Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvioesitys 2016

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvioesitys

2 2 KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUS CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA CIMO EDISTÄÄ SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KANSAINVÄLISTYMISTÄ CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOlla on valtion virastona erityinen rooli, koska CIMOn ainoa tehtävä on kansainvälistymisen edistäminen. CIMO on rohkea, rikastava ja reilu kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Julkisen sektorin talous on tulevina vuosina tiukka, kun vallitsevaa tulojen ja menojen epätasapainoa pyritään korjaamaan. Nykyisten päätösten mukaisesti valtiontalouden kehys supistuu ja CIMOn kannettavaksi on tullut oma osuus Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvista säästöistä. Samaan aikaan Euroopan unionin ohjelmien voimakkaasti kasvava rahoitus ja tehtävät sekä muu lisääntynyt ulkopuolinen rahoitus luovat uusia mahdollisuuksia CIMOn tämän suunnittelujakson tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallituksen elokuussa 2013 laatiman rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtionhallinto on sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti hajautunut, mikä vaikeuttaa voimavarojen tehokasta kohdentumista ja yhteisten linjausten läpiviemistä ja heikentää tätä kautta saavutettavaa vaikuttavuutta ja saa aikaan päällekkäistä työtä. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla samoin kuin muiden kansainvälistymistä edistävien toimijoiden välillä on syytä tarkastella rakenteita ja työnjakoa sen varmistamiseksi, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Euroopan unionin laajentuminen ja globalisaatio lisäävät työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Maailmalla talouskasvu on voimakkainta uusissa nousevissa talouksissa, joihin myös suomalaisten yritysten kiinnostus kohdistuu. Suomi on pieni ja avoin talous, jonka kansantuotteesta yli 40 prosenttia muodostuu ulkomaankaupasta. Suomalainen yrityselämä on verkostoitunut maailmanlaajuisesti ja siksi riippuvainen kansainvälisistä osaajista. Kansainvälisestä toiminnasta syntyvän osaamisen entistä parempi tunnistaminen ja hyödyntäminen luo menestymisen edellytyksiä uudessa toimintaympäristössä. Globalisaation myötä riippuvuussuhteet korostuvat. Ihmisten tietoisuus maailman tilasta ja maailmaa uhkaavista vaaroista on kasvanut, ja huoli myös omasta elinympäristöstä lisääntyy. Erityisesti nuoret ovat omaksumassa kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan. Ekologisesti kestävämmästä elämäntavasta ja vihreästä teknologiasta on tulossa tulevaisuuden menestystekijöitä. Suomelle tärkeän arktisen alueen strateginen merkitys korostuu ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten sekä alueen taloudellisen potentiaalin ja uusien kuljetusreittien vuoksi alkaneen EU-ohjelmakauden myötä kansainvälistymisohjelmiin osallistujien määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Toimimalla tehokkaasti CIMO varmistaa apurahojen täysimääräisen käytön. Samalla CIMO edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia kansainvälistymi-

3 3 seen ja tuo esille kansainvälistymisen merkitystä eri kohderyhmille jakamalla hyviä esimerkkejä ohjelmiin osallistumisesta. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on tärkeää suomalaisen koulutuksen ja yhteiskunnan kehitykselle. Poliittisia päätöksiä tehtäessä on syytä huomioida ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomelle tuomia taloudellisia hyötyjä ja kustannuksia huolelliseen analyysiin perustuen. Kova kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista pakottaa koulutusta tarjoavat maat kohdentamaan ja tehostamaan viestintäänsä. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat että mahdolliset lukukausimaksut vaikuttavat tulijoiden määrään ja lähtömaihin. Asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tällöin erityisiä toimenpiteitä esimerkiksi kansallisten apurahaohjelmien muodossa. Huomiota on kiinnitettävä myös kansainvälisten opiskelijoiden kotimaisten kielten osaamiseen osana integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET CIMOn toiminnan tavoitteena on aidosti avarakatseinen Suomi. Avarakatseisuus edellyttää laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä, avoimuutta uudelle, erilaisuuden näkemistä rikkautena, omien ennakkoluulojen tiedostamista ja valmiutta olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. CIMO toimii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. CIMOn strategiassa vuoteen 2020 on tunnistettu seuraavat strategiset painopisteet: Kansainvälinen osaaminen Eurooppa ja Pohjoismaat ovat kansainvälistymisen keskeisiä kohdealueita. Lisäksi kansainvälisen osaamisen kehittymistä korostetaan Venäjän, Kiinan, Brasilian ja Pohjois-Amerikan alueiden suuntaan. CIMO seuraa kansainvälisen osaamisen ja siihen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä eri toimijoiden keskuudessa. Tavoitteena on, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö nähdään keskeisinä keinoina yksilön ja yhteisön osaamisen ja luovuuden kehittämisessä. Globaalivastuu Globaalivastuun perustana on ymmärrys oikeudenmukaisesta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta maailmasta ja sen toteuttamisesta. Siihen liittyy painotus kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Toiminnalla tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Samalla edistetään ulkoasianministeriön hyvän hallinnon käsikirjan tavoitteiden mukaisia käytäntöjä sekä suomalaisissa että kohdemaiden korkeakouluissa. Uudistava vuorovaikutus Tämän painopisteen tavoitteena on kannustaa uudistavaan ja rikastavaan vuorovaikutukseen niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työelämän edustajat, sekä edesauttaa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen syntymistä ja toimintaa. Yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa vahvistetaan ja kansalliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen osallistutaan aktiivisesti. Myös yhteistyötä muiden kansainvälistymistä edistävien toimijoiden kuten Team Finland-verkoston kanssa tiivistetään. Suomalainen osaaminen ja kulttuuri

