Tilinpäätös. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Toimintaympäristö ja strategia Toiminta ja tuloksellisuus Vaikuttavuus ja suoritteet Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen Kansalliset kansainvälistymistä tukevat ohjelmat Ulkoasianministeriön rahoittamat ohjelmat Euroopan unionin ohjelmat... 9 Erasmus+ -ohjelma, Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ nuorisotoimialalle Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Erasmus+ ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma ja Kulttuuri-ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma EU:n Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet Asiantuntijana vaikuttaminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen Viestintä Neuvonta- ja tietopalvelut Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön määrä ja rakenne Työtyytyväisyys Henkilöstöinvestoinnit Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- ja KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 46

3 1 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toimintaympäristö ja strategia CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla. CIMO on rohkea, reilu ja rikastava kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintamme päämääränä on aidosti avarakatseinen Suomi. Vuosi 2014 oli CIMOn toiminnassa vaikea. CIMOn johtajan tehtävää hoidettiin väliaikaisilla ratkaisuilla edellisen johtajan Pasi Sahlbergin siirryttyä vierailevaksi professoriksi Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin vuoden 2014 alussa. CIMOn johtajan virka avattiin hakuun joulukuun puolivälissä ja tavoitteena on täyttää virka toukokuun alusta 2015 määräaikaisesti 2 5 vuodeksi. Kesäkuun alussa opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asettaa työryhmän selvittämään edellytykset CIMOn ja Opetushallituksen yhdistämiselle. Työryhmälle annettiin aikatauluksi Selvitystyö leimasi koko syksyn toimintaa ja aiheutti epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Työryhmän loppuraportti on viivästynyt aiotusta aikataulusta eikä sitä ole vielä helmikuussa 2015 julkaistu. Julkistalouden kiristyminen on merkittävin muutos toimintaympäristössä. Heikot signaalit kertovat kansainvälistymisen arvostuksen jonkinasteisesta vähenemisestä. CIMOn toimintaan valtion talousarvion kautta suoraan osoitetut määrärahat ovat laskeneet usean vuoden ajan. Saman aikaisesti rahoitus muista rahoituslähteistä kuten Euroopan Unionin tai Ulkoasiainministeriön kautta on kasvanut. Tämä positiivinen kehitys asettaa haasteen resurssien oikealle kohdentamiselle. Epävarmasta tilanteesta huolimatta CIMOn henkilökunta on pystynyt merkittäviin uusiin avauksiin valitun strategian mukaisesti Toiminta ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. Tulostavoitteista tärkeimmäksi on muodostunut ohjelmiin osallistuvien ja liikkuvien henkilöiden määrälliset tavoitteet. Vuosi 2014 on uuden Erasmus+ -ohjelman ensimmäinen toimintavuosi ja muutokset tilastoinnissa ovat muuttuneet niin merkittävästi, että vertailu aiempien vuosien kanssa ei ole täysin mahdollinen. Tiedot uudesta ohjelmasta olivat puutteelliset myös tavoitteita asetettaessa. Tulostavoite osallistujaa ylitettiin reilusti ja osallistujia oli yhteensä Rahoituslähteittäin tarkasteltaessa voidaan todeta, että EU:n rahoittamissa ohjelmissa tavoitteet ylitettiin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä kansallisesti rahoitetuissa ohjelmissa tavoitteisiin ei päästy. Maantieteellisten painopistealueiden osalta tavoitteisiin päästiin Venäjän ja Kiinan osalta, mutta Pohjois-Amerikan osalta tavoitteesta jäätiin selvästi. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvua oli erityisesti Kiinan osalta. Erasmus+ -ohjelman nuoriso-osuuden rahoitus pieneni lähes kolmanneksella vuodesta Tämä johtui erityisesti vuodelle 2013 myönnetyistä ylimääräisistä edellisen ohjelman viimeiselle vuodelle kootuista varoista. Uusi ohjelma palautti toiminnan tason normaalille kasvu-uralle.

4 2 Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu CIMOn asiantuntijuus perustuu vahvaan selvityksiin ja tutkimuksiin perustuvaan tiedontuotantoon. Faktaa Express on vakiinnuttanut asemaansa julkaisuna, jossa analysoidaan tiiviisti ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2014 aikana osallistuimme Faktaa Expressien kautta keskusteluun ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä opintojen jälkeen ja välillä kiivaanakin käytyyn keskusteluun ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Vuonna 2013 julkaistu Piilotettu osaaminen selvitys käännettiin englanniksi ja sen tuloksia esiteltiin Erasmus+ ohjelman lanseeraustilaisuudessa Helsingissä. Selvityksen tulokset ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja samanlainen selvitys toteutettaneen useammassa Euroopan maassa. Selvityksen tuloksia on jalostettu edelleen ja sen avulla on tehty hyvin käytännöllisiä työvälineitä opiskelijoiden, opettajien ja ohjaajien käyttöön. Strategian mukaisesti rahoitusta ja toimintaa on suunnattu maihin, jotka nähdään erityisen tärkeänä. Kiinan osalta merkittävin panostus on koreakouluille suunnattu yhteistyöohjelma. Vuonna 2014 järjestettiin ohjelman kolmas hakukierros ja tähän mennessä rahoitusta on myönnetty 26 korkeakoulujen verkostolle yhteistyön aloittamiseen tai syventämiseen. Toinen kokonaan uusi maa on Brasilia. Onnistuimme solmimaan uuden yhteistyösopimuksen brasilialaisen CAPES -järjestön kanssa vuoden 2014 lopulla. Tavoitteena on, että ensimmäinen yhteinen haku korkeakouluille järjestetään vuoden 2015 aikana. Suomen saama rahoitusosuus EU:n opiskelija- ja nuoriso-ohjelmissa on ollut merkittävästi suurempi kuin laskennallinen osuutemme olisi. Vuoden aikana CIMOn aloitteesta onnistuimme takaamaan suomalaisille toimijoille suuremman osuuden rahoituksesta yhteistyöhankkeisiin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tämä tarkoittaa 6 miljoonaa euroa rahoitusta aiottua enemmän suomalaisille korkeakouluille vuosina Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Tavoitteet kaksi ja kolme ovat keskenään hyvin saman sisältöisiä ja ne onkin yhdistetty seuraavassa tulossopimuksessa yhdeksi tavoitteeksi. Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin Suomesta lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin ja avustuksiin yliopistojen itse järjestämään paikallisin voimin toteutettuun opetukseen ja sen kehittämiseen. Koulutuksen tai edes korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen on hyvin laaja tehtävä ja suhteutettuna käytettäviin resursseihin se on kokonaisuutena lähes mahdoton. CIMOn tulee jatkossa keskittyä valittuihin kohdemaihin ja yleisöihin ja kattaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon, että seuraavat sivut antavat kattavan kuvan CIMOn monipuolisesta toiminnasta viime vuoden aikana. 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMOn toiminnan päävaikuttamistapa on apurahojen ja hanketuen myöntäminen kansainvälistymiseen. Vuonna 2014 tähän käytettiin 77 % koko toiminnan menoista. Projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina myönnettiin yhteensä 34,7 miljoonaa euroa. Summa on 4,9 miljoonaa euroa ja 12 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtelun voimakkuus selittyy pääosin ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyydellä. Maksetuista apurahoista 59 % oli Euroopan unionin varoja, 14 % ulkoasiainministeriöltä, 13 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 8 % CIMOn omista määrärahoista ja 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahoista.

5 CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma 2012 EU -osarahoitteiset ohjelmat Erasmus+ ohjelma ( LLP ja YiA ohjelmat) 1 3 Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma Sidotut ohjelmavuoden 24,5 24,0 24,3 26,1 määrärahat, ml. kansallinen tuki, M - josta kehityshankkeet, M 6,0 6,3 - Suomesta lähtevät, lkm (koulutus) - osallistuvat, lkm (nuoriso) Yhteensä Suomesta lähteneet Suomeen EU-ohjelmien kautta saapuvat korkeakouluopiskelijat (seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta, 2014 luku alustava.) (6 712) (7 084) (7 000) (7 030) Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus Suomen valtion rahoittamat ohjelmat Bi- ja multilateraaliset apurahat Eurooppa Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka Muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssiapurahat ja - opetusvierailut Yhteensä lihavoidut välisummat EU-ohjelmakausi vaihtui vuonna Tilastointiperusta on muuttunut eivätkä luvut ole vertailukelpoisia. Lähtijöiden lukumäärä perustuu toimintavuoden määrärahoista tehtyihin rahoituspäätöksiin. Vuosien 2012 ja 2013 luvuissa on huomioitu korkeakoulusektorilla jo toteutuneet liikkuvuudet. Määrällisten indikaattorien lisäksi CIMO hankkii tietoa siirtomenojen vaikuttavuudesta ja kansainvälisen kokemuksen vaikutuksista erilaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Näistä enemmän luvussa Neuvonta- ja tietopalvelut Kansalliset kansainvälistymistä tukevat ohjelmat CIMO rahoitti ja tuki korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä ja yksilöliikkuvuutta. Kansallisin varoin tuettiin erityisesti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten painopistemaiden kanssa. Tukimuodot vaihtelivat ohjelmittain. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä kerrottiin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille 3-4 kertaa lukukaudessa ilmestyneen uutiskirjeen ja vuosittaisen teemajulkaisun avulla. Tampereen seudun korkeakoulujen kanssa järjestettiin toukokuussa 2014 alan suurin vuosittainen tapahtuma, korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät. CIMO oli mukana korkeakoulutuksen kansainvälistymisen asiantuntijatehtävissä, kuten kansallisessa lukukausimaksukokeilun arviointiryhmässä. Yleistä yksilöapurahaohjelmista CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa liikkuvuusluvut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Harjoitteluohjelmissa määrä pieneni, sillä CIMO lopetti vuonna 2014 rahallisen tuen opiskelijajärjestöjen ohjelmille, jolloin niissä liikkuvien määrät eivät enää sisälly CIMOn tilastoihin. Pitkään hiipumassa olleesta tekniikan alan harjoitteluohjelma IAESTEsta päätettiin luopua: vuoden 2014 haku oli siten viimeinen CIMOn toteuttama. Uutta olivat harjoittelupaikat Brasiliassa sekä yhteistyö TEKESin kanssa. Ensimmäinen TEKES-harjoittelupaikka oli Piilaakson toimistossa; paikkojen lisääntyessä vahvistetaan edelleen yhteistyötä Team Finland -toimijoiden kanssa.

