Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

Transkriptio

1 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Toimintakertomus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO PL 343 (Säästöpankinranta 2A) Helsinki Puh Faksi

2 Sisältö Johdon katsaus 2 Vaikuttavuus 3 Toiminnan tuloksellisuus 3 Opetusministeriön kanssa sovitut tulostavoitteet 4 Euroopan unionin ohjelmat 4 Elinikäisen oppimisen ohjelma 4 Nuorisotoimintaohjelma 11 Kulttuuri-ohjelma 14 Kansalaisten Eurooppa-ohjelma 15 Pohjoismainen yhteistyö 15 Nordplus korkeakoulutus 15 Nordplus Junior 16 Nordplus Nabo Sprog 16 Nordplus Voksen 17 Kansalliset ohjelmat 17 Kahdenvälinen ja monenkeskeinen yhteistyö Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen 21 Nuori Kulttuuri matka-avustukset 22 Viestintä ja tietopalvelut 23 Hallinto 26 Tilinpäätösanalyysi 30 Rahoituksen rakenne ja kehitys 30 Talousarvion toteutuminen rahoitus 31 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 34 Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi 36 Taseen analyysi 39 Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuuden analyysi 40 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 43 Tilinpäätösanalyysin liitteet 44 Toimintakertomuksen hyväksyminen 51

3 Johdon katsaus 2 Kulunut toimintavuosi oli suurten muutosten aikaa. CIMOn organisaatio uudistettiin vastaamaan paremmin CIMOn tavoitteita, tehtäviä ja arvopohjaa. Uudistuksen päätavoitteena oli CIMOn vahvistaminen toimialansa kansainvälisenä asiantuntija- ja palveluorganisaationa siten, että CIMO kykenee vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön ja uusien tehtävien asettamiin haasteisiin myös tulevina vuosina. Uudistuksessa taustalla olivat myös tarpeet lisätä henkilöstön yhteistyötä ja joustavaa tehtävien hoitoa, antaa tukea työkierroille ja urakehitykselle sekä selkiyttää eri henkilöstöryhmien vastuita ja velvollisuuksia. Toimintaan vaikutti myös muutto Hakaniemenkatu 2:n virastotalosta torin toisella puolella oleviin tilapäisiin tiloihin. Myös CIMOn ohjauksessa tapahtui muutoksia. Opetusministeriön organisaatiomuutoksen yhteydessä CIMOn toiminnan ohjaus- ja valvontavastuu siirrettiin yliopistoyksiköstä suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivaan kansainvälisten asioiden sihteeristöön lukien. Siirron tarkoituksena on koordinoida entistä paremmin ministeriön kahden osaston CIMOon kohdistuvaa ohjausta ja yhteistyötarpeita sekä toiminnan rahoituksen suunnittelua. Siirron yhteydessä asetettiin myös työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn toiminnan, rahoituksen ja ohjauksen kehittämiseksi. Samoin työryhmän tehtäväksi annettiin tarkastella opetusministerin toivomuksesta selvitysmies Timo Lankisen raporttiin "Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä" sisältyvää esitystä CIMOn yhdistämisestä Opetushallitukseen. Myös varsinaisen toiminnan osalta vuosi oli työntäyteistä muutosten aikaa. Euroopan unionin Suomen puheenjohtajuuskaudella hyväksyttyjen uudistettujen unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaohjelmien toimeenpano käynnistettiin. CIMO tehtäväksi annettiin myös uuden, unionin aktiivista kansalaisuutta korostavan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman yhteyspisteenä toimiminen. Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) avajaistilaisuus oli Finlandia-talolla ja siihen osallistui yli 400 sidosryhmien edustajaa. Myös muiden ohjelmien lanseeraukset onnistuivat hyvin - osallistujamääriltään jopa yli odotusten. Korkeakoulujen Erasmus-ohjelma täytti 20 vuotta ja samalla tuli kuluneeksi 15 vuotta Suomen liittymisestä ohjelmaan. Juhlan kunniaksi CIMO julkaisi kirjan, jossa asiantuntijat arvioivat Erasmuksen merkitystä useasta eri näkökulmasta. Edellisten ohjelmakausien tulokset arvioitiin. Kaikissa arvioinneissa korostettiin ohjelmien tärkeyttä koulutuksen kansainvälisyyden edistäjänä ja sekä nuoriso- ja kulttuuritoimen kansainvälistymisen mahdollistajana. Samalla todettiin, että tulevalla ohjelmakaudella entistä tärkeämmäksi tulee ohjelmista saatujen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Myös Pohjoismainen Nordplus -ohjelmaperhe uusiutui ja kehitysmaiden kanssa tehtävää institutionaalista yhteistyötä tukeva North-South-South aloitti toisen kauden laajennettuna. Sitran rahoituksella toteutettiin CIMO Fellowships -ohjelman rinnalla erityinen Intia-ohjelma. Suomalaisten opiskelijoiden kiinnostus kansainväliseen liikkuvuuteen laski edelleen hieman. Haasteena onkin selvittää onko kysymyksessä pysyvämpi korkeakoulutuksen rakenteista johtuva ilmiö vai kausiluonteinen vaihtelu. Suomi korkean koulutuksen maana kiinnostaa yhä kansainvä-

4 lisiä opiskelija- ja opettajayhteisöjä. Suomeen saapuvien määrä on edelleen nousussa. Kaikille ohjelmille asetettu kokonaistavoite saavutettiin ja kaikkiin ohjelmiin osallistui noin 600 henkilöä arvioitua enemmän. Näin hyvään tulokseen CIMO ei olisi päässyt ilman tiivistä yhteistyötä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Kiitos heille. Erityinen kiitos kuuluu myös CIMOn henkilökunnalle, joka muutosten ja uhkien keskellä on säilyttänyt korkean työmoraalinsa ja hyvän työtehonsa. Vaikuttavuus CIMO on mukana rakentamassa Suomesta yhtä maailman johtavista tietoyhteiskunnista, jossa koulutuksella, kulttuurilla ja kansainvälistymisellä on merkittävä rooli. CIMO luo toiminnallaan edellytyksiä monipuoliselle ja laadukkaalle kansainväliselle vuorovaikutukselle koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella. Samanaikaisesti CIMO edesauttaa eurooppalaisen ja pohjoismaisen identiteetin muodostumista sen toimeenpanovastuulla olevien Euroopan unionin ja näitä täydentävien pohjoismaisten ohjelmien avulla. CIMO toimii yhteistyössä suomalaisten, ulkomaisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa sekä edistää alan eri toimijoiden verkostoitumista. CIMOn toiminta perustuu asiakaslähtöisyyden, luotettavuuden, osaamisen, tasavertaisuuden ja yhteistyön periaatteille. Toiminnan tuloksellisuus CIMO on toimialansa kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO toteuttaa opiskelun ja harjoittelun stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia, tukee korkeakoulujen kansainvälistä verkottumista sekä vastaa Suomen kielen ja kulttuurin opintojen edistämisestä ulkomaisissa yliopistoissa ja suomen kielen kurssien järjestämisestä Suomessa. CIMO on EU:n koulutus- ja nuorisotoimintaohjelmien kansallinen toimisto ja EU:n kulttuurin puiteohjelman sekä Kansalaisten Eurooppa -toiminnan yhteyspiste. CIMO vastasi myös ja korkeakoulujen Nordplus -ohjelman järjestämisestä Pohjoismaissa ja muiden Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelmien tiedottamisesta Suomessa. CIMO tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen kulttuurin ja koulutuksen kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä ulkomailla. CIMOn tehtävänä on järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja markkinoida yhdessä korkeakoulujen kanssa suomalaista koulutusta ja osaamista, erityisesti Venäjällä, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maissa. Opetusministeriön kanssa sovitut tulostavoitteet 3 Opetusministeriön ja CIMOn tulossopimuksessa sovitaan toiminnan määrällisistä ja laadullisista tulostavoitteista sekä toiminnan rahoittamisesta. Määrälliset tavoitteet koskevat CIMOn toimeenpanemien ohjelmien liikkuvuutta tai niihin osallistumista. Laadulliset tavoitteet liittyvät yhteistyön ja palveluiden kehittämiseen eri asiakas- ja sidosryhmien kanssa.

