Pieksänmaan kunta Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys Järvi- ja jokikohtaiset kuvaukset
|
|
- Juha-Pekka Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite BJ Pieksänmaan kunta n luontoselvitys Järvi- ja jokikohtaiset kuvaukset
2 Luontoselvitys LIITE JÄRVET JA JOET SELVITYSALUEEN JÄRVIEN LUONNONYMPÄRISTÖ Valkeinen (1.6 ha) Jokijärvi ja Lammuste Pasko-Loukee (0.5 ha) Loukee Pyhäluoman lampi Mäkilampi Surmalampi Kalalammit Joutee Valkealampi Kolmipohja Asonlampi Sinilampi (1.7 ha) Paihmaa Alalampi Ahvenlampi Pahalampi (1.7 ha) Härkäjärvi Letvelampi (pohjoinen) Kataaselkä ja Kärsäselkä (Kyyvesi) Haapalampi Palvalampi-Nykäsenjoki Pitkäsjärvi Kaletonlampi (0.8 ha) Pentinlampi Pyhäluoma Likolampi Vehvaa Niskajärvi Iso-Nivu Pieni-Nivu Lounaanlampi Iso-Naakkima Tärpättilampi (0.6 ha) Pieni-Naakkima Musta Yölampi Kirkas Yölampi Yölammen itäpuolen 0.5 ha:n pikkulampi (nimetön) Kalaton (0.6 ha) ja Valkeisenkankaan nimetön lampi (0.2 ha) Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen Papinlampi Kortelampi Putama (0.4 ha) 29
3 Luontoselvitys LIITE Lauttalampi Väärä Tervalampi Musta Tervalampi Kaatronlampi Kissalampi Iso-Syvä Tuomaankankaan lampi (0.3 ha) Naarajärvi Alanteenlampi SELVITYSALUEEN JOKIALUEIDEN LUONNONYMPÄRISTÖ Naarajoki Rantojoki Niskakoskenjoki Törmäjoki Loukeen laskupuro Perkainjoki ja Perkainpuro Pyhäluoman lammen laskupuro 39
4 Luontoselvitys LIITE JÄRVET JA JOET 1.1 SELVITYSALUEEN JÄRVIEN LUONNONYMPÄRISTÖ Luontoarvio on tehty järvi- ja jokikohtaisesti. Aluejaon numerointi noudattaa inventointijärjestystä alkaen maantien nro 447 Pieksänmaa Kangasniemi pohjoispuolisista järvistä jatkuen maantien eteläpuolella lännestä itään. Kunkin järven yhteydessä on yleiskuvaus järven ympäristöstä, rannoista ja saarista sekä luonnehdinta metsistä, pelloista ja rakennetuista ympäristöistä. Maastossa todetut erityiset luontokohteet tai alueet on listattu kuvausten jälkeen. Luontokohteet/alueet on arvotettu samalla asteikolla 1-4 kuin rantaviiva (luokka 1 = Suojeluarvoja omaava ympäristö, luokka 2 = huomattavia luontoarvoja omaava ympäristö, luokka 3 = Joitakin luontoarvoja, luokka 4 = Tavallinen ympäristö). Luontokarttaan (liite 1) on kirjattu sekä rantojen luokittelu että numeroidut arvokkaat lintu- ja luontokohteet Valkeinen (1.6 ha) Yleistä: Valkeinen on arvokas pienvesi (valtakunnallinen pienvesi-inventointi 1994). Rannat ovat rakentamattomia. Lähialueen ojat ovat umpeutuneita. Järven ympäristö on monipuolinen, puusto on mäntyä sekä hies- ja rauduskoivua. Eläimet ja linnut: Valkeisen rannat ovat soistuneet ja karut. Ranta-alueilla tavattu lintulajisto oli tavanomaista (mm. varpushaukka). Luontokohteet: Valkeinen on luokiteltu arvokkaaksi pienvesikohteeksi, luokka 4. Kuva 1. Valkeisen rannalta raate, vehka ja pyöreälehtikihokki ovat yleisiä. 1 Arvokas pienvesi lk 4 1 Pienvesi-inventointi, MVOY 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Arvoluokan 1 ranta-alueina järven rannat tulisi jättää rakentamatta.
5 1.1.2 Jokijärvi ja Lammuste Pieksänmaan kunta BJ Luontoselvitys LIITE 2 4 Yleistä: Jokijärven länsirannalla on rehevää kasvillisuutta ja OMT-MT tyypin metsiä. Kuivia kankaita, joilla kasvaa tavallista varvikkoa ja muuta lajistoa, on yleisesti järvien loivilla rinteillä. Rannoilla kasvaa suopursua ja juolukkaa. Kosteilla ja rehevillä rannoilla kasvaa monipuolista lajistoa: ulpukka, lumme, järviruoko, ojasorsimo, saroja. Kivikkoisilla rannoilla on paikoin tervaleppää ja iäkkäitä mäntyjä. Jokijärven länsipuolella ja Lammusteen itäpuolella on laajoja karuja kivikoita. Kivikot ovat muuta ympäristöä vaativampia elinympäristöjä. Perkainjoki ja Niskakoskenjoki ovat järvien merkittävimmät virtavedet ja luontokohteista merkittävimmät ovat kolme purolehtoa, karu salmi ja kosteikko. Eläimet ja linnut: Jokijärven ja Lammusten ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Järvien ympäristössä ei ole erityisen merkittäviä linnustokohteita. Puro- ja jokivarsilla havaittiin runsaasti mm. neitokorentoja. Kuvat 2 ja 3. Jokijärven ja Lammusteen välinen salmi (4), Perkainpuro. Metsäisessä karun salmen rannoilla esiintyviä kenttäkerroksen lajeja ovat metsäkastikka, kielo, metsämaitikka, kangaskorte, puolukka, juolukka, variksenmarja ja mustikka. Itärannalla on paikoin kuusia, mutta muuten rannalla puuston muodostaa mänty ja lehtipuut. Salmen länsipuolen metsä on vanhaa kuusikkoa, jossa kasvaa saniaisia ja myös sudenmarjaa, kieloa, oravanmarjaa ja riidenliekoa. Alueilla on joitakin soistumia. 2 Kosteikko 3 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy Metsäinen karu salmi 3 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokan 2 ja 3 alueille tulisi välttää Pasko-Loukee (0.5 ha) Yleistä: Pasko-Loukee on pieni, umpeutuva lampi, jonka rannoilla on nuorta mäntyä. Rannoilla on ojitusta, lampi on verraten karu. Lammen läheltä lähtee kaivettuja, umpeutuvia ojia kohden Loukeeta. Läheisellä tiellä on ollut vaikutusta lammen luonnontilaan. Eläimet ja linnut: Alueen linnusto on ranta-alueilla tavallista ja niukkaa. Lammen ympäristössä ei ole tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja.
