Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Toimintakertomus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Transkriptio

1 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Toimintakertomus 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Kansalliset ohjelmat Jatko-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun tukeminen Jatko-opiskelu-apurahat Kansainvälisen harjoittelun apurahat Verkosto-ohjelmat Nuori kulttuuri matka-apurahat Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen EU-ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma Comenius kouluohjelma Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-korkeakouluohjelmat Leonardo- da Vinci ammatillisen koulutuksen ohjelma Grundtvig- aikuiskoulutusohjelma Opintovierailut ohjelma EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Kulttuuri -ohjelma Kansalaisten Eurooppa Pohjoismainen yhteistyö Muun toiminnan tuloksellisuus Viestintä ja tietopalvelut Sähköinen viestintä Painotuotteet Muu yhteistyö Suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointi Selvitystoiminta Asuntolat Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen CIMOn henkilöstö ja henkiset voimavarat Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma sekä yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenteen yleisestä kehityksestä Talousarvion toteutumisen analyysi Talousarvion toimintamenorahoitus Talousarvion täydentävä rahoitus Ulkopuolinen rahoitus Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi Toiminnan tuottojen analyysi Taseen analyysi Taseen vastaavaa Taseen vastattavaa Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuuden analyysi Asuntolatoimen kustannusvastaavuus (maksullinen palvelutoiminta) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Muut keskeiset tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot... 40

3 3 1 Johdon katsaus Kulunut toimintavuosi oli muutoksiin valmistautumisen ja toiminnan kehittämisen aikaa. Alkuvuotta sävytti edellisen vuoden lopulla tehty esitys CIMOn aseman muuttamiseksi osaksi Opetushallitusta. Laajan lausuntokierroksen tuloksena esityksestä luovuttiin ja CIMOn toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi otettiin opetusministeriön asettaman CIMOn toiminnan ja ohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän suositukset. CIMOn sidosryhmien ja asiakkaiden kannalta on tärkeää, että CIMO säilyy opetusministeriön alaisena kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä edistävänä keskuksena ja samalla se toimii kansallisena rakenteena Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri ja nuoriso-ohjelmille. Uusi laki ja asetus hyväksyttiin joulukuussa ja ne astuivat voimaan välittömästi vuoden 2009 alussa. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen nimi muutettiin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOksi, ja näin jo pitkään kansainvälisessä ja kansallisessa käytössä ollut CIMO lyhenne sai virallisen aseman. CIMO toimi väliaikaisissa toimitiloissa viimeistä vuotta. Uudet tilat ja avotiloihin muuton suunnittelu vei runsaasti voimavaroja. CIMOssa asetettiinkin useita työryhmiä valmistelemaan muuttoon liittyviä asioita. Yhdessä arkkitehtien kanssa laadittiin suunnitelmat avokonttorien työpisteiden sijoittamisesta, toimivuudesta ja visuaalisesta ilmeestä. Sisäisesti valmisteltiin yhteiset pelisäännöt miten toimia uusissa tiloissa. Senaatti kiinteistöjen, Opetushallituksen ja Ajoneuvohallintokeskus AKEn kanssa suunniteltiin talon yhteisiä palveluita. Fulbright Centerin kanssa valmisteltiin yhteistä tietopalvelua, joka tuli mahdolliseksi molempien muuttaessa samaan kerrokseen. CIMOn toimintaan vaikuttivat myös valtionhallinnossa tapahtuvat suuret muutoshankkeet. CIMOn johtoryhmä aloitti tuloskorttimalliin perustuvan strategiatyön. Koko talon yhteinen tuloskortti esiteltiin henkilökunnalle joulukuussa. Strategian jalkauttaminen on aloitettu vuoden 2009 alussa. Valmistautuminen toukokuussa aloittavaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sitoi paljon voimavaroja. Kaiken tämän muutospaineen alla työhyvinvoinnin kehittäminen ja laatutyö nousivat toiminnan erityisiksi painopisteiksi. CAF-arviointi toteutettiin jo toisen kerran. Arvioinnissa esiintulleiden puutteiden korjaamiseksi laadittiin toimintamalleja. Samanaikaisesti varsinainen toiminta jatkui tehokkaana. Kohderyhmien kiinnostus CIMOn tarjoamiin kansainvälisiin toimintoihin säilyi korkeana. Korkeakoulusektorilla osallistuttiin aktiivisesti opetusministeriön kansainvälistymisstrategian valmisteluun. Suomen kielen ja kulttuurin toimipisteiden arviointia tehostettiin ja arviointimenetelmiä kehitettiin. CIMOn rooli koulutuksen kansainvälistymisen aisantuntijana vahvistui edelleen, kun myös ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden kansallinen tilastointi siirtyi CIMOn vastuulle. Vuonna 2007 käynnistyneiden uusien ohjelmien toimeenpanoa vakiinnutettiin. EU-ohjelmien sisäiseksi tarkastajaksi valittiin Deloitte & Touche Oy. CIMOlle tulossopimuksessa pääosin siirtomenoille asetetut määrälliset tulostavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Valintaprosessien rinnalla CIMOn henkilökunnan työpanoksesta merkittävä osa kohdistuu tehokkaaseen ohjelmiin liittyvään tiedotus-, neuvonta-, projektiohjaus- ja monitorointitehtäviin. Kaikesta tästä ei olisi selvitty ilman vaivojaan säästelemättä toimivaa osaavaa henkilökuntaa ja CIMOn kannalta elintärkeitä yhteistyökumppaneita. Kiitos teille.

4 4 2 Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus ( lukien Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO) on opetusministeriön alainen kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Ministeriö oli asettanut CIMOlle seuraavat tulostavoitteet, jotka on kirjattu valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 2008: CIMO edistää kansainvälistä vuorovaikutusta suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus -ohjelman toimeenpanosta järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja markkinoi koulutusta kansainvälisesti, erityisinä painoalueina ovat Venäjä ja Aasia tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa, sekä lisää tietotekniikan hyväksikäyttöä tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. CIMO toimii yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten ja korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa (L 951/ ). CIMOn toimintaa ohjaavat opetusministeriön ohella eri ohjelmia rahoittavat yhteistyötahot: Euroopan unionin komissio, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö. Myös nämä toiminnot on kirjattu CIMOn tulostavoitteisiin. CIMOn vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymiseen ennen muuta myöntämällä taloudellista tukea toimialansa liikkuvuutta ja muuta kansainvälistä yhteistyötä lisääviin kehittämishankkeisiin, projekteihin ja verkostoihin (siirtomenot). CIMO toimii myös kansainvälistymisen asiantuntijana toimialansa kysymyksissä. 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMO myönsi erilaisina projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina eri ohjelmissa vuonna 2008 yhteensä euroa. Tulossopimuksessa opetusministeriön kanssa sovittiin CIMOn kautta rahoitetulle toiminnalle määrälliset tavoitteet, jotka kokonaisuutena hieman ylitettiin. Luvut eivät kuitenkaan ole eri vuosina täysin vertailukelpoisia, vaan niitä voidaan vain tarkastella suuntaa antavina, sillä eri ohjelmien ja osa-ohjelmien myöntöperusteissa ja muissa reunaehdoissa tapahtua vaihtelua.