6 4 Aiempien vuosien tapaan maantieteelliset painopistealueet näyttäytyivät vahvoina. Venäjä ja Kiina kuuluivat suosituimpiin harjoittelun kohdemaihin, ja Venäjältä saapui myös eniten jatko-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin CIMOn apurahaohjelmien kautta (24). Seuraavaksi eniten jatko-opiskelijoita saapui Intiasta (12), Kiinasta (9) sekä Ukrainasta (7). Harjoittelussa uutena kohdemaana mukaan tuli Brasilia, joka nousi heti Kiinan ja Venäjän rinnalle suosituimpien joukkoon. Myös Kanada oli suosittu kohde erityisesti Suomi-kodeissa tapahtuvan harjoittelun vuoksi. Aloite kriisialueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden tukemiseksi CIMOssa valmisteltiin aloitetta kriisialueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden tukemiseksi. Aloitteella haetaan uusia väyliä, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi Syyrian kriisin johdosta korkeakouluopintonsa keskeyttämään joutuneiden kohdalla opintojen jatkamisen suomalaisissa korkeakouluissa. Teemasta järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 80 korkeakoulujen ja sidosryhmien edustajaa. Lisäksi verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti sellaisten sisarorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka ovat käynnistäneet korkeakoulutusta tukevia toimia kriisialueilla, erityisesti Syyriassa. Venäjä Järjestyksessään yhdeksäs korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Helsingissä CIMOn tiloissa yhteistyössä Finec-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Mukana oli 154 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä ja yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Jo neljättä kertaa järjestetty Vaihdosta duuniin -tapahtuma keräsi satakunta suomalaisnuorta ja parikymmentä suomalaisten yritysten edustajaa Suomen Pietarin pääkonsulaattiin. Tapahtuman takana olivat nuoremman polven suomalaisyrittäjien Venäjä-Klubi, Suomen Pietarin pääkonsulaatti sekä CIMO. Tarkoituksena oli saattaa yhteen työnantajat ja opiskelijat, joilla on kiinnostusta maahan. Työnantajat esittelivät opiskelijoille Pietarin ajankohtaista työ- ja harjoittelutarjontaa, lisäksi CIMO kertoi harjoittelumahdollisuuksista Venäjällä. Eniten paikalla oli kaupallisen alan opiskelijoita, mutta myös tekniikan ala ja humanistit olivat hyvin edustettuina. Talvikoulu on CIMOn ja suomalaisten yliopistojen tutkijoiden vuosittain järjestämä tieteellinen seminaari nuorille venäläisille ja ukrainalaisille tutkijoille. Talvikoulu järjestettiin jo 18. kerran, ja siihen osallistui 20 venäläistä ja 5 ukrainalaista jatko-opiskelijaa. Kansallisesti rahoitettujen harjoitteluohjelmien kautta Venäjälle lähti 22 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Venäjän poliittinen tilanne ei näyttänyt vaikuttaneen suomalaisopiskelijoiden kiinnostukseen, sillä harjoittelijoiden lisäksi myös opiskelijoita lähti venäläisiin korkeakouluihin entiseen tapaan. FIRST-ohjelma (Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä hakukierroksella myönnettiin verkostoille euroa tukea, mikä mahdollisti yhteensä 21 korkeakouluverkoston tukemisen. 224 vaihto-opiskelijaa ja 154 opettajaa sekä 14 intensiivikurssia sai ohjelmasta tukea lukuvuodelle Lukuvuonna FIRST-ohjelman kautta liikkui 347 opiskelijaa, joista 101 Suomesta sekä 176 opettajaa, joista 97 Suomesta. 11 toteutetulle intensiivikurssille osallistui 237 opiskelijaa, joista 128 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 826 henkeä. Opiskelijavaihto (yli 3 kk) kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä FIRST-ohjelman kautta kaikkiaan 352 suomalaisopiskelijaa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. FIRST-ohjelmassa toteutettiin alkuvuonna 2014 ensimmäistä kertaa laaja opiskelijakysely, jonka mukaan opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä ohjelmaan. FIRST-vaihtoon osallistuminen arvioitiin erittäin hyödylliseksi: esimerkiksi vaihdossa suoritettujen opintojen laatu arvioitiin keskimäärin arvosanalla 4,3 (asteikolla 1-5) ja valta-osa opiskelijoista (87 %) arvioi vaihtoon osallistumisen vaikuttavan positiivisesti myös tulevaisuuden työuraan. Keskeinen haaste on edelleen vaihto-opiskelun aikana suoritettujen opintojen puutteellinen hyväksilukeminen tutkintoon, mikä koskee erityisesti venäläisiä opiskelijoita. Korkeakouluilta tuleva keskeinen viesti oli, että FIRST-ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjä- yhteistyön kanava. FIRST-ohjelman kautta rahoitettavan liikkuvuuden osuus koko Suomi Venäjäliikkuvuudesta oli toimintakertomusvuonna 48 %. Kiina Kansallisesti rahoitetuissa harjoitteluohjelmissa Kiina piti asemansa yhtenä suosituimmista kohdemaista. Kiinaan lähti kaikkiaan 23 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Kiina rahoitti China Scholarship Councilin kautta yhdentoista suomalaisen opintoja Kiinassa. Vastaavasti CIMOn apurahan jatko-opintoihin suomalaisessa yliopistossa sai yhdeksän kiinalaista tohtoriopiskelijaa.