6 Luontoselvitys LIITE Loukee Luontokohteet: Ei erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko asettaa rajoituksia rakentamiselle. Yleistä: Loukeen rannat ovat metsäisiä etenkin järven pohjoisosassa. Itärannan edustalla kasvaa järviruokoa. Ulpukka, järvikorte ja sarat ovat ranta-alueille tyypillisiä. Järvessä on kookkaita saaria mm. Suurisaari, Kalliosaari ja Matilaisensaari. Hakkuiden vuoksi saarten luontoarvot ovat heikentyneet. Ranta-alueiden metsät ovat MT-tyyppiä. Erilaiset varvut ovat rantavyöhykkeessä yleisiä. Ranta-alueen luonto on metsää, kosteikkoja ja puroalueita. Paikoin on kivikkoisia rantoja. Lännestä Loukeeseen laskee Rutakonjoki. Kaakkoisrannalta laskee puro Pyhäluomaan. Eläimet ja linnut: Järvellä tai rannoilla ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Aikaisempien havaintojen mukaan alueella on pesinyt laulujoutsen lähellä Rutakonjoen suistoa. Luontokohteet: Järven rannalla on useita paikallisesti arvokkaita luontokohteita (puroja ja niiden ympäristöjä, metsäalueita, saaria, kivikkoa). Pyhäluoman suuntaan laskevan puron ympäristö (18) on kivikkoinen. Rannoilla on järvikaislaa, ratamosarpiota, vehkaa, raatetta, ulpukkaa, uistinvitaa ja useita saroja. Puustoa on harvennettu lähelle puroa hakkuiden yhteydessä. Tyrväälänlahti (14) järven lounaisosassa on paikallisesti merkittävä alue. Vesialueella on ulpukkaa, rannoilla lehtipuustoa, pajuja, saroja, vehkaa, ratamosarpiota ja järviruokoa. Ranta syvenee tasaisesti, kivikkoinen ranta on idyllinen. Kuvat 4 ja 5. Loukeen itärannan rantametsä, Kalliosaaren (7)länsiranta. Luoteesta Loukeeseen laskee Rutakonjoki. Sen rantojen ylispuuna kasvaa mäntyä ja kuusta. Joen lähellä on kangasmaita, uoma on monipuolinen ja mutkitteleva. Jokivarsi on lehtipuuvaltainen, päälajeina ovat koivut, lepät ja pajut. Saarista Suurisaari on hakkuiden myötä muuttunut. Sen metsäluonto on MT-tyyppiä. Ranta-alueella on karuun kivikkoon sopeutuneita rantakasveja. Kalliosaari ja Matilaisensaari ovat luonnontilaisempia ja niissä on kivikkoa, lohkareikkoa ja kookasta puustoa. Matilaisensaari (7) on metsäinen kokonaisuus, kenttäkerroksessa on heiniä (metsälauha, metsäkastikka, tesma ja polvipuntarpää), saroja ja varpuja.
7 Luontoselvitys LIITE Saaria 2 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy Puroalue 3 Maa ja Vesi Oy Metsäalue 3 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy Karua kivikkoa 1 ML-kohde Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Pyhäluoman lampi Mäkilampi Yleistä: Pyhäluoman lammeksi nimetyn mahdollisesti patoamalla tehdyn järven rannalla on pääasiassa metsäistä elinympäristöä. Eteläpuolella on vanhoja peltoja (nykyään niittyjä). Lammen alajuoksulla on mylly, joka on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Myllyn lähirannassa on yksittäinen iso kuusi. Kivikkoinen puron ympäristö on rehevä ja kasvillisuudeltaan monipuolinen. Eläimet ja linnut: Lammen ympäristössä ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen rannoilla ei ole erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Luontoarvot eivät aseta rajoituksia lammen rakentamiselle. Puroalueita ja kosteikkoja tulee välttää rakentamisessa. Yleistä: Lammen ympäristössä on rehevää kasvillisuutta. Saroja, vihvilöitä ja järviruokoa kasvaa rannoilla runsaasti. Lammen etelärannan maisema on edustava. Rannoilla on lehtipuita ja pajupensaita runsaasti. Rantojen takametsissä on paikoin hakkuita ja harvennuksia. Metsätyypit OMT ja MT vaihtelevat korkeusolojen ja kallioisuuden mukaan. Eläimet ja linnut: Järven rannoilla havaittiin harmaalokkeja, rantasipejä ja eteläpäässä luhtahuitti. Lammen ympäristössä ei tavattu muita arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Mäkilammen koillisrannalla on sekametsää, jossa on runsas metsälajisto. Alueella kasvaa mm. sudenmarjaa ja kieloa. Eteläisen lahden ranta-alueen metsä on lehtipuuvaltaisempi. Kasvillisuutta luonnehtivat järviruoko, järvikorte ja kurjenjalka.
8 Luontoselvitys LIITE 2 7 Kuvat 6 ja 7. Pyhäluoman lammen mylly, Mäkilammen pohjoisranta. 16 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Surmalampi Yleistä: Surmalammen ympäristössä on hakkuita ja peltoa. Metsätyyppi on tuore kangas (MT). Hakkuualueilla on nuorta puustoa, mänty ja koivu valtalajeina. Ranta-alueiden luonnontilaa vähentävät rannoilla tehdyt maanrakennustyöt. Eläimet ja linnut: Lammen ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen rannoilla ei ole erityisiä luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Luontoarvot eivät aseta esteitä rakentamiselle Kalalammit Joutee Yleistä: Kalalammit ovat ainakin osaksi kaivettuja/tekolampia ja rannoiltaan tavanomaisia. Länsirannalla on MT-tyypin kasvillisuutta. Puusto on nuorta pensaikkoa ja havupuutaimikkoa. Eläimet ja linnut: Lampien rannoilla matalikkoja. Niillä tai ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Kalalammilla ei ole varsinaisia luontokohteita. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Kalalampien käyttöä rakentamiseen rajoittaa niiden mataluus. Yleistä: Jouteen ympäristö on tavanomaista. Metsätyyppi on MT ja OMT. Rantametsät ovat ehjiä. Järven vesi on humuspitoista. Monin paikoin rannat ovat matalia ja kivikkoisia. Järvi on karun tuntuinen. Rannat ovat sekametsäisiä erityisesti purojen ympärillä. Maatalousalueita on pohjoiseen lahden rannalla sekä järven länsirannalla.