5 5 Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2008 Toteuma 2008 LLP-ohjelmaan osallistuvat* Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat Leonardo da Vinci Suomesta lähteneet Nuoriso toimintaohjelmaan YiA osallistuvat Nuoriso-ohjelmaan osallistuvat Kv-harjoittelijavaihto Bi- ja multilateraaliset apurahat vaihto-ohjelmat ( First + N2N + Aasia) muut stipendiohjelmat North-South-North kehitysmaaohjelma Suomen kielen kesäkurssit Opetusvierailut/UKAN Nuori kulttuuri esiintymisapurahat Yhteensä * sisältää Leonardo lähtevät Kansalliset ohjelmat CIMO tukee kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä monien eri lähteistä rahoitettujen kansallisten ohjelmien avulla. Päärahoitusmuotoina ovat valtion budjetissa suoraan CIMOlle siirtomenoiksi tarkoitetut määrärahat euroa, opetusministeriön eri hankkeisiin myöntämät varat, euroa sekä ministeriön momenteilta rahoitettavat CIMOlle delegoituihin tehtäviin myönnetyt euroa. Lisäksi kansallisia ohjelmia rahoittavat ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö eurolla Jatko-opiskelun ja kansainvälisen harjoittelun tukeminen Jatko-opiskelu-apurahat Tulossopimuksessa sovittiin, että CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien painopistettä siirretään yksilöapurahojen jakamisesta laajempiin verkosto-hankkeisiin. CIMOn tavoitteena oli tukea erityisesti korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä sekä jatkaa Aasiaverkostoyhteistyötä. Jatko-opiskelijoille myönnettävien CIMO- ja SITRA Fellowship - ohjelmien painopisteiksi asetettiin Venäjä, Kiina ja Intia. Venäjä yhteistyön tärkeimmät instrumentit olivat korkeakoulujen FIRST-verkostoohjelma, CIMOn suomalais-venäläinen talvikoulu sekä CIMO Fellowship- apurahaohjelma. Lisäksi CIMO myönsi suomalaisille opiskelijoille tarkoitetut Venäjän valtion opiskelustipendit. Yhteensä CIMOn kansallisten opiskeluohjelmien kautta Venäjä-yhteistyössä liikkui 344 opiskelijaa tai opettajaa. Intia-yhteistyötä tuettiin Sitran rahoittamalla Sitra Fellowship- apuraha-ohjelmalla, jonka tarkoituksena on lisätä liikkuvuutta ja yhteistyötä suomalaisten ja intialaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Sitran kaksivuotinen rahoitus päättyi vuoden 2008 lopussa ja vuonna 2009 ohjelma jatkuu opetusministeriön rahoittamana ja CIMO India Fellowships -nimisenä. Ohjelma osoittautui hyvin suosituksi. Kahden vuoden aikana

6 apurahaa haettiin noin 150 opiskelijalle tai tutkijalle, ja se voitiin myöntää kaikkiaan kahdellekymmenelle. CIMO myönsi 13 kiinalaiselle opiskelijalle CIMO Fellowship apurahan. Suomeen hakevien jatko-opiskelijoiden osalta hakijoiden määrät ovat nousseet. Apurahaa myönnettiin kuitenkin edellisvuosia vähemmän. Tämä johtui pääosin siitä, että apurahakausia yhdenmukaistettiin eri ohjelmien välillä siten, että kaudet pitenivät. Samanaikaisesti on haluttu pitää kiinni opiskelijoiden korkeasta tasosta. Taulukko 2. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt Henkilöt Henkilöt Kahdenväliset apurahat (lähtevät) Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) Venäjän valtion stipendit suomalaisille Latinalaisen Amerikan ohjelma lähtevät saapuvat College of Europe (lähtevät) Sitra-Fellowships lähtevät 1 - saapuvat 6 Talvikoulu Yhteensä Kansainvälisen harjoittelun apurahat Kiina-yhteistyötä tuettiin myös harjoittelussa. Kiina osoittautui heti suosituksi kohdemaaksi; harjoitteluhakemuksia vastaanotettiin 47 kappaletta ja Kiinaan lähti 22 suomalaista harjoittelijaa. Vuonna 2008 ulkoministeriö ja CIMO sopivat YK:n apulaisasiantuntijaohjelman (JPO) sekä EU:n nuorten asiantuntijoiden ohjelman rekrytointien järjestämisen CIMOn tehtäväksi. Näissä ohjelmissa toteutettiin yhteensä 40 hakua, joihin lähetettiin lähes 900 hakemusta, mutta nämä haut eivät näy vielä liikkuvuustilastoissa, sillä suurin osa valituista lähtee asemapaikkaansa vasta vuoden 2009 aikana. Koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita kehitettiin kansainvälisen harjoittelun eri ohjelmien avulla. Uutena välineenä harjoittelussa toimii Erasmus-harjoittelu. Myös korkeakoulujen oma toiminta harjoittelun edistämisessä on lisääntynyt. Korkeakoulujen toimintaa tuettiin perustamalla korkeakoulujen kansainvälisestä harjoittelusta vastaavien yhteistyöverkosto, TraiNet. Kyseessä on asiantuntijaverkosto, jossa käsitellään kansainväliseen harjoitteluun liittyviä asioita ja luodaan yhteisiä toimintamalleja. Verkostossa ovat edustettuina CIMO sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistä harjoittelua hoitavat tahot.

7 Tiedotusyhteistyötä lisättiin mm. yhdessä Suomen yrittäjien kanssa. Suomen Yrittäjien paikallistahojen kanssa on sovittu yhteistyön aloittamisesta järjestämällä erilaisia tilaisuuksia. Suomen tiede- ja kulttuurikeskuksissa tapahtuvan kansallisen harjoittelun painopistettä siirrettiin Euroopan ulkopuolelle, koska Erasmus ohjelma tarjosi uusia mahdollisuuksia Euroopan sisäisen harjoittelun rahoittamiseen. Euroopassa sijaitsevia keskuksia tuettiin edelleen myöntämällä ylimääräisiä harjoittelujaksoja keskuksissa toteutettavien erillisten hankkeiden tueksi. Opetusministeriön hankerahoituksen turvin on tuettu sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakouluopiskelijoiden Suomi-kodeissa tapahtuvaa harjoittelua eri puolilla maailmaa. Toimintaan on kohdennettu myös CIMOn kahden- ja monenkeskisen yhteistyön määrärahoja ja näin on voitu hieman lisätä Suomi-koteihin lähtevien harjoittelijoiden määrää. CIMOn järjestämän kansainvälisen harjoittelun laatua parannettiin mm. päätöksellä lakkauttaa luonnonvara-alan ohjelma, joka ei enää vastannut harjoittelulle asetettuja tavoitteita. CIMOn tehtävät luonnonvara-alan ohjelmassa ovat siirtyneet joko työvoimatoimistoille tai alan korkeakouluille. Aloitettiin sovitun mukaisesti kansainvälisen harjoittelun asemaa koskevan selvityksen laadinta. Selvitys toimii materiaalina arvioitaessa CIMOn asema ja merkitys kansainvälisen harjoittelun tukijana. 7 Taulukko 3. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä Lähtevät Saapuvat Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO 9 9 Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat Opiskelijajärjestöt AIESEC ELSA FiMSIC SfaO Fastec IPSF - IAAS Yhteensä Kaikki yhteensä

8 8 Taulukko 4. Maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat (kursivoidut ovat harjoittelustipendejä tai muuta harjoitteluun liittyvää) Opiskelijajärjestöyhteistyö Yhteistyöorganisaatiot Vapaa-ajan ohjelma Suomi-kodit Suomi-lehdet Suomea Suomessa Lehtoraattiharjoittelu Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Kotimainen harjoittelu Kauppakamarit Bi-ohjelmat lähtevät (sis.yhteistyöorg.) MEK (lopetettu 2007) Finpro vientikeskukset UM-edustusto ohjelma Bi-ohjelmat FGS-Pool Suomen kielen ohjelma Suomen kielen pro gradu Sukukansaohjelma Nuoret tutkijat ( Fellowship) College of Europe Latin.Amerikka opettajavierailut Fulbright Center yhteistyö Venäjä yksilöapurahat SITRA (Intia Fellowship) Kaikki yhteensä Taulukko 5. Maksetut harjoittelu- ja yksilöapurahat Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto Yhteensä Taulukko 6. Harjoittelu- ja yksilöapurahojen toiminnan menot ja henkilötyövuodet Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä

9 Verkosto-ohjelmat Opetusministeriö myönsi CIMOlle yhteensä euroa jaettavaksi korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin verkostoyhteistyöhankkeisiin. Nämä ovat: Venäjä yhteistyöhön tarkoitettu FIRST-ohjelma, Aasia ohjelma sekä arktisen alueen yhteistyötä edistävä North 2 North ohjelma. Liikkuvuustavoitteeksi oli asetettu yhteensä 300, joka ylitettiin 57:llä. Yhteistyötä ulkoasianministeriön kanssa jatkettiin kehitysyhteistyönä rahoitetun North-South-South ohjelman avulla. Ohjelmalle asetettiin 180 henkilön liikkuvuustavoite, joka sekin ylitettiin 53:lla henkilöllä. Taulukko 7. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST lähtevät saapuvat north2north lähtevät saapuvat NORTH-SOUTH lähtevät saapuvat Aasia-verkostoyhteistyö lähtevät saapuvat Yhteensä Taulukko 8. Verkosto-ohjelmien maksetut apurahat VERKOSTO-OHJELMAT, APURAHAT FIRST North2North North-South-South Aasia Yhteensä Taulukko 9. Verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet VERKOSTO-OHJELMAT Ohjelmahallintoon käytetyt henkilötyövuodet yht. 4,74 3,43 Ohjelmiin liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot

10 Nuori kulttuuri matka-apurahat Nuori Kulttuuri matkat -ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa kaksi hakuaikaa vuonna Hakemuksia tuli 86, joista tuettiin 79 ryhmän hakemusta. Hylkäävän päätöksen syinä oli useimmiten puutteellinen hakemus tai liian suppea ohjelma esiintymisten osalta. Tuettujen matkojen kautta ulkomailla esiintyi 1909 nuorta, mikä tarkoittaa 27 %:n kasvua vuoteen 2007 verrattuna. Esiintymismatkat suuntautuivat kaikkialle maailmaan Pohjoismaista Australiaan ja Afrikkaan. Vuoden 2008 aikana valittiin uudet Nuori Kulttuuri lähettiläät toimikaudeksi osana kulttuurivientihanketta. Taulukko 10. Nuori Kulttuuri/maksetut avustukset Maksetut matka-avustukset Lähettilästoiminta Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on tukea Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. CIMOn lähettämiä työsuhteisia yliopistolehtoreita oli 24. Lisäksi 16 opetuspisteelle myönnettiin taloudellista tukea opettajan palkkaamiseen. Muuta materiaalista tukea annettiin yhteensä noin 100 ulkomaiselle yliopistolle. Sovitun mukaisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetusta jatkettiin Kiinassa ja etäopetuskokeilua yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Samoin tuettiin edelleen Erasmus opiskelijoille tarkoitettujen kielikursseja. Venäjän korkeakoulujen suomen kielen opetustarpeiden kartoituksen tulosten pohjalta on selvitetty Suomen kielen ja kulttuurin kehittämismahdollisuuksia Venäjällä. Sukukansa-alueiden suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kartoittamisen selvityshanke aloitettiin ja se päättyy Yksikön hallinnon kehittämistyötä on jatkettu uudistamalla sekä CIMOn ja ulkomaisten yliopistojen välistä sopimuskäytäntöä että paikallisille opettajille myönnettäviä tukimuotoja. Avattiin uusi jatko-opiskelijoiden lyhtykestoinen apurahamuoto. Suomen kielen ja kulttuurin edistämistä tehosti CIMOn kaikkien Suomen kielen ja kulttuurin apuraha- ja harjoitteluohjelmien hallinnollinen yhdistäminen samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suomen kielen kesäkursseja järjestettiin Suomessa yhteensä 27 (21 EILC kurssia ja 6 UKAN kurssia), ja niille osallistui yhteensä 561 opiskelijaa. Lisäksi järjestettiin suomen kielen intensiivikurssi sukukansojen opiskelijoille Komissa Venäjällä sekä suomenruotsalaisen kirjallisuuden pohjoismainen kurssi Suomessa. Jatkettiin yhteistyötä FILI:n kanssa tukemalla matka-avustuksin 15 ulkomaisen opiskelijan osallistumista kääntäjäseminaareihin Suomessa ja Saksassa.

