Tilinpäätös. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Toimintaympäristö ja strategia Toiminta ja tuloksellisuus Vaikuttavuus ja suoritteet Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat... 3 Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Ulkoministeriön rahoittamat ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Euroopan unionin ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma... 9 Yleissivistävän kouluopetuksen Comenius-ohjelma Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Opintovierailut Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Kulttuuri-ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Pohjoismainen ja Baltia-yhteistyö Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet Asiantuntijana vaikuttaminen lisääntyy Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen Viestintä Neuvonta- ja tietopalvelut Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä ja rakenne Työtyytyväisyys Henkilöstöinvestoinnit Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- ja KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 52

3 1 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toimintaympäristö ja strategia CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOn vuosi 2013 oli tuloksellinen. Tilinpäätöksen mukaan toimintaan käytettiin yhteensä ennätykselliset 51,1 miljoonaa euroa. Käytetty kokonaisrahoitus kasvoi ulkopuolisen rahoituksen ansiosta 13,7 prosenttia vaikka samaan aikaan budjetin kautta saatu rahoitus laski 1,5 prosenttia 8,8 miljoonaan euroon. Toiminta on järjestetty tehokkaasti. Toimintamenojen suhteellinen osuus pieneni 2012 vuoden 25,8 prosentista 22,5 prosenttiin. Jatkossa julkisen talouden alijäämä pakottaa kaikki valtion organisaatiot mukaan lukien CIMO kohdentamaan toimintaansa uudelleen ja todennäköisesti luopumaan joistain toiminnoista kokonaan. Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Kansainvälisyys on erottamaton osa laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä Suomen kilpailukykyä. Samaan aikaan julkisen sektorin resurssit ovat pienenemässä ja etenkin kunnista tulleen palautteen perusteella leikkaukset kohdistuvat usein kansainväliseen toimintaan. CIMOn on pystyttävä aiempaa paremmin perustelemaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja vaikuttavuutta. Euroopan unioni päätti viime vuoden aikana uudesta ohjelmasta koulutuksen, nuorison ja urheilun sektoreille. Ohjelman nimeksi tuli Erasmus+ ja sen budjetti on kasvanut tulevalle seitsenvuotiskaudelle yli 40 prosenttia verrattuna aiempaan ohjelmakauteen. Kasvu on pienenevän EU:n kokonaisbudjetin aikana merkittävä ja kertoo siitä, että komissio ja jäsenvaltiot näkevät koulutuksen ja nuorisotyön merkityksen tärkeänä Euroopassa. Ohjelman kaksi ensimmäistä vuotta rahoitus kasvaa maltillisesti, mutta vuodesta 2016 eteenpäin kasvuvauhti on korkea. CIMOn tulee varmistaa yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa, että suomalaiset hankkeet ovat laadukkaita ja menestyvät kilpailussa. Suomi on osa maailmantaloutta, jossa eri maiden erilaiset roolit korostuvat. Suomi on tiukkenevasta taloudestaan huolimatta maailman mittakaavassa rikas valtio, jolla on varaa kantaa vastuuta myös heikompiosaisista. Koulutuksen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä on ratkaisevaa ja siksi Suomen tulisi kohdistaa kehitysyhteistyöresurssejaan entistä enemmän koulutuksen, erityisesti ammatillisen- ja korkeakoulutuksen kehittämiseen vähiten kehittyneissä maissa Toiminta ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. CIMOn toiminnan keskeinen määrällinen tavoite ohjelmiin osallistujista ylittyi kokonaisuutena reilusti ja osallistujien määrä on ennätyksellisen suuri. Kaikilta osin tavoitteisiin ei päästy ja esimerkiksi yleissivistävän koulutuksessa osallistujien määrä pieneni 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä selittyy edellistä vuotta pienemmällä kansallisella rahoituksella ja ohjelmabudjetilla. EU-ohjelmat muodostavat tulostavoitteesta valtaosan ja ohjelmat keskittyvät pitkälti yhteistyöhön Euroopan maiden kesken. CIMO on strategiansa ja opetus- ja kulttuuriministeriön painotusten mukaisesti jo muutaman vuoden suunnannut muuta toimintaansa maantieteellisille painopistealueille Kiinaan, Venäjälle, Pohjois-Amerikkaan ja Brasiliaan. Osallistujia painopistealueiden ohjelmissa oli yli ja painopistealueet näkyvät myös ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden listan kärjessä. Nuorisotoimintaohjelman merkitys korostuu muita heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksissa. Ohjelmassa rahoitettiin kaikkiaan 173 hanketta, joista lähes puolessa (84) inkluusion näkökulma oli vahvasti mukana. Liikkuvuusohjelmissa on otettu käyttöön esteettömyystuki, jonka tarkoituksena on parantaa tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, ja erityisryhmiin kuuluvien osallistumiskynnyksiä madalletaan.