9 Luontoselvitys LIITE 2 8 Eläimet ja linnut: Järvellä on tavattu lokkeja, kalatiiroja ja sorsia. Linnuston kannalta merkittäviä ovat keskellä järveä oleva saari sekä järveen kurottuvat niemet. Itärannalla havaittiin pikkulokki. Metsälinnuista tavattiin luoteisen niemen tuntumassa palokärki, pyy ja kaakkoisella metsäalueella varpushaukka ja sepelkyyhkyjä. Luontokohteet: Rantaluhta ja kivikkovyöhyke (26) voi olla metsälain mukainen elinympäristö. Jouteen keskellä olevassa saaressa on lehtipuita (haapa ja tervaleppä) ja muutamia kookkaita mäntyjä. Saari on linnustollisesti ja maisemallisesti merkittävä. Kuvat 8 ja 9. Jouteen länsirantaa, koillisesta laskeva puro. Jouteen itärannalla on kaksi puroa (28), joiden lähialueella kookkaita haapoja ja kuusia. Ympäristö on monipuolinen, mm. tuomia, pajuja, leppiä ja koivuja on paljon. Kenttäkerroksen lajisto on rehevä. Järven kaakkoispuolella on MT-tyypin metsää ja edustava metsä kohteessa 30. Kuusikkoa ja sekametsää on monin paikoin. Kenttäkerroksessa on mm. mustikkaa, rätvänää, kultapiiskua, käenkaalta, lillukkaa, metsäkastikkaa ja oravanmarjaa. 26 Rantaluhta ja kivikkoa 1 ML Maa ja Vesi Oy Lehtosaari 1 Maa ja Vesi Oy Purot 3 Maa ja Vesi Oy Metsäinen kivikkoranta 3 Maa ja Vesi Oy Metsäalue ja puro 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lehtosaari (27) ei sovellu rakentamiseen. Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Valkealampi Yleistä: Valkealampi on pitkänomainen lampi, jonka itäranta on metsäinen. Itärannalla on pieni peltolaikku maatilan yhteydessä. Järvessä on runsaasti kelluslehtisiä vesikasveja. Rantametsien ojitukset vähentävät rantojen arvoa lammen pohjoisosassa. Lampi on kahden kuivahkon kankaan välimaastossa, metsätyppi on MT. Itäranta on maisemallisesti säilynyttä. Järven länsirannalla on tehty hakkuita. Eläimet ja linnut: Lammen rannoilla on linnusto tavanomaista. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Peltojen pohjoispuolella on vanhaa metsää, jossa paikoin runsaasti saniaisia. Alue on monipuolista MT- ja OMT-tyypin kangasmetsää. 18 Vanhaa metsää 2 Maa ja Vesi Oy 2005
10 Luontoselvitys LIITE 2 9 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Vanhan metsän alue tulisi jättää rakentamattomaksi Kolmipohja Yleistä: Kolmipohja on suurin selvitysalueen länsiosan järvistä. Rannoilla on metsiä ja peltoja. Ruovikoita ja muuta vesikasvillisuutta on runsaasti. Lahdissa kasvaa mm. saroja, järviruokoa, järvikortetta, ulpukkaa ja uistinvitaa. Järvessä on kaksi niemeä, joista Keltaniemi kuuluu selvitysalueeseen. Puolukkakankaan eteläosassa kasvaa koivikkoa rannasta 70 metrin päähän rinteeseen. Eläimet ja linnut: Heikkolan lahti (19) ja Rajapuron lehto (23) ovat linnustollisesti runsaita ja monipuolisia. Lintulajit kohteessa 19 olivat keltavästäräkki ja rytikerttunen. Alueella ei tavattu EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Luontokohteista puron suisto ja siihen rajoittuva avosuo (19) Kolmipohjan pohjoispäässä on merkittävä. Järvellä on runsaasti kelluslehtisiä kasveja ja puron suistossa myös järvikortetta, järviruokoa, ruokohelpiä ja saroja (viiltosara, pullosara, hakarasara ja jokapaikansara). Kuvat 10 ja 11. Kolmipohjan Isojoki, Asonlammen Purasenjoki. 19 Puron suisto - avosuo 2 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy Metsäalue 3 Maa ja Vesi Oy Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää.
11 Asonlampi Pieksänmaan kunta BJ Luontoselvitys LIITE 2 10 Yleistä: Asonlampeen laskee Rajapuro Kolmipohjasta ja Kylmäjoki pohjoisesta. Asonlammesta laskee Purasenjoki etelään Paihmaaseen. Lammen rannat ovat metsäisiä mutta hakkuita, eri-ikäisiä taimikoita ja lehtipuupensaikkoja on runsaasti. Eläimet ja linnut: Asonlammen pohjoisrannalla havaittiin mm. lehtokerttu, sirittäjä, pajulintu, tiltaltti, kirjosieppo sekä keltasirkku. Luontokohteet: Purasenjoen varrella kasvaa tervaleppää ja myös havupuita. Muut puulajit ovat pihlaja, harmaaleppä sekä hies- ja rauduskoivu. Saniaisia ja muita rehevän ympäristön lajeja on alueella runsaasti. Rajapuron ympäristössä on runsaasti koivikkoa. Harmaaleppää on paljon, kenttäkerroksen lajisto on tavanomaista (korpi- ja metsäkastikka, koiran- ja vuohenputki, mesiangervo ja kurjenjalka). 24 Purolehto 2 Maa ja Vesi Oy Jokiympäristö 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Sinilampi (1.7 ha) Yleistä: Sinilampi on pieni lampi suomaastossa. Rannat kasvavat nuorta puustoa, pääasiassa mäntyä. Lammen eteläranta on peltoa ja soistuvaa rantaa. Pohjoisrannan ojat alentavat lammen luontoarvoa. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: 21 Lampi 2 Maa ja Vesi Oy Paihmaa Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko rajoittaa rakentamista. Rakentamista arvoluokkaan 2 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Paihmaan rannat ovat vaihtelevia. Vain järven itäranta kuuluu selvityksen piiriin. Säilyneet metsät ovat järven etelärannalla sekä jokien ja purojen yhteydessä. Itärannan metsäkaistan takana on peltotilkkuja. Alueella on tehty runsaasti hakkuita. Eläimet ja linnut: Itärannan edustalla oleva saari (33) on tärkeä linnustolle. Luontokohteet: Itärannalla oleva saari ympäristöineen on tärkeä linnustolle ja myös kasvilajistollisesti hieno kohde (mm. isotalvikkia, syyläjuurta, metsäalvejuurta, metsäimarretta, suo-orvokkia ja rentukkaa). Purasenjoen suistossa ympäristö on rehevää. Jokivarressa on hakkuiden jälkeen niukasti puita. Rannan tuntumassa kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta mm. suokortetta, järvikortetta, järviruokoa, ruokohelpiä, suoputkea ja kelluslehtisistä ulpukkaa, uistinvitaa ja lummetta.
12 Luontoselvitys LIITE 2 11 Kuvat 12 ja 13. Paihmaan etelärannan metsä, Paihmaan rantakasvillisuutta. Järven eteläosassa on arvokasta MT tyypin metsää (35). Rannalla on lehtomaisia laikkuja. Kivikkoisessa ympäristössä kasvaa myös saroja, järviruokoa ja järvikortetta, kurjenjalkaa ja muita kosteikkolajeja. 32 Jokiympäristö 3 Maa ja Vesi Oy Pieni saari 2 Maa ja Vesi Oy Matalikko 3 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Keskellä järveä on kaksi konnanulpukan (uhanalaisrekisteri, alueellisesti uhanalainen) ja järven rannassa kaksi kalvasärviän (uhanalaisrekisteri, alueellisesti uhanalainen) kasvupaikkaa (liitekartta 1). Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Alalampi Yleistä: Alalampi on monipuolinen ympäristö, jolla on linnuston lisäksi maisemallisesti huomionarvoisia peltoalueita ja metsiä. Metsätyyppi on MT. Paikallisesti, lähinnä rannan tuntumassa esiintyy lehtomaisen kankaan lajeja. Eläimet ja linnut: Palokärki, joka havaittiin Alalammen pohjoisessa metsässä. Luontokohteet: Pohjoinen ja eteläinen metsäkohde ovat samantyyppisiä. Pohjoisrannalla on enemmän lehtipuustoa, etelärannalla sekametsää. Puista ja pensaista kaakkois- ja etelärannalla on tervaleppää, lehtokuusamaa, harmaaleppää, pajuja, tuomia, pihlajia ja katajia. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kurjenjalkaa, saroja (mm. hakarasara) ja suoputki. Vesikasveista alueella kasvaa runsaasti ulpukkaa. Eteläisen metsän reunalla on puro. 31 Sekametsää 3 Maa ja Vesi Oy Lehtimetsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluville alueille tulisi välttää Ahvenlampi Yleistä: Ahvenlampi on rehevöitynyt eikä enää luonnontilainen. Lammen pohjoispuolella on peltoalueita. Kohteella on linnustollista merkitystä pajukkoisten ja lehtipuuval-
13 Luontoselvitys LIITE 2 12 taisten metsänreunojen vuoksi. Lammen ympäri kulkee vanha polku/kärrytie. Rantakasvillisuus on kortteita, ruokoja ja saroja sekä sammaleita, tupasvillaa ja paikoin leveäosmankäämiä. Eläimet ja linnut: Rantapuusto on havupuuvoittoista, paikoin on myös pajuvaltaisia reuna-alueita, joissa pesivät mm. ruokokerttunen, pajulintu ja tiltaltti. Luontokohteet: Lampi on merkittävä lähialueen ympäristön kannalta. Kuvat 14 ja 15. Alalampi, Pahalammen kaakkoisrantaa. 37 Rehevä lampi 1 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Ranta-alue ei sovellu rakentamiseen. Lampi on umpeutuva, matala ja rehevä Pahalampi (1.7 ha) Härkäjärvi Yleistä: Pahalammen rannat ovat suota ja männikköä. Lammen rannalla on matalaa varvikkoa ja pohjoisrannalla on suopursutyypin kasvillisuutta. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lampi on tavanomainen suolampi. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko ja laatu rajoittaa rakentamista. Yleistä: Härkäjärven rannat ovat matalia. Rannoilla ja rantavesissä kasvaa järviruokoa, leveäosmankäämiä, uistinvitaa, ulpukkaa, siimapalpakkoa, rantapalpakkoa, saroja ja pajukkoa. Pohjoisrannalla on runsaasti koivikkoa ja harmaaleppää. Härkäjärvestä laskee Törmäjoki Letvelampeen. Eläimet ja linnut: Ranta-alue soveltuu linnustolle. Pohjoisrannalla pesii todennäköisesti laulujoutsen. Luontokohteet: Pohjoisrantaa ei ole tulkittu erityiseksi luontokohteeksi. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rannat ovat varsin reheviä ja sulkeutuneita ja rakentamisen kannalta epäedullisia.
14 Letvelampi (pohjoinen) Pieksänmaan kunta BJ Luontoselvitys LIITE 2 13 Yleistä: Letvelammen kaksiosaisen lammen pohjoisosa on rehevä, umpeen kasvava ja matala. Rannoilla kasvaa järviruokoa, leveäosmankäämiä, saroja ja pajukkoa. Letvelammestä lähtee laskupuro itään kohti Kataaselkää (Kyyvesi). Puron ympäristö on kortteinen ja rehevä ja puron molemmin puolin kasvaa tervaleppää. Eläimet ja linnut: Paikallisen henkilön mukaan järvi on ollut aiemmin hyvä ja maineikas mm. sorsastuksen kannalta mutta kanta on harventunut. Lammella on linnustoarvoa muutonaikaisena levähdyspaikkana. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Letvelampi on paikallisesti tunnettu ja merkittävä lintujärvi ja monipuolinen lintujen, erityisesti sorsien, pesimäpaikka. Kuvat 16 ja 17. Härkäjärvi, Letvelampeen laskeva puro. Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rannat ovat rehevät ja sulkeutuneet ja rakentamisen kannalta epäedulliset. Kunnostus lintuvetenä edistäisi soveltuvuutta linnuille Kataaselkä ja Kärsäselkä (Kyyvesi) Yleistä: Järvellä on runsaasti vesikasvillisuutta. Mataluus ja kivikkoisuus ovat silmiinpistäviä pohjoisten osien lahdissa. Saarien rannat ovat kivikkoiset. Ranta-alueiden metsät ovat vaihtelevia, lehtipuumetsiköitä ja nuoria pensaikoita on runsaasti. Mänty- ja kuusimetsiä on kolmannes metsistä. Peltoja on paikoin rantojen tuntumassa mutta ei aivan rannassa Rauhalan tilaa lukuun ottamatta. Eläimet ja linnut: Kivikkoisuus, luhtarantaisuus ja runsas vesikasvillisuus sopivat monille lajeille hyvin. Kataaselän pohjoisessa perukassa on luhtarantaa, jossa pesii mm. laulujoutsen, silkkiuikku, telkkä ja ruokokerttunen. Kataasaaren lähellä on havaittu silkkiuikkupareja sekä harmaa- ja kalalokkipareja, tavi, nokikana ja rantasipi. Luontokohteet: Kataasaaren (42) luonto on kivikkoista ja paikoin karua. Saaren sisäosissa on reheviä metsälaikkuja. Puusto on mm. tervaleppää, raitaa ja lehtokuusamaa. Kohteet 39 ja 40 ovat umpeutuvia lahtia. Vesikasvillisuus on runsasta (lumme, ulpukka, uistinvita, ratamosarpio, järvikorte, järvikaisla, järviruoko, suoputki, rantakukka, rantaalpi, terttualpi ja kurjenjalka).
15 Luontoselvitys LIITE 2 14 Puro- ja metsäkohde (41) on kokonaisuus. Metsän iäkkyydestä kertoo löytynyt yövilkka. Puron varrella on runsaasti saniaisia ja muita rehevälle puron ympäristölle tyypillisiä lajeja. Puron suistossa havaittiin metsäviklo. Kuvat 18 ja 19. Kyyveden pohjoisosien reheviä ja matalia rantoja Kataaselältä. 39 Umpeutuva lahti 2 Maa ja Vesi Oy Umpeutuva lahti 2 Maa ja Vesi Oy Puro ja metsä 3 Maa ja Vesi Oy Matalikkoa ja saaria 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille sekä yleensäkin matalimmille rannoille ja saarille tulisi välttää Haapalampi Yleistä: Haapalammen eteläpuolella on risukkoa hakkuiden vuoksi. Hakkuut ovat vaikuttaneet ojitetun lammen tilaan. Länsirannalla on nuorehkoa havumetsää ja itärannalla sekametsää. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Lintulajisto koostui tavanomaista metsien lajeista. Luontokohteet: Harjukankaan metsissä on monimuotoista puulajistoa, tavallisten puulajien lisäksi mm. lehtokuusamaa, korpipaatsamaa, harmaa- ja tervaleppää sekä pajuista mm. kiiltopajua ja raitaa. Paikoin kankaalla on katajia. Metsätyyppi on yleisesti MT. Ranta-alueella on paikoin rehevää kasvillisuutta. 43 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää Palvalampi-Nykäsenjoki Yleistä: Palvalammen ympäristö on jokimainen. Pohjoisrannan puusto on monipuolista. Rannoilla on lehtipuita ja pensaita sekä haaparyppäitä. Lehtomainen OMT kangas on yleinen metsätyyppi. Myös kuusikkoisia alueita on ja tällöin kenttäkerros on niukempaa MT-tyyppiä. Metsissä on paikoin ojia ja hakkuita. Vesikasveista rannoilla tavataan mm. kurjenjalkaa, vehkaa ja raatetta.