4 4 CIMO edistää suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotoimen tunnettuutta maailmalla ja etsii uusia keinoja lisätä kiinnostusta suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaista osaamista ja koulutusta kohtaan. Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden edistäminen erityisesti korkeakoulutuksen alalla tukee myös koulutusvientiä tekevien toimijoiden ponnisteluja. 4 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa on opetus- ja kulttuuriministeriön 2020 strategian tavoite, jonka saavuttamista CIMO omalla toiminnallaan tukee. Tavoitteena on, että CIMOn toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. CIMO edistää suomalaisten toimijoiden kattavaa ja tasa-arvoista osallistumista toimeenpanemiinsa ohjelmiin. Rahoitettujen hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan vaikuttavuutta yksilö-, organisaatio- ja yhteisötasolla mitataan indikaattorien avulla. CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä eri kohderyhmille tarjoamillaan ohjelmilla ja tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oman toimialansa asiantuntijana. CIMO tukee myös informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien ulkomaalaisten ja suomalaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä. Liikkuvuuden esteiden poistaminen ja kansainvälisen yhteistyön edellytysten vahvistaminen on CIMOn strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Tavoitteena on, että entistä useampi voisi osallistua tarjolla oleviin kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Tarjolla olevat ohjelmat eivät kuitenkaan välttämättä sovi kaikille tai ole kaikkien saavutettavissa, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnan kohteena ei ole puhtaasti koulutus, nuorisotoimi tai kulttuuri. CIMO tukee kunnista ja maakunnista käynnistyvää kansainvälistä toimintaa, joka tähtää nuorten aktivoimiseen, ehkäisee eriarvoistumista ja edistää suvaitsevaisuutta. Toimintaa tuetaan uudella nuoria koskevalla kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön tukimuodolla vuodesta 2016 eteenpäin. 4.1 Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja ohjelmiin osallistuminen lisääntyy CIMO tukee suomalaisten korkeakoulujen, toisen ja perusasteen oppilaitosten toimintojen kansainvälistymistä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorilla. Vuonna 2014 alkaneiden EU-ohjelmien budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohden. CIMO varmistaa, että suomalaisten osallistuminen ohjelmiin on täysipainoista. Ohjelmien hallintoa kehitetään komission kanssa sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. CIMO toimeenpanee pohjoismaisia ohjelmia ja on mukana aktiivisesti kehittämässä ohjelmia yhdessä muiden ohjelmia hoitavien toimistojen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Näistä uusimpana on vuonna 2015 alkavan Nordic Master -ohjelman hallinnointi. CIMO sai tehtävän tarjouskilpailun perusteella. CIMOlla on valmius vastaanottaa myös uusia pohjoismaisia tehtäviä. CIMOn kansallisesti rahoittamien ohjelmien maantieteellisinä painopistealueina ovat Venäjä, Kiina, Brasilia ja Pohjois-Amerikka. Toiminta painopistealueilla kootaan suurempiin kokonaisuuksiin, joka kattaa apurahaohjelmat, paikallisen läsnäolon ja viestintätoimet näillä alueilla.