11 11 Taulukko 11. CIMO/UKANin yliopiston opettajat maittain 2008 ja kokonaismäärän vertailu Henkilöt HTV Opetuspisteavustus/ Maa henkilö Belgia 1 Bulgaria 1 Islanti 1 1 Iso-Britannia 1 Kanada 1 Kiina 1 1 Kroatia 1 1 Latvia 2 1 Liettua 1 1 Portugali 1 Puola 2 2 Ranska Romania 2 1 Saksa 2 Slovakia 2 1 Sveitsi 1 Tšekki 1 0,42 2 Unkari Venäjä 7 6,42 Viro 2 2 Yhdysvallat 1 0, , , ,24 16 Taulukko 12. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2008 ja kokonaisvertailu Maa Yliopisto Vierailut Viro Tartto 1 Tsekin tasavalta Praha 1 Brno 2 Saksa Greifswald 1 Göttingen 1 München 1 Kiina Peking 1 Italia Bologna 1 Latvia Riika 1 Romania Cluj-Napoca 1 Venäjä Pietari 1 Petroskoi 1 Unkari Budapest 1 Debrecen

12 12 Taulukko 13. UKANin toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet UKAN UKANin sihteeristön palkkamenot UKANin sihtereistön HTV:t 4,19 4,5 Lehtoritoiminta Palkat Opetuspisteavustukset UKANin kurssitoiminta Kesäkurssit Muut yhteensä Etäopetushanke Opetusvierailut Muut lehtoritoiminnan menot Yhteensä EU-ohjelmat CIMO toimii Suomessa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen sekä Nuorisotoimintaohjelman Youth in Action kansallisena toimistona sekä Kulttuuri ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä. Lisäksi CIMO toimii kansallisena vastuutahona Elinikäisen oppimisen ohjelmasta erillisten Erasmus Mundus- ja Tempusohjelmissa. Toiminta rahoitetaan komissiosta sekä opetusministeriön myöntämän kansallisen erityisrahoituksen turvin ja CIMOn toimintamenobudjetista. Euroguidancetoiminta raportoidaan myöhemmin tieto- ja neuvontapalveluiden yhteydessä Elinikäisen oppimisen ohjelma Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen -ohjelma alaohjelmineen on keskeinen keino lisätä eurooppalaista koulutusyhteistyötä, tutkintojen ja koulutuksen vertailtavuutta sekä opiskelijoiden, opettajien, nuorten ja jo työmarkkinoilla olevien liikkuvuutta. CI- MOn tehtävänä on huolehtia siitä, että EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmalla on korkea profiili Suomessa. Tavoitteena oli edelleen lisätä ohjelmaan osallistuvien suomalaisten määrää. Tässä tavoitteessa onnistuttiin ja suomalaisten osallistujien määrä nousi 8,9 %. Osallistumisen lisäämiseksi myös ohjelman kaikissa ala-ohjelmissa järjestettiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä tuotettiin materiaalia sekä verkossa että painettuina julkaisuina. Kokonaisuudessaan Elinikäisen oppimisen -ohjelman liikkuvuus nousi edellisestä vuodesta ja oli asetettujen tavoitteiden suuntainen, vaikka tavoitteeseen ei aivan ylletty. Osaltaan tätä selittää se, että Suomeen saapuvien osalta kaikista alaohjelmista ei ole tiedossa tarkkoja lukuja. Esimerkiksi Suomessa Erasmus-ohjelman kautta harjoittelemaan tulevien luvut eivät ole mukana liikkuvuusluvuissa, sillä ne tilastoidaan lähtömaassa ja saadaan komissiolta maalukuina noin vuoden viiveellä Comenius kouluohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnetuksi tekemisessä ja siihen osallistumisen lisäämiseksi panostettiin kohderyhmäkohtaiseen tiedottamiseen ja suoramarkkinointiin. Yleissivistävän koulutuksen kotisivusto on uudistettu, sähköpostilistaa käytetty aktiivisesti samoin kuin muita kohdennettuja sähköpostilistoja, kaksi sähköistä uutiskirjettä laa-

13 dittu ja osallistuttu kahteen valtakunnalliseen opetusalan messuun. Hakuilmoitus julkaistiin viidessä alan lehdessä. Lisäksi alueelliset tiedottajat lääninhallituksissa ovat järjestäneet omalla alueellaan 18 kohderyhmäkohtaista tiedotustilaisuutta, joissa osallistujia oli noin 620. Yhteensä CIMO järjesti tai osallistui 44 eri kohderyhmille suunnattuun tiedotus- tai koulutustilaisuuteen eripuolilla maata tavoittaen noin opetusalan toimijaa. Tulosten levitystä on edistetty tiedotustilaisuuksissa, opetusalan messuilla, Campusverkkolehden avulla ja ammattilehdissä julkaistuin artikkelein. Ympäristöaiheisten hankkeiden temaattinen monitorointipäivä järjestettiin Itä-Suomessa. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yli 3 milj. euroa, jolla noin osallistujaa voi kehittää hankettaan ja osaamistaan tai saada täydennyskoulutusta. Hakemuksia saapui yhteensä 749 hakemusta, joista tukea sai 552 (74 %). Euroopan komission myöntämä vuosibudjetti oli euroa ja lisäksi opetusministeriö myönsi jaettavaksi kansallista tukea Comenius-hankkeille euroa. Suurin osa tuesta, yli 2,3 milj. euroa, myönnettiin hankkeille. Myönnetty Comenius-tuki mahdollisti henkilön liikkuvuuden hankkeissa kahden vuoden aikana. Taulukko 14. Comenius- tuki LLP/COMENIUS Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset kumppanuushankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 294/ /2544 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 21/434 26/444 Kouluhankkeet (Hankkeet) 266 Kehittämishankkeet (Hankkeet) 60 Kielihankkeet (Hankkeet) 28 Liikkuvuus Valmistelevat vierailut (Henkilöä) Täydennyskoulutusapurahat (Henkilöä) Apulaisopettajat - lähtevät (Henkilöä) saapuvat (Henkilöä) Apulaisopettajan vastaanottavat koulut Perusopiskelijaliikkuvuus (Henkilöä) Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit (Hankkeet) partnerit (Hankkeet) Verkostot - koordinaattorit (Hankkeet) - partnerit (Hankkeet) Täydentävät toimet -koordinaattorit (Hankkeet) - - -partnerit (Hankkeet) 1 1 Yhteensä Hankkeet/Hlöä 365/ / /3363 Eurooppalaiseen täydennyskoulutukseen hakevien opettajien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Myös apulaisopettajatoiminnossa sekä koulujen että apulaisopettajien määrät kasvoivat. Sen sijaan Comenius -hanketta hakevien oppilaitosten määrä väheni n. 10 %, mikä sinänsä on marginaalista. Eräänä tulostavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen Opetushallituksen kanssa. CIMO toimi yhteistyössä Opetushallituksen kanssa erityisesti etwinning ohjelman tiedon-