16 Luontoselvitys LIITE 2 15 Eläimet ja linnut: Linnusto ja eläimistö on tavallista. Alueella ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Rantametsät ovat monin paikoin näyttäviä. Rannassa myös hakkuualueita. Länsipuolen rannat ovat metsäisiä. Kaikissa luontokohteissa (44 48) on lehtomaisia kangaslaikkuja (OMT), joilla tavattiin mm. oravanmarja, kielo, pikkutalvikki, isotalvikki ja sienistä kangassieniä, tatteja ja kantarelleja. Kohteet 47 ja 48 ovat kohteista iältään ja lajistoltaan monipuolisimmat ja kehittyneimmät. Kuvat 20 ja 21. Kuvissa on Haapalammen reunaa ja Palvalammen eteläosan jokimaista rantaa. 44 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Vanha sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Virkistyskäytön kannalta jokimaiset kapeat vesialueet tulisi jättää rakentamatta Pitkäsjärvi Yleistä: Pitkäsjärven eteläosassa on kolme pitkää niemeä (Riihiniemi, Matkusniemi ja Kotaniemi). Niemissä ovat alueen kauneimmat järvenrantametsät ja niemien kärjillä on suuri maisemallinen merkitys. Maisemallista merkitystä on myös maanviljelyalueilla ja talouskeskuksilla. Pitkäsjärven ranta-alueiden metsätyyppi on pääosin MT. Luontokohteet ovat Pitkäsjärven rantojen erikoisimpia yksityiskohtia. Riihilahden suunnassa on tavanomaista talousmetsää. Ylispuusto on mäntyvaltainen. Ympäristö on heinäistä ja varvikkoista. Kulttuurivaikutus on vahva Matkusniemen kohdalla, jossa Pitkäsjoen yli on kapea silta. Tyypillisiä vesikasveja ovat ulpukka, lumme, järvikorte, järviruoko, ruokohelpi ja ratamosarpio. Eläimet ja linnut: Linnustollisesti merkittäviä alueita ovat saaret sekä kivikkoiset matalat järvien kohdat. Parhaat lintupaikat ovat Humalalahdessa, Pekansalmessa sekä pohjoisrannan metsäisten saarten (53) yhteydessä. Kotalahti on merkittävä runsaan vesikasvillisuuden vuoksi. Lintuhavainnot pelto- ja metsäalueiden tuntumassa olivat hiirihaukka (Kotalahti), pikkulokki (Pekansalmi) ja palokärki (Matkusniemi). Kotalahden perukoilla havaittiin mm. naurulokki, punarinta, pikkulepinkäinen, hemppo ja keltasirkkuja. Porsaskosken pellon tuntumassa havaittiin kuovi. Riihilahdella oli telkkiä, laulujoutsenpari ja sinisorsia.
17 Luontoselvitys LIITE 2 16 Luontokohteet: Pitkäsjärven Sarkalahden pohjoisosassa on kapea metsäkaista, jossa kasvaa mm. vehka, kurjenjalka, järvikorte, saniaisia ja muita kosteikkolajeja. Metsässä on myös lehtipuita. Kohde 52 on mahdollinen metsälain mukainen purokohde. Riihiniemen kärki on pääasiassa männikköä mutta myös lehtoista ja varvikkoista ympäristöä. Rannoilla on ruovikkoa kapeana vyöhykkeenä ja sen takana kasvaa koivuja. Kosteissa painanteissa on rehevämpiä kuusikoita, joiden kasvillisuus on rehevää mm. saniaisia, vehkaa ja tervaleppää. Pekanniemessä ja Matkusniemessä on samantyyppisiä niemenkärkimetsiä. Matkusniemi (57) on näyttävä, vaikka rannassa on paikoin hakkuita. Länsirannan metsät ovat kuusikkoa ja korkeata puustoa. Jokien ja purojen rannoilla on selkeitä luontoarvoja mm. Pekansalmen kohdalla. Humalalahdessa sähkölinjasta aiheutuu maisemallista haittaa. Porsaskosken kulttuurimiljöö (55) on paikallisesti huomionarvoinen. Pienen kosken tuntumassa on vanhaa rakennuskulttuuria. Kapean rännin rantavyöhyke on rakentamisesta huolimatta kasvistollisesti monipuolinen. Puulajit ovat tavanomaisia, koivut ja kuuset kasvavat edustavina ryhminä. Kuvat 22 ja 23. Pitkäsjärven Matkusniemen hakkuut, Riihiniemen maatila. Kotalahti (58) on rehevä lahti, jolla on linnustollista paikallisarvoa. Ympäristön kasvillisuus on rehevää (mm. ojasorsimo, ratamosarpio, järvikorte, suokorte, jokapaikansara, luhtasara, viiltosara, pullosara, vehka, kurjenjalka, ruokohelpi, uistinvita ja siimapalpakko). 48 Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy Vanhaa sekametsää 2 Maa ja Vesi Oy Metsää 4 Maa ja Vesi Oy Sekametsää, puro ja ruovikkoa 1 ML Maa ja Vesi Oy Metsäinen saariryhmä 2 Maa ja Vesi Oy Rantametsä ja niemi 2 Maa ja Vesi Oy Kulttuurimiljöö 1 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Rantametsä 1 ML Maa ja Vesi Oy Rehevä lintulahti 1 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Maisemallisesti arat niemenkärjet tulee säästää
18 Luontoselvitys LIITE 2 17 metsäisinä ja rakentamattomina. Tärkeät metsäalueet ovat monin paikoin yhteydessä ranta-alueiden kivikkoalueisiin. Kosteikot tulisi jättää rakentamattomaksi Kaletonlampi (0.8 ha) Yleistä: Kaletonlammen rannoista on yli puolet hakattu. Rantaan on jätetty viiden metrin vyöhyke puustoa. Metsätyyppi lammen rannoilla on MT. Varvikko on hallitsevaa. Rannoilla on sammalikkoja ja vesikasvillisuutta. Eläimet ja linnut: Linnusto oli niukkaa. Rantavedessä havaittiin kaksi tavia. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Kaletonlammesta laskee puro kohti pohjoista ja Pentinlampea. Puron kasvillisuuteen kuuluvat mm. ratamosarpio, vehka, ojasorsimo, rantatädyke ja paikoin rehevät pajut (mustuvapaju, raita ja kiiltopaju). Puroa on muutettu ja kaivettu mutta kohde voi silti olla metsälain mukainen lähes luonnontilainen puro. 66 Puro 2 ML Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Lammen vähäinen koko rajoittaa rakentamista. Kohteen 66 lähelle rakentamista tulisi välttää Pentinlampi Pyhäluoma Yleistä: Lammen ympäristö on rehevää ja kasvilajisto on monipuolista. Ojitus kuitenkin heikentää lammen tilaa. Puusto on rannoilla näyttävää. Paras metsä on lounaisrannalla. Vesikasvillisuus on runsasta ja kelluslehtiset, esim. ulpukka ja uistinvita, näyttävät peittävän lähes koko lammen pinnan. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei havaittu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lounaisrannan metsä on hyvin säilynyttä metsäaluetta. Puusto on tavanomaista, joukossa on muutamia kookkaita ja vanhoja puuyksilöitä, rauduskoivuja, mäntyjä ja kuusia. Metsän ja lammen väliin jää luhtainen rantavyöhyke. 67 Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Etelärannalla on pieni kallioalue. Muutoin järven ympäristö on tavanomaista. Metsäiset ja viljellyt alueet vuorottelevat. Maatilojen ympäristöt ovat hyväkuntoisia ja niillä on paikallista maisemallista arvoa. Loukeesta laskee järveen puro. Järvestä laskee Rantojoki kaakkoon. Yksi merkittävistä luontokohteista on juuri Rantojoen luusua (62), joka on ympäristöltään rehevä ja kasvilajistoltaan monipuolinen. Rantametsät ovat vaihtelevia. Iäkkäitä metsiä on mm. koillisrannalla. Muutoin metsät ovat talousmetsiä ja niiden ikä vaihtelee vasta hakatuista metsistä nuoriin taimikoihin
19 Luontoselvitys LIITE 2 18 sekä varttuviin kuusikoihin. Metsätyyppi on pääasiassa OMT. MT-tyypin metsiä on länsirannalla. Eläimet ja linnut: Järven pohjoisosassa havaittiin pesivä laulujoutsenpari. Samalla alueella todettiin naurulokkeja, rantasipi, sinisorsia, silkkiuikkupari ja keltasirkkuja. Rantojoen luusuassa havaittiin mm. västäräkkejä, telkkiä, sinisorsia. Luhtaisen suiston lähellä havaittiin mm. käpytikka ja keltavästäräkki. Luontokohteet: Etelärannalla (61) on pieni kallioalue, joka on yksi harvoista järven rannalla. Sillä on paikallista maisemallista arvoa ja se on myös mahdollisesti metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kuvat 24 ja 25. Kuvissa on Pyhäluoman Porsaskoskea ja itärantaa järven yli kuvattuna. Rantojoen luusua on alueellisesti tärkeä. Suiston edustalla oleva saari on kasvanut jo yhteen mannermaan kanssa. Lehtipuut ovat alueella hallitsevia. Lajisto on monipuolinen: lehtokuusama, korpipaatsama, hies- ja rauduskoivu, haapa, harmaa- ja tervaleppä, raita, mustuvapaju, kiiltopaju ja halava. Saroja ja järvikortetta on paljon, lisäksi mm. ulpukkaa, siimapalpakkoa, rantapalpakkoa, leveäosmankäämiä, vehkaa ja ratamosarpiota. 61 Kallioniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy Jokisuisto 1 Maa ja Vesi Oy Metsä 2 Maa ja Vesi Oy Purosuisto 3 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Likolampi Yleistä: Lammen vesipinta on laajalti kelluslehtisten vesikasvien peitossa. Metsä itärannalla on tiheää, lajeina mm. koivua, kuusta ja mäntyä. Ympäristö on rehevää ja monipuolista. Rannoilla on talousmetsää. Isosuon puoleisella reunalla on varttuvaa mäntymetsää. Lammen pohjoisrannalla on peltoalueita, joilta tulee valunnan mukana alueelle kuormitusta. Etelärannalla on ojitusta. Eläimet ja linnut: Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Lammen itärannalla oleva metsä on monipuolinen puustoltaan ja kenttäkerroksen lajistoltaan. Mänty ja kuusi ovat valtapuita. Lehtipuista tavataan koivujen ja leppien lisäksi haapaa, lehtokuusamaa, tuomea, pihlajaa ja korpipaatsamaa. Kenttäker-
20 Luontoselvitys LIITE 2 19 roksen lajisto on paikoin valoisuudesta johtuen heinäinen (metsälauha, korpikastikka, nuokkuhelmikkä ja lampaannata). Rannassa on kookasta puustoa, pääosin lehtipuita. Itärannan vesikasvillisuus on niukkaa, länsirannalla vesikasveja on paljon. 59 Purot/ojat 3 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Vehvaa Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkaan 3 kuuluvalle alueelle tulisi välttää. Yleistä: Vehvaan rantojen tuntumassa on useita peltoja. Silti metsäisyys on järven rannoilla vallitsevaa. Rakennetut alueet ovat länsirannalla. Itä- ja kaakkoisrannalla ovat parhaat ja vanhimmat metsäalueet. Eläimet ja linnut: Koivusaari, Joensuusaari, Rengaskivi, Pönttösaari ja Pohjoislahden kaksi saarta ovat linnustollisesti tärkeitä. Saarissa havaittiin mm. kala-, nauru- ja harmaalokkeja ja järven etelärannalla myös selkälokki. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Vehvaan itä- ja kaakkoisrannalla on neljä vanhaa metsäaluetta (90, 91, 92 ja 93), joissa lajisto on monipuolinen. Metsätyyppi on MT ja OMT, mustikka ja puolukka valtalajeina. Ylispuuna ovat mänty, kuusi ja rauduskoivu. Pihlajaa ja muita nuoria lehtipuita on runsaasti sekä rannoilla harmaa- ja tervaleppää. Pensaskerroksen muita lajeja ovat kataja, tuomi, lehtokuusama ja korpipaatsama. Kenttäkerrosta koristavat mm. metsäalvejuuri, juolukka, riidenlieko, oravanmarja, lillukka, kevätpiippo, käenkaali ja ahomansikka. Pohjakerroksessa havaittiin mm. metsälehväsammal, seinäsammal, karhunsammal sp. ja metsäkerrossammal. Kuvat 26 ja 27. Vehvaan Etelärannan metsäkohteita ja soistuvaa reunametsää. Järven saarista tärkeimmät ovat Koivu- ja Joensuusaari (87 ja 89). Kumpikin saari on lehtipuuvaltaisesti sekametsäinen. Heinävaltaisuus on yleistä. Varvikoita on runsaasti saarten keskiosissa. Koivusaaressa todettiin mm. pelto-orvokki, riidenlieko ja metsävirna. Joensuusaaressa havaittiin mm. kurjenjalka, mesiangervo, syyläjuuri, lillukka, ulpukka ja uistinvita.
21 Luontoselvitys LIITE Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Saaria 1 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Saaria 1 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Niskajärvi Yleistä: Länsirannan metsät ja purot ovat paikallisesti edustavia. Länsirannalla on runsaasti rakennettua ympäristöä, mm. kolme isoa maatilaa sekä ojitettuja rantametsiä ja hakkuualueita. Puusto on ranta-alueilla tavanomaista, samoin metsätyyppi (MT). Pohjoisrannat ovat yleisesti matalia ja ojitettuja. Paikoin ojitukset ovat kasvaneet umpeen. Pohjoisrannalla on pieniä saravaltaisia rantaluhtia niemissä ja lahdissa. Niskajärven pohjoisosassa on pieniä, linnustolle merkittäviä saaria ja kareja. Suurimmilla saarilla on loma-asuntoja mutta saarten suojaisat ja kivikkoiset rannat ovat vielä hyväkuntoisia. Itäranta on rakennettua ympäristöä. Etelässä Särenmättäänsalmen itärannassa on edustava metsikkö. Eläimet ja linnut: Järven pienillä saarilla ja kareilla on paikallista linnustollista arvoa (Koivu- ja Haapasaari sekä kivikkoiset ja saraikkoiset alueet niiden välissä). Lätinsaarissa (81) havaittiin mm. lokkeja, kalatiiroja, isokoskelo ja haapana. Luontokohteet: Naarajoen suisto on kasvillisuudeltaan monipuolinen. Rannoilla ja vedessä kasvaa vesi- ja kosteikkokasveja. Jokisuistolla on linnustollista arvoa. Kuvat 28 ja 29. Niskajärveen laskevan Naarajoen uomaa, rannan kangasmetsää. Pohjoisrannoilla on tärkeitä niemiä maisemallisesti, kasvilajistollisesti ja linnustollisesti. Niemille on yhteistä sarojen runsaus ja ranta-alueiden mataluus. Kasveista havaittiin pystykeiholehti ja haarapalpakko (73). Haapasaaren eteläpuolisilla luodoilla tavattiin saraikon ja järvikortteen seasta ratamosarpiota, kurjenjalkaa ja nuottaruohoa (76). Kohteet 73 ja 74 ovat mahdollisesti metsälain tarkoittamia rantaluhtia. Rannoilla on runsaslajisesti lehtipuita ja saroja.