7 5 Korkeakoulujen Kiina-verkostoyhteistyön tukeminen jatkui Kiina-ohjelman kautta. Ensimmäiset kahdeksan kaksivuotista Kiina-hanketta päättyivät vuonna 2014 ja kahdeksan ohjelman toisella hakukierroksella hyväksyttyä hanketta olivat käynnissä. Kasvu Kiina-ohjelman liikkuvuusluvuissa selittyy pääasiassa tällä. Kolmannella hakukierroksella 10 hakijaa 30:stä sai hankkeelleen rahoitusta, jota myönnettiin kaikkiaan euroa. Aiempien vuosien tapaan haetuissa toiminnoissa korostuivat opetussuunnitelmayhteistyö ja yhteisten opintojaksojen suunnittelu, lisäksi reilussa neljänneksessä suunniteltiin yhteis- tai kaksoistutkintoja kiinalaisten korkeakoulujen kanssa. Työelämäyhteistyöllä oli kaikissa uusissa hankkeissa vahva rooli. Kiina-ohjelman ensimmäisissä kaksivuotisissa hankkeissa saavutettiin yhtä lukuun ottamatta hankkeille asetetut tavoitteet. Puolet hankkeista painottui tohtorikoulutukseen: hankkeissa kehitettiin yhteisohjausmalleja ja yhteisiä kursseja sekä luotiin parhaita käytänteitä suomalais-kiinalaiseen tohtorikoulutukseen. Hankkeiden arvioitiin parantaneen valmistuvien tohtoreiden työllistymisnäkymiä ja kehittäneen tohtorikoulutuksen laatua. Yksi suomalais-kiinalainen tohtorikoulutuksen kaksoistutkinto-ohjelma ehdittiin aloittaa jo hankekauden aikana. Hankkeiden painottuminen tohtorikoulutukseen näkyi myös vuoden 2014 hakukierroksella. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivien yhteydessä järjestettiin kaikille avoin Kiina-päivä, jossa käsiteltiin suomalais-kiinalaista korkeakouluyhteistyötä erityisesti yhteistutkintojen näkökulmasta. Päivään osallistui noin 50 osanottajaa useista eri korkeakouluista, ja sen aikana paneuduttiin yhteistutkintojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä asiantuntija-puheenvuorojen että ryhmätyöskentelyn kautta. Brasilia CIMO jatkoi Brasilian tiede- ja teknologianeuvoston CNPq:n (Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico) kanssa solmimansa sopimuksen mukaisesti Science without Borders -apurahaohjelman toimeenpanoa Suomessa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli suomalaisissa korkeakouluissa edelleen suurta: vuoden 2014 aikana opintonsa aloitti yhteensä 53 brasilialaista vaihto-opiskelijaa 15 eri korkeakoulussa. Vuonna 2012 käynnistynyt ohjelma on tuonut Suomeen tähän mennessä hieman yli sata brasilialaista opiskelijaa. Ohjelma saa jatkoa vuosille Suomalaisille korkeakouluopiskelijoille puolestaan avautui uusia mahdollisuuksia CIMOn aloittaessa harjoitteluohjelman Brasilian kanssa. Brasilia nousi heti toiseksi suosituimmaksi harjoittelun kohdemaaksi Kiinan jälkeen. Suomalaisille tarjottiin lisäksi ylimääräisessä haussa harjoittelupaikkoja erityisosaamisaloilla. Alat valittiin sen mukaan, missä suomalaisilla tai brasilialaisilla on erityisosaamista tai jo ennestään yhteistyötä. Paikkoja oli tarjolla koulutuksen ja opetuksen, arkkitehtuurin, ympäristön, uusiutuvan energian, markkinoinnin, yrittäjyyden, bioteknologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Myös kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa oli tarjolla harjoittelupaikkoja Brasiliaan. Kaikki paikat olivat YK:n kehitysohjelman (UNDP) harjoittelupaikkoja. Kaiken kaikkiaan Brasiliaan lähti CIMOharjoitteluun 20 suomalaista korkeakouluopiskelijaa. CIMO valmisteli vuoden 2014 aikana yhteisrahoitteista ohjelmaa myös toisen brasilialaisen koulutusalan organisaation CAPESin kanssa (Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior). Neuvottelut johtivat positiiviseen tulokseen, ja CIMOn ja CAPESin välinen sopimus allekirjoitettiin vuodenvaihteessa Uusi ohjelma päästään avaamaan vuonna Ohjelman avulla tuetaan suomalaisten ja brasilialaisten korkeakoulujen yhteistyötä muun muassa yhteisten opintojaksojen, opetussuunnitelmien, yhteistutkintojen sekä molemminpuolisen liikkuvuuden edistämiseksi. CIMO osallistui lisäksi yhdessä kuuden korkeakoulun ja Finnipsin kanssa Europosgrados-opiskelijamessuille São Paulossa ja Curitibassa. São Paulon messuilla vieraili viikonlopun aikana lähes ja Curitibassa noin eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta kiinnostunutta kävijää. Lisäksi São Paulossa järjestettiin oheistapahtuma Suomessa opiskelusta kiinnostuneille. Yhteistyössä RioBrancon ( kanssa toteutettuun tilaisuuteen saapui noin 350 vierasta. Korkeakoulut olivat niin messujen kuin oheistapahtuman antiin erittäin tyytyväisiä. Pohjois-Amerikka Young Ambassadors Programme/Senaattori -ohjelmalla edistetään yleissivistävän koulutuksen transatlanttista yhteistyötä. Hanketta rahoittaa CIMOn lisäksi USAn lähetystö Helsingissä sekä Vaisala oy. Toiminta on vakiintunutta ja tietoisuus ohjelmasta on lukioiden ja lukiolaisten keskuudessa erinomainen. Perhemajoituksen myötä ohjelman vaikuttavuus kattaa osallistuvien oppilaiden lisäksi perheet. Alumnitoiminnalla on tuettu vaikutusten pysyvyyttä sekä valmennettu uusia ohjelmaan osallistuvia. Ohjelmassa tuettiin yhteensä 13 suomalaislukiolaisen ympäristöaiheiseen kesäohjelmaan osallistumista USAssa ja 14 amerikkalaislukiolaisen kesäohjelmaan osallistumista Suomessa. Kustannussyistä ohjelman volyymi on laskenut jonkin verran. Ohjelmaa toteutti vaihto-oppilasjärjestö YFU (Youth For Understanding). CIMOn edustajat ovat hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Suomen ja Kanadan välisellä FinAl -pilottihankkeella ( ) edistetään viiden lukion ja kahden ammatillisen oppilaitoksen transatlanttista hankeyhteistyötä. Hanke on yhteisrahoitteinen opetushallituksen kanssa. CIMO on rahoittanut pääasiassa hankkeen liikkuvuutta. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna 2014 CIMO rahoitti yhteensä 7 opettajan ja 23 opiskelijan liikkuvuutta Albertaan. Hankkeen suomalainen loppuraportti FINAL julkaistiin syksyllä Pilottihanke on luonut pysyviä yhteistyörakenteita osallistuvien oppilaitosten välillä: oppilaitosyhteistyö jatkuu hankkeen rahoituskauden päätymisen jälkeen. Hankkeen toiminnan pohjalta on käynnistymässä pysyvämpi opetushenkilöstön Suomi-Kanada -opetushenkilöstön vaihto- ja yhteistyöohjelma.

8 6 Pohjoismaat CIMO tuki Pohjola-Norden ry:n kautta oppilaitosten pohjoismaista toimintaa eurolla. Tällä tuella rahoitettiin Suomessa yhteensä oppilaan ja 226 opettajan liikkuvuutta peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuisoppilaitoksissa. Tuen avulla on edistetty ja tehty houkuttelevammaksi erityisesti ruotsin kielen opiskelua oppilaitoksissamme opetussuunnitelmien mukaisesti. Pohjola-Nordenin matkalehtoritoiminta, oppimateriaalit ja seminaarit tavoittivat tuhansia oppilaita ja satoja opettajia Suomessa. Ohjelman volyymi on pysynyt ennallaan. CIMOn edustaja on ohjelman ohjausryhmän jäsen. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt 2012 Henkilöt 2013 Henkilöt 2014 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) Venäjän valtion stipendit suomalaisille Brasilia Science whithout borders ohjelma alkoi vuonna 2013 saapujat College of Europe (lähtevät) Sitra/CIMOIndia Fellowships (päättynyt) Talvikoulu Yhteensä Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat North2North lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat North-South lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat Aasia-verkostoyhteistyö päättyi lähtevät 17 - saapuvat 35 Kiina-ohjelma lähtevät saapuvat Yhteensä FIRST lukuvuosittain 2 North2North, North-South-South ja Kiina-ohjelma kalenterivuosittain

9 Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat 2012 Yhteensä 2013 Yhteensä 2014 lähtevät 2014 saapuvat 2014 Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO ja JED Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat Toiminto päättyi 2014 opiskelijajärjestöt 1 AIESEC ELSA FiMSIC SfaO ja muut Yhteensä Kaikki yhteensä Tuesta opiskelijajärjestöille luovuttiin Kansalliset harjoittelu- ja opiskeluohjelmat maksetut apurahat CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö Kehitysyhteistyöjärjestöt Vapaa-ajan ohjelma Suomi-kodit Suomi-lehdet Suomea Suomessa Lehtoraattiharjoittelu Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat Finnish Government Scholarship Pool Suomen kielen jatko-opiskelijat Suomen kielen maisteriopiskelijat Sukukansaohjelma Nuoret tutkijat (Fellowship) College of Europe Fulbright Center yhteistyö Venäjä yksilöapurahat Kiina koulutusyhteistyö (2012 Intia) Nordkurs Talvikoulu Johdon apurahat Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö TEKES

10 8 Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat FIRST North2North Kaikki yhteensä Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO), EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) sekä Maailmanpankin asiantuntijoiden (DFSP) rekrytointia. Ulkoasiainministeriön North-South-South- ja HEI ICI -ohjelmia koskeva evaluointi valmistui syyskuussa Siinä suositettiin mainittujen ohjelmien yhdistämistä ja muun muassa tuettavien hankkeiden koon kasvattamista sekä kumppanimaiden määrän vähentämistä. CIMOn kannalta mainitsemisen arvoinen asia oli suositus CIMOn koordinaatioroolin jatkamisesta. North-South-South -ohjelma North-South-South -ohjelman viimeisellä hakukierroksella myönnettiin yhteensä 2,25 miljoonaa euroa 23 verkostolle vuosille Rahoituksen piiriin hyväksytyistä verkostoista peräti 10 sai NSS-rahoitusta ensi kertaa. Verkostoille myönnettiin rahoitusta yhteensä 475 opiskelija- ja opettajaliikkuvuusjaksoon, 27 intensiivikurssin ja 24 tulosten jakamiseen liittyvän toimenpiteen toteuttamiseen. Suosituimpia kumppanimaita olivat jälleen Itä-Afrikan maat, joiden lisäksi edustettuina olivat myös mm. Nepal, Vietnam, Peru ja Valko-Venäjä. Ohjelman liikkuvuusluvut pysyivät tulostavoitteiden mukaisesti edellisvuonna nousseella tasolla, mikä oli myös linjassa ohjelman rahoituksen kanssa. Ohjelman pääpaino pysyi edelleen opiskelija- ja opettajaliikkuvuudessa, mutta erityisesti intensiivikurssien merkitys uusien opetussisältöjen ja -menetelmien kehittämisessä sekä etelä etelä-yhteistyön vahvistamisessa on verkostojen mukaan edelleen korostunut viime vuosina. Vuonna 2004 käynnistynyttä, nyt 10-vuotiasta North South South-ohjelmaa juhlistettiin Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden päivien yhteydessä Tampereella Juhlavuoden kunniaksi toteutettiin lisäksi opiskelijoiden vaihtokokemuksia esittelevä videokilpailu sekä toimitettiin englanninkielinen julkaisu verkostojen toiminnasta, tuloksista ja vaikuttavuudesta. HEI ICI ohjelma Ohjelmassa ei järjestetty uutta hakukierrosta kalenterivuonna Ohjelmahallinnossa panostettiin edellisenä vuonna käynnistyneiden 23 hankkeen seurantaan. Ensimmäisen vuoden aikana on hankkeissa mm. varustettu opetustiloja, kehitetty opetussuunnitelmia, tutkintoja sekä opetusmenetelmiä (opettajien ja opettajankouluttajien koulutus, etäopetus), valmennettu korkeakoulujen henkilökuntaa, kehitetty uusia tutkimusmenetelmiä ja -välineitä, toimitettu tieteellisiä artikkeleita ja käsikirjoja ja järjestetty tieteellisen kirjoittamisen kursseja. Hankkeet ovat suurimmaksi osaksi käynnistyneet hyvin. Haasteita ja toimeenpanon viivästymistä aiheutti pääasiassa kolmen hankkeen kohdalla kumppanimaan poliittinen tilanne, josta esimerkkinä yhteistyö Venezuelan kanssa. Muita syitä hankkeiden toiminnan viivästymiselle olivat mm. avainhenkilöiden vaihtuminen ja lukuisat käytännön esteet kuten kumppanimaiden hitaat kilpailuttamisprosessit. Kokonaisuutena hankkeiden tavoitteet ja tulokset näyttävät tukevan hyvin Suomen kehityspoliittisia tavoitteita pääpainon ollessa tasa-arvo- ja ympäristökysymyksissä. Vaikka kuluvan ohjelmakauden hankkeet eroavat toisistaan mm. opetusalojen ja perustoimintojensa suhteen, kaikki hankkeet painottavat ilmastonmuutoksen vaikutusten minimointia. CIMO järjesti kesäkuussa Donor Harmonisation Groupin viidennen vuosittaisen seminaarin. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi Helsinkiin neljäkymmentä sisarorganisaatioiden asiantuntijaa keskustelemaan korkeakoulusektorin

11 9 kehitysyhteistyön ajankohtaisista selvityksistä, poliittisista linjauksista ja yhteistyön toteutuksesta. Vuonna 2008 perustettu epävirallinen ryhmä toimii ennen kaikkea tiedonvaihdon ja verkostoitumisen välineenä. ERITREA CIMO sai ulkoasiainministeriöltä uudenlaisen toimeksiannon, jolla vahvistetaan Suomen ja Eritrean välistä korkeakouluyhteistyötä. Osana toimeksiantoa CIMO järjesti elokuussa 2014 Eritrean ulkoministerin Suomen vierailun yhteydessä korkeakouluvierailuja ja seminaarin, jonka tavoitteena oli löytää yhteistyön painopisteitä ja malleja. Yhdessä identifioitujen tarpeiden pohjalta järjestettiin suomalaisille korkeakouluille avoin haku tutustumisvierailulle Eritreaan. Kiinnostusta yhteistyöhön löytyi, sillä CIMO vastaanotti 18 hakemusta, joissa haettiin matkustustukea 25:lle eri tieteenalojen edustajalle. Tutustumismatka Eritreaan toteutettiin marraskuussa ja Suomen delegaatioon osallistui 13 asiantuntijaa, joista 10 korkeakoulujen edustajia. Loppuvuodesta valmisteltiin yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa Eritrea-aloitteen ohjelmadokumenttia, jonka pohjalta pyritään käynnistämään haku korkeakoulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeille Suomen ja Eritrean välillä alkuvuonna YK:n apulaisasiantuntijat (JPO) CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytointia Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmien apurahat Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa North South South North South South Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat Yhteensä UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet Ulkoasiainministeriön ohjelmat Käytetyt henkilötyövuodet yht. 6,4 8,6 8,0 Toiminnan kulut yhteensä Euroopan unionin ohjelmat Vuosi 2014 merkitsi uuden EU-ohjelmasukupolven käynnistymistä. Aiemmat Elinikäisen oppimisen ohjelma, Nuorisotoimintaohjelma, Tempus, Erasmus Mundus ja muutamat pienemmät korkeakoulutuksen globaaliohjelmat yhdistettiin uudeksi Erasmus+ -ohjelmaksi. CIMO nimettiin ohjelman kansalliseksi toimistoksi. Vastaavasti EU:n Kulttuuri ja Media -ohjelmat yhdistettiin Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMO nimettiin ohjelman kulttuurialaohjelman kansalliseksi yhteyspisteeksi sekä koordinoimaan koko ohjelman toimeenpanoa Suomessa. Kansalaisten Eurooppa - ohjelma jatkoi osin uudistuneena toimintaansa ja CIMO sen yhteyspisteenä. Viestintäpääosaston alainen Hallintokumppanuus (Management Partnership) -toiminto sen sijaan loppui. Huolimatta tiukentuvasta EU:n budjettikehyksestä ohjelmien rahoitusta pääsääntöisesti kasvatettiin. Erasmus+ -ohjelman seitsemän vuoden budjetti EU-tasolla (14,6 miljardia euroa) nousi peräti 40 %. Luova Eurooppa -ohjelman budjetti (1,46 miljardia euroa) kasvoi 9 %. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti (185 milj. ) laski sen sijaan hieman. Koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien yhdistyminen yhdeksi ohjelmaksi sujui hyvin CIMOssa, olihan CIMO jo edeltävien ohjelmien kansallinen toimeenpanijataho. Sen sijaan ohjelmien käynnistyminen Euroopan tasolla ei sujunut ongelmitta. Keskeisiksi ongelmiksi nousivat toimimattomat ja keskeneräiset IT-järjestelmät. Haasteita aiheutti myös komission pyrkimys harmonisoida eri ohjelmien menettelytapoja ja sääntöjä, mikä meni liian pitkälle eikä ottanut huomioon eri kohderyhmien tarpeita. Komissio alkoikin loppuvuodesta tehdä korjausliikkeitä. Kulttuurin alaohjelmassa komissio yllättäen päätti rahoittaa pientä määrää suuria hankkeita. Tämä oli iso muutos edelliseen ohjelmaan eikä asiasta käyty etukäteen keskustelua. Asiaan pyrittiin vaikuttamaan eri tasoilla. Ongelmista huolimatta CIMOn kokenut henkilöstö selvisi ohjelmien käynnistämisestä hyvin. Huonosti toimivat komission IT-työkalut, muuttuvat säännöt ja varsinkin niiden muuttuvat tulkinnat tekivät muutosviestinnästä kuitenkin ajoittain haasteellista. Erityisesti korkeakoulut ovat suhtautuneet kriittisesti muutoksiin Erasmus+ -ohjelman hallinnointitavassa.

12 Erasmus+ -ohjelma, Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma 10 Erasmus+ -ohjelma käynnistyi Suomessa hyvin. Kiinnostus uutta ohjelmaa kohti oli suuri, ja valintaprosentit jäivät joissain toiminnoissa valitettavan mataliksi. Tähän vaikutti myös se, että ohjelman vuosibudjetti oli samalla tasolla kuin vuonna 2014, joissain toiminnoissa jopa matalampi. Koulutussektoreilla ohjelma rahoitti noin henkilön liikkuvuusjaksoa. Ohjelman nuorisotoiminnoissa osallistujien määrä oli lähes henkeä. Muuttuneista hanketyypeistä johtuen ohjelman tilastointitapa muuttui, eivätkä luvut ole vertailukelpoisia edellisiin vuosin verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen ohjelman rahoitus tulee kasvamaan vuosittain, ja vuoden 2020 vuosibudjetin arvioidaan olevan jopa % nykyistä korkeampi. Tämä tulee merkittävällä tavalla lisäämään ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta Suomessa ja esimerkiksi kasvattamaan erilaisille vaihto- ja harjoittelujaksoille lähtevien suomalaisten henkilöiden määrää. Uusi ohjelma hakee erityisesti vaikutuksia organisaatiotasolla. Suomessa kansainvälinen toiminta onkin jo vakiintunut osaksi monien organisaatioiden toimintastrategioita. CIMO on eri tavoin, mm. selvityksillä ja koulutuksilla, tukenut kehitystä. Uuden ohjelman myötä tämä kehitys tulee entisestään vahvistumaan. Osana ohjelmien toimeenpanoa jatkettiin erilaisten selvitysten ja kartoitusten tekemistä. Yksi viime vuosien merkittävimmistä selvityksistä on ollut vuonna 2013 julkaistu Piilotettu Osaaminen -selvitys, jossa uudella tavalla analysoitiin, miten työnantajat arvostavat kansainvälistä osaamista. Toimintavuotena tästä selvityksestä tuotettiin englanninkielinen tiivistelmä, Hidden competences. Selvitys oli myös Erasmus+ -ohjelman kansallisen avausseminaarin teemana. 11. kesäkuuta järjestettyyn tilaisuuteen osallistui n. 300 henkilöä n. 20 maasta. Selvitys ja sen tematiikka herättivät paljon kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Tuloksia on esitelty useissa eri seminaareissa ja konferensseissa. Samanaikaisesti uusien käynnistyvien ohjelmien kanssa CIMO edelleen huolehti aiempien ohjelmien käynnissä olevista hankkeista. Toimintaan kuuluivat mm. hankkeiden neuvonta ja koulutus, toiminnan seuranta ja tukeminen, tarkastustoiminta (yli 700 loppuraporttia vuonna 2014) sekä tulosten levittäminen esim. temaattisten seminaarien avulla. Osa aiempien ohjelmien rahoittamista hankkeista jatkuu vielä vuoteen 2016 asti. CIMO jatkoi myös vaikuttamista ohjelman muotoutumiseen ja kehittymiseen Euroopan tasolla toimimalla esim. erilaisissa komission työryhmissä. Ehkä koko ohjelmakauden merkittävin voitto saatiin kesällä, kun Erasmus+ - ohjelmakomitea päätti muuttaa korkeakoulutuksen ulkosuhderahojen jakomekanismia. Budjettimuutos merkitsi noin 6 milj. ( +76 % ) lisärahoitusta Suomelle vuosina Aloite asiasta lähti liikkeelle CIMOsta, joka oli havainnut epäsuhdan komission alun perin esittämässä jakomallissa. Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Toimintavuonna Erasmus+ -ohjelman määrärahat yleissivistävälle koulutukselle olivat yhteensä vajaat 4,3 miljoonaa euroa, josta kansallista tukea euroa. Yhteensä 232 oppilaitosta tai muun alan toimijaa jätti hakemuksensa Erasmus + -ohjelmassa yleissivistävän koulutuksen eri hanketyyppeihin. Tämän lisäksi koulujen välisissä hankkeissa tukea haki 220 suomalaista partnerioppilaitosta muiden maiden koordinoimissa hankkeissa. Liikkuvuushankkeita valittiin yhteensä 146 ja niissä myönnettiin yhteensä 973 apurahaa. Tämä oli merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Tähän vaikutti osaltaan ohjelman rakenteen muutos, mutta erityisesti se, että rahoitusta siirrettiin komission asettamista budjettirajoituksista johtuen kumppanuushankkeista liikkuvuushankkeisiin. Strategisissa kumppanuushankkeissa oppimiseen ja koulutukseen liittyviä apurahoja myönnettiin Kumppanuushankkeiden ja niissä myönnettyjen apurahojen määrät eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna, koska kumppanuushankkeita ei pystytty hyväksymään yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina uuden ohjelman rakenteesta ja budjettirajoituksista johtuen. Tilastointitapaa on myös muutettu, eivätkä matkat projektikokouksiin enää sisälly liikkuvuuslukuihin, kuten aikaisempina vuosina. Liikkuvuus- ja kumppanuushankkeiden lisäksi tuettiin yhteensä 78 osallistujan osallistumista kontaktiseminaareihin ja valmistaviin vierailuihin. Hyväksymisaste yleissivistävän koulutuksen hankkeille oli kokonaisuudessaan 49%, mikä selittyy liikkuvuushankkeiden korkealla hyväksymisasteella (83 %). Sen sijaan strategisten kumppanuushankkeiden osalta hyväksymisaste laski n. puolella aiempiin vuosiin verrattuna ollen vain 19 % Suomen koordinoimissa hankkeissa ja 28 % suomalaisten partnerioppilaitosten osalta. Epätasapainoa selitti komission tiukka budjettijako strategisissa kumppanuushankkeissa. CIMO järjesti vuoden 2014 aikana yhteensä 58 informaatio- (45) tai koulutustilaisuutta (13) hakijoille ja tuensaajille. Yhdeksän näistä oli yhteistoiminnassa alueellisten tiedottajien kanssa. Tätä kautta CIMO tavoitti runsaat 8000 hakijaa ja tuensaajaa. Lisäksi CIMO osallistui kahteen valtakunnalliseen ja yhteen alueelliseen koulutusalan messutapahtumaan. Näihin osallistui yhteensä n koulutusalan henkilöä. Hankkeiden temaattinen monitorointipäivä teemalla Opettajuus järjestettiin Hämeenlinnassa n. 40 osallistujalle. Päivässä käsiteltiin myös teemaa Kv-toiminnan piilotettu osaaminen. Koulujen kansainvälisyyspäivät järjestettiin

13 11 yhteistyössä OPHn ja Lahden sivistystoimen kanssa yhteensä n. 200 osallistujalle teemalla Kansainvälisyyttä kaikille. Päivän yhteydessä julkistettiin CIMOn ja OPH:n tuottama koulujen kv-toiminnan suunnitelmallisuutta edistävä video. Edellisen ohjelmakauden tuloksista ja vaikuttavuudesta viestittiin mm. webissä Minuutteja Maailmalle -videoiden, blogien ja verkkohaastattelujen avulla (7). Mediaseurannassa Comenius-hankkeista ja yleissivistävän koulutuksen kvtoiminasta oli lähes 120 mainintaa. CIMO Yleissivistävä koulutus Facebook -sivu avattiin. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastointi käynnistettiin. CIMOn työntekijät ovat olleet jäseninä mm. etwinning-ohjausryhmässä ja European Label -raadissa. CIMOn asettama Yleissivistävän koulutuksen asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Comenius-ohjelmassa tarkastettiin vuoden 2014 aikana yhteensä n. 200 eri toimintojen raporttia. Opintovierailut-ohjelma (toiminta 2014, rahoitus myönnetty 2013) Ohjelman viimeisenä toimintavuotena osallistui 32 suomalaista asiantuntijaa opintovierailuihin muissa Euroopan maissa (rahoitus myönnetty 2013). Suomessa järjestettiin toimintavuonna 3 opintovierailua, joihin osallistui 41 asiantuntijaa muualta Euroopasta. CIMO järjesti lähteville opintovierailijoille yhden koulutustilaisuuden. Erasmus+ hankkeet yleissivistävälle koulutukselle (2014-) ja LLP/Comenius (-2013) ja Myönnetyt apurahat Toiminnot Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) Henkilöä Henkilöä Hankkeet Hankkeet Hankkeet Henkilöä - henkilöstön liikkuvuus (LLP/Comenius täydennyskoulutus) - valmistavat vierailut Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - koulujen väliset strategiset kumppanuushankkeet: sopijat ja suomalaiset partneriorganisaatiot (LLP/Comenius: monen ja kahdenväliset hankkeet, IPM) - muut strategiset kumppanuushankkeet (2) (LLP/Comenius Regio) - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA) (1) (5) 11 Apulaisopettajat 3 - LLP/Comenius apulaisopettajat Yhteensä (hankkeet/henkilöä) Tilastointi muuttunut Luku ei sisällä projektikokousliikkuvuutta 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista 3 Siirtynyt 2014 osaksi korkeakoulujen harjoittelijavaihtoa Yleissivistävän koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminn Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä an kulut htv:t Erasmus ,05 yleissivistävä koulutus LLP/Comenius ,47 LLP/Comenius ,34

14 12 Erasmus+ korkeakoulutukselle Uusi Erasmus+ -ohjelma käynnistyi ja viimeiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Erasmus-toiminnot päättyivät. Erasmus+ merkitsi korkeakouluille osittain jatkuvuutta: liikkuvuus, yhteiset maisteriohjelmat (entinen Erasmus Mundus) ja kapasiteetinvahvistamishankkeet (entinen Tempus) jatkuvat pääosin entisten reunaehtojen mukaisesti. Sen sijaan intensiivikurssit ja kielivalmennuskurssit (EILC) päättyivät. Uutena toimintona käynnistyivät kansallisesti hallinnoidut strategiset kumppanuushankkeet sekä komission hallinnoimat tietoyhteenliittymähankkeet (Knowledge Alliances). Uusien toimintojen, uusien sääntöjen ja uusien sähköisten hallintotyökalujen sisäänajo ja siihen liittyvä asiakkaiden neuvonta korostuivat kertomusvuonna. Kevään 2014 hakukierroksella tukea myönnettiin Erasmus+ ohjelmasta 10,2 miljoonaa euroa. Osa vuoden 2014 määrärahoista myönnetään vuonna 2015, jolloin lopullinen myöntöluku on tiedossa seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Uutena toimijana mukaan tuli Poliisiammattikorkeakoulu. Vuoden 2014 aikana järjestettiin yhteensä kolme korkeakoulujen Erasmus+ -koordinaattoreiden tapaamista, joista kaksi myös verkon kautta. Tilaisuuksissa käsiteltiin Erasmus-liikkuvuuden hallinnointiin liittyviä asioita ja tiedotettiin Erasmus+ -ohjelmasta, varsinkin 2015 alkavasta globaalista liikkuvuudesta. Ohjelma toi mukanaan myös muita uusia mahdollisuuksia korkeakouluille, kuten vastavalmistuneiden harjoittelu, lisätuki perheellisille opiskelijoille sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kielitestaus ja - valmennus. Korkeakoulujen kannalta uusi ohjelma on osoittautunut aiempaa työllistävämmäksi. Tiukentuneet apurahasäännöt, monimutkaisemmat lomakkeet ja uusien sähköisten työkalujen opettelu ovat olleet haastavia korkeakoulujen kv-yksiköille. Kasvanut neuvonnan tarve näkyi CIMOn työssä. Vuoden 2014 aikana käsiteltiin useammassa eri tilaisuudessa (mm. Korkeakoulujen kv-päivät Tampereella, yliopistojen opintoasiainhallinnon Pedaforum -konferenssi Joensuussa, Erasmus+ -lanseerauskonferenssi, Erasmuskoordinaattoreiden tapaaminen, EAIE Spotlight seminar Berliinissä, Rencontres Université-Entreprise Pariisissa) ulkomaanjakson tuottamaa kv-osaamista ja sen merkitystä työmarkkinoilla. Tämän Piilotettu osaaminen -selvityksen tulosten levittämisen ohessa tehtiin tunnetuksi uusia opiskelijoille ja ohjaustyötä tekeville suunnattuja Löydä kansainvälinen osaamisesi -työvälineitä. Syksyllä 2014 EU:n komissio julkaiseman Erasmus Impact Study -selvityksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin Piilotettu osaaminen -selvityksessä ja ne näkyivät suomalaisissa tiedotusvälineissä. Erasmus-vaikuttavuusselvityksen mukaan ulkomaanjakso parantaa opiskelijan työllistymistä kehittäen niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita työnantajat tarvitsevat. Suomalaiset korkeakoulut osallistuivat innokkaasti Erasmus+ -ohjelman strategisten kumppanuushankkeiden hakukierrokseen. Uuteen kansallisesti hallinnoituun hanketyyppiin tuli kaikkiaan 30 suomalaisten korkeakoulujen koordinoimaa hakemusta, joista 4 oli ns. poikkisektoriaalisia, muitakin koulutusasteita/nuorisosektoria koskevia hakemuksia. Suomelle myönnetystä EU-tuesta riitti rahoitusta kuitenkin vain kahdelle hankkeelle, ja hyväksymisprosentti jäi huomattavan alhaiseksi (7,4 %). Rahoitettuihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 12 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Vuoden 2014 aikana CIMO järjesti 3 korkeakoulutuksen strategisten kumppanuushankkeiden hakuinfotilaisuutta, joista 2 myös verkon välityksellä. Syksyllä 2014 järjestettiin 2 poikkisektoriaalista koulutustilaisuutta kaikille Suomesta rahoitetuille strategisille kumppanuushankkeille. Näistä toinen järjestettiin verkon välityksellä. Suomalaiskorkeakoulut ovat olleet aktiivisia komission hallinnoimissa keskitetyissä hankkeissa ja näin oli myös uuden ohjelman Knowledge Alliance -hankkeiden hakukierroksella. Suomesta koordinoituja monenvälisiä hankehakemuksia jätettiin 9 kappaletta (4 % kaikista hakemuksista). Knowledge Alliance -hankemuoto oli erittäin kilpailtu ja hyväksymisprosentti vain 4,3% (10 rahoitettua hanketta 230:sta). Yksi suomalaisvetoinen hanke pääsi kuitenkin rahoituksen piiriin (Turun ammattikorkeakoulu). Muissa rahoitetuissa hankkeissa ei ollut suomalaisia partnereita. Erasmus+ -ohjelman yhteiset maisteriohjelmat ovat jatkoa Erasmus Mundus -ohjelman ( ) vastaavalle toiminnolle. Ensimmäisellä Erasmus+ -ohjelman hakukierroksella komissio sai yhteensä 61 hakemusta, joista suomalaisia korkeakouluja oli mukana yhteensä 5 hakemuksessa. 11 ohjelmaa valittiin tuen piiriin, ja näistä kahdessa on mukana suomalaiskorkeakoulu: Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Ensimmäisellä hakukierroksen budjetti oli varsin vaatimaton, mutta ohjelmakauden aikana rahoitus yhteisille maisteriohjelmille lisääntyy. CIMO järjesti yhteistutkintoohjelmia suunnitteleville korkeakouluille 2 tiedotustilaisuutta vuoden 2014 aikana. Lisäksi CIMO osallistui aktiivisesti kansainväliseen Joint Degrees from A to Z (eri maiden korkeakoulujen yhteinen tutkinto) -hankkeeseen. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä kuuden maan kansalliset toimistot, ja se saadaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Euroopan komissio myönsi hakukierroksella 2014 Erasmus Mundus -ohjelmasta rahoituksen 31 kumppanuushankkeelle. Kuudessa oli mukana suomalaiskorkeakoulu: Aalto-yliopisto osallistuu kahteen hankkeeseen ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu kukin yhteen. Haku oli ohjelman viimeinen, ja aiempia rajatumpi niin maaryhmiltään kuin budjetiltaan. Suomalaiskorkeakoulut tulevat toteuttamaan hankkeiden kautta liikkuvuutta Länsi-Balkanin, Länsi-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden sekä Brasilian, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Erasmus+ -kapasiteetinvahvistamishankkeiden ensimmäinen hakukierros käynnistyi syksyllä 2014 ja CIMO järjesti neuvontatilaisuuden hankkeita valmisteleville korkeakouluille marraskuussa 2014.

15 13 CIMOssa valmistauduttiin Erasmus+ -ohjelman uusiin avauksiin, jotka tuovat aiempaa laajempia mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön Euroopan ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa sekä kapasiteetinvahvistamishankkeissa ja yhteisissä maisteriohjelmissa että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuudessa. Kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta rahoituksen painopiste on EU:n naapuruusalueilla. Koska Ukraina oli identifioitu suomalaisten korkeakoulujen näkökulmasta yhdeksi kiinnostavimmista naapuruusalueiden maista, järjestettiin vuoden 2013 lopulla korkeakouludelegaation vierailu Kiovaan, mitä seurasi ukrainalaisten korkeakouluedustajien vierailu CIMOssa ja Suomessa Ohjelmaan sisältyi sessio ukrainalaisesta korkeakoulutuksesta korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä, vierailut Helsingin yliopistoon, Aalto-yliopistoon sekä Haaga-Helia ammattikorkeakouluun sekä avoin yleisöluento CIMOssa. Korkeakouluyhteistyötä EU:n naapuruusalueiden kanssa edistettiin myös INTERUVhankkeessa, jossa järjestettiin kokonaisuudessaan kolme kohdealueiden kontaktiseminaaria korkeakouluille, tuotettiin maatietoa ja syvennettiin kansallisten toimistojen asiantuntemusta naapuruusalueeseen liittyen. Hankkeeseen osallistui 15 ohjelmamaan kansalliset toimistot. Baltian maiden ja Suomen kansalliset toimistot järjestivät yhdessä korkeakouluille suunnatun, Erasmus+ -ohjelman globaalin ulottuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän seminaarin Tallinnassa syksyllä Tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa Euroopan komission, toimeenpanovirasto EACEA:n ja EU:n naapurusalueilta Egyptin, Kazakstanin ja Moldovan Erasmus+ -toimistojen edustajat. Suomalaisia korkeakouluedustajia tilaisuuteen osallistui yhteensä 18. Vuonna 2014 vahvistuivat lukuvuoden korkeakoulujen Erasmus-liikkuvuusluvut. Vaikka vuoden 2013 tukisumma oli ollut 0,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin, kasvoi Erasmus-vaihtoon lähtijöiden kokonaismäärä 52 henkilöllä verrattuna edelliseen lukuvuoteen. Suomesta lähti yhteensä henkilöä. Opiskelijavaihtoon lähti ja harjoitteluun korkeakouluopiskelijaa. Opettajavaihtoon lähti ja henkilökuntavaihtoon 864 korkeakoulujen henkilöstöön kuuluvaa. Vuonna 2014 oli myös viimeinen mahdollisuus järjestää Erasmus-intensiivikursseja, ja hankkeet toimittivat loppuraporttinsa CIMOon syksyllä Kursseja toteutettiin yhteensä 23 ja niihin osallistui liikkujia yhteensä 633 opiskelijaa ja 177 opettajaa. Kurssit toteutuivat pitkälti suunnitelmien mukaan. Korkeakoulut ovat pitäneet Erasmusintensiivikurssitoimintoa erinomaisena kansainvälistymisen muotona, joka on mahdollistanut korkeatasoisen sekä monikulttuurisen koulutusyhteistyön järjestämisen joltain erityisalalta. Lisäksi kurssit ovat olleet helppo tapa työskennellä kv-partnereiden kanssa ja ne ovat usein johtaneet syvempään yhteistyöhön. Kurssit ovat tarjonneet myös matalan kynnyksen kansainvälistymismahdollisuuden niille opiskelijoille (esim. perheelliset, aikuisopiskelijat, muuten esteelliset), jotka eivät syystä tai toisesta voi toteuttaa pidempää kv-liikkuvuusjaksoa. Erasmus+ korkeakoulutukselle (2014 ) ja LLP/Erasmus ( 2013) Liikkuvuusluvut ja myönnetyt apurahat Toiminnot Henkilöä (toteuma) Henkilöä (toteuma) Hankkeet Hankkeet Hankkeet Henkilöä (myöntö) Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) Opiskelijavaihto - lähtevät saapuneet Harjoittelijavaihto - lähtevät saapuneet Opettajavaihto, lähtevät Henkilökuntavaihto, lähtevät Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet Päättyneet toimintomuodot - LLP/Erasmus intensiivihankkeet Kielikurssit Yhteensä, lähteneet saapuneet opiskelijat Suomeen saapuvat opiskelijat ja harjoittelijat (seurantaluku kyseisenä vuotena päättyneeltä lukuvuodelta, 2014 luku alustava. 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista

16 Korkeakoulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t Erasmus+ korkeakoulutus ,36 LLP/Erasmus, Erasmus Mundus ja Tempus ,56 LLP/Erasmus,, Erasmus Mundus ja Tempus ,17 14 Erasmus+ korkeakoulutuksen globaali yhteistyö (2014- ) ja Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat ( -2013) Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri 1-2 Kapasiteetin vahvistamishankkeet ( Tempus) Euroopassa yhteensä (1) Suomalainen koordinaattori - 1 Suomalainen partneri päättyneet toiminnot (Mundustohtoriohjelmat ja markkinointituet, partnership-hankkeet Euroopassa yhteensä (2) Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Hakukierrosta ei järjestetty vuonna Erasmus Mundus Action 2 Partnerships Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ -ohjelmassa ammatilliselle koulutukselle myönnetty rahoitus oli vuonna 2014 hieman yli 6,7 miljoonaa euroa. Kasvua oli viime vuodesta lähes 30 %. Myös aikaisemmalla ohjelmakaudella ammatillisen koulutuksen budjetti kasvoi Suomen osalta kaiken kaikkiaan 43 %. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan suomalaisten toimijoiden keskuudessa on yhtä lailla ollut koko ajan nousussa. Toiminnot ovat tasaisesti levinneet läpi Suomen. Liikkuvuushankkeet ovat viime vuosina kasvaneet sekä koossa että laajuudessa. Vuonna 2014 hakemuksia tuli 63 kpl, ja niissä haettiin yhteensä 8,2 milj. sekä 5246 apurahaa. Tämä oli melkein kahden miljoonan euron lisäys (+ 30 %) viime vuoteen. Liikkuvuushankkeille myönnetty kokonaisbudjetti oli n. 4,8 milj.. Hankkeita hyväksyttiin yhteensä 46 kpl ja hyväksymisprosentti oli siten melko hyvä: n. 73 %. Apurahoja myönnettiin yhteensä 2980 kpl. Apurahojen hyväksymisprosentti oli n. 57 %. Suurin kohderyhmä oli, kuten ennenkin, opiskelijat (77 %) mutta opettajaliikkuvuus lisääntyi vuonna 2014 aiemmasta (nyt 23 %). Strategiset kumppanuushankkeet kiinnostivat hakijoita odotusten mukaisesti, ja toiminnossa vastaanotettiin 26 ammatillisen koulutuksen hakemusta. Toimijat hakivat yhteensä n. 6 milj. rahoitusta ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseen ja kehittämiseen. Strategisille kumppanuushankkeille myönnetty kokonaisbudjetti oli n. 1,95 milj.. Hankkeita hyväksyttiin 10 kpl. Hyväksymisprosentti oli melko alhainen 37 %. Tämä on linjassa aikaisemman LLPohjelmakauden samantyyppisten toimintojen kanssa, sekä hankemäärän että hyväksymistason osalta. CIMO oli mukana järjestämässä vuoden 2014 aikana 31 info- ja koulutustilaisuutta rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelmakauden ollessa vasta alullaan osallistuminen oli aktiivista ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1150 henkilöä ympäri Suomea. Erityisenä painopisteenä infotoiminnassa oli myös saavutettavuus, eli info-, koulutus ja monitorointitilaisuuksista pidettiin laajasti myös verkon välityksellä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin yhteensä 32 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 1258 henkilöä. Monitorointi- ja hankevierailuja tehtiin 16.