4 2 Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu Asiantuntijana vaikuttaminen on sekä sisäinen että ulkoinen tavoite. CIMOn sisällä olemme tehneet näkyväksi sitä merkittävää asiantuntijatyötä, jota kaikki cimolaiset tekevät. Samanaikaisesti haluamme vaikuttaa sidosryhmien ja asiakkaiden asiantuntijuuden vahvistumiseen. Asiantuntijuutta syntyy sekä ohjelmien hallinnon tuottamana tietona että erityisesti CIMOn tekemien tai teettämien selvitysten pohjalta. CIMO on tehnyt yhdessä Oulun yliopiston kanssa Global Mindedness mittaria, jolla seurataan kansainvälistymisjaksoille osallistuvien asenteiden muutosta. Vuoden aikana kerättiin ensimmäiset tiedot. Tulokset julkaistaan kuluvan vuoden aikana. CIMO haluaa kiinnittää huomiota koulutuksen kansainvälistymisen tasa-arvoon. Aiheesta tehtiin selvitys yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Julkaistussa raportissa on suosituksia päättäjille, koulutuksen järjestäjille ja CIMOlle. Vuoden aikana puhutti myös ulkomailla opiskelun työmarkkinarelevanssi. Aihetta selvitettiin yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Selvityksen Piilotettu osaaminen mukaan kansainvälisestä toiminnasta syntyvä osaaminen on juuri sellaista mitä työelämä tarvitsee voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet. Mutta tätä osaamista ei kuitenkaan useinkaan tunnisteta. Selvityksen yksi keskeinen tulos on, että kansainvälinen toiminta kehittää perinteisten kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi tuottavuutta, sitkeyttä ja uteliaisuutta. CIMOn pitää huolehtia, että mahdollisimman moni työnantaja ymmärtää kansainvälisen osaamisen merkityksen rekrytointitilanteessa, ja että nuoret työnhakijat osaavat paremmin kuvata hankkimaansa kokemusta. Nuorisotoimintaohjelmassa usean maan yhteistyönä toteutettu vaikuttavuutta selvittänyt RAY-tutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia kuin Piilotettu osaaminen. Nuorten asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi ja erityisesti itseluottamus on hankkeiden aikana kasvanut. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin Suomesta lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin ja avattiin ensimmäistä kertaa uusi ohjelma, jonka avulla voidaan tukea taloudellisesti yliopistojen itse järjestämää paikallisin voimin toteutettua opetusta. CIMO osallistui tulossopimuksen mukaisesti suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemiseen maailmalla. Tilaisuuksia oli hyvin erilaisia suurista messutapahtumista puhetilaisuuksiin eri maiden parlamenteissa. Koulutuksen tai edes korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen on hyvin laaja tehtävä ja suhteutettuna käytettäviin resursseihin se on kokonaisuutena lähes mahdoton. CIMOn tulee jatkossa keskittyä valittuihin kohdemaihin ja yleisöihin ja kattaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa pitää miettiä yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ryhtyä rakentamaan myös ulkopuolisten asiantuntijoiden verkostoa, jota voimme käyttää vastaamaan lisääntyvään kysyntään. CIMOn henkilökunta on vahvasti tehtäviinsä sitoutunutta ja osaavaa. Henkilökunta on korkeasti koulutettua, korkeakoulututkinto on 83,3 prosentilla henkilökunnasta. Työtyytyväisyys on myös keskimäärin hyvällä tasolla. Vuoden 2013 työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tähän on osaltaan vaikuttanut panostus sisäisen tiedonkulun ja johtamisen kehittämiseen. CIMO jatkaa tätä aloitettua työtä. Toivon, että seuraavat sivut antavat kattavan kuvan CIMOn monipuolisesta toiminnasta viime vuoden aikana. 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMOn toiminnan päävaikuttamistapa on apurahojen ja hanketuen myöntäminen kansainvälistymiseen. Vuonna 2013 tähän käytettiin 77 % koko toiminnan menoista. Projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina myönnettiin yhteensä 39,6 miljoonaa euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 19 % ja vuoteen 2011 verrattuna 12 %. Vaihtelun voimakkuus selittyy pääosin ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyydellä. Maksetuista apurahoista 56 % oli Euroopan unionin varoja, 20 % ulkoasiainministeriöltä, 10 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 8 % CIMOn omista määrärahoista ja 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahoista.

5 Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 EU -osarahoitteiset ohjelmat LLP-ohjelmaan osallistuvat Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus Suomen valtion rahoittamat ohjelmat Bi- ja multilateraaliset apurahat Eurooppa Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka Muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut (14 kpl) Yhteensä Määrällisten indikaattorien lisäksi CIMO hankkii tietoa siirtomenojen vaikuttavuudesta ja kansainvälisen kokemuksen vaikutuksista erilaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Näistä enemmän luvussa Neuvonta- ja tietopalvelut Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat CIMO rahoittaa ja tukee korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä. CIMOlla on Euroopan unionin rahoituksella sekä pohjoismaisella ja kansallisella rahoituksella toimivia ohjelmia korkeakouluille ja apurahaohjelmia. Kansallisin varoin tuetaan erityisesti yhteistyötä ulkoeurooppalaisten maiden kanssa. Ohjelmissa tuetaan mm. opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuutta, korkeakouluopettajien liikkuvuutta, eri alojen intensiivi- tai kesäkursseja ja kansainvälisiä hankkeita sekä myönnetään apurahoja jatko-opiskeluun. Tukimuodot vaihtelevat ohjelmittain CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa ei tapahtunut määrällisesti suuria muutoksia vuoden 2013 aikana. Liikkujien määrä kasvoi hiukan johtuen uudesta Science without Borders opiskelijaliikkuvuusohjelmasta Brasilian kanssa. Harjoitteluohjelmissa sen sijaan luvut ovat olleet lievässä laskussa jo pitkään. Syynä tähän on erityisesti IAESTE-ohjelman vetovoiman hiipuminen. Lisäksi harjoittelupuolella on jo usean vuoden ajan aktiivisesti kehitetty ohjelmia CIMOn strategian mukaisesti ja pyritty määrällisten tekijöiden sijaan panostamaan ohjelmien laatuun. Ohjelmia on koottu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joistakin ohjelmista on luovuttu ja joidenkin ohjelmien sisältöä on muutettu vastaaman paremmin CIMOn strategisia painopisteitä. Harjoitteluohjelmien uudelleen järjestelyillä on voitu vähentää niiden hallintoon käytettävää työpanosta. Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Jatko-opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudessa maantieteelliset painopistealueet näyttäytyvät vahvoina. Venäjä, Kiina ja Pohjois-Amerikka ovat suosituimpien kohdemaiden joukossa harjoitteluohjelmissa. Venäjältä ja Kiinasta saapui myös eniten jatko-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin CIMOn apurahaohjelmien kautta. Eniten saapujia oli kuitenkin Brasiliasta Science without Borders ohjelman kautta, mutta tässä ohjelmassa CIMO ei myönnä apurahoja. Kiina Vuonna 2013 alkaneessa uudessa Kiina-ohjelmassa tuetaan kaksivuotisia koulutusyhteistyöhankkeita Suomen ja Kiinan kansantasavallan välillä. Hankkeissa liikkuu korkeakoulujen henkilökuntaa ja eri tutkintotasojen opiskelijoita. Uuden koulutusyhteistyöohjelman kahdeksan ensimmäistä hanketta käynnistyivät vuoden 2013 alussa. Lisäksi ohjelmassa järjestettiin toinen hakukierros, joka kiinnosti useita suomalaisia korkeakouluja; hakemuksia saapui yhteensä 25, joista 15 yliopistoista ja 10 ammattikorkeakouluista. Kaiken kaikkiaan hankehakemuksissa oli edustettuna 27 suomalaista ja 32 kiinalaista korkeakoulua ja rahoitusta haettiin yhteensä reilun miljoonaan euron edestä. Ammattikorkeakoulujen

6 4 hankehakemuksissa painottuivat työelämäyhteistyöhön liittyvät aloitteet, kun taas yliopistojen hanke-esitykset keskittyivät maisteri- ja tohtoriopintotason yhteistyöhön. Hakemuksia tuli useilta eri aloilta, mutta kautta linjan on nähtävissä suomalaisten korkeakoulujen kiinnostus opetussuunnitelmayhteistyöhön ja yhteisten opintojaksojen rakentamiseen kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Edellisvuoden tapaan valittiin vuonna 2013 kahdeksan uutta koulutusyhteistyöhanketta, joista yliopistojen koordinoimia hankkeita oli seitsemän ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia yksi. Ilahduttavaa on, että vuonna 2013 useiden suomalaisten korkeakoulujen yhteisaloitteet Kiina-ohjelmassa lisääntyivät ja tämä näkyi myös hyväksytyissä hankkeissa, joista puolessa oli mukana vähintään kaksi suomalaista korkeakoulua. CIMOn Shanghain toimipiste auttoi aiempien vuosien tapaan suomalaisia korkeakouluja etsimään sopivia korkeakoulupartnereita ja luomaan kontakteja paitsi korkeakouluihin myös muihin potentiaalisiin yhteistyötahoihin Kiinassa. Shanghain toimipisteen jatko varmistettiin jatkosopimuksella, jonka puitteissa CIMOn läsnäolo Kiinassa jatkuu kesään 2015 asti. Kansallisesti rahoitetuissa harjoitteluohjelmissa Kiina oli yhdessä Venäjän kanssa suosituin kohdemaa. Kiinaan lähti 26 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Venäjä Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Venäjä-yhteistyön edistäminen. Venäjä-yhteistyön First-ohjelman hakukierroksella 2013 ohjelman varsinaisessa valinnassa myönnettiin verkostoille euroa tukea, mikä mahdollisti yhteensä 25 korkeakouluverkoston tukemisen.. Yhteensä 278 vaihto-opiskelijaa ja 156 opettajaa sekä 11 intensiivikurssia saa ohjelmasta tukea lukuvuodelle Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Suomeen saapui 206 venäläistä opiskelijaa ja ainoastaan 70 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä First-ohjelman kautta kaikkiaan 239 suomalaisopiskelijaa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. First-ohjelmasta tehdyn selvityksen keskeinen viesti on, että First-ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjä- yhteistyön kanava. First-ohjelman kautta rahoitettavan liikkuvuuden osuus koko Suomi- Venäjä-liikkuvuudesta ja näin ollen myös ohjelman painoarvo on vahvistunut kuluneen reilun 10 vuoden aikana. Ohjelmalle koetaan olevan selkeä tarve myös tulevaisuudessa. Venäjä-yhteistyötä tuettiin edelleen myös venäläisille ja ukrainalaisille jatko-opiskelijoille tarkoitetun CIMOn Talvikoulun avulla. Talvikoulu järjestettiin jo 17. Kerran, ja siihen osallistui 17 venäläistä ja 7 ukrainalaista jatkoopiskelijaa. Kansallisesti rahoitettujen harjoitteluohjelmien kautta Venäjälle lähti 27 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Suomen Pietarin pääkonsulaatissa järjestettiin edellisen vuoden tapaan Vaihdosta duuniin tapahtuma yhteistyössä Suomen Venäjä-klubin kanssa. Tilaisuus kokosi paikalle satakunta Pietarissa opiskelevaa suomalaista sekä lukuisia kaupungissa toimivia suomalaisyrityksiä. Tapahtumasta on muodostunut perinne ja se saa positiivista palautetta opiskelijoilta. Brasilia CIMO koordinoi Brasilian tiede- ja teknologianeuvoston CNPq:n (Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico) kanssa solmimansa sopimuksen mukaisesti Science without Borders apurahaohjelman toimeenpanoa Suomessa yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Korkeakoulut osoittivat ilahduttavasti kiinnostusta uutta ohjelmaa kohtaan: kolmeen vuonna 2013 järjestettyyn hakukierrokseen otti osaa yhteensä 28 suomalaista korkeakoulua ja ensimmäiset 56 brasilialaista vaihto-opiskelijaa aloittivat opintonsa elokuussa Ohjelman kansallista toimeenpanoa tukemaan perustettiin ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorienneuvosto Arene ry, yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen edustajat. CIMO vastaa ryhmän puheenjohtajuudesta ja toimii sen sihteerinä. Science without Borders ohjelman ohella Brasilia-yhteistyöhön panostettiin myös muissa CIMOn toiminnoissa. CIMO Fellowships apurahaohjelman rahoituspäätöksissä painotetaan CIMOn maantieteellisten painopisteiden mukaisesti myös Brasiliaa.