14 välityksessä, koulutuksessa ja OPHn ja CIMOn välisessä etwinning -ohjausryhmässä. CIMOn edustaja on OPHn hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto juryssa. Yhteistyössä OPHn kanssa on tuotettu kuntapäättäjille suunnattu esite Kansainvälisyys juhlapuheista koulun arkeen. 14 Taulukko 15. Comenius-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen Yhteensä kulut htv:t LLP/Comenius ,51 LLP/Comenius ,44 Sokrates/Comenius Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-korkeakouluohjelmat Uusien Erasmus-toimintojen eli korkeakoulujen harjoittelija- ja henkilökuntavaihdon lupaavan käynnistymisen ansiosta vaihtoon lähteneiden määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoteen Etenkin henkilökuntavaihto on avannut kansainvälistymismahdollisuuksia uudelle kohderyhmälle korkeakouluissa ja tämä mahdollisuus on otettu aktiivisesti vastaan. Harjoittelijavaihto on käynnistynyt hyvin ammattikorkeakouluissa. Opettajavaihto on myös kasvanut vuoteen 2007 verrattuna. Korkeakoulujen omarahoitusosuus toteutuneesta Erasmus-opettajavaihdosta on huomattava (2/3) ja Suomi on opettajavaihdossa yksi Euroopan aktiivisimmista maista. Perinteisessä opiskelijavaihdossa sen sijaan tapahtui ensimmäistä kertaa huomattavaa laskua verrattuna edelliseen lukuvuoteen. Ammattikorkeakoulujen osalta osa aiemmasta opiskelijavaihdosta on nyt saattanut kanavoitua harjoittelijavaihtoon. Yliopistojen osalta lasku sen sijaan on todellinen ja syyksi yliopistojen osalta on esitetty ensisijaisesti tutkintorakenteen uudistusta sekä opiskelijoiden hyvää työtilannetta. Lukuvuodesta alkaen kansallisesti hallinnoitujen Erasmusintensiivikurssien suosio on lisääntynyt merkittävästi ja suomalaisvetoisten kurssien määrä on kaksinkertaistunut verrattuna edelliseen vuoteen. Intensiivikurssit tarjoavat mahdollisuuden lyhytkestoisiin kansainvälistymisjaksoihin ja saattavat osaltaan innostaa opiskelijoita jatkossa myös pidemmille liikkuvuusjaksoille. CIMO julkaisi toimintakertomusvuonna Erasmus-ohjelmaa ja eurooppalaista koulutusyhteistyötä käsittelevän artikkelikokoelman Yli Rajojen Erasmus eurooppalaista korkeakoulutusta rakentamassa, jossa monipuolisesti analysoidaan ja kootaan yhteen Erasmus-ohjelman tuloksia ja saavutuksia erityisesti kansallisesta näkökulmasta.

15 15 Taulukko 16. Osallistuminen Erasmus ohjelmaan lukuvuosina LLP/ERASMUS Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto Lähteneet Saapuneet Harjoittelijavaihto Lähteneet 687 Saapuneet * Opettajavaihto Lähteneet Henkilökuntavaihto Lähteneet Kielikurssit Suomen osallistujat Intensiivikurssit Koordinaattori Partneri Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot Koordinaattori Partneri ei tietoa * Ei vielä tiedossa Taulukko 17. Erasmus-ohjelmassa myönnetyt apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus kansallinen Yhteensä Kulut htv:t LLP/Erasmus ,09 LLP/Erasmus ,11 Sokrates/Erasmus Toimintakertomusvuonna 2008 ei järjestetty Erasmus Mundus maisteriohjelmien hakukierrosta. Kulunut vuosi oli ensimmäisen ohjelmakauden viimeinen ja tuki kaikille aiemmin hyväksytyille Mundus-ohjelmille jatkui. Suomalaisia yliopistoja on mukana yhteensä 11 eurooppalaisessa yhteismaisteriohjelmassa. Erasmus Mundusmarkkinointihankkeita, joihin osallistuu suomalaisia korkeakouluja, hyväksyttiin vuoden 2008 hakukierroksella neljä. CIMO toteutti vuonna 2008 yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Tampereen yliopiston kanssa suomalaisten Erasmus Mundus maisteriohjelmien itsearvioinnin, jonka tarkoituksena oli tukea yhteistutkinto-ohjelmia ja nostaa esille hyviä käytäntöjä jaettavaksi edelleen. Itsearvioinnin tuloksista julkaistiin raportti. Yhteistutkinto-ohjelmien erityiskysymyksiä käsiteltiin myös CIMOn ja korkeakoulujen vuosittaisilla kansainvälisten asiain hallinnon kevätpäivillä Helsingin yliopistossa. Lisäksi CIMO järjesti yhteistutkintoja ja opetussuunnitelmayhteistyötä Pohjois-Amerikan kans-

16 sa käsitelleen asiantuntijaseminaarin joulukuussa yhdessä Fulbright Centerin kanssa. Seminaarissa korkeakouluille tarjottiin ennakkotietoa Erasmus Mundus ohjelman uudesta ohjelmakaudesta sekä jaettiin kokemuksia tutkintoyhteistyöstä pohjoisamerikkalaisten yliopistojen kanssa. CIMO toimii kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Asiantuntijaryhmän toiminnan tavoitteena on edistää Bolognan prosessin toteutumista korkeakoulukentällä. Kuluneena vuonna Bologna-toiminnassa keskityttiin ns. 3. syklin eli tohtorikoulutuksen ja sen kansainvälistymisen edistämiseen. CIMO oli mukana järjestämässä aiheesta kansallista työseminaaria huhtikuussa sekä eurooppalaista Bologna-seminaaria syyslokakuussa. Huhtikuun työseminaariin osallistui noin 70 suomalaisten yliopistojen edustajaa ja työseminaarin perusteella laadittiin suositukset tohtorikoulutuksen kansainvälistymiseen liittyen. 16 Taulukko 18. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus ohjelmiin Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomal.koordinaattori Suomal.partneri Mundus-markkinointihankkeet Euroopassa yhteensä Suomal.koordinaattori Suomal.partneri Partnership-hankeet Euroopassa yhteensä Suomal.partneri Tempus - hankkeet Suomal. Koordinaattori Suomal.partneri Yhteensä Taulukko 19. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet Tiedotuspistetoiminnan kulut Käytetyt htv:t Käytetyt htv:t 2008 Erasmus Mundus , ,05 Tempus , Leonardo- da Vinci ammatillisen koulutuksen ohjelma Lisätäkseen tietoa ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista CIMO järjesti vuoden 2008 aikana 22 tiedotus- ja koulutustilaisuutta ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, joihin osallistui noin 900 henkilöä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin 11 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Lisäksi tehtiin 26 monitorointi- ja hankevierailua oppilaitoksiin ja organisaatioihin ympäri Suomea vuoden 2008 aikana.

17 Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. OPH:n kanssa järjestettiin ammatillisen koulutuksen kahdeksannet kansainvälisyyspäivät Levillä, joihin osallistui 250 henkilöä. Samoin järjestettiin ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan vasta-aloittelijoille kansainvälisen projektin suunnittelun ja vetämisen koulutusta. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. CIMOn ammatillisen koulutuksen ryhmän järjestämiin tilaisuuksiin oltiin asiakaspalautteen pohjalta keskimäärin varsin tyytyväisiä (keskimäärin 61% osallistujista pitänyt tilaisuuksia erinomaisena). Leonardo da Vinci ohjelmassa on kolme päätoimintoa: liikkuvuushankkeet, kehittämishankkeet sekä uutena toimintona kumppanuushankkeet. Leonardo da Vinci ohjelman liikkuvuustoiminnossa vuoden 2008 hakukierroksella vastaanotettiin 80 hakemusta, josta hyväksyttiin 53 liikkuvuushanketta. Hyväksymisprosentti oli 66%. Hakemukset ja hankkeet jakautuivat kohderyhmittäin seuraavasti: 17 ammatillinen peruskoulutus (IVT): 33 hanketta (52 hakemusta) työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM): 4 hanketta (6 hakemusta) ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO): 16 hanketta (22 hakemusta) Hakemusten määrä laski edellisvuodesta 31 %, jolloin vastaanotettiin 116 hakemusta ja jolloin kasvu aikaisempaan oli peräti 75 % haetuissa euromäärissä. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 4,17 miljoonaa euroa, joka on 21 % edellisvuotta pienempi summa. Tämä on tyypillistä ensimmäisen ohjelmavuoden jälkeen. Kuitenkin yksittäisten hankkeiden koko, eli keskimääräinen haettu tuki, kasvoi edellisvuodesta yhä edelleen huomattavasti. Taulukko 20. Leonardo da Vinci/Liikkuvuushankkeet LLP/Leonardo da Vinci Kansallisesti hallinnoidut Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat Työmarkkinoilla olevat (LdvII: Nuoret työntekijät) LdVII: Korkeakouluopiskelijat *** *** *** *** Asiantuntijavaihdot LdvII: Asiantuntijat ja kouluttajat LdvII: Kielikouluttajat ja asiantuntijat Muu liikkuvuus Valmistelevat vierailut (henkilöitä)* Oppimiskumppanuudet** Yhteensä * uusi toiminto vuodesta 2007 ** uusi toiminto vuodesta 2008 *** toiminto siirretty osaksi Erasmus-ohjelmaa vuodesta 2007 eteenpäin Liikkuvuustoiminnossa pysyttiin alkuperäisissä määrällisissä tavoitteissa, mutta toiminnon sisällä tapahtui siirtymiä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa on vuosittain kasvava kysyntä, johon on myös osittain pystytty vastaamaan siirtämällä apurahoja vähemmän kiinnostusta herättäneistä työmarkkinoilla olevien ja

18 asiantuntijoiden vaihdoista. Työmarkkinoilla olevien vaihdot ovat viime vuosina vaikeutuneet tiukentuneiden työttömyyskorvauskäytäntöjen myötä. Asiaan haetaan vuonna 2009 ratkaisuja yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Asiantuntijavaihdot taas siirtyivät, ainakin osittain, kumppanuushanke-toiminnon rahoitettaviksi. Leonardo-ohjelman kehittämishankkeiden hakukierroksella 2008 vastaanotettiin Suomessa 19 innovaation siirto hankehakemusta. Määrä oli sama kuin viime vuonna. Rahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhdeksälle hankkeelle. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa, ja sitä myönnettiin noin 1,53 miljoonaa euroa eli hieman enemmän kuin viime vuonna (1,48 milj. ). Keskimäärin hankkeille myönnettiin tukea noin (haettu tuki noin ). Hyväksytyissä hankkeissa suosituimmat partnerimaat olivat Viro, Hollanti, Romania ja Espanja. Partneriryhmän koko hankkeissa on keskimäärin 11 organisaatiota (vaihteluväli 5-20). Suomesta koordinoituihin hankkeisiin osallistui yhteensä yli 100 organisaatiota, joista noin kolmannes on suomalaisia toimijoita. Viime vuoteen verrattuna etenkin korkeakoulujen, järjestöjen, viranomaisten sekä yhdistysten osallistuminen on ollut aktiivisempaa. Taulukko 21. Leonardo da Vinci/Kehittämishankkeet LLP/Leonardo da Vinci Koordinaattori Partnerrrri Koordinaattori Partne- Koordinaatto- Partne- Kehittämishankkeet Kansallisesti hallinnoidukekem Ha- Hyv Hakem Hyv Ha- Hyv. Innovaation siirto hankkeet LdvII:Pilottiprojektit LdvII:Kieliprojektit LdvII:Verkostot Komission hallinnoimat Innovaation kehittämishankkeet LdvII:Viiteaineistot 2 0 * Verkostot (Temaattiset toimet) 0 0 * Yhteensä Kumppanuushankkeet olivat Leonardo-ohjelmalle uusi toiminto vuonna 2008 ja herätti suurta kiinnostusta. Hakemuksia vastaanotettiin 62, joista voitiin rahoittaa 32 parasta. Hankkeista yhdeksän on koordinoitu Suomesta, ja 23 organisaatiota on mukana partnerina joko Suomesta tai ulkomailta koordinoidussa hankkeessa. Yli puolet läpimenneistä hankkeista on ammatillisen toisen asteen hankkeita, muita toimijoita ovat korkeakoulut ja yhdistykset sekä järjestöt. Apurahoja myönnettiin 456 henkilön liikkuvuuteen yhteensä