17 15 Vuoden 2014 aikana Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoa ja kansallisten strategisten linjausten toimeenpanoa (KESU ) tuettiin tarjoamalla neljättä vuotta peräkkäin ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja. Uutena avauksena järjestettiin Hollannin ja Unkarin kanssa oppilaitosten johdolle ja kv-vastaaville yhteinen kv-strategiakoulutus Helsingissä ns. Erasmus+ -TCA-rahoituksella. Kansainvälisyysstrategiaopas käännettiin englanniksi ja levitettiin kaikkiin Erasmus+ -maihin. Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, erityisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistämiseksi sekä Leonardo-ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä OPH:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa, ja niissä käsiteltiin mm. kv-opettajuutta, pelillistämistä kansainväisessä toiminnassa ja toimintojen vaikuttavuutta tiukkenevassa taloustilanteessa. Suomalaisen ammattikoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin ja suomalaisten toimijoiden verkostoitumista varten CIMO osallistui 2014 Ranskan Lillessä järjestettyjen EuroSkills-kisojen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Kansallisissa Taitaja kisoissa Lahdessa CIMO järjesti yhteistyössä paikallisten järjestäjien ja Opetushallituksen sekä ministeriön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin teemalla Work Based Learning. Yleisöä oli noin 300 henkeä ympäri maailmaa, ja puhujina oli mm. Euroopan komission edustaja ja WorldSkills Internationalin puheenjohtaja. CIMO osallistui lisäksi Lahdessa messutapahtumaan omalla ständillä markkinoidakseen ulkomaan työssäoppimisjaksoja ja Erasmus+ -ohjelmaa. CIMO on Skills Finland ry:n jäsen. Toimintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi CIMO panosti tiedotukseen ja viestintään esim. tuomalla tuloksia esiin alan seminaareissa, tilaisuuksissa ja messuilla. Vuoden aikana perustettiin ammatillisen koulutuksen sektorille uusi uutiskirje, joka ilmestyi kolme kertaa. Ohjelman vaikuttavuutta käsiteltiin mm. nyt viidentenä vuonna peräkkäin järjestetyissä Leonardo-kesäpäivissä, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä kv-projektityöhön ja olla keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille. CIMOn verkkopalvelussa julkaistiin kaiken kaikkiaan 17 hyvää käytäntöä ja tuotettiin 15 verkkokirjoitusta tai videota toiminnoista ja tuloksista. Opettajien ja henkilökunnan ulkomaanjaksosta julkistettiin tilastoselvitys. Sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa sekä valtakunnallisissa painetuissa että sähköisissä medioissa uutisoitiin ammatillisen koulutuksen aiheita läpi vuoden. CIMO järjesti yhteensä 7 erilaista temaattista seminaaria tai tapahtumaa vuonna 2014 mm. teemoilla liikkuvuuden laatu, ECVET, arkioppiminen, työelämäyhteistyö ja piilotettu osaaminen. Lisäksi ohjelman tuloksia ulkomaanjakson osaamisen tunnustamisen osalta oli laajasti esillä valtakunnallisissa ECVET Expert -tilaisuuksissa, joita oli tänä vuonna 3. CIMOn asiantuntijat esiintyivät asiantuntijapuheenvuoroillaan 42 eri tilaisuudessa ja saavuttivat tätä kautta n henkilöä. CIMOssa vieraili vuoden aikana ammatillisesta koulutuksesta ja Erasmus+ -ohjelmasta kiinnostuneita ryhmiä mm. USAsta, Colombiasta, Malesiasta, Australiasta sekä Afrikan ja Euroopan maista. Tiivistä yhteistyötä kansallisen ECVET-toimeenpanon osalta jatkettiin vuoden aikana Opetushallituksen ECVETyhteyspisteen kanssa erityisesti ECVET Expert -toiminnon kautta. Painopisteenä toiminnassa oli vuonna 2014 erityisesti tutkintouudistuksesta tiedottaminen sekä siinä kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen. Yhteiseurooppalainen työkalusivusto on ollut merkittävä osa tätä toimintaa. CIMOlla on työkalun tuotannossa ja ylläpidossa merkittävä rooli. Järjestettiin 3 kansallista tilaisuutta (220 osallistujaa) ja 16 alueellista tilaisuutta (480 osallistujaa). Vierailijoita oli esim. Ranskasta, Puolasta, Latviasta, Yhdysvalloista, Kolumbiasta ja Malesiasta. Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle (2014-) ja LLP/Leonardo da Vinci (-2013)Myönnetyt apurahat Toiminnot Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Hank keet Hlöä Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - opiskelijaliikkuvuus henkilöstön liikkuvuus liikkuvuussertifikaatti Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet (LLP/Leonardo da Vinci oppimiskumppanuudet ja innovaationsiirtohankkeet) 2 - kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA) (5) päättyneet toimintomuodot - Valmistavat vierailut Yhteensä Vuodesta 2014 alkaen opiskelijaliikkuvuus ja henkilöstön liikkuvuus rahoitetaan samoista hankkeista. 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista.

18 16 Ammatillisen koulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksettu EU-tuki Toiminnan kulut Käytetyt htv:t yht. Erasmus+ ammatillinen ,11 LLP/Leonardo ,67 LLP/Leonardo ,17 Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ -ohjelmassa jätettiin yhteensä 45 ja aikuiskoulutuksen liikkuvuushakemusta. Hakemuksia strategisiin kumppanuushankkeisiin oli 12. Liikkuvuushakemuksia hyväksyttiin 21 (47 %) ja kumppanuushankkeita 4 (33 %). Lisäksi hyväksyttiin 9 muista maista koordinoitua kumppanuushakemusta, joissa suomalainen toimija oli partnerina. Liikkuvuushankkeissa myönnettiin yhteensä 201 apurahaa. Apurahojen määrä oli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna LLP-ohjelmassa. Kumppanuushankkeiden määrä ja niissä myönnettyjen apurahojen määrät eivät sen sijaan ole vertailukelpoisia, koska kumppanuushankkeet eivät uudessa ohjelmassa enää keskity pelkästään liikkuvuuteen. Projektikokouksiin osallistumisia ei myöskään ole enää laskettu mukaan liikkuvuuslukuihin. Lisäksi uudessa ohjelmassa CIMO hallinnoi vain Suomen koordinoimia hankkeita, kun LLP-ohjelmassa hallinnoitiin myös partnerisopimuksia CIMO järjesti vuoden 2014 aikana 12 alueellista informaatiotilaisuutta yhteistyössä alueellisten tiedottajien kanssa. Näihin osallistui yhteensä 179 aikuiskouluttajaa. Lisäksi järjestettiin yksi yleinen infotilaisuus webinaarina, jota seurasi 27 henkilöä. Verkkotiedotusta käytettiin hakijoiden neuvonnan ja tuensaajien ohjauksen välineenä. Viiteen verkkotiedotukseen osallistui yhteensä 131 hakijaa tai apurahansaajaa. Hyväksytyille liikkuvuushankkeille järjestettiin neuvontatilaisuus yhteistyössä yleissivistävän koulutuksen kanssa, tilaisuuteen osallistui 14 aikuiskoulutuksen tuensaajaa. Strategisille kumppanuushankkeille CIMO järjesti yhteisen koulutuspäivän, johon kaikki hyväksytyt aikuiskoulutuksen hankkeen osallistuivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti CIMOn aikuiskoulutuksen eurooppalaisen verkkopalvelun EPALE:n kansalliseksi tukiorganisaatioksi. EPALE on brittiläisen Ecorys -organisaation hallinnoima ja pääasiallisesti Euroopan komission rahoittama verkkopalvelu, joka käynnistyi Käytännössä sen toiminnoista vain osa ehti alkaa vuoden 2014 aikana, ja keskeisiä toimintoja otetaan käyttöön vähitellen Suomen EPALE-toiminnan suunnittelu ja käynnistys tapahtui CIMOn aikuiskoulutustiimissä. Vaikuttavuustoimintaa jatkettiin julkaisemalla neljä hanketoimijoiden videohaastattettelua CIMOn verkkosivuilla. Alueellisissa tiedotustilaisuuksia kuultiin paikallisten aikuiskoulutustoimijoiden esityksiä liikkuvuus- ja kumppanuushankkeista. Parhaimmat esitykset julkaistiin CIMOn aikuiskoulutuksen sivuilla kansalliseen levitykseen. Erasmus+ aikuiskoulutukselle (2014-) ja LLP/Grundtvig (-2013). Myönnetyt apurahat Toiminnot Hank Hlöä Hank Hlöä Hank Hlöä keet keet keet Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) - henkilöstön liikkuvuus (LLP/Grundtvig: täydennyskoulutus, vierailut ja vaihdot, asiantuntijavaihdot) Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - strategiset kumppanuushankkeet 1 (LLP/Grundtvig: oppimiskumppanuudet, seniorihankkeet) kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA) - - (4) 9 Päättyneet toimintomuodot - Valmistavat vierailut, workshopit) Yhteensä (hankkeet/henkilöä) Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista

19 17 Aikuiskoulutuksen EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t Erasmus ,03 aikuiskoulutus LLP/Grundtvig ,49 LLP/Grundtvig ,52 Erasmus+ nuorisotoimialalle Erasmus+ -ohjelman nuoriso-osuuden alkulaukauksesta Suomen nuorisokentälle vastasi vuoden 2014 nuorisotyöpäivillä Euroopan nuorisopolitiikkaa käsittelevä seminaari sekä CIMOn infopiste. Ohjelman ensimmäisenä toimintavuonna nuorisosektorin kolmena hakuaikana jätettiin 151 hakemusta, joista 110:lle myönnettiin hanketukea yhteensä n. 2,9 milj., hyväksymisprosentin ollessa 73 %. Tämän lisäksi allokoitiin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) valmennuksiin ja kansainvälisiin koulutus- ja yhteistyöhankkeisiin n Kaikkiaan tukea myönnettiin 3,1 milj.. EVS-akkreditointia haki 28 organisaatiota, joista 25 valtuutettiin lähettäviksi (19), vastaanottaviksi (21) ja/tai koordinoiviksi (19) tahoiksi. Akkreditoiduista organisaatioista 20 % oli uusia EVS-toimijoita. Vapaaehtoisten verotusongelmaa ei ole vieläkään saatu ratkaistuksi Suomessa, mikä ei kannusta muutenkin työllistävän hallinnon kanssa toimivia tahoja. Verrattuna Youth in Action -ohjelman vuoden 2013 hakemustilastoihin uuden ohjelmakauden ensimmäinen vuosi toi notkahduksen sekä vastaanotetuissa että tuetuissa hakemuksissa (2013: 251/173, /110). Toisaalta myös hanketuen määrä oli 2013 korkea, ja edellisten vuosien trendeihin perustuen ylibuukkauksilla voitiin tukea suurinta osaa hyvistä hankkeista. Ohjelman info- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin enenevässä määrin verkossa, yhteensä 8 tilaisuutta, joihin osallistui 187 kiinnostunutta. Omalla infopisteellä esiteltiin ohjelmaa 10 messutapahtumassa. Näiden messujen kokonaiskävijämääriksi on ilmoitettu niiltä osin kuin se on tiedossa. Lisäksi ohjelman mahdollisuuksista ja vaikutuksista kerrottiin 18 kutsutilaisuudessa ympäri Suomea. Näiden tilaisuuksien yhteisosallistujamäärä oli 472. Luentoja nuorisoalan opiskelijoille, toimihenkilöille ja järjestöille pidettiin yhteensä 10 ja osallistujamäärä oli 271. Kajaanissa, Joensuussa ja Tampereella yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa järjestettäviin nuorisovaihtoja koskeviin lounastapaamisiin osallistui 36 henkeä. Vuoden 2014 lopulla tuotettu infografiikka esittelee edellisen ohjelmakauden ( ) euromääräisten hanketukien jakautumisen eri maakuntiin suhteutettuna nuorten määrään. Edellä listattujen tilaisuuksien toivotaan osaltaan muuttavan jakaumaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Kansalaisten Eurooppa ja Erasmus+ Youth in Action -ohjelmien synergiaetuja aktiivisen kansalaisuuden ja eurooppalaisen kansalaisuuden tematiikassa hyödynnettiin näyttävästi Aktiivisen Kansalaisen aamupala -tilaisuudessa CIMOn tiloissa huhtikuussa. Painopiste oli Eurooppa-vaalit, ja tilaisuuden paneeliin osallistui jokaisen puolueen nuori meppi-ehdokas, joita haastattelivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen aktiivinuortenryhmä oman ohjaajansa ja cimolaisten avustuksella. Vuoden 2014, ja ehkä koko EU-nuoriso-ohjelmien historian näkyvin vaikuttavuus saavutettiin kun kansallisesta nuorisoaloitteesta (hanketuki ) kimmonnut kipinä sytytti valtaisan kiinnostuksen ja laajan tuen lakialoitteelle sukupuolineutraalista avioliitosta. Tahdon2013 projekti, joka lähti nuorten aloitteesta, ja kasvoi matkan varrella, kulminoitui eduskunnan äänestyksessä marraskuun 28. nuorten aloitteentekijöiden lakiehdotuksen puolelle. Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, mitä nuorten aktiivisella osallistumisella voidaan saada aikaan. Ohjelma on tarkoitettu Kaiken maailman nuorille. Tätä tavoitetta tukee myös CIMOn kansainvälinen koulutustarjonta. CIMO toteutti kansainvälisiä koulutuksia, kumppanuuksia rakentavia toimintoja ja opintovierailuja joko yksinään ja/tai kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Jyväskylässä toteutettu opintovierailu Girls Who Do Ruotsin ja Turkin kanssa vastasi paljon julkisuudessa esilläolevaan yrittäjyys- tematiikkaan ja antoi mahdollisuuden nuorille naisille ja tytöille pohtia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja keskustella ammattilaisten kanssa miten uskaltautua yrittäjäksi. Irlannin ja Suomen vastavuoroinen opintovierailu paikkakunnille, jossa ei ole tehty yhtään kansainvälisiä hankkeita, antoi maaseudun nuorisotyöntekijöille ja nuorille mahdollisuuden tutustua toistensa oloihin ja kehittää yhteisiä hankkeita. Nuorisotakuuta käsitteli yhteistyössä Lahden kaupungin ja Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa järjestetty opintovierailu Work with young job-seekers, joka pureutui nuorten työllisyyteen ja koulupudokkuuteen. Toinen, CIMOn isännöimä, nuorten työllistämistä ja koulupudokkuutta koskeva kansainvälinen NEETs -seminaari toi yhteen sekä nuoriso- että sosiaalityöntekijöitä, opettajia, tutkijoita jne. pohtimaan muita

20 18 heikommassa asemassa olevien nuorten polkuja uuteen alkuun. Erityisenä painopisteenä oli nuoret maahanmuuttajat. Tässä hyödynnettiin kulttuuritulkkia sekä Kanava ry:n nuoria. Välimeren yhteistyö on ollut CIMOn agendalla lähes koko EU:n nuoriso-ohjelmien historian ajan. Vuosi 2014 tarjosi mahdollisuuden tukea paikan päällä tehtävää nuorisotyötä osallistumalla yhdessä Ranskan ja Italian sekä SALTO Euromed resurssikeskuksen kanssa Libanonissa ja Palestiinassa vapaaehtoistahojen akkreditointiin. Suomessa Välimeren yhteistyö näkyi Euromed Spring -työpajojen pilottihankkeen isännöintinä Kotkassa, jossa testattiin nuorisovaihtojen laatua kehittävää koulutusta. Itäisen Euroopan ja Kaukasuksen alueen kaikkien nuorten osallistumista ohjelmaan alettiin työstää yhteistyössä SALTO EECAn ja Inkluusion sekä kolmen kansallisen toimiston voimin. Selvitys, joka tehtiin 2014 on pohjana jatkotoimille. CIMO julkaisi Faktaa express sarjassa Youth in Action ohjelman tutkimuslähtöisen seurannan Suomen tulokset (Koulussa ei opita kaikkea!) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tulokset, jotka kattavat vuonna 2013 tehdyt kyselyt ja haastattelut, ovat osa yhteiseurooppalaista tutkimusta non-formaalista oppimisesta Youth in Action -hankkeissa. Kansallisten toimistojen vertaisoppimista tuettiin vastaanottamalla Portugalin toimiston kaksi uutta kollegaa työssäoppimisjaksolle. Ruotsin toimiston kanssa vertaisoppimista vietiin eteenpäin esittelemällä ja kouluttamalla kollegat verkkovälitteisten infotilaisuuksien ja koulutusten järjestämiseen. Erasmus+ nuorisotoimialalle (2014-) ja Youth in Action ohjelma (-2013). Myönnetyt hanketuet Toiminnot Liikkuvuus (Erasmus+ avaintoimi 1) Hankkeet Osallistujat Hankkeet Osallistujat Hankkeet Osallistujat - nuorisovaihdot eurooppalainen vapaaehtoispalvelu - nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus yhteistyö naapuruusmaiden kanssa 1 Yhteistyöhankkeet (Erasmus+ avaintoimi 2) - eurooppalaiset nuorisoaloitteet strategiset kumppanuushankkeet kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet (TCA, TCP) (51) 1274 (50) 514 (56) 226 Nuorisopolitiikan uudistaminen (Erasmus+ avaintoimi 3) - nuorten ja päättäjien vuoropuhelu päättyneet toimintomuodot - nuorisoaloitteet nuorten demokratiahankkeet Itäisen kumppanuuden nuorisoikkuna Yhteensä Vuodesta 2014 osana liikkuvuustoimintoja eikä erillinen toimintomuoto 2 Henkilöiden liikkuvuus on vain yksi tämän hanketyypin toimintamuodoista Nuorisotoimialan EU-toiminnan menot ja henkilötyövuodet (poislukien Eurodesk). Youth in Action Vuosi Maksetut hanketuet EU-osuus Hallinto Käytetyt htv:t Erasmus+ nuorisotoimialalle ,65 Youth in Action ,85 Youth in Action ,62