7 5 CIMO osallistui toukokuussa 2013 opetusministeriön kansainvälisten asioiden johtajan Jaana Palojärven johtamalle suomalaiselle koulutusvierailulle ja lokakuussa 2013 opetusministeri Kiurun vienninedistämismatkalle Brasiliaan. Matkojen yhteydessä keskusteltiin myös korkeakouluyhteistyön ja etenkin opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden edistämisestä Suomen ja Brasilian välillä. CIMO velvoitettiin ministerivierailun yhteydessä kartoittamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia yhteistyössä kansallisten tutkimus- ja tiederahoittajien kanssa. Pohjois-Amerikka Korkeakouluyhteistyön osalta Pohjois-Amerikka-yhteistyö jatkui north2north ohjelmassa entisellään. Kaikkiaan lukuvuodelle apurahan saaneista opiskelijoista 37:llä on vaihtokohteena joko Kanada tai Yhdysvallat. Harjoittelijavaihtoa Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa edistettiin myös tukemalla sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua Suomi-kodeissa sekä toimimalla kansallisena viranomaisena Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähtevien harjoittelijoiden lupaprosessissa. Kaikkiaan CIMOn avulla lähti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähes 130 opiskelijaa ja harjoittelijaa, missä on jonkin verran kasvua edelliseen vuoteen nähden. Yhdysvaltalaisten jatkoopiskelijoiden opintoja suomalaisissa yliopistoissa tuettiin CIMO-Fulbright stipendein sekä CIMO Fellowship apurahoin. Taulukko 2. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt 2011 Henkilöt 2012 Henkilöt 2013 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) Venäjän valtion stipendit suomalaisille Latinalaisen Amerikan ohjelma päättynyt vuonna 2011 Brasilia Science whithout borders ohjelma alkoi vuonna 2013 saapujat College of Europe (lähtevät) Sitra/CIMOIndia Fellowships (päättynyt) Talvikoulu Yhteensä

8 Taulukko 3. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat North2North lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat North-South lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat Aasia-verkostoyhteistyö päättyi lähtevät saapuvat Kiina-ohjelma 87 - lähtevät 33 - saapuvat 54 Yhteensä FIRST lukuvuosittain (tilastointitapaa muutettu) North2North, North-South-South ja Kiina-ohjelma kalenterivuosittain Taulukko 4. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat 2011 yhteensä 2012 lähtevät 2012 saapuvat 2012 Yhteensä 2013 lähtevät 2013 saapuvat 2013 Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO ja JED Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC ELSA FiMSIC SfaO Muut 8 8 Yhteensä Kaikki yhteensä

9 Taulukko 5. Kansalliset ohjelmat, maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö Kehitysyhteistyöjärjestöt Vapaa-ajan ohjelma Suomi-kodit Suomi-lehdet Suomea Suomessa Lehtoraattiharjoittelu Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Kotimainen harjoittelu (valtionhallinto) Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat Finish Government Scholarship Pool Suomen kielen jatko-opiskelijat Suomen kielen pro gradu Sukukansaohjelma Nuoret tutkijat (Fellowship) College of Europe Latinalainen Amerikka opettajavierailut Fulbright Center yhteistyö Venäjä yksilöapurahat Intia Fellowship Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat Kiina-ohjelma FIRST North2North Kaikki yhteensä Taulukko 6. Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä

10 Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat North-South-South ohjelma 8 Vuoden 2013 alussa CIMO allekirjoitti ulkoministeriön kanssa toimeksiannon North-South-South ohjelman neljännestä ohjelmakaudesta vuosille Ohjelman pääpaino on jatkossakin liikkuvuudessa, mutta neljännen ohjelmakauden painopisteinä ovat lisäksi intensiivikurssit sekä tulosten ja hyvien käytänteiden jakaminen verkostojen ulkopuolisille sidosryhmille. Uuden ohjelmakauden ensimmäisessä haussa keväällä hyväksyttiin 17 uutta verkostoa vuosille ja tukea jaettiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Verkostoille myönnettiin 299 opiskelijoiden liikkuvuusjaksoa (172 Suomeen saapuvaa, 127 lähtevää), opettajaliikkuvuudelle 149 jaksoa (80 saapuvaa, 69 lähtevää). Lisäksi rahoitettiin 17 etelässä järjestettävää intensiivikurssia sekä 17 tulosten jakamiseen liittyvää toimenpidettä etelässä. Yhteistyömaat sijaitsevat enimmäkseen Itä-Afrikassa. HEI ICI ohjelma Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamista tukevan HEI ICI- ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden ( ) viidentoista hankkeen toiminta päättyi vuoden 2012 lopussa ja hankkeiden loppuraporteista koostettiin CIMOssa yhteenveto hankkeiden ja ohjelmakauden tuloksista. Ohjelmassa käytettiin 6,64 miljoonaa euroa, joista 15% rahoitettiin korkeakoulujen omarahoitusosuudella. Hankkeissa kehitettiin uusia koulutusohjelmia ja koulutettiin kumppanikorkeakoulujen henkilökuntaa. Lyhyestä toteutusajasta ( ) johtuen hankkeiden tulokset ja vaikutukset tulevat paremmin esiin seuraavan ohjelmakauden aikana. HEI ICI ohjelman toisen ohjelmakauden ( ) hankkeiden arviointi ja rahoituspäätökset tehtiin vuoden 2013 alussa. Kelpoisuusvaatimukset täyttäneet 52 hakemusta arvioitiin CIMOn asiantuntijoiden, ulkoisten asiantuntijoiden sekä UM:n toimesta. Hankerahoitus euroa myönnettiin kehitysministerin päätöksellä yhteensä 23 hankkeelle, jotka toteutetaan 19 maassa. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin. Hankkeista18:a koordinoi yliopisto ja viittä ammattikorkeakoulu. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat euroa, ja tuki kattaa enintään 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. ADEA-toimeksianto CIMOn UM:ltä saama toimeksianto Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEAan liittyen päättyi vuoden lopussa. Kuluvana vuonna itse järjestön osalta keskustelussa korostuivat sen rahoitus- ja organisaatiohankaluudet. Ulkopuolinen evaluaatio paljasti vakavia ongelmia organisaation rakenteessa, viestinnässä sekä työryhmien toimivuudessa. Järjestön sisäisen uudelleenorganisoitumisen rinnalla Suomen tukemien työryhmien toiminta heikkeni tai niitä jopa lakkautettiin toistaiseksi. ADEAn ohjausryhmäosallistumisen kautta on CIMOlle kuitenkin kertynyt Afrikan koulutussektoriin liittyvää vahvempaa osaamista, joka tukee myös korkeakouluohjelmien hallintoa. YK:n apulaisasiantuntijat (JPO) CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytointia Taulukko 7. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmat Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa North South South North South South Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat JPO rekrytointiprosessi ADEA asiantuntijatoiminto Yhteensä UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet Ulkoasiainministeriön ohjelmat Käytetyt henkilötyövuodet yht. 6,5 6,4 8,6 Toiminnan kulut yhteensä

