Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Yleiskaavan kudelmien tavoitteet, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Ritva Helminen-Halkola, puh Heidi Ahlgren, puh Laura Malm-Grönroos, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Pihla Sillanpää, puh Sanna Jaatinen, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja viherkudelman tavoitteet maankäytön suunnittelun tueksi, 1.1 Espoossa varaudutaan ja luodaan edellytykset väestön kasvuun sekä mahdollistetaan vähintään asukkaan väestömäärä vuonna Kasvu suunnataan pääasiassa joukkoliikenneyhteyksien kasvu- ja kehityskäytäville sekä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. Keskusten ja niiden välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämisellä edistetään Espoon verkostomaisen kaupunkirakenteen kehitystä. Asuinalueita kehitetään paikalliset lähtökohdat ja vahvuudet huomioiden luoden vaihtelevia ja omaleimaisia asumismahdollisuuksia, 1.2 luodaan edellytykset vähintään työpaikkaan vuonna 2050 varmistamalla työpaikka-alueiden riittävyys monipuolisesti. Elinkeinovyöhykkeitä kehitetään huomioiden niiden erilaiset elinkeinoidentiteetit sekä toimialojen ja toimintojen sijoittumisen logiikat. Vahvistetaan kilpailukykyä luomalla palveluiden sijoittumista sekä yritysten verkostoitumista ja erikoistumista tukevaa monipuolista kaupunkirakennetta,

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / varaudutaan maankäytön näkökulmasta vähintään asukkaan palvelutarpeisiin vuonna Tehostetaan palvelurakentamisen maankäyttöä. Palvelut sijoitetaan keskeisesti asukkaisiin nähden ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Palveluverkkoa suunnitellaan kokonaistaloudellisesti, 1.4 ekosysteemipalveluiden tarjontaa vahvistetaan ja niiden moninaiskäyttöä edistetään. Espoon viheralueilla tarjotaan nykyisille ja tuleville asukkaille monipuolisia virkistyspalveluita ja luontokokemuksia. Lähivirkistysalueilla ja laajemmilla viheralueilla edistetään koko kaupungin kattavan, hyvin saavutettavan ja helposti hahmotettavan virkistysverkoston muodostumista. Siniviherrakenteen merkitys luonnon prosessien ylläpitämisessä ja ympäristön laadun säätelyssä otetaan huomioon. Siniviherrakenteella edistetään erityisesti pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja käyttömahdollisuuksia sekä ehkäistään tulvahaittojen syntymistä. Ekologisen verkoston elinvoimaisuutta ylläpidetään osana kaupunkiympäristöä. Maiseman ominaispiirteet, historiallinen kerroksellisuus ja kulttuuriympäristöt tunnistetaan ja niitä käytetään alueiden suunnittelun voimavarana. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvataan mahdollistamalla riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys sekä mahdollistetaan tuotanto kaupunkirakenteen sisällä. Siniviherrakenteella hillitään ilmastonmuutosta ja varaudutaan sen aiheuttamiin vaikutuksiin. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että: Päätösehdotuksen sijasta lautakunta päättää: 1 merkitä kudelmatyön tämän hetkisen valmisteluvaiheen tiedoksi korostaen: a) kudelmien merkitystä Espoon strategisen tavoitteenasettelun ja strategian täytäntöönpanon tukena ja ohjaavana aineistona sekä

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 b) etenkin palvelu- ja elinkeinopolitiikan aineistossa pitää tähän asti tehtyä enemmän painottaa kaupungin oman toiminnan lisäksi yksityistä ja kolmatta sektoria ja kansalaisten omaa toimintaa; 2 edellyttää, että ennen kudelmien tavoitteiden hyväksyntää kaupunkisuunnittelulautakunnassa niiden valmistelutyötä jatketaan korostetusti lisäämällä eri toimialojen ja eri hallintoyksikköjen yhteistyötä sekä toteuttamalla kudelmatyön aineiston perusteella myös eri lautakuntien käsittely esimerkiksi seminaarimuotoisena uusien lautakuntien aloittaessa työnsä kesällä/syksyllä 2017; 3 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää nykyisellä kokoonpanolla kevään 2017 lopulla kudelmaseminaarin, joka painottuu Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehitystoimenpiteisiin integroiden metrokäytävää koskevat tavoitteet ja toimenpiteet nyt esitettyä syvällisemmin kudelmien jatkotyöhön. Seminaarissa hyödynnetään etenkin kaupungin jo tekemä valmistelutyö koskien kilpailukyky- ja innovaatiokehitystä sekä kestävää kehitystä (yhteistyössä näiden aiheiden politiikkaohjelmien kanssa). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti merkitä kudelmatyön tämän hetkisen valmisteluvaiheen tiedoksi korostaen: a) kudelmien merkitystä Espoon strategisen tavoitteenasettelun ja strategian täytäntöönpanon tukena ja ohjaavana aineistona sekä b) etenkin palvelu- ja elinkeinopolitiikan aineistossa pitää tähän asti tehtyä enemmän painottaa kaupungin oman toiminnan lisäksi yksityistä ja kolmatta sektoria ja kansalaisten omaa toimintaa, 2 edellyttää, että ennen kudelmien tavoitteiden hyväksyntää kaupunkisuunnittelulautakunnassa niiden valmistelutyötä jatketaan korostetusti lisäämällä eri toimialojen ja eri hallintoyksikköjen yhteistyötä sekä toteuttamalla kudelmatyön aineiston perusteella myös eri lautakuntien käsittely esimerkiksi seminaarimuotoisena uusien lautakuntien aloittaessa työnsä kesällä/syksyllä 2017, 3 järjestää nykyisellä kokoonpanolla kevään 2017 lopulla kudelmaseminaarin, joka painottuu Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehitystoimenpiteisiin integroiden metrokäytävää koskevat tavoitteet ja

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 toimenpiteet nyt esitettyä syvällisemmin kudelmien jatkotyöhön. Seminaarissa hyödynnetään etenkin kaupungin jo tekemä valmistelutyö koskien kilpailukyky- ja innovaatiokehitystä sekä kestävää kehitystä (yhteistyössä näiden aiheiden politiikkaohjelmien kanssa). Selostus Kaupunkirakenteen strategisina kudelmina tarkastellaan koko Espoon asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja viher- ja virkistysalueiden teemoja vuonna Tässä kudelmaprosessin vaiheessa tuodaan päätettäväksi tavoitteita. Prosessin aikana on koottu ja analysoitu paljon tietoa, jota voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa, osayleiskaavojen lähtötietoina ja suunnittelun vaikutusten arvioinneissa. Kudelmien tavoitteilla ohjataan Espoon kehittymistä viihtyisänä ja luonnonläheisenä, asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskusten verkostokaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Kudelmien tavoitteet tulee nähdä linjauksina tulevaisuudesta. Tunnistetut teemat tukevat Espootarinaa ja tulevat myös toimimaan tukena tulevia strategioita valmisteltaessa. Teemat kuvaavat niitä tulevaisuusnäkymiä ja toimenpidetarpeita, joita kaupungin tulee yleiskaavatasoiselle suunnittelulle asettaa. Kudelmien tavoitteita hyödynnetään maankäyttövisioiden, osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnassa. Kudelmat tarjoavat tulevaisuudenkuvia kaupungin tulevasta kehityksestä ja niitä käytetään myös maankäytön seudullisessa yhteistyössä. Kudelmat toimivat suunnittelun työkaluina, mutta myös kaupungin eri alueiden omailmeisyyden, hengen ja identiteetin vahvistajina. Seuraavissa kappaleissa avataan kunkin kudelman tavoitteiden taustaa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja toimenpiteitä eri toimijoiden ja verkostojen kesken. Osaa tavoitteista tulee edistää yhteistyössä eri toimialojen tai ympäristö ja teknisen toimialan eri yksiköiden kesken. Asumisen kudelma Asumisen kudelman lähtökohtana on varautuminen pitkällä aikavälillä Espoon nopeaan kasvuun. Se tarkoittaa, että maankäytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset Espoon väestön kasvulle vähintään asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Asumisen kudelmaa on laadittu yhteistyössä asemakaavayksikön kanssa ja siinä on huomioitu liikennesuunnitteluyksikön laatimat visiot. Työ koostuu tavoitteiden lisäksi niitä avaavista tavoitekorteista sekä kartasta, joka on strateginen ja yleispiirteinen kuvaus kehittämisen painopisteistä sekä keskeisistä identiteettitekijöistä. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kannalta on ensisijaisen tärkeää suunnata väestönkasvu joukkoliikenneyhteyksien varteen sekä täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Länsimetro tiivistää ja monipuolistaa merellisen Espoon kaupunkirakennetta. Kaupunki- ja rantarata tehostaa maankäyttöä erityisesti Keski-Espoon asemanseuduilla.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Länsirata uutena avauksena mahdollistaa ekologisten asemanseutujen rakentumisen. Muut raide- ja joukkoliikennehankkeet vahvistavat Espoon aluerakenteen eheytymistä ja kehitystä verkostokaupungiksi. Nämä mahdollistavat joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisen ja tehostamisen. Asumisen kudelmassa keskeisenä on nähty myös alueiden kehittäminen huomioiden paikalliset lähtökohdat ja vahvuudet. Espooseen saadaan näin luotua vaihtelevia ja omaleimaisia asumismahdollisuuksia sekä mahdollistettua jokaiselle väestöryhmälle parhaiten sopiva asumismuoto kaupunkikeskuksen urbaanista yksiöstä luonnonrauhassa sijaitsevaan pientaloon. Espoo-tarinan mukaisesti kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Kaupunki- ja paikalliskeskusten kehittämisen lähtökohtana onkin monipuolinen ja sekoittunut kaupunkirakenne sekä keskusten vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Kaupunkirakennetta täydentävät monipuoliset ja omailmeiset asuinalueet, jotka tukeutuvat läheisiin kaupunki- ja paikalliskeskuksiin. Maaseutuympäristöön sijoittuvat kylät tarjoavat perinteiseen kylärakenteeseen pohjautuvat asumismuodot. Kyliä kehitetään tukeutuen olemassa olevaan palvelu- ja kunnallistekniseen verkkoon hyödyntäen alueiden identiteettitekijöitä. Elinkeinokudelma Alueen kilpailukyky, taloudellinen kasvu ja hyvinvointi ovat tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkialueen suuri väestömäärä ja korkea työpaikka- ja asukastiheys sekä toimialojen monipuolisuus ja saman alan yritysten läheisyys lisäävät yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuutta. Elinkeinokudelman tavoitteena on tunnistaa menestyvän yritystoiminnan edellytykset maankäytön näkökulmasta sekä huomioida ne suunnittelussa. Näitä edellytyksiä ovat erikokoisten yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät, kuten saavutettavuus, toimitiloja koskevat vaatimukset sekä keskittymisestä ja tiiviistä kaupunkirakenteesta saatavat edut, kuten myös alueiden erilaiset elinkeinoidentiteetit. Palvelukudelma Palvelukudelmassa varaudutaan Espoon väestön kasvamiseen vähintään asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kasvava asukasmäärä lisää palvelutarpeita ja palveluita pyritään jatkossa tuottamaan entistä kustannustehokkaammin. Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Kaavoitus on vastannut kaavan laadinnan ajankohdan palvelutarpeisiin ja mitoituksiin. Menneiden vuosien mitoitus ja palvelutarpeet eivät välttämättä vastaa nykyisiä ja tulevia tarpeita.