22 Luontoselvitys LIITE Iso-Nivu Metsäiset Lätinsaaret ovat maisemallisesti arvokkaita. Kasvilajistoa ovat sarat ja kurjenjalka sekä saaren sisäosissa mm. metsäkastikka, korpikastikka, metsälauha, päivänkakkara, mustikka, metsätähti ja riidenlieko. Saarten välillä on ulpukan muodostama vesikasvivyöhyke (78). Laurikanlahden rannat ovat sekametsää. Metsissä on mm. sudenmarjaa, nuokkuhelmikkää ja koiranheisiä. Metsätyyppi on lehtomainen. Talvilahden rannalla on pieni lampare, jossa kasvillisuus on monipuolista ja tavallista. Lampareen reunoilla on myös kaivun vanhoja jälkiä (69). 68 Puro 4 Maa ja Vesi Oy Lampare 3 Maa ja Vesi Oy Metsä 4 Maa ja Vesi Oy Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy Jokisuisto ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy Rehevä kivikkoniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy Rehevä matalikkoniemi 1 ML Maa ja Vesi Oy Pikkusaaria 3 Maa ja Vesi Oy Pikkusaaria 2 Maa ja Vesi Oy Lintumatalikko 2 Maa ja Vesi Oy Metsäinen saaripari 2 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 2 Maa ja Vesi Oy Sekametsä 3 Maa ja Vesi Oy Pikkusaaria ja linnusto 1 Maa ja Vesi Oy Puro 4 Maa ja Vesi Oy Avoin niemi 2 Maa ja Vesi Oy Metsä ja joki 1 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Paikallisesti tärkeitä ovat matalat luhtaiset rannat, purojen ja jokien suistot, maisemallisesti arvokkaat niemet ja linnustoltaan monipuoliset pikkusaaret ja kariko Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Yleistä: Iso-Nivun rannat ovat monin paikoin reheviä. Rannoilla on kaksi maatilaa, pohjoisen lahden perukassa ja Huhtiniemi itärannan keskivaiheilla. Kasvillisuudelle ovat tyypillisiä MT ja VT -tyypin metsät sekä paikoin kuivemmat lehtolaikut lounaisrinteillä. Eläimet ja linnut: Eteläisessä lahdessa havaittiin lapasorsa. Aiemmin alueella on havaittu laulujoutsen. Luontokohteet: Luodelahti (96) on rehevä kokonaisuus. Saroja ja vesikasvillisuutta on runsaasti, mm. järviruoko, järvikorte, uistinvita, ahvenvita, ulpukka, ratamosarpio, kurjenjalka ja kurjenmiekka.
23 Luontoselvitys LIITE 2 22 Kuvat 30 ja 31. Iso- ja Pieni-Nivu. Luodelahdesta Naarajärveen laskeva Nivunpuro on säästynyt hakkuilta. Puron luonnontilaisuutta heikentävät lukuisat ojat. Luusuan kohdalla on korkeata varvikkoa, mm. suopursua ja juolukkaa. 94 Ranta ja ruovikkoa 2 Maa ja Vesi Oy Puro 3 Maa ja Vesi Oy Ruovikko 2 Maa ja Vesi Oy Ruovikko 2 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää Pieni-Nivu Yleistä: Pieni-Nivun rannoilla ovat Hakalan, Nivunrannan ja Aholan maatilat. Järvi on Iso-Nivuun verrattuna humuspitoisempi ja karumpi. Vesikasvillisuutta on vain rannoilla (ulpukkaa ja saroja). Eteläranta on nevamainen ja saraikkoinen. Eläimet ja linnut: Pohjoisen ja eteläisen lahden alueilla havaittiin runsaasti tavanomaisia lintulajeja. Luontokohteet: Tärkein luontokohde alueella on puuton lammen rannan suo (99), joka on ojittamaton ja kasvilajistollisesti monipuolinen. Alueella todettiin mm. karpalo, juolukka, mustikka, sianpuolukka, vaivero, useita pajuja, raate, jouhisara, suokukka ja mesiangervo. Saroista tavataan yleisimpiä lajeja. Kohteen luonnontilaan kelkkailureitillä on ollut vai vähän vaikutusta. Maisemallisesti alue on sähkölinjasta huolimatta kunnossa. 98 Rehevä lahti 4 Maa ja Vesi Oy Puuton rantasuo 1 (Natura) Maa ja Vesi Oy 2005 Rakentamista arvoluokkaan1 kuuluvalle alueelle tulisi välttää Lounaanlampi Yleistä: Lounaanlammen ympäristössä on varttuvaa puustoa. Paikoin on lehtipuupensaikkoja, etäämpänä männyt yleistyvät. Rantoja on ojitettu. Joki- ja purosuistot ovat reheviä.
24 Luontoselvitys LIITE 2 23 Lounaanlampi on osa Suurenaukeansuo-Isosuo-Pohjalampi -Natura-aluetta, jonka perusteena ovat luonto- ja lintudirektiivi (SCI ja SPA). Eläimet ja linnut: Linnuista havaittiin tavi ja haapana. Naarajoki on suoalueita yhdistävä vesireitti ja mm. saukon (luontodirektiivin liite IVa) elinaluetta (Natura-tiedot). Tarkempaa tietoa tai havaintoa saukon elinympäristön sijainnista ei ole. Luontokohteet: Lammen itärannan kasvilajisto on mm. kurjenmiekkaa, viiltosaraa, haarapalpakkoa, tupasvillaa, juolukkaa, suopursua, variksenmarjaa, isokarpaloa ja pensaita (raita, kiiltopaju, harmaaleppä, tervaleppä, lehtokuusama, korpipaatsama ja nuoria koivuja). Jokisuistossa on kookkaita hies- ja rauduskoivuja. Jokivesi on varsin humuspitoista. 100 Lampi ja joki 1 Natura Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rantoja ei tulisi rakentaa Iso-Naakkima Yleistä: Iso-Naakkima on alueen kookkain järvi. Pohjoisranta (Kaivannonhiekka Marketanhiekka) on hiekkarantainen. Koiraniemen edustalla ovat Kimarinsaari ja Mähönsaari sekä useita pienempiä saaria. Merkittäviä ovat myös puro Iso- ja Pieni-Naakkiman välillä sekä Ketvelen kannas järvien välillä. Ketvelen harjulla kasvillisuus on mm. variksenmarjaa, kanervaa, puolukkaa, mustikkaa, metsäkastikkaa, kieloa ja tavallisia jäkäliä. Järven etelärannassa on Multlahden koillispuolella joukko saaria. Lounaispuolella on Itälahden erottamina Multniemi ja Haapaniemi. Eläimet ja linnut: Multniemessä nähtiin pyitä ja käki. Kaivannonhiekalla havaittiin selkä- ja harmaalokkeja. Kimarinsaaren rannoilla havaittiin rantasipejä ja sinisorsia. Tuomarinsaarella oli sinisorsia, telkkiä ja silkkiuikkuja, kalatiiroja sekä harmaa- ja kalalokkeja. Keltiäissaaren ulkoluodoilla havaittiin mm. selkälokki ja silkkiuikkuja. Luontokohteet: Järven erikoisin ja hienoin luontokohde on Kaivannonhiekka (todennäköisesti LS-lain tarkoittama luontotyyppi), kohde 101. Ympäristö on vesikasvillisuudeltaan runsas (mm. siimapalpakko, järviruoko, järvisätkin ja saroja). Hiekkaranta on monin paikoin runsaat 10 metriä leveä. Rannalla kasvaa mm. ahosuolaheinä, hietakastikka, ruokohelpi, sianpuolukka, puolukka ja kanerva. Rannan yhteyteen liittyy rehevä, lyhyt ja osin kaivettu puro (102), joka laskee Iso- Naakkimaan. Kaivannonhiekan ja Marketanhiekan (107) reunoilla on rantaluhtaa (106, 110). Myös Koiralahdessa on rantaluhtaa, johon liittyy purokosteikko (111). Kuvat 32 ja 33. Iso-Naakkiman pohjoinen hiekkaranta, järven selkävesi.