11 Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen transatlanttista yhteistyötä jatkettiin. Suomen ja USAn välisen Young Ambassadors ohjelmaa toteutettiin USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksella. Ohjelmien toteutukseen osallistuvat oppilasvaihtojärjestön, Youth for Understanding (YFU) Suomen ja USAn toimipisteet sekä Suomen USAn lähetystö Washingtonissa. Yhteensä 12 suomalaista ja 12 amerikkalaista lukiolaista osallistui ohjelmaan kesällä Suomalaisille ja amerikkalaisille lukiolaisille järjestettiin yhteistapaaminen USAn lähetystössä Helsingissä kesällä Tukea YFUlle ohjelmien toteuttamiseen myönnettiin yhteensä euroa. Suomen ja Kanadan välinen FinAl-verkoston toiminta jatkui kuluvana kautena suomalaisten ja Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä teemaalla Hyvä koulu kaikille. Suomesta verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta. Toiminta sisältää koulujen ja opiskelijoiden välistä internetin välityksellä toteutettavaa hankeyhteistyötä, rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä oppilaitosten välistä kehittämistoimintaa hallinnon tasolla. Hanke on saanut hyvää näkyvyyttä Kanadassa Alberta Teachers Associationin (ATA) konferensseissa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. CIMOn tuki hankkeelle vuonna 2013 oli yhteensä euroa. CIMO toteutti yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen selvityksen yleissivistävän koulutuksen kansainvälisestä toiminnasta (tarkemmin kohdassa Neuvonta- ja tietopalvelut) Euroopan unionin ohjelmat CIMO on toiminut Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP), Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action, YiA) sekä Koulu Euroopassa Eurooppa Koulussa (Management Partnership) -ohjelman kansallisena toimistona Suomessa. Kansallinen toimisto vastaa apurahapäätöksistä ja hankkeiden seurannasta. Lisäksi CIMO on toiminut EU:n Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä sekä kansallisena vastuutahona Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmissa. Toiminta rahoitetaan Euroopan komissiosta, OKM:n myöntämästä kansallisesta erillisrahoituksesta sekä CIMOn toimintamenobudjetista. Vuosi 2013 oli 2007 alkaneen ohjelmakauden viimeinen toimintavuosi, mutta vanhojen ohjelmien hankkeet ja niihin liittyvät tehtävät jatkuvat aina vuoteen 2016 asti. Management Partnership ohjelma päättyi, mutta sen yksittäiset toiminnot jatkuvat ainakin Uudella ohjelmakaudella Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma sekä urheiluohjelma yhdistetään Erasmus+ ohjelmaksi. CIMO jatkaa uuden ohjelman kansallisena toimistona, ja on aktiivisesti vaikuttanut uuden ohjelman valmisteluun mm. erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä ja antamalla OKM:lle taustatietoja ja asiantuntijaapua ohjelmasta käytäviä virallisia neuvotteluita varten. Uudesta ohjelmasta järjestettiin useita eri tiedotustilaisuuksia vuoden 2013 lopulla. Uuden Erasmus+ ohjelman rahoitus kasvaa 40 % verrattuna aiempiin ohjelmiin samaan aikaan kuin EU budjetti pienenee. Tämä on osoitus siitä, että koulutusta ja nuorisotyötä ja niiden puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä pidetään tärkeänä Euroopassa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan suuri valiokunta, joka valtioneuvoston EUselonteosta antamastaan mietinnössä toteaa, että EU-tason yhteistyö koulutuspolitiikan alalla tuo merkittävästi lisäarvoa mm. opiskelijavaihto-ohjelmien myötä. Valiokunta pitää arvokkaana niin kulttuurivaihdon kuin kilpailukyvyn kannalta, että opiskelijavaihto-ohjelmien kattavuus on laajentunut uusiin maihin ja opiskelijaryhmiin ja sen rahoitusosuus on uusissa rahoituskehyksissä kasvanut 40 prosenttia. Suomalaiset ovat osallistuneet EU-ohjelmiin menestyksellisesti. Yksi osoitus tästä on se, että Suomen osuus EUrahoituksesta on Erasmus+ -ohjelmaa edeltäneissä Elinikäisen oppimisen ohjelmassa ja Nuorisotoimintaohjelmassa ollut noin 2 %, kun Suomen maksuosuus EU budjetista on selvästi pienempi. Suomi on ollut ohjelmissa nettosaaja. Kulttuuri -ohjelma yhdistyy Media ja Media Mundus ohjelmien kanssa Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMO jatkaa yhdessä Suomen Elokuvasäätiön kanssa uuden ohjelman yhteyspisteenä CIMOn vastatessa toiminnan koordinoinnista Elinikäisen oppimisen ohjelma EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut edistää koulutussektorin kansainvälistymistä ja sitä kautta koulutuksen laatua. Ohjelma ja sen alaohjelmat (kouluopetuksen Comenius, korkeakoulutuksen Erasmus, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig) ovat rahoittaneet eurooppalaisia yhteistyöhankkeita ja oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Vuonna 2013 käytettävissä ollut EU-määräraha oli lähes 20 miljoonaa euroa, 5,9 miljoonaa euroa enemmän kuin ohjelman alussa ja vain

12 10 vähemmän kuin ohjelman huippuvuonna Lisäksi CIMO myönsi hankkeiden rahoitukseen noin miljoona euroa kansallista rahoitusta (yleissivistävä e, aikuiskoulutus e ja korkeakoulutus e). Suuren kysynnän johdosta määrärahat pystyttiin käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2013 ohjelma rahoitti kaikkiaan Suomesta Eurooppaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa, mikä ylitti ohjelmalle asetetun liikkuvuustavoitteen. Määrä oli toiseksi suurin ohjelmakaudella, vajaat 300 pienempi kuin Liikkuvuusluvut laskivat Comeniuksessa, missä oli käytettävissä vähemmän kansallista rahoitusta. Muissa alaohjelmissa luvut kasvoivat. Suomeen saapuvien Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden tilastoitu määrä nousi ja oli korkein tällä ohjelmakaudella, ja ylitti ensimmäistä kertaa tavoiteluvun. Lopullinen luku tarkentuu vielä, sillä Erasmus-harjoittelijoiksi Suomeen tulleiden lukumäärä perustuu ennakkotietoihin. Ohjelman volyymi on kasvanut merkittävästi ohjelmakauden aikana. Elinikäisen