5 CIMOn toiminnan ja rahoituksen eritysluonteesta johtuen toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevat tunnusluvut esitellään ohjelma/toimintakokonaisuuksien yhteydessä ja samassa järjestyksessä, kuin tulossopimuksessa on kuvattu. Määrälliset tulostavoitteet 4 CIMO saavutti toiminnassaan asetetun kokonaisliikkuvuustavoitteen. Toiminnan eri osa-alueilla ennustus oli kuitenkin epätarkka. Syynä tähän oli ennen muuta Euroopan unionin ohjelmien uuden seitsenvuotiskauden alkamisen aiheuttamat muutokset, joita tavoitteita laadittaessa ei ollut tiedossa. Erityisesti tämä koski Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaa, jonka rahoitus ja painopistealueet muuttuivat eniten. Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma 2005 Toteuma 2006 Tavoite 2007 Toteuma 2007 LLP-ohjelmaan osallistuvat* Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat Leonardo da Vinci Suomesta lähteneet Nuoriso toimintaohjelmaan YiA osallistuvat Nuoriso-ohjelmaan osallistuvat Kv-harjoittelijavaihto Bi- ja multilateraaliset apurahat vaihto-ohjelmat ( First + N2N + Aasia) muut stipendiohjelmat North-South-North kehitysmaaohjelma Suomen kielen kesäkurssit Opetusvierailut/UKAN Nuori kulttuuri esiintymisapurahat Yhteensä * sisältää Leonardo lähtevät 2007 Euroopan unionin ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) ensimmäisenä toimintavuotena 2007 keskityttiin erityisesti ohjelman käynnistämiseen liittyviin tehtäviin. CIMO tuotti ohjelmaa koskevaa tiedotusmateriaalia ja järjesti ensimmäisen hakukierroksen. Ohjelmahallintoa tarkistettiin komission ohjeiden mukaisesti. Uudesta ohjelmasta järjestettiin syyskuussa Finlandia-talolla kansallinen avauskonferenssi, johon osallistui yli 400 sidosryhmien edustajaa. Samanaikaisesti uuden ohjelman käynnistämisen rinnalla vanhan ohjelmakauden Sokrates- ja Leonardo da Vinci ohjelmien käynnissä olevia hankkeita seurattiin ja valvottiin sekä tehtiin tunnetuiksi niiden tuloksia. Elinikäisen oppimisen ohjelmasta tiedottaminen CIMOn tehtävänä oli saada uudelle Elinikäisen oppimisen ohjelmalle korkea profiili Suomessa. Tämän saavuttamiseksi järjestettiin ohjelman Finlandia-talolla pidetyn suuren avajaistilaisuuden lisäksi useita ohjelmaa esitteleviä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Myös Erasmuksen 20-

6 vuotisjuhlan tapahtumissa esiteltiin uutta ohjelmaa. Lisäksi järjestettiin ohjelman eri alaohjelmien kohderyhmille kohdennettuja kansallisia ja alueellisia tiedotustilaisuuksia. Uutta ohjelmaa varten tuotettiin tiedotus-, informaatiomateriaalia ja esitteitä. CIMOn verkkopalvelujen ohjelmia koskeva tieto päivitettiin. Ohjelman profiilin nostamisessa tärkeä rooli on kullekin neljälle koulutusalalle sekä ohjaukseen ja neuvontaan nimetyillä kansallisilla asiantuntijaryhmillä, joissa kentän toimijat ja hallinnon edustajat ovat kattavasti edustettuina. Kööpenhaminan prosessin edistäminen Elinikäisen oppimisen ohjelman avulla Opetusministeriön, Opetushallituksen ja CIMOn vuonna 2007 yhteistyössä tuottamaa julkaisua Vetovoimaa, laatua ja läpinäkyvyyttä ammatilliseen koulutukseen jaettiin. Julkaisu esittelee koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille yleistajuisesti Kööpenhamina-prosessia. Kööpenhaminan prosessia ja erityisesti Helsinki-kommunikean sisältöjä on esitelty kaikissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa sekä verkkopalveluissa osana ohjelman painopisteiden ja tavoitteiden esittelyä. CIMO on vuoden 2007 aikana ollut partnerina kahdessa eurooppalaisessa Kööpenhaminan prosessiin liittyvässä hankkeessa yhdessä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Määrällisten osallistumis- ja liikkuvuustavoitteiden toteutuminen korkean osallistumistason varmistaminen Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) sisältää uudistettuna edellisen ohjelmakauden korkeakoulujen Erasmus-ohjelman, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman, yleissivistävän koulutuksen Comenius-ohjelman sekä aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman sekä joitakin aivan uusia toimintoja. Suomalaisten hakijoiden määrä on kasvanut tai pysynyt edellisten vuosien tasolla. Suomen saama kokonaisbudjetti kasvoi, mutta ei kuitenkaan samassa suhteessa kuin suuremmissa Euroopan maissa, koska väestömäärä on merkittävä tekijä maakohtaista rahoitusosuutta määrättäessä. Erasmus Erasmus-ohjelman liikkuvuustilastot koskevat lukukautta 2006/7. Erasmus-luvut koskevat siten edellisen ohjelmakauden Sokrates-ohjelman viimeisen vuoden rahoitusta, eivät vielä Elinikäisen oppimisen ohjelman rahoitusta, jossa Erasmus-ohjelman apurahat ovat nousseet uusien toimintojen myötä huomattavasti aiempaan ohjelmakauteen verrattuna. Suomen osallistuminen Erasmus-ohjelmaan oli eurooppalaisittain katsottuna korkealla tasolla, vaikka vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä onkin kääntynyt lievään laskuun. Lähtevien opiskelijoiden osalta Suomi on kolmantena unionin jäsenmaista suhteessa opiskelijamääriin, kun ei oteta huomioon Luxemburgia, Liechtensteinia ja Maltaa. Vain Itävalta ja Tsekki lähettävät enemmän ulkomaille Erasmus-opiskelijoita. Saapuvien määrä kasvoi edelleen, vaikka Suomen sijainti on opiskelijamäärien perusteella vasta puolenvälin paikkeilla unionin jäsenmaiden joukossa. Todennäköisiä syitä vaihtoon lähtemishalukkuuden vähenemiseen olivat mm. paineet valmistua nopeammin, taloudelliset syyt, se kuinka houkuttelevaksi eurooppalainen vaihto-opiskelu koetaan 5