5 5 Suuremmat ohjelmat painopistealueilla lisäävät toiminnan vaikuttavuutta. CIMO osallistuu suomalaisen korkeakouluasiantuntijan kustannuksiin Suomen Pekingin suurlähetystössä Kiinassa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa ja ylläpitää yhteistyötä edistävää toimistoa Shanghaissa. CIMO edistää globaalia vastuuta ulkoasiainministeriön rahoittamien korkeakouluille suunnattujen North-South-South - ja HEI-ICI- ohjelmien avulla. CIMO on esittänyt, että kehitysyhteistyön määrärahoista katetut ohjelmat yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi, jotta voidaan taata entistä parempi synergia ja vaikuttavuus. Ohjelmia tulisi laajentaa koskemaan myös ammatillista koulutusta. Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia tukevan kansainvälisen viestinnän tuloksellisuutta kehitetään luomalla yhteiset suuntaviivat markkinointityölle sekä tarjoamalla koko toimijakenttää hyödyntäviä työvälineitä korkeakoulutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. CIMOn toiminnan tavoitteena on luoda yhtäläiset mahdollisuudet kaikille käyttää tarjoamiamme kansainvälistymispalveluita. Toimintaa suunnataan Suomessa niille kohderyhmille, joilla ohjelmiin osallistuminen on ollut suhteellisesti vähäisempää. Tavoitteen toteutumista seurataan alueellisten tilastojen ja kohderyhmäanalyysien avulla. Myös sähköisten palveluiden lisäämisellä pyritään lisäämään alueellista tasa-arvoa palveluiden saavutettavuudessa Asiantuntijana vaikuttaminen lisääntyy Vaikuttaminen edellyttää täsmällisten ja luotettavien tilastojen kehittämistä ja kokoamista sekä ajankohtaisten ja asiakkaiden tarpeita palvelevien selvitysten ja analyysien tekemistä. CIMO pyrkii asiantuntijuudellaan vaikuttamaan myös kansallisten politiikkasektorien ja kansainvälisten ohjelmien jatkuvaan kehittämiseen. CIMO kehittää kansainvälistymisen asiantuntijuutta järjestämällä konsultointi- ja koulutuspalveluita kohderyhmilleen. CIMOlla on käytössä asennemittaus, jonka avulla seurataan toiminnan vaikuttavuutta. Saatavien tulosten perusteella työkalua kehitetään edelleen. CIMO varmistaa, että sen rahoittama toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. EU:n uudet ohjelmat edellyttävät, että kansallinen toimisto panostaa hyvien tulosten ja käytäntöjen levittämiseen. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän kehittämisestä. CIMO edistää osaltaan kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaisille työmarkkinoille ja tuo esiin kansainvälistymisen taloudellisia vaikutuksia tutkittuun tietoon perustuen. CIMO kokoaa tilastot eri koulutussektorien kansainvälisestä liikkuvuudesta.

6 6 Taulukko 1. Liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeiden osallistujamäärät Toteuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Rahoitus EU-ohjelmista Erasmus Suomesta lähteneet/toimintaan osallistuneet * Osallistujat / Nuorisotoiminta Suomeen saapuvat Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista Nordplus Högre utbildning ** vain opiskelijoiden ja opettajien yksilöliikkuvuus Rahoitus kansallisesta budjetista Eurooppa*** Venäjä (sis. FIRST) Kiina Pohjois-Amerikka Muut apurahat ja kv-harjoittelu North-south-south kehitysmaaohjelma Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * Erasmus+ ohjelma korvaa aiemman Elinikäisen Oppimisen Ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman. ** Pohjoimaiden ministerineuvoston ohjelmista tässä esitetään vain CIMOn hallinnoima Nordplus Högre Utbildning. Rahoitus on nettobudjetoitu CIMOn toimintamenoihin. Luvut sisältävät liikkuvuuden kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. *** Eurooppa (poislukien Venäjä) on nostettu omaksi luvuksi. Aiemmin mukana muut apurahat ja kv-harjoittelu luvussa 5 TUOTOKSET JA TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS CIMO toimeenpanee vastuullaan olevat ohjelmat asiakasystävällisesti, tehokkaasti ja luotettavasti. CIMO arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia, ottaa käyttöön uusia virtuaalisia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja rohkaisee asiakkaitaan uusiin yhteistyömuotoihin. Toiminnan ydinprosessit on kuvattu, ja toimintaprosesseja yhtenäistetään. Sekä EU että Pohjoismaiden ministerineuvosto edellyttävät, että niiden rahoittamien ohjelmien hallinnointi tehdään rahoittajien ohjelmilla. Kansalliset ohjelmat hallinnoidaan CIMOn omilla työkaluilla. Tämä rajoittaa ohjelmahallinnon tehostamismahdollisuuksia. Salamavaltionapujärjestelmän hyödyntämistä selvitetään.