oppimisen ohjelma onkin suurin yksittäinen kansainvälisen toiminnan rahoittaja koulutussektorilla. Esimerkiksi CIMOn vuosittain kerääminen liikkuvuustilastojen perusteella voidaan todeta, että ohjelma on rahoittanut puolet korkeakoulujen opiskelijavaihdoista ja lähes puolet ammattiin opiskelevien ulkomaan työelämäjaksoista. Toiminta on pystytty hoitamaan tehokkaasti ja komission ohjeiden mukaisesti. Kaikki komission aiemmin antamat toiminnan kehittämistä koskevat suositukset on täytetty. Edellisen vuoden vuosiraporttiin ei tullut yhtään huomautusta. Yleissivistävän koulutuksen Comenius-ohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnettuutta koko maassa lisättiin edelleen kohderyhmäkohtaisella tiedottamisella ja suoramarkkinoinnilla. Kohderyhmille järjestettiin yhteensä 41 virtuaalista tai fyysistä tiedotustilaisuutta. Lisäksi CIMOn asiantuntijat osallistuivat kutsuttuina puhujina muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. Alueellisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin 9 eri puolilla Suomea ja näissä osallistujia oli yhteensä 312. Kokonaisuudessaan CIMOn eri tiedotustoimilla tavoitettiin noin opetusalan toimijaa eri tilaisuuksissa ympäri maata. Lisäksi toiminnan laatua parannettiin kouluttamalla 468 tuensaajaa, oppilaita, opettajia, rehtoreita sekä hallintohenkilökuntaa 19 koulutustilaisuudessa. Ohjelman vaikuttavuutta lisättiin CIMOn verkkopalvelussa julkaistujen 43 tuensaajan kokemuksella, blogikirjoituksella ja videoilla. Tulosten levitystä edistettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa, kansainvälisyyspäivillä, opetusalan messuilla sekä Comenius-sähköpostilistan kautta. Jyväskylässä järjestetyn hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli EU:n teemavuoden mukaisesti Euroopan kansalaisuus Comenius-hakemuksia käsiteltiin yhteensä Näistä tukea sai 598 (n. 53 %). Hakijoiden määrä väheni n 8 % edellisvuoteen verrattun, johtuen siitä, että valmistavia vierailuja ja kontaktiseminaareja ei ohjelmassa enää tuettu vuoden 2013 aikana. Koko ohjelman hyväksymisaste laski 7 %, johtuen käytössä olevan määrärahan vähenemisestä n. 1 milj. eurolla edellisen kauteen verrattuna. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa, jolla noin 3500 osallistujaa kehitti koulunsa tai alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan tai sai täydennyskoulutusta. Käytettävissä olevan määrärahan väheneminen selittää pienentyneitä liikkuvuuslukuja. Taulukko 8. Myönnetyt Comenius-apurahat LLP/Comenius Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset yhteistyöhankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 128/ / /2796 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 20/396 17/324 10/164 Opiskelijaliikkuvuushankkeet/henkilöä 11/35 19/60 19/60 Regio hankkeet/henkilöä 6/120 5/120 4/72 Liikkuvuus (henkilöä) Valmistelevat vierailut Täydennyskoulutusapurahat Apulaisopettajat - lähtevät saapuvat Apulaisopettajan vastaanottavat koulut

13 11 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit partnerit Verkostot - koordinaattorit partnerit Täydentävät toimet - koordinaattorit partnerit Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 173/ / /3 527 Yhteistyö OPH:n kanssa on ollut tiivistä, erityisesti etwinning-ohjelmassa, kehittämishankkeissa sekä eri koulutuksissa. CIMOn edustaja toimi OPH:n hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto -juryssa ja etwinningohjausryhmässä. Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Kuopion kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana oli kansainvälisyystoimien suunnitelmallisuus, jota työstettiin yhdessä n. 170 osallistujan kanssa. Edellisten kv-päivien julkaisu kotikansainvälisyydestä julkaistiin yhdessä OPHn kanssa syksyllä CIMOn, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ ry), Lastentarhaopettajaliiton, SURE-FIRE:n sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyötä tiedotustoiminnassa jatkettiin. Pohjoismaista Comenius -yhteistyötä jatkettiin mm. käynnistämällä yhteisen koulujen ja Erasmus harjoittelijoiden omatoimisen matchaustietokannan suunnittelu.cimo on ollut edustettuna Euroopan komission työryhmissä työvuoden aikana. Taulukko 9. Comenius-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminn Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä an kulut htv:t LLP/Comenius ,47 LLP/Comenius ,34 LLP/Comenius ,10 Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Kertomusvuotta leimasi valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. keskusteluun ja komission uutta ohjelmaa koskeviin konsultaatioihin. CIMO osallistui aktiivisesti eurooppalaiseen Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta kerrottiin korkeakouluille CIMOn Kansainvälisyys kannattaa kiertueella, jonka puitteissa järjestimme syksyllä 2013 tilaisuuksia yhteensä kuudella korkeakoulupaikkakunnalla ympäri Suomea. Kiertueen tarkoituksena oli innostaa ja kannustaa kansainvälistymiseen tuomalla esiin kansainvälistymisen hyötyjä laajasti eri kohderyhmille. Tilaisuuksissa kerrottiin CIMO:n Piilotettu osaaminen -selvityksestä, eri kansainvälistymismahdollisuuksista, uudesta EU:n Erasmus+ -ohjelmakaudesta ja muista CIMOn ohjelmista ja palveluista. Tilaisuudet tavoittivat 450 kuulijaa korkeakouluista. Lisäksi viidellä paikkakunnalla järjestettiin erillinen opiskelijainfo. CIMOn tulostavoitteita on saavutettu hyvin, sillä Erasmus -ohjelman kautta liikkuneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi on pyritty vaikuttamaan kansainvälistymisaktiivisuuden alueelliseen tasapainoon järjestämällä Kansainvälisyys kannattaa tilaisuuksia korkeakoulupaikkakunnilla ympäri Suomea. Erasmus-opiskelijoita lähti vaihtoon ennätysmäärä Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Erasmus-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan lukuvuonna Opiskelijoita lähti ennätysmäärä, lähes 4300, ja harjoittelijoitakin runsaat Opettajien liikkuvuus pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuus kasvoi edellisen vuoden pienen pudotuksen jälkeen 18 %. Erasmus-apuraha kattaa opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden kustannuksista alle puolet, ja korkeakoulut rahoittavat itse loput. Korkeakoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen ei ainakaan vielä heijastu henkilökunnan mahdollisuuksiin osallistua Erasmus-vaihtoon.

14 12 Kansainvälisen liikkuvuuden esteettömyyden edistämiseksi vuonna 2013 tuotettiin CIMOssa esteettömyystuesta esite, joka on suunnattu sekä korkeakoulujen henkilöstölle että opiskelijoille. Lisäksi CIMOn verkkosivuja yhtenäistettiin ja selkeytettiin esteettömyystuen viestinnän osalta. CIMOsta osallistuttiin myös aktiivisesti eri aihepiiriä koskeviin tilaisuuksiin, kuten Innsbruckissa järjestettyyn Higher Education and Disability- konferenssiin ja tuotiin teemaa esille CIMOn järjestämissä eri ohjelmien tiedotustilaisuuksissa. Aktiivinen työ opiskelijavaihdon esteettömyyden edistämiseksi on madaltanut erityisryhmien kynnystä lähteä opiskelijavaihtoon, mikä näkyy esteettömyystukihakemusten kasvaneena määränä. Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Erasmus-intensiivikurssitoimintoon. Toiminnon viimeisellä hakukierroksella saatiin ennätysmäärä hakemuksia ja kursseja rahoitettiin myös ennätysmäärä eli 26 kappaletta. Intensiivikurssit ovat usein koulutusalojen välisiä ja ne keräävät vuosittain yli 600 opiskelijaa ja lähes 200 opettajaa kaikista hankkeisiin osallistuvista maista. Intensiivikurssien hyvistä kokemuksista ja käytännöistä koostettiin julkaisu, jossa esitellään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä korkeakoulujen intensiivikursseilta paitsi Erasmus-ohjelmasta myös FIRST-, Nordplus Korkeakoulutus - ja North South South-ohjelmista. Kertomusvuonna 2013 oli viimeinen mahdollisuus järjestää EILC-kursseja eli intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuville Erasmus-opiskelijoille. Saimme ennätysmäärän hakemuksia kurssien järjestämiseksi. Elokuussa toteutui kaikkiaan 21 suomen kielen kurssia ja 1 ruotsin kurssi, joille osallistui yhteensä 352 opiskelijaa. Suomalaiset olivat Euroopan aktiivisimpia keskitettyjen Erasmus-hankkeiden hakukierroksella Suomalaiskorkeakoulut olivat vuonna 2013 aktiivisimpia Euroopassa hakemaan keskitettyjä Erasmus-hankkeita: Suomesta koordinoituja monenvälisiä hankehakemuksia jätettiin 37 kappaletta (14 % kaikista hakemuksista). Näistä 7 hanketta sai rahoituksen. Lisäksi 19 suomalaista organisaatiota (ei ainoastaan korkeakouluja, vaan myös muita toimijoita) on partnerina 15:ssa eri hankkeessa. Rahoitusta sai myös 2 suomalaiskorkeakoulun koordinoimaa akateemista verkostohanketta. Akateemisia verkostoja rahoitettiin vain 8 kappaletta, joten suomalaisten osuus on peräti 25 %. Lisäksi 7 suomalaisia organisaatiota on mukana partnerina 5 muussa verkostohankkeessa. LLP-poikittaisohjelmassa suomalaiset ovat menestyneet ICT-painopisteessä. 18 hyväksytystä hankkeesta yhtä hanketta koordinoi suomalainen korkeakoulu. Taulukko 10. Osallistuminen Erasmus-ohjelmaan lukuvuosina LLP/Erasmus Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto - lähteneet saapuneet* Harjoittelijavaihto - lähteneet saapuneet* Opettajavaihto, lähteneet Henkilökuntavaihto, lähteneet Kielikurssit - Suomen osallistujat Intensiivikurssit - koordinaattori liikkuneet opiskelijaosallistujat liikkuneet opettajaosallistujat Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot - koordinaattori partneri * Luku perustuu ennakkotietoihin (lukuvuosien 2010 ja 2011 luvut lopulliset) Taulukko 11. Erasmus-ohjelmasta maksetut apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Erasmus ,56 LLP/Erasmus ,17 LLP/Erasmus ,34

15 Kolmansien maiden kanssa tehtävässä EU-yhteistyössä huomio kiinnittyi lähialueille 13 Vuosi 2013 toi Erasmus Mundus ohjelman partnership-hankkeiden hakukierroksella menestystä suomalaisille korkeakouluille: rahoituksen piiriin hyväksyttiin yhteensä 62 verkostoa ja näistä seitsemässä on mukana suomalainen korkeakoulu. Erasmus Mundus maisteri- tai tohtoriohjelmista ei järjestetty enää vuonna 2013 hakuja. Euroopan tasolla oli vuonna 2013 käynnissä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa niitä toimi 14 (10 % kaikista hyväksytyistä) käynnissä oli kaksi eurooppalaista, kansallisten Mundus-toimistojen yhteistyöhanketta, joihin CIMO osallistui. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. INTERUV-hankkeessa järjestetään yhteensä kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EUn lähialueilla. Näistä kaksi, itäisen naapuruusalueen ja Keski-Aasian maihin keskittyvä sekä eteläisen naapuruusalueen maihin keskittyvät seminaarit järjestettiin vuonna Tempus-ohjelmassa vuoden 2013 hakukierroksella 171 hyväksytystä hankkeesta 16 hankkeessa oli mukana suomalaisia, joista yhdessä koordinaattorina. Venäjä oli jälleen kohdemaana suosituin. CIMO edisti uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautumista järjestämällä joulukuussa 2013 korkeakouludelegaatiovierailun Kiovaan, Ukrainaan. Ukrainalaisten mielenkiinto Suomea ja suomalaista korkeakoulutusta kohtaan osoittautuikin suureksi. CIMO jatkoi toimintaansa kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä kertomusvuoden loppuun. Aktiivinen kansainvälinen Bologna-yhteistyö jatkui ja asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä Tanskan vastaavan ryhmän kanssa. Taulukko 12. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmiin Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-tohtoriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-markkinointihankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Partnership-hankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen partneri Tempus-hankkeet Suomalainen koordinaattori 2-1 Suomalainen partneri Yhteensä Taulukko 13. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot Tiedotuspistetoiminnan kulut Erasmus Mundus Tempus Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Vuoden 2013 toiminnoissa keskeisellä sijalla oli uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen, päättyvän ohjelmakauden tulosten analysointi selvityksien ja seminaarien avulla sekä ammatillisten koulutuksen järjestäjien tukeminen kansainvälisyyden strategisessa toimeenpanossa. Leonardo da Vinci ohjelman viimeisenä vuonna 2013 Suomessa myönnetty rahoitus oli hieman yli 5,2 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella budjetti on Suomen osalta kasvanut kaiken kaikkiaan 43 % ja myös kiinnostus ohjelmaa kohtaan suomalaisten toimijoiden keskuudessa on ollut koko ajan nousussa. Tänäkin vuonna hakemusmäärät kasvoivat erityisesti kumppanuus- ja kehittämishankkeiden osalta yli 10 % ja liikkuvuudessa myönnettiin yhteensä 5 % enemmän apurahoja kun aiempana vuonna.