7 opiskelevan ikäluokan keskuudessa, kielitaitokysymykset ja ongelmat opintojen hyväksilukemisessa. Aikaisemmilta vuosilta on havainto, että vaihtoon lähteminen hiipuu hyvinä taloudellisina aikoina, kun opiskelijoille on tarjolla työtilaisuuksia ja muita uraa edistäviä mahdollisuuksia kotimaassa. Tarkempaa selvittämistä vaatisi, missä määrin opiskelijaliikkuvuus on siirtymässä Bolognan prosessin myötä vaihto-opiskelusta tutkintojenväliseen liikkuvuuteen. 6 Taulukko 2. Osallistuminen Erasmus - ohjelmaan ERASMUS 2005 Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto Lähteneet Saapuneet Opettajavaihto Lähteneet Kielikurssit Suomen osallistujat Intensiivikurssit Koordinaattori 17 Partneri 80 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot Koordinaattori Partneri ei tietoa ei tietoa 38 Kuten aiemmin todettiin, liikkuvuusluvut saadaan lukukausittain ja ne tulevat puolen vuoden viiveellä tilastoihin. Toiminnan menot kirjataan kuitenkin budjettivuosittain, samoin ohjelmaan käytetyt henkilötyövuodet. Taulukko 3. Erasmus-ohjelmassa myönnetyt apurahat sekä toiminnan kulut vuonna 2007 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus kansallinen Yhteensä Kulut htv:t LLP/Erasmus ,11 Sokrates/Erasmus Sokrates/Erasmus Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Leonardo-ohjelmassa kysyntä kasvoi ja ylitti käytettävissä olevat määrärahat. Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten osallistuminen ohjelmaan lisääntyi uuden ohjelman sääntöjen muuttuessa. Merkillepantavaa on, että Leonardo da Vinci -ohjelmasta kaikki korkeakouluja koskeva liikkuvuus on siirretty uuden Elinikäisen oppimisen ohjelman Erasmus-osioon.

8 7 Taulukko 4. Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeet Leonardo da Vinci Kansallisesti hallinnoidut Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat Työmarkkinoilla olevat (LdvII: Nuoret työntekijät) LdVII: Korkeakouluopiskelijat * * Asiantuntijavaihdot LdvII: Asiantuntijat ja kouluttajat LdvII: Kielikouluttajat ja asiantuntijat Yhteensä Taulukko 5. Leonardo da Vinci kehittämishankkeet Leonardo da Vinci Kehittämishankkeet Koordinaattori Partneri Koordinaattori Partneri Koordinaattori Kansallisesti hallinnoidut Hakem Hyv. Hakem Hyv. Hakem Hyv. Innovaation siirto hankkeet LdvII:Pilottiprojektit LdvII:Kieliprojektit LdvII:Verkostot Partneri Komission hallinnoimat Innovaation kehittämishankkeet LdvII:Viiteaineistot 1 1 * 2 0 * Verkostot (Temaattiset toimet) 0 0 * 0 0 * Yhteensä Taulukko 6. Leonardo da Vinci -ohjelmassa myönnetyt apurahat ja hanketuet sekä toiminnan kulut vuonna 2007 Apurahaohjelma vuosi maksettu toiminnan käytetyt EU- tuki Kulut htv:t yht. LLP/Leonardo ,47 Leonardo Leonardo Euroguidance-toiminta Euroguidance-palveluilla tuetaan kansainvälistä ohjaus- ja neuvontatyötä opetus- ja työhallinnossa sekä edistetään koulutustarjontaa ja ohjauskäytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa Euroopassa. Toimintaa rahoitettiin Elinikäisen oppimisen ohjelmasta sekä työministeriön ja CIMOn määrärahoista. Taulukko 7. Euroguidance-toiminnan kustannukset Toiminnan kulut Käytetyt htv:t 2,66

9 Comenius- ja Gruntdvig -ohjelmat 8 Comenius- ja Grundtvig-ohjelmissa osallistumista pystyttiin lisäämään kansallisella lisärahoituksella. CIMO pyrki varmistamaan, että kaikki ohjelman tarjoamat mahdollisuudet ovat auki jokaiselle kohderyhmälle yhteistyössä alueellisten tiedottajien ja verkostojen kanssa. Comenius- ja Grundtvig-ohjelmissa käytettiin apuna alueellisia tiedottajia, jotka järjestivät yhteensä 31 alueellista tilaisuutta. Ohjelmiin osallistujien alueellista jakaumaa seurataan jatkuvasti. Taulukko 8. Osallistuminen Comenius-ohjelmaan COMENIUS Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset kumppanuushankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 294/2790 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 21/434 Kouluhankkeet (Hankkeet) Kehittämishankkeet (Hankkeet) Kielihankkeet (Hankkeet) Liikkuvuus Valmistelevat vierailut (Henkilöä) Täydennyskoulutusapurahat (Henkilöä) Apulaisopettajat - lähtevät (Henkilöä) saapuvat (Henkilöä) Apulaisopettajan vastaanottavat koulut Perusopiskelijaliikkuvuus (Henkilöä) Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit (Hankkeet) partnerit (Hankkeet) Verkostot - koordinaattorit (Hankkeet) - - partnerit (Hankkeet) Täydentävät toimet -koordinaattorit (Hankkeet) - -partnerit (Hankkeet) 1 Opintovierailut (entinen Arion) (Henkilöä) Taulukko 9. Comenius-ohjelmassa myönnetyt apurahat ja hanketuet sekä toiminnan kulut vuonna 2007 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen Yhteensä kulut htv:t LLP/Comenius ,44 Sokrates/Comenius Sokrates/Comenius Taulukko 10. Grundtvig-ohjelmaan osallistuminen GRUNDTVIG Kansallisesti hallinnoidut Oppimiskumppanuudet Koordinaattori (Hankkeet) Partneri (Hankkeet) Yhteensä Hankkeet/Hlöä /394 Liikkuvuus Täydennyskoulutusarpurahat (Henkilöä) Valmistelevat vierailut (Henkilöä) Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet Koordinaattori (Hankkeet) 2-1 Partneri (Hankkeet) Verkostot (Hankkeet) Täydentävät toimet (Hankkeet)?

10 9 Taulukko 11. Grundtvig-ohjelmassa myönnetyt apurahat ja hanketuet sekä toiminnan kulut vuonna 2007 Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Grundtvig ,53 Sokrates/Grundtvig Sokrates/Grundtvig Tulosten levittäminen CIMO haluaa varmistaa toteutettujen hankkeiden vaikuttavuutta edistämällä tulosten levittämistä. Hyvien käytäntöjen esittelyä pyritään sisällyttämään kaikkeen toimintaan, erityisesti tiedotustilaisuuksiin. Myös Elinikäisen oppimisen ohjelman avauskonferenssissa esiteltiin aiempien ohjelmien tuloksia. Vastaavasti tulosten hyödyntämistä käsiteltiin esimerkiksi korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä, ammatillisen koulutuksen kansainvälisten asioiden päivillä ja valtakunnallisella aikuisopiskelijan viikolla. Rahoitettuja hankkeita ja niiden tuloksia on esitelty myös CIMOn julkaisuissa sekä lehtiartikkeleissa. Erasmus-ohjelman 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi CIMO laati tiedotus- ja promootiomateriaalia korkeakoulujen ja muiden tahojen käyttöön ja järjesti yhteistyössä eri opiskelijajärjestöjen kanssa juhlatilaisuuden, johon osallistui satoja Erasmus-opiskelijoita. Vuoden aikana julkaistiin Erasmusjuhlakirja Yli rajojen, joka koostuu lukuisista asiantuntija-artikkeleista ja käsittelee Erasmusohjelman vaikuttavuutta eri näkökulmista. CIMOssa laadittiin vuonna 2007 eri opintoasteiden opettajaliikkuvuutta tarkasteleva selvitys. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen ryhmä teetti kesällä 2007 pienimuotoisen selvityksen työssäoppimisen hyvistä käytännöistä Leonardo-liikkuvuushankkeissa. Kansainvälinen yhteistyö CIMO ylläpitää säännöllisiä suhteita muiden ohjelmamaiden kansallisiin toimistoihin. CIMO on osallistunut kaikkiin komission järjestämiin kansallisten toimistojen kokouksiin sekä kansallisten toimistojen järjestämiin alueellisiin ja temaattisiin kokouksiin, verkostoihin ja yhteishankkeisiin. Kokouksia on järjestetty sekä koko ohjelma- että alaohjelmatasolla. CIMOn edustajia on valittu jäseniksi useisiin komission työryhmiin, joissa kansallisten toimistojen edustajat kehittävät ohjelman toimeenpanoa. CIMO on osallistunut myös erilaisiin kansallisten toimistojen alueellisiin ja temaattisiin kokouksiin, verkostoihin sekä yhteishankkeisiin. Oman osallistumisensa lisäksi CIMO on lähettänyt/välittänyt suomalaisia osallistujia ja puhujia muiden kansallisten toimistojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kansallinen yhteistyö Tulossopimuksessa sovittiin, että CIMO kiinnittää erityistä huomiota yhteistyöhön Opetushallituksen sekä kouluopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kentän kanssa. CIMOn ja OPH:n kesken yhteistyötä kehitettiin erityisesti kouluopetuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta. Yhteistyössä laadittiin opas kansainvälistämismahdollisuuksista peruskouluille ja

11 lukiolle. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisten asioiden päivät järjestettiin perinteisenä yhteistyönä. Samoin aloitettiin kartoitus ammatillisen koulutuksen kansainvälisestä toiminnasta. Yhteistyötä on ollut koulutuksessa ja molempien organisaatioiden edustajat ovat olleet toistensa tilaisuuksissa luennoitsijoina. Opetushallituksen kanssa jatkettiin kansainvälisen projektin suunnitteluun liittyvää koulutusta. Opetushallituksen edustajia on CIMOn nimeämissä asiantuntijaryhmissä, samoin CIMOn edustajia osallistuu opetushallituksen eri ohjaus- ja asiantuntijaryhmiin. Erasmus Mundus ja Tempus Yhtenä CIMOn tehtävistä oli varmistaa käytettävissään olevilla keinoilla suomalaisten korkeakoulujen aktiivinen osallistuminen Erasmus Mundus -ohjelmaan. CIMO toimi myös yhteistyöohjelma Tempuksen kansallisena tiedotuspisteenä. Tempus tukee korkeakoulukentän uudistuksia 27 maassa. Erasmus Mundus -ohjelmassa myönnetään kolmansien maiden opiskelijoille apurahoja maisteriohjelmiin. Ohjelmaan sisältyy Mundus-maisteriohjelmien Partnership-hankkeita, joissa tapahtuu opiskelija- ja opettajavaihtoa kolmansien maiden korkeakoulujen kanssa. Ohjelmassa rahoitetaan myös Euroopan korkeakoulutusalueen markkinointihankkeita. 10 CIMO on edistänyt suomalaisten korkeakoulujen osallistumista ohjelmaan järjestämällä lukuisia neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia. Lisäksi CIMO järjesti marraskuussa seminaarin korkeakouluyhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, missä Euroopan komission edustajat esittelivät uutta Erasmus Mundus -ohjelmaa. CIMO oli myös yhtenä järjestäjänä yhteistutkintokysymyksiä käsitelleessä Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden seminaarissa Tampereella joulukuussa Vuonna 2007 hyväksyttiin Suomeen neljä uutta Erasmus Mundus maisteriohjelmaa, joita on koko Euroopan tasolla 23. Hyväksyttyjen suomalaisten Mundus-ohjelmien tukemiseksi järjestettiin kaksi kansallista tapaamista ja CIMO on aktiivisesti osallistunut Euroopan komission järjestämiin Mundus-tilaisuuksiin. Taulukko 12. Suomalaisten osallistuminen Erasmus-, Mundus- ja Tempus -ohjelmiin Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomal.koordinaattori Suomal.partneri Mundus-markkinointihankkeet Euroopassa yhteensä Suomal.koordinaattori Suomal.partneri Partnership-hankeet Euroopassa yhteensä Suomal.partneri Tempus hankkeet Suomal. Koordinaattori Suomal.partneri Yhteensä Taulukko 13. Tiedotuspistetoiminnan kulut Tiedotuspistetoiminnan kulut Käytetyt htv:t 2007 Erasmus Mundus ,09 Tempus ,25

12 Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action 11 CIMO tukee nuorten ja nuorten parissa toimivien aktiivisuuden, osallisuuden, monikulttuurisuuden ja eurooppalaisen identiteetin kehittymistä EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin avulla. Painopisteenä on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja sosiaalisuuden vahvistaminen uuden nuorisolain mukaisesti. Hankkeiden laatuarvioinnissa ja valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota nuorten osallisuuteen Youth in Action -hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Tiedotusta ja osallistumista tukevaa hankekoulutusta on järjestetty erityisryhmille, jotta muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistuminen ohjelmaan helpottuisi. Tiedotus, verkostoyhteistyö ja tulosten levittäminen Keskeisenä keinona uuden ohjelman käynnistämisessä oli tiedotuksen ja verkostoyhteistyön kehittäminen yhdessä opetusministeriön, nuorisoalan toimijoiden sekä nuorisoalan asiantuntijoiden kanssa. Nuorisoalan toimijoista ja asiantuntijoista koostuva kansallinen Youth in Actionasiantuntijaverkosto tukee CIMOa ohjelman toimeenpanossa. Verkoston jäsenet levittävät edelleen ohjelmakohtaista tietoa ja neuvovat nuorten parissa toimivia ja nuoria. Asiantuntijaverkoston ja CIMOn yhteiset koulutustilaisuudet puolivuosittain tukevat asiantuntijuuden kehittymistä, molemminpuolista kokemusten vaihtoa ja keskinäistä verkottumista. Verkoston jäsenet tavoittavat yli 2000 paikallista nuorisoalan toimijaa. Kansallinen ja monialainen Youth in Action -ohjausryhmä antaa asiantuntija-apua CIMOn hanketukien jaossa ja tekee kansallisia linjauksia ohjelman painopisteiden määrittelyssä. CIMO oli mukana 40 alueellisen, eri kohderyhmille suunnatun koulutus- ja neuvontatilaisuuden toteuttamisessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1775 nuorta ja nuorisoalan toimijaa. CIMO julkaisi uuden yleisesitteen ja ohjelman nettisivut suomeksi ja ruotsiksi vuonna EU-hankkeiden vaikuttavuutta lisättiin tehokkaalla tulosten levittämisellä vertaistiedotuksen avulla. Uuden ohjelman avajaistilaisuudessa pääosassa olivat nuorten omat esitykset aiemmasta Nuoriso-ohjelmasta. Nuorisotoimintaohjelmaan osallistujat vuonna 2007 Suomen osuus uuden Nuorisotoimintaohjelman apurahojen kokonaismäärästä pieneni vuodesta 2006 vuoteen 2007 yhteensä noin euroa (33,1 %) ja samalla apurahoja jaettiin eri alaohjelmien välillä uudestaan. Eniten osallistujamäärä on pienentynyt ryhmätapaamisten osalta, joissa osallistujamäärä pieneni 44,7 %. Apurahoja on uudessa ohjelmassa kohdennettu suhteessa vähemmän myös nuorten parissa toimivien koulutukseen ja verkostoitumiseen. Osallistujien laskutapa muuttui ja tukitoimien osalta se putosi kolmannekseen aiemmasta.

13 12 Taulukko 14. Osallistuminen Euroopan Unionin Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmaan Nuoriso Youth in Action Toimintamuoto Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Ryhmätapaamiset/lähtevät* Ryhmätapaamiset/saapuvat* Vapaaehtoispalvelu/lähtevät Vapaaehtoispalvelu/saapuvat Nuorisoaloitteet Nuorten demokratiahankkeet na Na na na 0 0 Yhteistyö EU:n naapurimaiden kanssa na Na na na Paluu tulevaisuuteen na Na Nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen ** Nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu na Na na na Lyhyet opintovierailut/lähtevät - - na na na Na Kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet Yhteensä *2006 asti:nuorisovaihdot ** 2006 asti: Tukitoimet Kansallisten toimistojen yhteishankkeista voidaan mainita eurooppalaista kansalaisuutta käsittelevä seminaari Helsingissä jonka CIMO järjesti yhteistyössä Espanjan, Maltan ja Turkin toimistojen kanssa. Lisäksi CIMO järjesti opintokäynnin Turkkiin. Opintokäynnin teemana oli nuorten osallisuus. Molempien hankkeiden osallistujina olivat nuorisoalan toimijat. CIMOn aloitteesta lähti liikkeelle yhteispohjoismainen monivuotinen koulutushanke monikulttuurisen nuorisotyön edistämiseksi. Koulutushankkeen erityispainopisteenä ovat eri etnisistä taustoista olevien nuorten ja nuorten parissa toimivien integroituminen. Lisäksi CIMO lähetti osallistujia kansallisten toimistojen ja SALTO- resurssikeskusten järjestämiin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin. Yhtenä tärkeänä toiminta-alueena oli ylikansallisten hankekumppanuuksien kehittämistä tukeva toiminta. Kansainvälinen yhteistyö Komission järjestämien Youth in Action -ohjelman kansallisten toimistojen vuosittaisten kokousten lisäksi EU:n puheenjohtajamaan toimistot isännöivät toimistojen vetäjien työkokouksia, joihin CIMO osallistui. CIMO osallistui myös Youth in Actionin ja EuroMed -nuoriso-ohjelman toimistojen tapaamiseen Marokossa. Pohjoismaisten toimistojen yhteistyössä toimistojen vastaavat tapasivat kerran ja lisäksi järjestettiin yhteistyössä seminaari Välimeren alueen maiden kanssa. CIMO osallistui komission kansallisille toimistoille järjestettyyn kahdeksaan henkilökuntakoulutukseen. Koulutukset antoivat mahdollisuuden kehittää edelleen toimistojen välistä hankehallinnon yhteistyötä. Lisäksi CIMO osallistui Youth in Action -ohjelman ranskankielisten toimistojen seminaariin, jossa kartoitettiin EU-hankkeiden hyödyntämis- ja tulosten levittämisstrategioita.

14 13 Taulukko 15. Myönnetty tuki ja toiminnan kustannukset Nuoriso vuosi maksetut apurahat hallinto* käytetyt EU osuus htv:t Youth in Action ,39 Youth Youth Nuoritoimintaohjelmaan sisältyy Eurodesk palvelu, joka tarjoaa tietoa ja koulutusta EU:n ohjelmista ja muista nuorten kansainvälistymismahdollisuuksista erityisesti nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Taulukko 16. Toiminnan kustannukset ja käytetyt henkilötyövuodet Eurodesk Toiminnan kulut käytetyt htv:t 0,83 Kulttuuri-ohjelma CIMOn tehtävänä on edistää ennen muuta tiedotuksen ja neuvonnan keinoin suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistumista unionin Kulttuuri-ohjelmaan. Lisäksi CIMO tukee toimijoiden verkottumista ja kokemusten vaihtoa. Elokuussa 2007 järjestettiin uuden ohjelmakauden lanseeraustilaisuus yhteistyössä ministeriön kanssa. Toimijoiden kansallista verkottumista ja kokemustenvaihtoa on edistetty infoseminaareilla, joissa hankejärjestäjät kertovat omista kokemuksistaan EU:n kulttuurihankkeiden parissa. Uutiskirjeen ja verkkosivujen avulla on mm. levitetty muualta Euroopasta tulevia kumppaninhakuja kulttuurialan hankkeisiin. Lisäksi julkaistiin suomen- ja ruotsinkieliset esitteet uudesta Kulttuuri-ohjelmasta. Esitettä on jaettu laajalti kohde- ja sidosryhmille ympäri Suomea. Myös sähköistä tiedottamista on tehostettu: uutiskirjeen ilmestymistä säännöllistettiin ja sen tilaajamäärä nousi yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Uutena muotona vuonna 2007 oli edellisen ohjelmakauden hankkeista koottu julkaisu, joka esittelee suomalaistoimijoiden osallistumista EU:n Kulttuuri ohjelmaan. Julkaisu välittää laajemmalle yleisölle suomalaisten kokemuksia eurooppalaisesta kulttuuriyhteistyöstä. Taulukko 17. Suomalaisten osallistuminen Kulttuuri- ohjelmaan Kulttuuri - ohjelma Koordinaattori Partneri Yhteensä Taulukko 18. Toiminnan kustannukset ja käytetyt henkilötyövuodet Kulttuuri Toiminnan kulut käytetyt htv:t 1,64

15 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma 14 Opetusministeriön antoi CIMOn tehtäväksi toimia Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens) ohjelman kansallisena tiedotuspisteenä ohjelmakaudella Kansalaisten Eurooppa - ohjelma jakautuu neljään alaohjelmaan: aktiivinen kansalaisten Eurooppa, aktiivinen eurooppalainen, Euroopan aktiivinen muistiperintö, yhteinen Eurooppa. CIMO järjesti ohjelman käynnistämistilaisuuden Helsingissä, johon osallistui yli 100 osallistujaa. Taulukko 19. Toimnnan kustannukset ja käytetyt henkilötyövuodet Kansalaisten Eurooppa käytetyt htv:t 0,34 Pohjoismainen yhteistyö CIMO toimii tiiviissä yhteistyössä toimialan muiden pohjoismaiden organisaatioiden kanssa. CI- MOn ja pohjoismaisten sisarorganisaatioiden johto tapasi kahdesti vuoden aikana vaihtaen tietoja ja kokemuksia sekä keskustellen yhteistyöstä. Vuonna 2007 Suomi oli Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. CIMO osallistui useaan ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen pohjoismaista koulutusyhteistyötä koskevaan tiedotustilaisuuteen eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa tiedotettiin koululaisille, opiskelijoille, opettajille ja opinto-ohjaajille pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Lisäksi CIMO oli yhdessä opetusministeriön, Opetushallituksen ja Tampereen yliopiston kanssa järjestämässä pohjoismaisiin yhteistutkintoihin liittyvää konferenssia. Nordplus-korkeakoulutus Suomalaisten aktiivisuus Nordplus-korkeakoulutus -ohjelmassa oli korkealla tasolla. Kaikista ohjelmaan jätetyistä verkostohakemuksista 120 oli suomalaisten korkeakoulujen koordinoimia. Tuoreimmat tiedot toteutuneesta liikkuvuudesta (lukuvuosi ) kertovat Suomen olleen aktiivinen lähettäjämaa opiskelijoiden kohdalla (781; 32 %), mutta edelleen aika harvojen opiskelijoiden vastaanottajamaa (269; 11 %). Suomi vastaanotti suhteellisen paljon opettajia (253, 28 %) ja myös lähtevien opettajien määrä oli suhteellisen korkea (188; 21 %). Taulukko 20. Korkeakoulutuksen Nordplus-hakemukset Verkostohakemukset Liikkuvuusapurahahakemukset Opettajat Opiskelijat Vuonna 2007 ohjelmasta tuettiin 34 intensiivikurssia ja 15 opetussuunnitelmahanketta, joista 5 oli suomalaisen korkeakoulun koordinoimaa ja 9:ssä oli suomalainen partneri. CIMO tiedotti ohjelmasta ja neuvoi hakijoita puhelimitse ja sähköpostitse. Vuoden 2007 hakukierroksen aikana CIMO vastasi yli 300 sähköpostikyselyyn kaikista Pohjoismaista. CIMO jär-

16 jesti yhteensä 5 infotilaisuutta pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa. Tämän lisäksi CIMO on vieraillut Nordplus -verkostojen kokouksissa Suomessa (4) ja muissa Pohjoismaissa (2). Pohjoismaiden ministerineuvosto lanseerasi vuonna 2007 Nordic Masters ohjelman, jossa tuetaan pohjoismaisia maisteritutkintoja. Suomalaiset korkeakoulut menestyivät hakukierroksella hyvin. Hyväksytystä kuudesta maisteriohjelmasta kahta koordinoidaan Suomesta ja kolmessa on suomalainen partnerikorkeakoulu. Nordplus Junior Nordplus Junior -ohjelmassa tuetaan peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pohjoismaista yhteistyötä. Hakemuksia vastaanotettiin 120 ja näistä 60 sai tukea. Ohjelman muotoja ovat luokkien ja ryhmien vaihdot, oppilasvaihdot, työssä oppiminen ja opettajavaihto. Hyväksytyistä hankkeista 8 sai tukea myös pedagogiseen kehittämistyöhön, jota tuettiin ensimmäistä kertaa Nordplus Junior ohjelmasta. 15 Taulukko 21. Suomalaiset Nordplus Junior hakemukset Nordplus-Junior:hakemukset 2007 Luokkavaihdot 42 Työssäoppiminen 13 Opettajavaihto 5 Yhteensä 60 CIMO myöntää kansallista tukea Pohjola-Nordenille pohjoismaiseen koulujen väliseen yhteistyöhön. Tukea suunnattiin erityisesti toimintoihin, joilla edistetään ja tuetaan ruotsin kielen opiskelua ja opetusta Suomessa. Nordplus Nabo ja Nordplus Sprog Lähialueyhteistyötä tukevalle Nordplus Nabo -ohjelmalle vuosi 2007 oli siirtymävuosi, jolloin valmisteltiin Baltian maiden osallistumista Nordplus-puiteohjelmaan. Baltian maat tulivat mukaan tasavertaisina kumppaneina Nordplus-puiteohjelmaan Luoteis-Venäjän kanssa tehtävälle yhteistyölle tulee erillinen Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama ohjelma Tuettavia verkostoja 2007 oli 33, joista 8 suomalaisvetoista. Nordplus Sprog -ohjelmassa ei järjestetty hakukierrosta 2007, vaan ohjelmaa uudistettiin. Nordplus Voksen Toimintavuonna järjestettiin vain yksi Nordplus Voksen -ohjelman hakukierros. Suomalaiset jättivät yhteensä 11 liikkuvuushakemusta (31 % kaikista liikkuvuushakemuksista) ja 10 hankehakemusta (23 % kaikista hankehakemuksista). Hyväksyttyjä suomalaisvetoisia hakemuksia oli yhteensä 13. Nordplus-ohjelmien hallinnointi perustuu tiiviiseen yhteistyöhön muiden Pohjoismaiden toimistojen kanssa. CIMO korkeakouluohjelman päähallinnoijana vastaa tämän yhteistyön koordinoimisesta korkeakoulutuksen osalta. Yhteistyö kattaa neuvonnan ja tiedotuksen sekä hakemusten arvioinnin.

17 Vuonna 2007 CIMO valmisteli uutta Nordplus-ohjelmakautta. Uuteen Nordplus-puiteohjelmaan osallistuvat myös Baltian maat. CIMO päähallinnoijana on vuoden aikana osallistunut 5 yhteispohjoismais-balttialaiseen seminaariin, missä uutta puiteohjelmaa on suunniteltu ja kehitetty. Tämän lisäksi CIMO on vastannut uusien balttialaisten konttoreiden henkilökunnan kouluttamisesta korkeakouluohjelman hallinnointiin. 16 Taulukko 22. Maksetut Nordplus-apurahat, toiminnan kustannukset ja käytetyt henkilötyövuodet Nordplus Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt PMN osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t , Kansalliset ohjelmat Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö Yksilöapurahat, Verkostoohjelmat ja kansainvälinen harjoittelu CIMO myöntää yksilöapurahoja opintoihin ja harjoitteluun sekä tukee korkeakoulujen verkostoja. Apurahatoiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä. Harjoitteluohjelmien avulla edistetään koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita Tulossopimuksen mukaan kansallisten apurahojen erityisenä tavoitteena oli laajentaa vuorovaikutusta Aasian ja Suomen korkeakoulujen välillä. CIMO lanseerasi vuonna 2007 uuden opettajavaihtoon keskittyvän Aasia-verkostoyhteistyöohjelman Kiinan, Etelä-Korean ja Intian kanssa. Ohjelman lanseerausta tuettiin järjestämällä Aasia-yhteistyötä käsitellyt sessio korkeakouluhallinnon kansainvälisten asioiden päivillä toukokuussa sekä seminaari korkeakouluyhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa marraskuussa. CIMO vastaanotti yhteensä 14 verkostohakemusta, joissa edustettuina olivat kaikki ammattikorkeakoulut sekä 11 tiedekorkeakoulua. Ohjelmasta pystyttiin tukemaan viittä korkeakouluverkostoa. Hyväksytyissä verkostoissa on vuoden aikana liikkunut yhteensä 48 opettajaa (29 Suomesta, 19 Suomeen). Opettajavaihdoilla on saatu aikaan laajaa verkostoitumista sekä Suomessa että Aasiassa. Opetuksen lisäksi vaihtoihin on sisältynyt vierailuja muihin korkeakouluihin sekä tutkimuskeskuksiin, yrityksiin, kolmannen sektorin toimijoihin sekä muihin sidosryhmiin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra myönsi CIMOlle euroa käytettäväksi Suomen ja Intian väliseen osaajavaihtoon Sitra Fellowship -apurahoina alkaen. Apurahaohjelman tarkoituksena on lisätä liikkuvuutta sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä Intian ja Suomen välillä. Ohjelma on osoittautunut alusta asti hyvin suosituksi. Vuonna 2007 Sitra Fellowship -hakemuksia vastaanotettiin 80 kappaletta. Apuraha voitiin myöntää 13 hakijalle. Lisäksi ulkoasiainministeriön rahoittaman North-South-South -ohjelman kohdemaat laajenivat kattamaan Vietnamin ja Nepalin. Uuden ohjelmakauden ensimmäisellä hakukierroksella näitä maita kohtaan osoitettiin paljon kiinnostusta ja hyväksyttyjen hankkeiden joukossa on 2 verkostoa, joihin osallistuu korkeakouluja Vietnamista ja Nepalista.

18 Vuonna 2007 alkoi North-South-South -ohjelman uusi rahoituskausi. Perustoimintoina tuetaan edelleen vastavuoroista opiskelija- ja opettajavaihtoa, mutta myös yhteisille intensiivikursseille ja verkostoitumiselle myönnetään jatkossa tukea. Ohjelman uudet toiminnot keskittyvät etelä-etelä -ulottuvuuden kehittämiseen ja hankkeiden institutionalisoitumisen tukemiseen. Ohjelma seuraa Suomen kehityspoliittisessa tavoitteenasettelussa määriteltyjä painotuksia. Ohjelmabudjetti (yht. 4,5 miljoonaa euroa) kasvoi pilottikaudesta. North-South-South -ohjelma on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisen korkeakouluyhteistyön ohjelmavalikoimassa ja korkeakoulujen kiinnostus sitä kohtaan on pysynyt suurena. Uuden ohjelmakauden ensimmäisellä hakukierroksella CIMO vastaanotti yhteensä 67 hakemusta. Ruotsin ja Norjan määrällinen ja laadullinen taso korkean osaamisen koulutusyhteistyössä kehitysmaiden kanssa on edelleen etäinen tavoite. Ruotsin Linnaeus-Palme -ohjelman budjetti vuodelle 2006 oli noin 3,4 miljoonaa euroa ja Norjan NUFU-ohjelman budjetti vuosille on noin 38,1 miljoonaa euroa. CIMO tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten vastaavien toimijoiden kanssa ja vaihtaa ohjelmahallintoon liittyviä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden kehittäminen kansainvälisen harjoittelun ja EU-ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Vuonna 2007 Erasmus-ohjelmaan tullut harjoittelumahdollisuus on laajentanut kansainvälisen harjoittelun kenttää. Erasmus-ohjelma mahdollistaa harjoittelijavaihdon EU-maiden välillä, joten niin sanotuissa kansallisissa ohjelmissa voidaan painopistettä siirtää Euroopan ulkopuolisiin maihin ja näin lisätä vaihtoa muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Vuoden 2007 aikana yhteistyötä tiivistettiin harjoitteluohjelmien hallinnossa niin CIMOn sisällä kuin CIMOn ja korkeakoulujen välillä. Vuonna 2007 käynnistettiin kaksi selvitystä, joiden avulla kootaan tietoa harjoittelun nykytilasta korkeakouluissa sekä harjoittelun vaikuttavuudesta ja merkityksestä harjoittelijan ja työnantajan kannalta. Tarkoituksena on lisätä korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä parantaa harjoittelun laatua. CIMO on tehnyt vuonna 2007 tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen verkoston kanssa esim. erilaisissa tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Tällä yhteistyöllä tähdätään korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi on laajennettu korkeakouluyhteistyön asiantuntijaryhmän kokoonpanoa kutsumalla siihen myös työelämäyhteistyön asiantuntijoita sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilta. Suomalaisille avautui uusia mahdollisuuksia Aasiassa, kun Kiinan ja Intian kanssa sovittiin harjoittelijavaihdon aloittamisesta. Kiina ja Intia ovat ensimmäistä kertaa mukana tammikuun 2008 hakukierroksella. Pohjois-Amerikkaan suuntautuvaa harjoittelua alettiin kehittää vuonna 2007 muun muassa selvittämällä mahdolliset muut tahot, jotka hoitavat harjoitteluohjelmia Pohjois- Amerikkaan. Todettiin, että päällekkäisyyksiä ei ole, joten kehittämistä on syytä jatkaa. Suomikoti-ohjelma on ollut suosittu sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2007 Suomi-koteihin lähti 26 harjoittelijaa. Hakijoita ohjelmaan oli 42. Harjoittelupaikkoja Suomi-kodeista tarjottiin kaiken kaikkiaan 42, mutta ohjelmaan myönnetyn hankerahan ( ) vuoksi kaikkiin paikkoihin ei voitu lähettää harjoittelijaa. 17

19 Määrälliset tavoitteet 18 Harjoittelijoiden määrät ovat olleet lähes kaikissa ohjelmissa lievästi laskussa. Todennäköisesti opiskelijoiden hyvä työtilanne ja siihen liittyen halu valmistua nopeasti näkyy hakijoiden määrän vähenemisenä. Jatko-opiskelijoiden osalta hakijamäärät puolestaan ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan. Jatko-opiskeluohjelmien määrällinen tavoite on kuitenkin sikäli hiukan liian korkea, että nykyisillä taloudellisilla resursseilla ei ole juurikaan mahdollista lisätä liikkujien määrää. Koska harjoitteluohjelmissa hakijamäärät ovat olleet laskussa ja koska jatko-opiskelijoiden ohjelmissa näyttäisi olevan mahdollisuuksia kasvattaa liikkujien määrää, on taloudellisia resursseja suunnattu jo vuoden 2007 lopulla harjoitteluohjelmista jatko-opiskelun puolelle. Tämä tullee näkymään vuoden 2008 aikana siten, että jatko-opiskelijoiden määrä kasvaa, kun taas harjoitteluohjelmissa pysyttänee vuoden 2007 tasolla. Määrälliset tavoitteet ylitettiin verkosto-ohjelmissa ja kaikissa ohjelmissa oli kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Taulukko 23. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt Henkilöt Henkilöt Kahdenväliset apurahat (lähtevät) 96* Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) 24* Venäjän valtion stipendit suomalaisille Latinalaisen Amerikan ohjelma lähtevät saapuvat College of Europe (lähtevät) Sitra Fellowships 7 - lähtevät 1 - saapuvat 6 Talvikoulu 24 Baltia 75 (saapujat)** 19 - Suomalais-unkarilainen TTyhteistyö** lähtevät saapuvat 27 - Yhteensä

20 19 Taulukko 24. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST lähtevät saapuvat north2north lähtevät saapuvat NORTH-SOUTH-SOUTH lähtevät saapuvat Aasia-verkostoyhteistyö 48 - lähtevät 29 - saapuvat 19 Yhteensä Taulukko 25. Kansainvälisen harjoittelun ohjelmiin osallistuneet Kansainvälinen harjoittelu eri ohjelmissa CIMOn ohjelmat Lähtevät Saapuvat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC ELSA FiMSIC SfaO Fastec IPSF IAAS Yhteensä Kaikki yhteensä Myönnetyt apurahat Talukko 26. Maksetut harjoittelu ja opiskeluapurahat KANSAINVÄLISEN HARJOITTELUN JA OPISKELUN APURAHAT Apurahamaksatukset Kahdenväliset ohjelmat Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto Suomea Suomessa Yhteensä

21 20 Taulukko 27. Erittely kahdenvälisissä ohjelmissa maksetuista harjoittelu- ja opiskeluapurahoista Harjoitteluohjelmat CIMOn osuus apurahoista MEK:n, Finpron ja UM:n osuus apurahoista Kahdenväliset harjoitteluohjelmat yhteensä Opiskelun apurahat Bi-ohjelmat lähtevät Bi-ohjelmat saapuvat Suomen kielen ohjelma Suomen kielen pro gradu Sukukansa Nuoret tutkijat (Fellowships) College of Europe Latin.Amerikka Fulbright Center Venäjä CIMOn osuus apurahoista SITRA (Fellowship) SITRAn rahoitusosuus Opiskelun apurahat yhteensä Yhteensä Taulukkko 28. Apurahatoiminnan kustannukset ja henkilötyövuodet yhteensä Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet 14 Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Yksikön muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä ( tapahtuneesta organisaatiomuutoksesta johtuen luvut eivät täysin vertailtavissa) Taulukko 29. Maksetut apurahat VERKOSTO-OHJELMAT, APURAHAT FIRST North2North North-South-South Aasia Yhteensä Taulukko 30. Kustannukset ja käytetyt henkilötyövuodet VERKOSTO-OHJELMAT Ohjelmahallintoon käytetyt hlötyövuodet yht. 4,74 Ohjelmiin liittyvät välittömät hlöstökulut Muut toimintamenot

22 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen 21 CIMOn tehtävänä on tukea Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestään ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. Tulossopimuksessa sovittiin kartoitettavan erityisesti Venäjän korkeakoulujen suomen kielen opetustarpeita. CIMOn toimesta teetettiin julkaisu "Selvitys Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta ja sen mahdollisesta tukemisesta Venäjän korkeakouluissa", jonka laativat lehtori Arto Lehmuskallio (TaY) ja ulkomaanlehtori Lasse Suominen (Latvian yliopisto). CIMO toimi SNU:n (Samarbeitsnemda for Norden-undervisning i utlandet) puheenjohtajana vuonna 2007 ja toimintakauden aikana järjestettiin seminaari Pietarissa pohjoismaisten kielten opettajille. Konferenssissa käsiteltiin monesta näkökulmasta myös Venäjän korkeakoulujen pohjoismaisten kielten opetusta. CIMO toteutti uuden Finnish Language and Culture Teaching Assistant - stipendiohjelman (FLTA) yhdessä Fulbright Centerin kanssa. Ohjelman kautta lähetettiin neljä suomalaista yliopisto-opiskelijaa yhdysvaltalaisiin yliopistoihin suomen kielen opetusassistenteiksi. Kesäkursseja järjestettiin entiseen tapaan viisi. Kesäkursseille osallistujien määrä pysyi niin ikään samana kuin edellisenä vuonna (222), sillä määrärahat eivät sallineet aiotun kuudennen kurssin toteuttamista. Verkko-opetushanketta toteutettiin yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Hankkeen toinen vuosi 2007 oli sisällön kehittämisen ja tulosten toimeen saattamisen vuosi. CIMO järjesti suomen kielen opetuksen sidosryhmilleen seminaarin, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita suomen kielen opetuksesta suomalaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa. Taulukko 31. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin OPETUSVIERAILUT ULKOMAISIIN YLIOPISTOIHIN Maa Yliopisto Vierailut Bulgaria Sofia 1 Tsekin tasavalta Praha 1 Saksa Greifswald 1 Köln 1 Mainz 1 München 1 Italia Napoli 1 Romania Cluj-Napoca 1 Venäjä Moskova 1 Petroskoi 1 Pietari 1 Saransk