25 Luontoselvitys LIITE 2 24 Multniemen Itälahden ranta mäntykangasta. Matalassa rannassa kasvavat mm. järviruoko, rantakukka, ojasorsimo, raate, terttualpi, ranta-alpi ja ratamosarpio. Pajuista rantatörmän tuntumassa kasvaa mm. halavaa, raitaa, kiiltopajua ja mustuvapajua. Metsien yleisin heinä on metsäkastikka. Rannan tuntumassa on myös korpikastikkaa ja runsaasti saroja. Järven lintusaaret ovat pieniä. Niiden kasvilajisto on samankaltaista saarien koosta ja sijainnista riippumasta. Saarten keskellä on juolukkaa, suopursua, mäntyä ja puolukkaa, kanervaa sekä variksenmarjaa. Koivuja, pajuja ja terva- ja harmaaleppiä on alavilla rannoilla. Haapaniemessä (116) on kookasta männikköä ja varttuvaa lehtipuustoa. Lehtipuut ovat kookkaita koivuja ja OMT-tyypin metsässä myös varttuvaa koivikkoa. Kenttäkerroksen lajeja ovat lillukka, nuokkuhelmikkä, pujo, vadelma sekä rannassa sarat ja järvikorte. Niemeen vievän tien varrella on omakotitalojen hoidettuja piha-alueita ja puutarhoja. Rehevillä lahdilla (117, 118) kasvaa heiniä, mesiangervoa ja pajuja, pihlajaa, leppiä, koivuja ja tuomea. Korkeata ruohikkoa on avoimilla metsälaikuilla. Niemen kärjessä on varttuvia ja kookkaita haapoja. Sisämaassa on yleisesti mm. mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Puusto on alueella tavanomaista, varttuvia koivuja ja kookasta mäntyä. 101 Hiekkaranta 1 LSL Maa ja Vesi Oy Puro 1 ML Maa ja Vesi Oy Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy Hiekkaranta 1 LSL Maa ja Vesi Oy Isoja saaria 2 Maa ja Vesi Oy Pieniä lintusaaria 1 Maa ja Vesi Oy Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy Luhtaranta 1 ML Maa ja Vesi Oy Jokiympäristö 2 Maa ja Vesi Oy Pieniä lintusaaria 1 Maa ja Vesi Oy Metsä 3 Maa ja Vesi Oy Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy Niemi ja maisema 2 Maa ja Vesi Oy Ruovikko 3 Maa ja Vesi Oy Ruovikko 3 Maa ja Vesi Oy 2005 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamista arvoluokkiin1, 2 ja 3 kuuluville alueille tulisi välttää. Luonnonympäristön kannalta rakentamisrajoitukset koskevat lähinnä hiekkarantaosuuksia, pieniä lintuluotoja ja osia saarista Tärpättilampi (0.6 ha) Yleistä: Tärpättilammen ympäristö on suota ja puustoltaan mäntyä. Rannat on ojitettu. Lammen vedet purkautuvat etelärannan kaivetun ojan suuntaan. Ojan varrella on korkeaa suopursu- ja juolukkakasvustoa, jonka seassa karpaloa, sianpuolukkaa ja vaivaiskoivua. Eläimet ja linnut: Rantakankaalla havaittiin käki ja tavanomaista metsälinnustoa. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Luontokohteet: Ei erityisiä luontokohteita.
26 Luontoselvitys LIITE 2 25 Soveltuvuus rakentamiseen luonnonympäristön kannalta: Rakentamiseen pieni ja matala lampi ei ole erityisen soveltuva Pieni-Naakkima Yleistä: Itärannan metsät ovat koivua, mäntyä ja paikoin kuusta. Kastikoita, kieloa, ahomansikkaa, metsämaitikkaa, vuohenputkea, mustikkaa, puolukkaa, juolukkaa ja laikuittain suopursua esiintyy. Jotkin olevat rakennuspaikat ja tilat ovat koivukujantein reunustettuja. Pieni-Naakkiman erottaa Iso-Naakkimasta vain kapea Ketvelen harju. Ketvelen kohdalla ylispuuna on mänty. Sen alla kasvaa pihlajia ja muiden lehtipuiden taimia. Loma-asuntojen lähellä tuomi, haapa, harmaaleppä ja kataja yleistyneet. Järven pohjoisrannalla ovat ainoat maanviljelysalueet. Kankkulahdessa samoin kuin muilla matalilla rannoilla on kapeita, pienialaisia rantaluhtia. Eläimet ja linnut: Välijoen rannassa havaittiin majavan puunkaatojälkiä. Linnuista havaittiin palokärki. Naurulokkeja, kalalokkeja ja harmaalokkeja sekä kalatiiroja on alueen useimmilla pikkusaarilla pesivinä yhdyskuntina. Tärkeäksi kohteeksi koettiin Kankkulahden edustan pikkusaaret. Järven länsirannalla nähtiin kuikka. Halttulassa nähtiin hiirihaukkoja. Luontokohteet: Välijoen ympäristön kohteessa on runsaasti saniaisia mm. metsäalvejuurta, hiirenporrasta, sananjalkaa, korpi- ja metsäimarretta. Puusto on tavallisia lehti- ja havupuulajeja. Harmaaleppiä, tuomia ja pajuja on paljon. Järvikorte, järviruoko, rantaluikka, ranta-alpi ja terttualpi ovat yleisiä luhtarantojen tuntumassa. Rannoilla on paikoin nuorten lehtipuiden kelottuneita runkoja. Vastaavanlaisia rantaluhtia ovat kohteet 122, 124 ja 129. Muissa luontokohteissa on kivikoita ja samoja kasveja mutta pintaalaltaan ne ovat pienialaisia. Kuvat 34 ja 35. Välijoen ympäristö, hiirihaukka. Pieni-Naakkiman itärannan puroalueella (121) on mustuvapajua, pihlajaa. Hakkuut ulottuvat lähelle puroa. Lehtipuustoa on paljon. Puro on edustava ja lähes luonnontilainen. Puron ympäristössä kasvaa mm. metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre ja hiirenporras, ojakellukka ja ruokohelpi. Rantoja reunustaa hyväkuntoinen sekametsä (rantametsä, kohteet 119 ja 126). Pieni-Naakkiman suurin saari on edustava. Sen keskellä kasvaa kookkaita mäntyjä ja reunoilla iäkkäitä rauduskoivuja. Rannoilla on lyhyempää puustoa. Rannoilla todettiin viiltosaraa, pullosaraa, ruokohelpiä ja ulpukkaa. Raidat ja haavat täydentävät kokonaisuutta samoin kuin avoimien alueiden katajat.
Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotKuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015
Kuohun alueen luontoselvityksen täydennys 2015 Timo Pylvänäinen 20.8.2015 Kaupunkirakennepalvelut Jyväskylän kaupunki Vispiläjokea osa-alue kahden lounaiskulmassa Johdanto Kuohun alueelle ollaan tekemässä
LisätiedotJyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys
Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Markku Nironen 30.09.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 LUONNON YLEISPIIRTEET... 2 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotMARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN
Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 19.11.2012 Viite 82136257 PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN UUKUNIEMEN
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI. Luontoselvitys. Työ: E26049. Turku, 06.05.2013
NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, 06.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku,
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotLiite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset
Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotMÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Pekka Routasuo 12.12.2013 MÄNTSÄLÄN LEMPIVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotTUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET
TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotKOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotUPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö
UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5.,
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotSOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011
SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotPäivölän alueen esiselvitys
LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
Lisätiedot