16 14 Uuteen Erasmus+ -ohjelmakauteen valmistautuminen kuului keskeisesti vuoden 2013 toimintaan. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön asiantuntijat osallistuivat useaan ohjelmaa valmistelevaan EU-työryhmään. CIMO kutsui lisäksi Suomeen koolle kaikkien Leonardo-ohjelman kansallisten toimistojen ja Euroopan komission edustajista koostuvan konferenssin, ns. epävirallisen kokouksen kesäkuun lopulla, käsittelemään ohjelman tulevaa toimeenpanoa ja toimintoja. Konferenssi sai paljon kiitosta. Siihen osallistui n. 70 osallistujaa melkein kaikista ohjelman osallistuvista maista. Lisäksi järjestimme loppuvuodesta suomalaisille suunnattuja info- ja koulutustilaisuuksia sekä verkossa että ympäri Suomea yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Vuoden 2013 aikana Leonardo-ohjelman toimeenpanoa ja kansallisten strategisten linjausten toimeenpanoa (KESU ) tuettiin tarjoamalla kolmatta vuotta peräkkäin ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja. Oppilaitosten johdolle ja kv-vastaaville järjestettiin strategiakoulutusta ja keskeisenä toimintona jatkoimme räätälöityjä kv-strategiavalmennuksia kuntayhtymien ja oppilaitosten johdolle ja johtoryhmille. CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijat konsultoivat vuoden aikana yhteensä 11 koulutuksen järjestäjää. Lisäksi CIMOn edustaja on aktiivisesti osallistunut Opetus ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmän työskentelyyn. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön toiminnassa tämän vuoden aikana näkyi vahvasti kaksi CIMOssa toteutettua ja LLP-ohjelmasta tuettuja selvitystä, jotka liittyivät ohjelman tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Ajatushautomo Demos Helsingin kanssa tutkittiin mikä on kansainvälisyyden merkitys tulevaisuuden työelämässä. Toinen selvitys, Jyväskylän yliopistolta tilattu Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa (Jky, Kotu 2013) tarkasteli ensimmäistä kertaa kansainvälistymistä ja tasa-arvoa yhdessä ja kattoi kaikki koulutusasteet. Molempien selvityksien tuloksia käsiteltiin mm. nyt neljäntenä vuonna peräkkäin järjestetyissä Leonardo-kesäpäivissä, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä projektityöhön ja olla keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille. Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, erityisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistämiseksi sekä Leonardo-ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä OPHn ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä jatkettiin vuoden aikana myös Opetushallituksen ECVET-yhteyspisteen kanssa, erityisesti ECVET Expert toiminnon ympärillä. Lisäksi NetECVET-hankkeessa CIMOn koordinnoinnissa tuotettu yhteiseurooppalainen ECVETin toimenpanoon liikkuvuudessa liittyvä työkalusivusto on merkittävä tulos tästä yhteistyöstä. Työkalu saanut varsin myönteistä palautetta ympäri Eurooppaa ja sitä ollaan nyt ottamassa viralliseksi osaksi ECVETin toimeenpanoa Euroopan komission toimesta. Suomalaisen ammattikoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin ja suomalaisten toimijoiden verkostoitumista varten CIMO osallistui WorldSkills 2013 Saksan Leipizigissä järjestettyjen kisojen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä EduClusterin kanssa. Tapahtuma ja Suomen osasto oli yleisömenestys ja mahdollisti suomalaisille ammatillisen koulutuksen toimijoille laajasti kontakteja myös Euroopan ulkopuolisiin maihin. CIMO on SkillsFinland- yhdistyksen jäsen ja osallistui myös kansallisiin Taitaja 2013 kisojen messuihin omalla ständillä markkinoidakseen avarakatseisuutta, ulkomaan työssäoppimisjaksoja sekä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa nuorille messukävijöille. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli mukana järjestämässä vuoden 2013 aikana 32 info- ja koulutustilaisuutta rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 2148 henkilöä ympäri Suomea. Erityisenä painopisteenä tiedotustoiminnassa oli tänäkin vuonna saavutettavuudessa, joten yhä kasvava osa info-, koulutus ja monitorointitilaisuuksista pidettiin myös verkon välityksellä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin yhteensä 26 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 461 henkilöä. Ohjelmasta tukea saaviin koulutus- ja työelämäorganisaatioihin ympäri Suomea tehtiin 22 monitorointi- ja hankevierailua. Ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö panosti selvitystoimintaan, tiedotukseen ja viestintään sekä tuomalla tuloksia esiin alan seminaareissa, tilaisuuksissa ja messuilla. CIMOn verkkopalvelussa julkaistiin kaiken kaikkiaan 95 hyvää käytäntöä, erityisesti kumppanuushankkeisiin liittyvän vaikuttavuusselvityksen kautta. Vuoden aikana tuotettiin 19 uutta verkkokirjoitusta ohjelman tuloksista tai ohjelmassa mukana olleiden opiskelijoiden, opettajien ja kv-koordinaattorien kokemuksista. Verkkopalveluissa uutisoitiin myös ammatillisen koulutuksen aiheita läpi vuoden. Ohjelma esiintyi sekä valtakunnallisissa painetuissa että sähköisissä medioissa. Ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti 4 temaattista seminaaria tai tapahtumaa vuoden 2013 aikana yrittäjyyskasvatus, ECVET, työelämätaidot ja hankkeiden strateginen. Lisäksi ohjelman tuloksia ulkomaanjakson osaamisen tunnustamisen osalta oli esillä ECVET Expert tilaisuuksissa ympäri Suomea, joita oli yhteensä 9. Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminto Vuonna 2013 Leonardo-liikkuvuudessa haettiin 6,1 miljoonaa euroa ja liikkuvuushankkeita rahoitettiin yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla. Rahoitettujen hankkeiden määrä 59 kpl väheni viime vuodesta (vuonna kpl), kun taas hankkeiden koko kasvoi. Ohjelmakauden aikana on myönnetty 13 koulutuksenjärjestäjälle liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi eteenpäin. Vuonna 2013 toimintaa rahoitettiin hieman alle 30 % osuudella koko liikkuvuusbudjetista. Luvut ovat korkeita ja kuvaavat sitä, että Euroopan tasolla suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja laadullisesti korkeatasoista.