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Palvelukudelmassa 2050 on esitetty maankäytön näkökulmasta ratkaisuvaihtoehtoja tiivistyvän kaupunkirakenteen julkisten palveluiden rakentamiseen. Tehokkaammalla maankäytöllä pystytään käyttämään paremmin hyväksi nykyistä kaupungin maanomistusta ja toteuttamisratkaisuilla voidaan rakentaa rakennusten koko elinkaaren kustannuksien kannalta kokonaistaloudellisesti edullisemmin. Tiivistyvä kaupunkirakenne edellyttää palvelurakennuksilta tehokkaampaa toteutusta, ottamatta kantaa siihen onko palvelun tuottaja julkinen vai yksityinen sektori. Palvelukudelma 2050 sisältää vyöhykekartan lisäksi yleisperiaatteita ja linjauksia maankäytönsuunnittelun tueksi julkisten palveluiden hankkeisiin. Yleisperiaatteet ovat tunnistettuja julkisten palveluiden hankkeiden suunnittelun tarkastelunäkökulmia. Yleisperiaatteet ja niitä tarkentavat linjaukset on laadittu yhteiseksi työkaluksi ja tarkistuslistaksi julkisten palveluiden hankkeisiin osallistuville tahoille. Yleisperiaatteet ja niiden linjaukset haastavat osittain nykyisiä Espoossa olevia käytäntöjä julkisten palveluiden hankkeille. Yleisperiaatteet tarttuvat niihin suunnittelun kohtiin, joita on mahdollista ratkaista vaihtoehtoisella tavalla kuin miten ne ovat perinteisesti toteutettu. Yleisperiaatteiden ja niiden linjauksien tarkentaminen ja jatkokehittäminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Viherkudelma Viherkudelma on kokonaiskuva siitä, miten kasvavassa ja tiivistyvässä Espoossa turvataan toimiva siniviherverkosto sekä ekosysteemipalvelut. Sillä on pyritty lisäämään ymmärrystä siniviherrakenteen merkityksestä ihmisen näkökulmasta. Viherkudelmassa esitetään tavoitteita siniviherrakenteen eli kaikkien kasvullisten alueiden, kuten viheralueiden, peltojen, pihojen ja kadun varsien kasvillisuuden sekä vesistöjen kehittämiselle Espoossa vuoteen Tavoitteissa on otettu huomioon ekosysteemien nykytila Espoossa ja varauduttu muutoksiin, joita kaupungin kasvun, kaupunkirakenteen tiivistymisen sekä ilmastonmuutoksen ennakoidaan aiheuttavan. Viherkudelma sisältää myös tavoitteiden tueksi ja konkretisoimiseksi laaditut tavoitekortit, joissa esitetään seitsemän tavoitetta ja esimerkkejä niiden saavuttamista tukevista toimenpiteistä. Lisäksi viherkudelma sisältää kehityskuva kartan ja siihen liittyvän kuvauksen arvokkaista viheraluekokonaisuuksista ja saariston merellisen virkistäytymisen vyöhykkeestä. Viherkudelmatyössä on tehty yhteistyötä kaupunkisuunnittelukeskuksen sisällä sekä useiden kaupungin keskuksien ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa. Siniviherrakenteella on tärkeä merkitys ihmisille, sillä se lisää hyvinvointia tuottamalla erilaisia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Se tarjoaa monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, jotka vaikuttavat myönteisesti ihmisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi siniviherrakenne ylläpitää luonnon prosesseja, kuten veden ja ravinteiden kiertoa sekä säätelee ympäristön laatua vaikuttamalla muun muassa ilman lämpötilaan, ilman- ja vedenlaatuun, tulvien hallintaan ja pölytykseen.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Päätöshistoria Siniviherrakenne ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, joka suojaa ympäristöä erilaisilta muutoksilta (resilienssi). Viheralueet, pihat ja viljelmät sekä pinta- ja pohjavedet tarjoavat lisäksi erilaisia luonnon tuotteita, kuten ravintoa ja juomavettä. Maiseman kerroksellisuus ja kulttuuriympäristöt ovat keskeinen osa omaleimaista ja hyvää kaupunkiympäristöä. Kaikkia näitä ekosysteemien ja niiden toimintojen tuottamia hyötyjä ihmiselle kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Ekosysteemien tuottamien hyötyjen tukeminen on tärkeä osa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä viherrakenteen määrä yleensä vähenee samalla, kun tarve ekosysteemipalveluille kasvaa. Asukasmäärän kasvaessa virkistysalueiden käyttäjäpaine kasvaa ja sen myötä viheralueiden yhtenäisyyden säilyttämisen merkitys kasvaa. Ympäristöhaitat ja -riskit yleensä korostuvat liikenteen ja asukkaiden määrän kasvaessa sekä ilmaston muuttuessa samalla, kun paine säätelyprosesseja tuottavien kasvullisten alueiden vähenemiseen kasvaa. Kaupunkiympäristössä, on olennaista kehittää viherrakennetta kustannustehokkaasti tukemalla viheralueiden moninaiskäyttöä. Ekosysteemien moninaiskäytöllä voidaan sovittaa yhteen erilaisia ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita sekä toimintoja tiivistyvässä ja kasvavassa kaupunkirakenteessa. Siniviherrakenteen huomioon ottamisella voidaan merkittävästi lisätä asukkaiden hyvinvointia ja Espoon houkuttelevuutta asuinalueena. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja viherkudelman tavoitteet maankäytön suunnittelun tueksi, 1.1 Espoossa varaudutaan ja luodaan edellytykset väestön kasvuun sekä mahdollistetaan vähintään asukkaan väestömäärä vuonna Kasvu suunnataan pääasiassa joukkoliikenneyhteyksien kasvu- ja kehityskäytäville sekä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. Keskusten ja niiden välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämisellä edistetään Espoon verkostomaisen kaupunkirakenteen kehitystä. Asuinalueita kehitetään paikalliset lähtökohdat ja vahvuudet huomioiden luoden vaihtelevia ja omaleimaisia asumismahdollisuuksia,

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / luodaan edellytykset vähintään työpaikkaan vuonna 2050 varmistamalla työpaikka-alueiden riittävyys monipuolisesti. Elinkeinovyöhykkeitä kehitetään huomioiden niiden erilaiset elinkeinoidentiteetit sekä toimialojen ja toimintojen sijoittumisen logiikat. Vahvistetaan kilpailukykyä luomalla palveluiden sijoittumista sekä yritysten verkostoitumista ja erikoistumista tukevaa monipuolista kaupunkirakennetta, 1.3 varaudutaan maankäytön näkökulmasta vähintään asukkaan palvelutarpeisiin vuonna Tehostetaan palvelurakentamisen maankäyttöä. Palvelut sijoitetaan keskeisesti asukkaisiin nähden ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Palveluverkkoa suunnitellaan kokonaistaloudellisesti, 1.4 ekosysteemipalveluiden tarjontaa vahvistetaan ja niiden moninaiskäyttöä edistetään. Espoon viheralueilla tarjotaan nykyisille ja tuleville asukkaille monipuolisia virkistyspalveluita ja luontokokemuksia. Lähivirkistysalueilla ja laajemmilla viheralueilla edistetään koko kaupungin kattavan, hyvin saavutettavan ja helposti hahmotettavan virkistysverkoston muodostumista. Siniviherrakenteen merkitys luonnon prosessien ylläpitämisessä ja ympäristön laadun säätelyssä otetaan huomioon. Siniviherrakenteella edistetään erityisesti pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja käyttömahdollisuuksia sekä ehkäistään tulvahaittojen syntymistä. Ekologisen verkoston elinvoimaisuutta ylläpidetään osana kaupunkiympäristöä. Maiseman ominaispiirteet, historiallinen kerroksellisuus ja kulttuuriympäristöt tunnistetaan ja niitä käytetään alueiden suunnittelun voimavarana. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvataan mahdollistamalla riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys sekä mahdollistetaan tuotanto kaupunkirakenteen sisällä. Siniviherrakenteella hillitään ilmastonmuutosta ja varaudutaan sen aiheuttamiin vaikutuksiin.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10