7 7 Toiminnan laadun kehittämisessä käytetään CAF-laatutyökalua. CAF arviointi toteutetaan joka kolmas vuosi. Asiakastyytyväisyyttä seurataan joka kolmas tai neljäs vuosi toteutettavan asiakas- ja sidosryhmäkyselyn avulla. Asiakastyytyväisyyskyselyssä on tarkoitus säilyttää nykyinen asiakkaiden odotuksia vastaava julkishallinnon huipputasoa oleva palvelu. 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 6.1 Kehittyvä osaaminen CIMO panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen 2011 hyväksytyn henkilöstöstrategian ja sen pohjalta laaditun henkilöstö- ja osaamissuunnitelman mukaisesti. 6.2 Rikastava työyhteisö CIMO on työyhteisönä avoin, kannustava ja turvallinen. Aktiivisen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin ja tavoitteisiin. Päämääränä on ammatillisesti korkeatasoinen rikastava työyhteisö, jossa jokaisen oma asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden avulla. Yhteisöllistä tietokulttuuria vahvistetaan uusilla työskentelytavoilla ja työvälineillä. CIMOn tehtävät muuttuvat ja tehtävien organisointia ja työkäytäntöjä joudutaan jatkuvasti arvioimaan ja muokkaamaan uudelleen. Johdon ja esimiesten muutosjohtamisen osaamista tuetaan valmennuksen ja koulutuksen keinoin sekä kiinnittämällä muutoin huomiota työhyvinvointiin. Taulukko 2. Työyhteisöindeksit Työyhteisön kehittymisen mittareina käytetään henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja koulutuspäiviä/htv. Vuosi Toteuma tavoite toteuma tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Työtyytyväisyysindeksi 3,3 3,6 3,55 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 Koulutuspäiviä/HTV 1,3 1,9 1,7 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 CIMO on nimetty hallinnoimaan Euroopan unionin ja Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjelmia ja samalla olemme sitoutuneet turvaamaan näille ohjelmille riittävät henkilöstöresurssit. Mahdollinen henkilöstön vähentämistarve hoidetaan pääosin eläköitymisen kautta ja toimia suunnattaessa tehdään yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

8 8 7 VOIMAVARAT VUOSINA CIMOn toimintamenot 2016 Momentille myönnetään nettomäärärahaa yhteensä euroa Määrärahasta käytetään: 1) Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä 47 henkilön palkkaukseen 2) opiskelija-, harjoittelija-, opettaja, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin Laskelmassa varsinaisten toimintamenojen osuus on Laskelmassa on otettu huomioon nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus (yhteisrahoitteinen toiminta). Laskelmaan eivät sisälly keskitetysti neuvotellut palkankorotukset. Vertailu edellisvuosiin: 2016 esitys talousarvioennuste talousarvio tilinpäätös Esitys opetus- ja kulttuuriministeriön täydentävästä rahoituksesta 2016 Taulukko 3. CIMOn esitys täydentävästä rahoituksesta vuodelle 2016 Tarkoitus Euroopan Unioni EU-ohjelmien toimeenpanon ja tiedotustoiminnan kansallinen rahoitusosuus Euroopan Unioni Täydentävä rahoitus hankkeiden määrän lisäämiseksi Pohjoismainen yhteistyö Erasmus+ ohjelma Nuorisosektorin TCA-hankkeiden omarahoitusosuuden korotus, lisäys Erasmus+ liikunta ja urheilu toiminnot Luova Eurooppa yhteyspiste ja koordinointi Luova Eurooppa -yhteyspisteen koordinaatioon ja ohjelman laajentumiseen lisäys Kansalaisten Eurooppa Management Partnership Management Partnership ohjelma päättyy Sen käynnistämää Erasmus-kouluissa toimintoa jatketaan osana CI- MOn toimintaa. Kansallinen täydentävä rahoitus Erasmus+ yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin ja aikuiskoulutuksen hankkeisiin Nordplus Juniorin toimeenpanoon Nordkurs-toiminnan tuki Kansalliset ohjelmat Suomen lehtoraatti Kiinassa Kansalliset ohjelmat Ammatillisen peruskoulutuksen tilastointi

