, sähköalan, elektroniikka-alan, liiketalouden, ympäristöalan, vaatetusalan, puualan, sosiaali- ja terveysalan sekä viestintä- ja markkinointialan opiskelijoille. Lisäksi paikkoja on työelämään tutustuville. Työssäoppimispaikkoja on viidellä eri paikkakunnalla; Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala sekä Orimattila Työssäoppimisajankohta on kaikissa toimipisteissä koko vuosi- mikä antaa enemmän mahdollisuuksia työssäoppimisjaksojen toteuttamiseen Työssäoppimispaikat sopivat sekä erityistä tukea tarvitseville, kuin muillekin työssäoppimisjaksoaan suorittaville - riippuen työtehtävästä. Työpaikkaohjaajakoulutus Tuoterenkaan henkilöstölle Koulutukseen osallistui koko Tuoterenkaan valmennus- ja tukipalveluiden henkilöstö yhteensä 56 henkilöä. Työpaikkaohjaajakoulutuksen (2 ov) sisällöt ja painopiste räätälöitiin Tuoterenkaan henkilöstön olemassa oleva ohjausosaaminen huomioiden. Tuoterenkaalla on tehty ohjaustyötä eri kohderyhmille jo vuosia ja tämän koulutuksen tavoitteena olikin tarkentaa käytäntöjä ja päivittää ohjaustaitoja vastaamaan tämän päivän haasteita, erityisesti valmiuksiin vastata uusien opetussuunnitelmien mukaisiin työtehtävien ja ammattiosaamisen näyttöihin toteuttamiseen yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Koulutuksen hyviä käytäntöjä 1. Tuoterenkaan perehdyttämisohjeistus hiottiin koulutuksen aikana vastaamaan erilaisten ohjattavien tarpeita. Hyvin pitkälle mietitty perehdyttämisohjeistus voisi toimia missä tahansa organisaatiossa. 2. Työturvallisuusohjeistukset ja konekohtaiset ohjeet: Tuoterenkaalla on yleiset työturvallisuusohjeet työtiloihin ja konekohtaiset ohjeet esim. puualan koneet, kirjansitomo jne.. Turvallisuusohjeiden käyttöä missä tahansa työsalissa/ organisaatiossa. 3. Työssäoppimisen prosessikartta Tuoterenkaalla tapahtuvasta työssäoppimisesta. Prosessikartan avulla jokaisella on tieto mitä, milloin ja kenen toimesta työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä tehdään. 4. Kirjattiin ylös työssäoppimisen tämänhetkiset ongelmat ja kehittämistarpeet voidaan kehittää toimintaa ja työpaikkaohjaajan toimintaympäristöä.
4 4 5. Tärkeä osuus koulutusta oli oman työyhteisön, Tuoterenkaan toimintatapojen yhtenäistäminen ja eri ammattiryhmien kouluttautuminen samanaikaisesti jotta kaikilla on yhteinen käsitys siitä mitä työssäoppimisen ohjaus meidän työyhteisössä tarkoittaa. 6. Toimipisteet tekivät oman yksikön kehittämistyötä oppimistehtävien avulla. Vertaistuen saanti ja verkostoituminen koulutuksen aikana toteutui hyvin. 7. Organisaation olemassa olevan osaamisen hyödyntämismahdollisuuden tunnetaan ja osataan hyödyntää talon sisällä olevaa erityisosaamista. Yhteiset palvelut Työssäoppimispaikat ja niiden sopivuus ammattiosaamisen näyttöihin Yhteenveto Yhteisten palveluiden työssäoppimispaikoista: (Liite4: TOP-paikat/ Yhteiset palvelut) Kyselyyn vastasi 8 eri yksikköä: talouspalvelut, tieto- ja kirjastopalvelut, viestintä- ja markkinointipalvelut, ravintolapalvelut, henkilöstöpalvelut, rehtorin toimisto, tietohallintopalvelut, kiinteistöpalvelut -siivous sekä huolto. Ravintolapalveluissa on kaikilla työpaikkaohjaajakoulutus, mutta muissa yksiköissä vain harvoilla. Tällä hetkellä koulutuksen tarve on noin 20:llä henkilöllä. B. Työssäoppimisen laadunvarmistuksen ja jatkuvan laadun parantamisen menettelyjen kehittäminen Eri tahojen palautetietoa hyödynnettiin tavoitteena toiminnan paraneminen ja yhdenmukaistuminen. Winhasta reaaliaikaiseentietovarastoon siirretyt AOS-näyttöihin liittyvät tiedot /2009 kerättiin tutkinnoittain (Näyttöpaikka, työpaikan edustaja mukana näytöissä, hylätyt ja mukautetusti suoritetut näytöt) ja tilastot käsiteltiin ja analysoitiin yhteisillä foorumeilla sekä koulutusaloilla. Sama toistettiin syksyllä 2010 (Tilastoja AOS-näytöistä ajalta 8/ /2010) ja tehtiin vertailuja, onko kehitystä tapahtunut, esimerkiksi työelämässä toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä. Ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmennus (työssäoppimispaikan sopivuus/vastaavuus)- esite laadittiin ja käytettiin mm.erilaisissa koulutustilaisuuksissa (Liite 5) C. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työturvallisuus sekä riskien arviointi Valmisteltu työssäoppimisen työturvallisuusaineisto ja tehdyt selvitykset. Työssäoppimisen turvallisuus esitysaineisto (TOP_4_tyossaoppimisen_turvallisuus_ )(Liite 6) Hankkeessa valmisteltiin PowerPoint esitysaineisto, jonka aiheena on työssäoppimisen työturvallisuuden varmistaminen. Aineisto on tarkoitettu ensi sijassa ohjaavien opettajien tuki- ja valmennusmateriaaliksi. Sen avulla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o miksi on tärkeää varmistaa työssäoppimisen turvallisuus? o mitä hyötyä turvallisuuden varmistamisesta on eri osapuolille? o mitkä ovat eri osapuolten vastuut? o miten turvallisuuden varmistaminen tapahtuu käytännössä? Työssäoppimisen turvallisuuden varmistaminen ja sopimus työssäoppimisesta. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on varmistaa, että työssäoppimispaikka on turvallinen opiskelijalle. Hankkeen aikana oltiin yhteydessä Työsuojelupiirin. Sen edustajalta saatiin tieto, että koulutuksen järjestäjältä ei voida edellyttää työturvallisuuskartoituksen tekemistä työssäoppimispaikassa. Turvallisuuskartoituksen tekeminen on työnantajan tehtävä. Oppilaitoksen tulee kuitenkin varmistaa, että työssäoppimispaikka on riittävällä tavalla selvittänyt työn vaaratekijät niiltä osin, kuin ne koskevat työssäoppijan työskentelyä. Koulutuskeskus Salpauksessa käytössä ollut työssäoppimisen sopimuskaavake(liite2.)tarkistettiin ja siihen tehtiin lisäys, jossa työssäoppimispaikka ilmoittaa, onko
5 5 vaarojenarviointi tehty. Mikäli arvointia ei ole tehty, työssäoppimista koskevat vaaratekijät kirjataan työssäoppimissopimukseen ja vastuu työssäoppijan turvallisuudesta on työnantajalla. Asiaa käsiteltiin Nuorten koulutuksen pedagogisen kehittämisryhmän (NUKE) palaverissa Perehdyttämiskaavake Työssäoppimispaikan tulee perehdyttää työssäoppija riippumatta siitä, millaista turvallisuus- tai ammatillista koulutusta hän on aikaisemmin saanut. Hankkeessa tehtiin perehdyttämislomake, jota voi käyttää perehdyttämisen muistilistana, jos työssäoppimispaikalla ei vielä sellaista ole tai omien lomakkeiden lisäksi. Täytetty ja perehdytettävän sekä perehdyttäjän allekirjoituksilla varustettu lomake toimii todistuksena työssäoppijalle annetusta perehdytyksestä.(liite 7) Työssäoppimispaikan työturvallisuuskartoituslomake Hankkeessa tehtiin yleiskäyttöön sopiva työturvallisuuskartoituslomake työssäoppimispaikkojen käyttöön. Lomakkeen lähtökohtana käytettiin aikaisemmissa hankkeissa tehtyjä eri aloille tehtyjä perehdyttämislomakkeita. Lomake toimii muistilistana sekä pöytäkirjana työturvallisuuden kartoituksessa. Lomaketta käytetään työpaikkaohjaajien koulutusmateriaalina ja sen avulla työssäoppimispaikka voi tehdä turvallisuuskartoituksen.(liite 8) D. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista tukevien opetusja ohjausmenetelmien kehittäminen 1 Top4-projektin opetusteknologiaryhmä - asiantuntijaopettajat kehittäjinä Top4-projektin opetusteknologiaryhmän tavoitteena oli koota, edelleen kehittää ja mallintaa työssäoppimisen ohjauksen hyviä käytäntöjä. Tärkeänä pidettiin tehdä kehittämisyhteistyötä asiantuntijoiden, eli opettajien ja heidän kauttaan myös opetuksen ja opiskelijoiden, kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin ns. asiantuntijaopettajien työryhmä eri koulutusalojen ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen opettajista (9). Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa välisenä aikana. Tapaamisten sisältöä dokumentoitiin konsernin sisäiseen (Salpaus Lamk) wikiin sivuille Top4-projekti (AD:lla). 1.1 Yhteisen ymmärryksen luominen työssäoppimisesta / työssä oppimisesta Projektin alussa, asiantuntijaopettajien tapaamisessa tutustuttiin Salpauksen aiemmassa hankkeessa 2004 tehtyyn Ammatillisen kasvun kansio, joka on työssäoppimisen eri vaiheita tukeva, netissä avoimesti saatavilla oleva, verkkokurssiaineisto. Aineisto on tehty erityistä tukea ja ohjausta työssäoppimiseen tarvitseville opiskelijoille, joten se on suunniteltu yksittäisen opiskelijan ohjausympäristöksi, ei vertaisoppimiseen tai koko ryhmän ohjaukseen tarkoitettu. Aineistolla haettiin yhteistä ymmärrystä työssäoppimisen keskeisistä kohdista erityisesti ohjauksen kannalta. Tapaamisessa tehdystä ryhmätyöskentelystä koottiin esitys Top4 - Verkko-ohjauksen kehittäminen (Google Docs). 2 Verkko-oppimisalusta Moodlen hyödyntäminen - tilannekartoitus Osa Salpauksen opettajista hyödyntää verkko-oppimisalustaa työssäoppimisen ohjauksessa. Projektin alussa kartoitettiin ja arvioitiin opettajien tekemiä työssäoppimiseen liittyviä verkkokursseja (n=35). Kurssit löytyivät hakusanoilla työssäoppiminen-/työssä oppiminen. Tarkastellut kurssit olivat eri koulutusaloilta, sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen opettajien tekemiä ja omassa opetuksessaan ja työssäoppimisen/työssä oppimisen ohjauksessa hyödyntämiä. Kaikilta kursseilta löytyi aiheeseen liittyviä web-linkkejä ja lomakkeita. Kaikilla kursseilla oli ns. yleinen keskustelualue esim. kysymyksille ja kuulumisille. Suurin ero kursseilla oli oppimispäiväkirjan/raportin kirjoittamiskäytännöissä. Osassa verkkokursseista opiskelijat palauttivat kurssille henkilökohtaiset oppimispäiväkirjansa vain opettajan luettavaksi, osassa oppimispäiväkirjaa taas kirjoitettiin keskustelualueelle koko opiskelijaryhmän luettavaksi ja joskus opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta kirjoittaa oppimispäiväkirjaansa julkiseen blogiin. Projektissa mukana olevat opettajat pitivät moodle verkko-oppimisalustaa pääsääntöisesti hyvänä materiaalien - kuten linkkien, lomakkeiden, oppimistehtävien ja ohjeiden - koontipaikkana. Oppimisalustaa
6 6 pidettiin hyvänä paikkana koota kaikki tarvittava ja tehdä näkyväksi työssäoppimisen kokonaisuus. Moni opettajista käyttikin moodle oppimisalustaa testaamansa uuden sosiaalisen median työvälineen rinnalla. Salpauksen Elsa moodle on opiskelijoiden käytössä vain opintojen ajan ja sulkeutuu heti tunnusten voimassaolon päätyttyä. Yksi opettajista pitää tätä ongelmana ja aikookin jatkossa siirtää aineistot ja oppimistehtävät avoimeen blogiin. 2.1 Työssäoppimisen verkkokurssi -esimerkkipohjan rakentaminen Moodle verkko-oppimisalustaa käyttäneiden opettajien kuvaukset: Yksi tarkastelluista verkkokursseista (työssäoppiminen-/työssä oppiminen n=35) valittiin lähtökohdaksi kaikille opettajille yhteisen työssäoppimisen kurssipohjalle. Valinnan perusteita olivat työssäoppimisen keskeinen sisältö, selkeys ja visuaalisuus. Hyvänä pidettiin myös yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimisen mahdollisuutta. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettiin viikottain oppimisalustan kurssikohtaiselle keskustelualueelle. Keskustelu alkoi työssäoppimispaikan kuvauksella ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisella. Viikottain jokainen kävi kuvaamassa fiiliksiään ja työtehtäviään. Lopuksi koululla vastattiin opettajan laatimiin, itsearviointiin johdattaviin kysymyksiin. Oppimisen reflektoinnin lisäksi laadittiin myös uusia tavoitteita opiskelulle. Kurssin tekijä muokkasi kurssia yleispätevämmäksi, kaikkien alojen opettajille soveltuvaksi Top4-projektin aikana. Opettaja näki tärkeänä lisätä yhteisöllisyyttä ja vertaisoppimista edelleen esim. edellyttämällä opiskelijoiden keskinäistä kommentointia keskusteluissa. 3 Sosiaalisen median kokeilut Top4-projektissa Jokainen asiantuntijaryhmän opettajista otti opetuksessaan kokeiltavaksi yhden tai useamman sosiaalisen median työvälineen. Osalle opettajista valittu työväline oli jo jonkin verran ennestään tuttu, osalle se oli opetuskäytössä ensimmäistä kertaa. Uuteen työvälineeseen perehtyminen vaatii aikaa niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. Jotta eri työvälineitä voitaisiin ottaa käyttöön, sujuvasti aina tilanteen ja tarpeen mukaan, on opettajille välttämätöntä antaa perustiedot ja taidot sosiaalisen median työvälineistä. Vasta kun oppilaitoksessa on yhtenäinen työvälinevalikoima ja riittävä perusosaaminen, on yksittäisillä opettajilla aikaa ja resurssia ottaa sosiaalisen median työvälineitä opetukseensa. Jos väline on uusi opettajalle, ja (opetuskäytössä) myös opiskelijoille, alkuperehdytys voi viedä liikaa aikaa varsinaiselta substanssin opetukselta. Sosiaalisen median välineitä ja palveluita voidaan käyttää tietokoneen ja nettiselaimen kautta mutta lisäarvoa ja uusia mahdollisuuksia, erityisesti ohjaukseen, saadaan käytettäessä mobiililaitteita, erityisesti älypuhelimia. Jos sosiaalisen median välineitä halutaan käyttää opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa laajamittaisesti, olisi opettajille hankittava älypuhelimet sen mahdollistamiseksi. Top4- projektissa mukana olleista opettajista osa käytti sosiaalista mediaa älypuhelimellaan; puhelimet olivat kaikilla henkilökohtaisia ja omia. 3.1 Facebook - verkkoyhteisö työssäoppimisen / työssä oppimisen ohjauksen tukena Facebookia käyttäneiden opettajien kuvaukset (pdf): Sosiaalisen median välineistä suosituimmaksi osoittautui Facebook. Yhdeksästä opettajasta kuusi otti sen jollain tapaa opetukseensa projektin aikana. Useimmat perustivat opiskelijaryhmälleen oman suljetun Facebook-ryhmän. Ryhmän jäsenyys mahdollistaa pääsyn tietylle suljetulle sivustolle ja yhteydenpidon ilman Facebook- ystävyyssuhdetta. Avoin Facebook -sivu taas osoittautui ehkä liian julkiseksi paikaksi osallistua keskusteluun. Opiskelijoiden asenne sosiaalisen median välineiden käyttöä kohtaan vaihteli paljon. Jos ja kun Facebookin käyttö oli hyväksytty opiskelijoiden taholta ja kun sitä vielä käytettiin suljettuna ryhmänä, se osoittautui nopeaksi ja hyväksi tiedottamisen ja yhteydenpidon välineeksi. Facebook -ryhmä toimi onnistuneesti paitsi vapaamuotoisemman keskustelun myös opettajan ohjaaman työssäoppimiseen liittyvän teemakeskustelun paikkana. On todettava, että kaikki aikuisopiskelijat eivät halunneet ottaa Facebookia käyttöön. Projektissa haluttiin testata eri työvälineitä, ei pakottaa niiden käyttöön, joten opiskelijat saivat niin halutessaan keskustella tutulla verkko-oppimisalustalla Facebook -ryhmässä keskustelun sijaan. Työpaikkaohjaajia ei aikeista, ja yrityksistä, huolimatta vielä saatu osallistumaan mihinkään käytetyistä ympäristöistä, ei Elsa moodleen eikä Facebookiin. Kiinnostusta ainakin yhden opettajan mukaan heillä osallistumiseen periaatteessa olisi. 3.2 Twitter - mikroblogi työssäoppimisen / työssä oppimisen ohjauksen tukena
7 7 Twitteriä käyttäneiden opettajien kuvaukset: Kaksi ammatillisen aikuiskoulutuksen - kieli- kulttuuri- ja maahanmuuttajakoulutuksen - opettajista ovat jo ennemmin käyttäneet opetuksessaan useita opetusteknologian työvälineitä. He lähtivät nyt edelleen kehittämään Twitterin opetus- ja ohjauskäyttöä. Kumpikin Twitteriä testanneista on maahanmuuttajien suomenkielen opettaja. Kieli osoittautui yhdeksi Twitterin "ongelmista", palvelun kielenä on englanti. Opiskelijat taas ovat monista eri maista ja heidän ainoa yhteinen kielensä on suomi. Englantia he eivät välttämättä osaa paljon tai lainkaan. Twitter on periaatteessa yksinkertainen sosiaalisen median palvelu, mutta se taipuu hyvin moneen ja samalla sen haltuunotto ja "ymmärtäminen" vaatii aikaa. Twitterin peruskäytön opettaminen opiskelijoille vei siis aikaa mutta sen jälkeen sitä käytettiin monin tavoin. Koska opettaja käyttää Twitteriä paljon myös vapaa-ajallaan, hän on luonut erillisen opettaja-roolin ja tilin Twitteriin. Opiskelijat seurasivat tiliä ja opettajan sinne laittamia erilaisia tiedotteita ja muistutuksia, myös oppimistehtäviä ja niihin tai muuhun ajankohtaiseen liittyviä linkkejä. Yksi onnistunut opetuskokemus oli esimerkiksi sellainen, jossa yksi opiskelija ei päässyt tunnille mutta halusi osallistua opetukseen etänä, sekä seuraamalla että kirjoittamalla Twitter-tweetteja opettajan ja muiden opiskelijoiden kesken oppimistehtäviin liittyen. 3.3 Skype - pikaviestin ja videopuhelin työssä oppimisen ohjauksen tukena Skype-pikaviestintä käyttäneen opettajan kuvaus: Yksi ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista lähti edelleen kehittämään Skype pikaviestimen ja videopuhelimen käyttöä ja ennen kaikkea etsimään tapoja sen hyödyntämiseen opetuksessa. Opettaja pitää Skypen ehdottomana etuna yhteyden oton helppoutta ja nopeutta, ohjauksen oikeaaikaisuutta. Opettaja oli sopinut opiskelijoiden kanssa tietyt päivystysajat mutta sen lisäksi opiskelijoiden oli helppoa ottaa Skype-puhelu aina kun he näkivät, että opettajan Skype-tilin aktivoituneena, eli hänen oli mahdollista vastata kysymyksiin. 3.4 Wordpress.com - blogi opintojakson kokoajana Wordpress.com- blogia käyttäneen opettajan kuvaus: Yksi ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajista lähti edelleen kehittämään, hänelle ennestäänkin tutun, blogialustan hyödyntämistä opetuksessa. Opettaja pitää julkisen blogin etuna sitä, että se on avoin ja opiskelijan käytettävissä myös varsinaisen opiskelun jälkeen; tunnuksia ei tarvita. Blogi kokoaa kaiken, materiaalit, oppimistehtävät, ajankohtaiset uutiset ja linkit, siitä saa myös visuaalisesti näyttävän kokonaisuuden. Huonona puolena opettaja pitää julkisessa blogissa sitä, että opiskelijoilla on korkea kynnys osallistua keskusteluun kommentoimalla blogiartikkeleita, esim. esittää kysymyksiä. Opettaja toteaakin, että opetuksessa onkin hyvä käyttää muutamaa eri välinettä ja ympäristöä rinnakkain.
Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotErityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotOpiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana
Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotLUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä
Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotOnnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä
Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele
LisätiedotNUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotTEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä
TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla
LisätiedotTYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA
1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOnnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä
Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 22.4.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Minna-Liisa Myllylä, suunnittelija, OSAO minna-liisa.myllyla@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena ryhmälle:
LisätiedotYleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation
Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotMILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?
MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotKoulutuskeskus Salpaus
Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotErityinen tuki-webinaari
Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?
LisätiedotTyössäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011
Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden
LisätiedotOpetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI: TIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Millaista tietoa arviointijärjestelmä tuottaa oppimistuloksia logistiikan, sosiaali- ja terveysalan, kone- ja metallialan sekä hotelli-
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotAMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA
0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
Lisätiedotterveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja
Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotMaahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen
Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-
LisätiedotOsahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...
1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotEVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN
EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotErilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa
Erilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa 30.8.2017 Kirsi Ek Projektipäällikkö, Noheva ESR Kiipulan ammattiopisto 2 Noheva ESR Noheva hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle.
LisätiedotLAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN
LisätiedotSOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA
SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median
LisätiedotPedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas
Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen työssäoppijan opas
Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotVASTUUTA Varmistetun siirtymän mallin kehittäminen
VASTUUTA 2020 Varmistetun siirtymän mallin kehittäminen Varmistettu siirto uudelle opintoalalle! Vastuuhenkilö: Uusi ryhmänohjaaja/ Opinto-ohjaaja / Opinto-ohjaaja / Siirtymän toteutus Siirtymäpalaveri,
LisätiedotAMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...
LisätiedotTyöelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa
Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa
LisätiedotMOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)
MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen
LisätiedotOPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013
OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE
LisätiedotLaadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus
Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Sisältö Erityistä tukea tarvitseva
LisätiedotOpiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä
Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA
1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
LisätiedotVAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.
VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan
LisätiedotLaajennettu työssäoppiminen
Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
Lisätiedot