19 Taulukko 22. Leonardo da Vinci/Toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma vuosi maksettu toiminnan käytetyt EU tuki Kulut htv:t yht. LLP/Leonardo ,98 LLP/Leonardo ,47 Leonardo Grundtvig- aikuiskoulutusohjelma Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelmaan säilyi samantasoisena kuin edellisinä vuosina. Uusien oppimiskumppanuushakemusten määrä pysyi täsmälleen edellisen vuoden tasolla, täydennyskoulutushakemusten määrä laski jonkin verran. Valmistelevien vierailujen määrä puolestaan nousi edellisestä vuodesta. Grundtvig- ohjelman toimintoihin suunnattu EU-tuki sekä kansallinen tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 23. Grundtvig-apurahat LLP/GRUNDTVIG Kansallisesti hallinnoidut Oppimiskumppanuudet Koordinaattori Hankkeet/Hlöä 11 8/96 Partneri Hankkeet/Hlöä 81 26/312 Yhteensä Hankkeet/Hlöä 92 40/394 34/408 Liikkuvuus Täydennyskoulutusarpurahat Henkilöä Valmistelevat vierailut Henkilöä Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet Koordinaattori Hankkeet Partneri Hankkeet Verkostot Hankkeet 1-3 Täydentävät toimet Hankkeet? Yhteensä Hankkeet/Hlöä 57/499 46/505 Gruntvig-ohjelman tiedotustoiminnan painopiste oli vuonna 2009 käynnistyvien uusien toimintojen esittelyssä. CIMO järjesti 14 alueellista tiedotustilaisuutta yhteistyössä alueellisten tiedottajien kanssa eri puolilla maata. Uusien Gruntvig-toimintojen lisäksi tilaisuuksissa esiteltiin Nordplus Aikuiskoulutus- ja Kansalaisten Eurooppa-ohjelmia. Tilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 240 henkilöä. Uusia toimintoja esittelevä Gruntvig-liikkuvuusesite julkaistiin tiedotustilaisuuksien tueksi. Lisäksi järjestettiin useampia tiedotus- tai neuvontatilaisuuksia eri kohderyhmille, niihin osallistui yhteensä 100 henkilöä. Aikuiskoulutuksen sähköpostilistan Ailin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana ja oli vuoden lopussa noin 600. Grundtvig-kontaktiseminaari järjestettiin Helsingissä aiheenaan Intercultural Dialogue The Role of Adult education in Promoting a Multicultural Society. Seminaariin osallistui yhteensä 60 aikuiskouluttajaa 20 eri maasta. Seminaarin tuloksena käynnistyi useita uusia Grundtvig-oppimiskumppanuuksia. Toimivien Grundtvig-oppimiskumppanuuksien kanssa toteutettiin uudenlainen yhteydenpitokokeilu, jonka yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa alueellisia oppimiskumppanuuksien kokouksia. Näihin osallistui puolet toimivista hankkeista.

20 20 Taulukko 24. Grundtvig-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma vuosi maksetut apurahat Apurahat toiminnan käytetyt EU osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Grundtvig ,33 LLP/Grundtvig ,53 Sokrates/Grundtvig Opintovierailut ohjelma Uusi Opintovierailut - ohjelma toteutui ensimmäistä kertaa täydellisesti vuonna Vuonna 2007 ohjelmaa testattiin pilottihakukierrosten avulla. Ohjelma on tarkoitettu yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille. Ohjelma yhdistää Socrates/Arion -ohjelman ja Cedefop -opintovierailut. Ohjelmasta laadittiin esite. Apurahan saajille sekä vierailun järjestäjinä toimijoille järjestettiin koulutuspäivä. Suomessa vuonna 2008 järjestettyihin seitsemään vierailuun osallistui yhteensä 80 eurooppalaista asiantuntijaa. Taulukko 25. Opintovierailut ohjelman osallistujat Opintovierailut Suomalaiset osallistujat Suomessa järjestetyt vierailut EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action CIMOn tulostavoitteiksi oli asetettu mm. integroidun monikulttuurisen nuorisotyön tukeminen sekä yhteistyön kehittäminen erityisnuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Erityisenä haasteena oli haja-asutusalueiden nuorten osallisuuden ja kansainvälistymisen edistäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi CIMO on tukenut mikroprojekteja ja panostanut ruohonjuuritason hankkeiden kehittämiseen alueellisten koulutusten avulla sekä määrittelemällä kansalliset tukisummat niin, että ne kannustavat paikallisia toimijoita aktiivisesti käyttämään ohjelmatarjontaa. Samoin panostettiin vahvasti myös alueellisiin koulutuksiin lähtökohtanaan tuoda hankeneuvonta eri kohderyhmien välittömään läheisyyteen myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. CIMO järjesti 25 eri kohderyhmälle suunnattua koulutus- ja neuvontatilaisuutta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 750 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Youth in Action juliste julkaistiin Suomessa puhuttavilla kolmella saamenkielellä: koltansaamella, Inarin-saamella ja pohjoissaamella suomenkielisen version lisäksi. Tarkoitus on käyttää julisteita ensimmäisen kontaktin luomiseen saamelaisnuorten kanssa vuoden 2009 tapahtumissa. CIMOn tukena ohjelman toimeenpanossa on laaja-alainen kansallinen Youth in Action -asiantuntijaverkosto ja kouluttajarinki. Verkoston jäsenet levittävät edelleen ohjelmatietoa ja neuvovat nuoria ja nuorten parissa toimivia omilla alueillaan. Kouluttajaringin jäsenet toimivat kouluttajina CIMOn järjestämissä koulutuksissa tukien hankkeiden laadullista kehitystä ja painottaen erityisesti niiden potentiaalia nuorten kasvun paikkana positiivisten oppimiskokemusten kautta. Vuoden 2008 toimintaa sävytti hankehallinnon käytäntöjen vakauttaminen ja kirjaaminen, uuden kattavan komission vuotuisen talousraportoinnin käyttöönotto sekä yleisesti ohjelman vakinaistaminen. Ohjelmaopas ja hakulomakkeet käännettiin suomeksi. Ryhmätapaamisten turvallisuusopas julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi ja Youth in Action nettisivusto päivitettiin samoin suomeksi ja ruotsiksi.

21 21 Taulukko 26. Osallistuminen EU:n Nuoriso-ohjelmaan 2006 ja Nuorisotoimintaohjelmaan Youth in Action Toimintamuoto Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Projektit Osallistujat Ryhmätapaamiset/lähtevät* Ryhmätapaamiset/saapuvat* Vapaaehtoispalvelu/lähtevät Vapaaehtoispalvelu/saapuvat** Nuorisoaloitteet Nuorten demokratiahankkeet na Na Yhteistyö EU:n naapurimaiden kanssa na Na Paluu tulevaisuuteen na Na na Na Nuorten parissa toimivien koulutus ja verkostoituminen ** Nuorten ja päättäjien välinen vuoropuhelu na Na Kansallisten toimistojen koulutus- ja yhteistyöhankkeet Yhteensä *2006 asti:nuorisovaihdot ** 2006 asti: Tukitoimet *** EVS-hankkeissa voi samaan hankkeeseen kuulua useita vapaaehtoisprojekteja, jotka voivat olla sekä lähettäviä että vastaanottavia. Ohjelman viidellä hakukierroksella myönnettiin kaikki eri alaohjelmille allokoidut apurahat yhteensä euroa. Hakemuksia vastaanotettiin 214, joista tukikelpoisia 207. Tuettujen hankkeiden määrä oli 141 hyväksymisprosentin ollessa 68%. Viiden hankkeen hylkäävän päätöksen syynä oli määrärahojen riittämättömyys. Osa näistä voitiin kuitenkin siirtää muiden toimistojen rahoitettaviksi. Youth in Action -ohjelman eurooppalainen vapaaehtoispalvelu -toimen ja Elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo-toimen kanssa järjestettiin seminaari asiantuntijoille, jotka työskentelevät työttömien nuorten parissa. Suomessa valtuutettiin 30 uutta osallistujatahoa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun viralliseksi organisaatioksi. Liikkuvuustilastojen ulkopuolella CIMOn järjestämiin ohjelman vapaaehtoispalvelun valmennuksiin osallistui 60 nuorta, joiden hanketuki maksettiin muiden maiden kansallisista toimistoista. CIMO jatkoi oppilaitosyhteistyötä osallistuen kansalaistoimintaa tai nuorisotyötä opiskelevien kansainvälisyysopintojakson luennoille ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisäksi nuorisotyön oppilaitoksille räätälöitiin koulutuksia Youth in Action ohjelmasta Euroopan nuorisoviikon kansallinen toteutus yhteistyössä Tampereen kaupungin nuorisotoimen ja useiden muiden eri toimijoiden kanssa edisti EU:n nuoriso-ohjelmien hankkeiden tulosten myönteistä levittämistä. Nuorisoviikon päätapahtuma, joka kohdistettiin erityisesti Länsi-Suomen läänin alueen nuoriso- ja vapaa-ajantoimijoille sekä Tampereen oppilaitoksille, keräsi päivän Be Future Be Europe - kansainvälisyystapahtumaan lähes 600 osallistujaa. EU:n Nuoriso-ohjelmien 20-vuotistaivalta juhlisti 260 nuorisoalan toimijaa. Lisäksi CIMOn tukemat paikallistapahtumat ympäri Suomea nuorisoviikon aikana keräsivät yli 1800 osallistujaa edistäen koulun ulkopuolisen oppimisen saavutuksia laajasti myös paikallismedioissa.

22 CIMO tukee nuorisohankkeita niiden omassa vaikuttavuustyössä, mutta laajempi makrotason vaikuttavuustyö ohjelmatasolla on vielä aluillaan. 22 Eurooppalainen Eurodesk -toiminto on osa Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaa. Verkostoon kuuluu Eurodeskin eurooppalaisen toimiston lisäksi 30 maata ja noin 900 alue- ja paikallistasolla toimivaa tiedotuspistettä. Verkosto tiedottaa Euroopan unionin tarjoamista mahdollisuuksista erityisesti nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. CIMO osallistui Eurodeskin eurooppalaiseen hankkeeseen, missä nuorille järjestettiin tiedät kaiken, vai? eurooppalaiseen tietoisuuteen liittyviä tietoiskuja. Hankkeen päätteeksi suomalaisten europarlamentaarikkojen valitsemat nuoret vierailivat EUinstituutioissa Brysselissä. Suomen aineisto Euroopan nuorisoportaalissa päivitettiin kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. Taulukko 27. Youth in Action nuorisotoimintaohjelman apurahat, toiminnan menot ja henkilötyövuodet Nuoriso vuosi maksetut apurahat hallinto* käytetyt EU osuus htv:t Youth in Action ,8 Youth in Action ,39 Youth Taulukko 28. Eurodesk-toiminnan menot ja henkilötyövuodet Eurodesk Toiminnan kulut käytetyt htv:t 0,83 0, Kulttuuri -ohjelma Eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä CIMO tukee ja täydentää suomalaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistymistä. Tavoitteena oli lisätä suomalaisten kulttuuritoimijoiden osallistumista ohjelmaan tehostetulla tiedotuksella ja hankeneuvonnalla sekä välittämällä tietoa menestyneistä hankkeista sekä edistää toimijoiden keskinäistä verkottumista. Kulttuuri-ohjelman toisen vuoden aikana uuden ohjelman asemaa vakiinnutettiin esittelytilaisuuksissa, joita järjestettiin kattavasti eri puolella maata paikallisille kulttuuritoimijoille. Hakuinnostus oli huomattavasti suurempaa edelliseen vuoteen verrattuna. Ensimmäistä kertaa julkaistu Kulttuurin ohjelmaopas yksinkertaisti hakuprosessia ja lukkoon lyödyt hakuajat helpottivat aikataulujen suunnittelussa. Taulukko 29. Suomalaisten osallistuminen Kulttuuri ohjelmaan Kulttuuri - ohjelma Koordinaattori Partneri Yhteensä