9 9 7.3 Esitys CIMOn hankerahoituksesta vuodelle Taulukko 4. CIMOn esitys hankerahoitusta 2016 Tarkoitus Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojekti Jatketaan korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojektia Pohjois-Amerikka Tuetaan oppilaiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Pohjois-Amerikassa. Käynnistetään opettajavaihto Suomesta Kanadaan FINAL-hankkeen pohjalta, lisäys euroa Venäjä Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Suomen ja Venäjän välillä sekä suomalais-venäläisiä intensiivikursseja. Liikkuvuuden painopisteenä on Luoteis-Venäjä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta laajemmin Venäjällä Kiina Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden, nuorten tutkijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Kiinan ja Suomen välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Kiinassa Brasilia Osallistutaan Brasilian Science without Borders ohjelmaan ja tehdään suomalaista korkeakoulutusta tunnetuksi Brasiliassa. 8 CIMOn ulkopuolinen rahoitus CIMOn toimintaa rahoitetaan opetusministeriön pääluokan ulkopuolelta. Päärahoittajatahot ovat Euroopan unionin komissio, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on ollut yli 70 % kokonaisrahoituksesta. 8.1 Ulkopuolinen Rahoitus: Nettobudjetoidut toimintamenot Taulukko 5. Nettobudjetoidut toimintamenot 2016 Rahoittaja Käyttötarkoitus EU-komissio Erasmus+ komissiolta EU-komissio Luova Eurooppa EU-komissio Epale EU-komissio Eurodesk EU-komissio Euroguidance EU-komissio Kansalaisten Eurooppa Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus ( ) Nordic Master ( ) Ulkoasianministeriö YK:n järjestöt /apulaisasiantuntijat Ulkoasiainministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat

10 Ulkopuolinen rahoitus: Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet Taulukko 6. Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet 2016 Nettobudjetoidut Rahoittaja Käyttötarkoitus apurahat ja hanketuet EU-komissio Erasmus Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus apurahat ( ) Nordic Master ohjelma ( ) Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismainen virkamiesvaihto Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat 8.3 Yhteisrahoitteiset hankkeet 2016 Taulukko 7. Yhteisrahoitteiset hankkeet 2016 Rahoittaja Käyttötarkoitus Työ- ja elinkeinoministeriö Euroguidance-tuki

11 11 9 Taloussuunnitelma Taulukko 8. Yhteenveto määrärahat CIMOn toimintamenot TA Toimintamenot kehysehdotus Toimintamenot OKM kehys TAE OKM täydentävä rahoitus (eri momenteilta) Erasmus + (ml. urheilu ) Luova Eurooppa ohjelma kansallinen rahoitus EU-kansalaisten Eurooppa Kansallinen lisärahoitus yleissivistävä koulutus Kansallinen lisärahoitus aikuiskoulutus Kiinan yliopistonlehtori* Pohjoismainen yhteistyö (Nordplus Junior Nordkurs 75 ) Ammatillisen koulutuksen tilastointi Management partnership/ Erasmus+ koulussa Yhteensä OKM hankerahoitus (eri momenteilta) Korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojekti Pohjois-Amerikka -yhteistyö (USA & Kanada) Venäjä yhteistyö Kiina ja muu Aasia yhteistyö Brasilia Science without borders Yhteensä

12 12 ULKOPUOLINEN RAHOITUS 2014 TA 2015 TAE Nettobudjetoidut toimintamenot Erasmus+ komissiolta Eurodesk- komissiolta Luova Eurooppa komissiolta Kansalaisten Eurooppa komissiolta Epale komissiolta Euroguidance komissiolta Nordplus ja Nordic Master hallinto (PMN) Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat Ulkoasianministeriö YK:n järjestöt/apulaisasiantuntijat Yhteensä Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet Erasmus+ apurahat ja hanketuet komissiolta Nordplus apurahat Nordic Master -ohjelma Pohjoismainen virkamiesvaihto Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöohjelmat Yhteensä Yhteisrahoitteiset hankkeet * Työ- ja elinkeinoministeriö Euroguidance-tuki KAIKKI YHTEENSÄ * Ulkoasianministeriön ohjelmat siirtyvät yhteisrahoitteisesta toiminnasta nettobudjetoituun toimintaan 2016 alkaen 10 RAPORTOINTI CIMO raportoi edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuksessaan.