Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Transkriptio

1 1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvioesitys

2 2 KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUS CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ) CIMO EDISTÄÄ SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KANSAINVÄLISTYMISTÄ CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOlla on valtion virastona erityinen rooli, koska CIMOn ainoa tehtävä on kansainvälistymisen edistäminen. CIMO on rohkea, rikastava ja reilu kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. 2) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Julkisen sektorin talous on tulevina vuosina tiukka. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuu merkittäviä säästöjä, joista CIMOn kannettavaksi tulee oma osuus. Koko valtionhallinto osallistuu Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, jonka myötä kaikkia toimintoja arvioidaan kriiittisesti uudestaan. CIMO on esittänyt osaltaan, että voimme ottaa hoidettavaksi perustehtävämme mukaisesti kansainvälistymisen tukitoimia hallinnonalan muilta toimijoilta. Tämä selkeyttää työnjakoa toimialalla ja mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Nykyisten päätösten mukaisesti valtiontalouden kehys supistuu, mutta samanaikaisesti Euroopan unionin ohjelmien voimakkaasti kasvava rahoitus luo uusia mahdollisuuksia tämän suunnittelujakson tavoitteiden toteuttamiseksi. Euroopan unionin laajentuminen ja globalisaatio lisäävät työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Maailmalla talouskasvu on voimakkainta uusissa nousevissa talouksissa, joihin myös suomalaisten yritysten kiinnostus kohdistuu. Suomi on pieni ja avoin talous, jonka kansantuotteesta yli 40 prosenttia muodostuu ulkomaankaupasta. Suomalainen yrityselämä on verkostoitunut maailmanlaajuisesti ja siksi riippuvainen kansainvälisistä osaajista. Globalisaation myötä riippuvuussuhteet korostuvat. Ihmisten tietoisuus maailman tilasta ja maailmaa uhkaavista vaaroista on kasvanut, ja huoli myös omasta elinympäristöstä lisääntyy. Erityisesti nuoret ovat omaksumassa kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan. Ekologisesti kestävämmästä elämäntavasta ja vihreästä teknologiasta on tulossa tulevaisuuden menestystekijöitä. Suomelle tärkeän arktisen alueen strateginen merkitys korostuu ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten sekä alueen taloudellisen potentiaalin ja uusien kuljetusreittien vuoksi. On oletettavissa, että EU-ohjelmakauden jälkimmäisellä puoliskolla kansainvälistymisohjelmiin osallistujien määrä kasvaa merkittävästi. CIMO edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja tuo esille kansainvälistymisen merkitystä eri kohderyhmille jakamalla hyviä esimerkkejä ohjelmiin osallistumisesta. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on tärkeää suomalaisen koulutuksen ja yhteiskunnan kehitykselle. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat että mahdolliset lukukausimaksut vaikuttavat tulijoiden määrään ja lähtömaihin. Asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tällöin eri-

3 3 tyisiä toimenpiteitä. Huomiota on kiinnitettävä myös kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. 3) YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET CIMOn toiminnan tavoitteena on aidosti avarakatseinen Suomi. Avarakatseisuus edellyttää laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä, avoimuutta uudelle, erilaisuuden näkemistä rikkautena, omien ennakkoluulojen tiedostamista ja valmiutta olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. CIMO toimii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Kansainvälinen osaaminen Eurooppa ja Pohjoismaat ovat kansainvälistymisen keskeisiä kohdealueita. Lisäksi kansainvälisen osaamisen kehittymistä korostetaan Venäjän, Kiinan, Brasilian ja Pohjois-Amerikan alueiden suuntaan. CIMO seuraa kansainvälisen osaamisen ja siihen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä eri toimijoiden keskuudessa. Tavoitteena on, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö nähdään keskeisinä keinoina yksilön ja yhteisön osaamisen ja luovuuden kehittämisessä. Globaalivastuu Globaalivastuun perustana on ymmärrys oikeudenmukaisesta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta maailmasta ja sen toteuttamisesta. Siihen liittyy painotus kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Toiminnalla tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Samalla edistetään ulkoasianministeriön hyvän hallinnon käsikirjan tavoitteiden mukaisia käytäntöjä sekä suomalaisissa että kohdemaiden korkeakouluissa. Uudistava vuorovaikutus Tämän painopisteen tavoitteena on kannustaa uudistavaan ja rikastavaan vuorovaikutukseen niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työelämän edustajat, sekä edesauttaa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen syntymistä ja toimintaa. Yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa vahvistetaan ja kansalliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen osallistutaan aktiivisesti. Suomalainen osaaminen ja kulttuuri CIMO edistää suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotoimen tunnettuutta maailmalla ja etsii uusia keinoja lisätä kiinnostusta suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaista osaamista ja koulutusta kohtaan.

4 4 4) VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa on opetus- ja kulttuuriministeriön 2020 strategian tavoite, jonka saavuttamista CIMO omalla toiminnallaan tukee. Tavoitteena on, että CIMOn toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. CIMO edistää suomalaisten toimijoiden kattavaa ja tasa-arvoista osallistumista toimeenpanemiinsa ohjelmiin. Rahoitettujen hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan vaikuttavuutta yksilö-, organisaatio- ja yhteisötasolla mitataan indikaattorien avulla. Toiminnan tavoitteena on aidosti avarakatseinen yhteiskunta, jonka jäsenet osaavat ja haluavat toimia monikulttuurisissa yhteisöissä ja näkevät erilaisuuden rikkautena. CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä eri kohderyhmille tarjoamillaan ohjelmilla ja tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oman toimialansa asiantuntijana. CIMO tukee myös informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien ulkomaalaisten ja suomalaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä. Liikkuvuuden esteiden poistaminen ja kansainvälisen yhteistyön edellytysten vahvistaminen on CIMOn strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Tavoitteena on, että entistä useampi voisi osallistua tarjolla oleviin kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Tarjolla olevat ohjelmat eivät kuitenkaan välttämättä sovi kaikille tai ole kaikkien saavutettavissa, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnan kohteena ei ole puhtaasti koulutus, nuorisotoimi tai kulttuuri. CIMO tukee kunnista ja maakunnista käynnistyvää kansainvälistä toimintaa, joka tähtää nuorten aktivoimiseen, ehkäisee eriarvoistumista ja edistää suvaitsevaisuutta. Toimintaa tuetaan uudella nuoria koskevalla kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön tukimuodolla vuodesta 2016 eteenpäin. 4.1 Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja ohjelmiin osallistuminen lisääntyy CIMO tukee suomalaisten korkeakoulujen, toisen ja perusasteen oppilaitosten toimintojen kansainvälistymistä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorilla. Vuosi 2014 on uusien EU-ohjelmien ensimmäinen toimintavuosi. EU-ohjelmien budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohden. CIMO varmistaa, että suomalaisten osallistuminen ohjelmiin on täysipainoista. Ohjelmien hallintoa kehitetään komission kanssa sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. CIMO on valmis hallinnoimaan koko Luova Eurooppa ohjelmaa. Nykyisen Mediadeskin mahdollisesta siirrosta CIMOon pitää neuvotella riittävän ajoissa. CIMO toimeenpanee pohjoismaisia ohjelmia ja on mukana aktiivisesti kehittämässä ohjelmia yhdessä muiden ohjelmia hoitavien toimistojen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. CIMOlla on valmius vastaanottaa uusia pohjoismaisia tehtäviä. CIMOn kansallisesti rahoittamien ohjelmien maantieteellisinä painopistealueina ovat Venäjä, Kiina, Brasilia ja Pohjois-Amerikka. Toiminta painopistealueilla kootaan suurempiin kokonaisuuksiin, joka kattaa apurahaohjelmat, paikallisen läsnäolon ja viestintätoimet näillä alueilla. Suuremmat ohjelmat painopistealueilla lisäävät toiminnan vaikuttavuutta. CIMO osallistuu suomalaisen korkeakouluasiantuntijan kustannuksiin Suomen Pekingin suurlähetystössä Kiinassa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa ja ylläpitää yhteistyötä edistävää toimistoa Shanghaissa.

5 5 CIMO edistää globaalia vastuuta ulkoasiainministeriön rahoittamien korkeakouluille suunnattujen North-South-South - ja HEI-IKI- ohjelmien avulla. CIMO esittää, että suunnittelukauden aikana kehitysyhteistyön määrärahoista katetut ohjelmat yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi, jotta voidaan taata entistä parempi synergia ja vaikuttavuus. Suunnittelukauden aikana laajennetaan ohjelmia koskemaan myös ammatillista koulutusta. CIMOn toiminnan tavoitteena on luoda yhtäläiset mahdollisuudet kaikille käyttää tarjoamiamme kansainvälistymispalveluita. Toimintaa suunnataan Suomessa niille kohderyhmille, joilla ohjelmiin osallistuminen on ollut suhteellisesti vähäisempää. Tavoitteen toteutumista seurataan alueellisten tilastojen ja kohderyhmäanalyysien avulla Asiantuntijana vaikuttaminen lisääntyy Vaikuttaminen edellyttää täsmällisten ja luotettavien tilastojen kehittämistä ja kokoamista sekä ajankohtaisten ja asiakkaiden tarpeita palvelevien selvitysten ja analyysien tekemistä. CIMO pyrkii asiantuntijuudellaan vaikuttamaan myös kansallisten politiikkasektorien ja kansainvälisten ohjelmien jatkuvaan kehittämiseen. CIMO kehittää kansainvälistymisen asiantuntijuutta järjestämällä konsultointi- ja koulutuspalveluita kohderyhmilleen. CIMOlla on käytössä asennemittaus, jonka avulla seurataan toiminnan vaikuttavuutta. Saatavien tulosten perusteella työkalua kehitetään edelleen. CIMO varmistaa, että sen rahoittama toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. EU:n uudet ohjelmat edellyttävät, että kansallinen toimisto panostaa hyvien tulosten ja käytäntöjen levittämiseen. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. CIMO edistää osaltaan kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaisille työmarkkinoille ja tuo esiin kansainvälistymisen taloudellisia vaikutuksia. CIMO kokoaa tilastot eri koulutussektorien kansainvälisestä liikkuvuudesta.

6 6 Taulukko 1. Liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeiden osallistujamäärät Toteuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Rahoitus EU-ohjelmista Elinikäisen oppimisen ohjelma* Suomesta lähteneet/toimintaan osallistuneet Suomeen saapuvat Tavoite Tavoite EU:n nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Erasmus * * * Suomesta lähteneet/toimintaan osallistuneet Suomeen saapuvat Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista Nordplus Högre utbildning ** vain opiskelijoiden ja opettajien yksilöliikkuvuus Rahoitus kansallisesta budjetista Eurooppa*** Venäjä (sis. FIRST) Aasia (vain Kiina vuodesta 2013 eteenpäin) Pohjois-Amerikka Muut apurahat ja kv-harjoittelu North-south-south kehitysmaaohjelma Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * Erasmus+ ohjelma korvaa aiemman Elinikäisen Oppimisen Ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman. Tilastointiperusteet tulevat muuttumaan. Tässä esitetyt luvut perustuvat aiempaan tilastointitapaan. Luvut täsmennettän ennen tulossopimuksen allekirjoitusta. ** Pohjoimaiden ministerineuvoston ohjelmista tässä esitetään vain CIMOn hallinoima Nordplus Högre Utbildning. Rahoitus on nettobudjetoitu CIMOn toimintamenoihin. Luvut sisältävät liikkuvuuden kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. *** Eurooppa (poislukien Venäjä) on nostettu omaksi luvuksi. Aiemmin mukana muut apurahat ja kv-harjoittelu 5) TUOTOKSET JA TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS CIMO toimeenpanee vastuullaan olevat ohjelmat asiakasystävällisesti, tehokkaasti ja luotettavasti. CIMO arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia,ottaa käyttöön uusia virtuaalisia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja rohkaisee asiakkaitaan uusiin yhteistyömuotoihin. Toiminnan ydinprosessit on kuvattu, ja toimintaprosesseja yhtenäistetään. Valmistaudutaan ottamaan käyttöön valtion yhteinen talous- ja henkilöstöjärjestelmä KIEKU huhtikuussa Toiminnan laadun kehittämisessä käytetään CAF-laatutyökalua. CAF arviointi toteutetaan joka kolmas vuosi. Suunnittelujakson aikana itsearvioinnin tulokset annetaan ulkopuoliseen arviointiin ja suunnittelukauden lopulla osallistutaan laatupalkintokilpailuun. Asiakastyytyväisyyttä seurataan joka kolmas tai neljäs vuosi toteutettavan asiakas- ja sidosryhmä-

7 7 kyselyn avulla. Asiakastyytyväisyyskyselyssä on tarkoitus säilyttää nykyinen asiakkaiden odotuksia vastaava julkishallinnon huipputasoa oleva palvelu. 6) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 6.1 Kehittyvä osaaminen CIMO panostaa henkilöstön osaamiseen, henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen 2011 hyväksytyn henkilöstöstrategian mukaisesti. Tätä työtä tehdään strategialähtöisen henkilöstö- ja osaamissuunnitelman mukaisesti. 6.2 Rikastava työyhteisö CIMO on työyhteisönä avoin, kannustava ja turvallinen. Aktiivisen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin, toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin. Päämääränä on ammatillisesti korkeatasoinen rikastava työyhteisö, jossa jokaisen oma asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden avulla. CIMOn tehtävät muuttuvat ja tehtävien organisointia ja työkäytäntöjä joudutaan jatkuvasti arvioimaan ja muokkaamaan uudelleen. Esimiesten kykyä viedä läpi muutokset tuetaan hyödyntämällä inhimillisen pääoman suunnitelmaan sisältyviä työvälineitä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä vahvistetaan osaamisen kehittämisellä ja työilmapiirin luottamusta edistävillä toimenpiteillä. Työyhteisön kehittymisen mittareina käytetään henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja koulutuspäiviä/htv. Taulukko 2. Työyhteisöindeksit Vuosi 2012 Toteuma 2013 tavoite 2013 toteuma 2014 tavoite 2015 tavoite 2016 tavoite 2017 tavoite 2018 tavoite Työhyvinvointi-indeksi 3,3 3,6 3,6 3,6 3,7 3,7 3,7 3,7 Koulutuspäiviä/HTV 1,3 1,9 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 CIMO on osaltaan mukana valtion uudessa Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa, jonka tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen. Ohjelman mukaiset talousarvion kehykset edellyttävät tarkkaa taloudenpitoa ja erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisuuksiin parantaa tuottavuutta. CIMO on nimetty hallinnoimaan Euroopan unionin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmia ja samalla olemme sitoutuneet turvaamaan näille ohjelmille riittävät henkilöstöresurssit. Mahdollinen henkilöstön vähentämistarve hoidetaan pääosin eläköitymisen kautta ja toimia suunnattaessa tehdään yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 7) VOIMAVARAT VUONNA Määrärahaesitykset CIMOn toimintamenot Momentille myönnetään nettomäärärahaa yhteensä euroa Määrärahasta käytetään:

8 8 1) Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä 47 henkilön palkkaukseen 2) opiskelija-, harjoittelija-, opettaja, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin Laskelmassa varsinaisten toimintamenojen osuus on Laskelmassa on otettu huomioon nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus (yhteisrahoitteinen toiminta). Laskelmaan eivät sisälly keskitetysti neuvotellut palkankorotukset Perustelut määrärahan muutoksiin Vertailu edellisvuosiin: 2015 esitys talousarvioennuste talousarvio tilinpäätös Esitys opetus- ja kulttuuriministeriön täydentävästä erillis- ja hankerahoituksesta 2015 Taulukko 5. CIMOn esitys täydentävästä rahoituksesta vuodelle 2015 yhteensä Tarkoitus Euroopan Unioni EU-ohjelmien toimeenpanon ja tiedotustoiminnan kansallinen rahoitusosuus Luova Eurooppa yhteyspiste ja koordinointi ( ) Kansalaisten Eurooppa ( ) Management Partnership ( ) Erasmus+ -ohjelma ( ) Erasmus+ urheilun toiminnot ( ) Euroopan Unioni Täydentävä rahoitus hankkeiden määrän lisäämiseksi Kansallinen täydentävä rahoitus Erasmus+ yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin ( ) ja aikuiskoulutuksen hankkeisiin ( ) Pohjoismainen yhteistyö Nordplus Juniorin toimeenpanoon ( ) Nordkurs-toiminnan tuki ( ) Kansalliset ohjelmat Suomen lehtoraatti Kiinassa Ammatillisen peruskoulutuksen tilastointi Opettajat ilman rajoja Opettajien vapaaehtoistyö toiminnon hallinto. Muu ohjelman rahoitus Ulkoasiainministeriöstä.

9 9 8.2 Esitys CIMOn hankerahoituksesta vuodelle Taulukko 6. CIMOn esitys hankerahoitus Pohjois- Amerikka Tuetaan oppilaiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Pohjois-Amerikassa Venäjä Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Suomen ja Venäjän välillä sekä suomalais-venäläisiä intensiivikursseja. Liikkuvuuden painopisteenä on Luoteis-Venäjä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta laajemmin Venäjällä Kiina Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden, nuorten tutkijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Kiinan ja Suomen välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Kiinassa Brasilia Osallistutaan Brasilian Science without Borders ohjelmaan ja tehdään suomalaista korkeakoulutusta tunnetuksi Brasiliassa. Kuvaus vuoden 2013 mää 9. CIMOn ulkopuolinen rahoitus CIMOn toimintaa rahoitetaan opetusministeriön pääluokan ulkopuolelta. Päärahoittajatahot ovat Euroopan unionin komissio, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on ollut lähes 70 % (tilinpäätöstieto 2012). 9.1 Ulkopuolinen Rahoitus (arvio): Nettobudjetoidut toimintamenot mom Taulukko 7. Nettobudjetoidut toimintamenot 2015 Tarkoitus Erasmus+ komissiolta Luova Eurooppa Eurodesk Euroguidance Kansalaisten Eurooppa Nordplus hallinto (PMN)

10 Ulkopuolinen rahoitus (arvio): Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet mom Taulukko 8. Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet 2015 Nettobudjetoidut Tarkoitus apurahat ja hanketuet EU-komissio Erasmus for All Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus apurahat Pohjoismainen virkamiesvaihto 9.3 Yhteisrahoitteiset hankkeet 2015 (630-tili) Taulukko 9. Yhteisrahoitteiset hankkeet 2015 Rahoittaja Käyttötarkoitus Ulkoasianministeriö Uusi yhdistetty kehitysyhteistyöohjelma North-South-South ja Korkeakoulujen IKIinstrumentti hallinto Ulkoasianministeriö Uusi yhdistetty kehitysyhteistyöohjelma North-South-South ja Korkeakoulujen IKI- instrumentti hankkeet ja apurahat Ulkoasianministeriö YK:n järjestöt /apulaisasiantuntijat/hallinto Työministeriö Euroguidance-tuki Valtiovarainministeriö Virkamiesvaihto

11 Talousuunnitelma CIMOn toimintamäärärahat (siirtomääräraha 2 v) Kehys yhteensä 2013 TA 2014 TAE Kehysehdotus OKM-n kehyksissä OKM täydentävä rahoitus (eri momenteilta) 2013 TA 2014 TAE EU LLP-koulutusohjelmat kansallinen osuus 722 Erasmus Mundus ja EILC-kielikurssit, 60 EU-nuoriso-ohjelma kansallinen rahoitus 195 Erasmus + (ml. urheilu ) EU- Kulttuuri ohjelma kansallinen rahoitus 80 Luova Eurooppa ohjelman kansallinen rahoitus EU-kansalaisten Eurooppa Kansallinen lisärahoitus yleissivistävä koulutus Kansallinen lisärahoitus aikuiskoulutus Kiinan yliopistonlehtori* Pohjoismainen yhteistyö ( tämä niputus 2013 alkaen, sis, Nordplus Junior 180th + Nordkurs 70 th) Ammatillisen koulutuksen tilastointi Management partnership/erasmus+ koulussa Yhteensä OKM hankerahoitus (eri momenteilta), Pohjois-Amerikka -yhteistyö ( USA & Kanada) Venäjä yhteistyö Kiina ja muu Aasia yhteistyö Brasilia Science without borders Yhteensä TA 2014 TAE

12 12 ULKOPUOLINEN RAHOITUS 2013 TA 2014 TAE Nettobudjetoidut toimintamenot mom LLP komissiolta Youth in Action komissiolta Erasmus+ komissiolta Eurodesk- komissiolta Kulttuuri-ohjelma komissiolta 35 - Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa komissiolta Euroguidance komissiolta Nordplus hallinto (PMN) Yhteensä Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet mom LLP apurahat ja hanketuet komissiolta Youth in Action, apurahat Erasmus+ apurahat ja hanketuet komissiolta Nordplus apurahat Pohjoismainen virkamiesvaihto Management Partnership apurahat 350 Yhteensä Yhteisrahotteiset hankkeet (630-tili) Ulkoministeriö IKI-instrumentti hallinto 200 IKI-instrumentti apurahat North-South-South hallinto 200 North-South-South hankkeet ja apurahat Uusi yhdistetty kehitysyhteistyöohjelma North-South-South ja Korkeakoulujen IKIinstrumentti hallinto Uusi yhdistetty kehitysyhteistyöohjelma North-South-South ja Korkeakoulujen IKIinstrumentti hankkeet ja apurahat YK:n järjestöt/apulaisasiantuntijat/hallinto / Työministeriö Euroguidance-tuki Valtiovarainministeriö Virkamiesvaihto Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

13 13 11 RAPORTOINTI CIMO raportoi edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuksessaan.