Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO"

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO TOIMINTAKERTOMUS

2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Tulostavoitteet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toiminnan taloudellisuus ja taloudellinen tehokkuus Johdon katsaus Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Ulkoministeriön rahoittamat ohjelmat Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Euroopan unionin ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Opintovierailut Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Kulttuuri-ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Pohjoismainen ja Baltia-yhteistyö Toiminnan vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Viestintä ja tietopalvelut Sähköinen viestintä Painotuotteet Messut Neuvontapalvelut Euroguidance-toiminta Liikkuvuustilastointi- ja selvitystoiminta Suomalaisen korkeakoulutuksen tunnettuuden kasvattaminen Asuntolat Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen CIMOn henkilöstö ja henkiset voimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Työtyytyväisyys Henkilöstöinvestoinnit Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma sekä yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenteen kehitys Talousarvion toteutumisen analyysi Talousarvion toimintamenorahoitus ja siirtomäärärahat Talousarvion täydentävä rahoitus Tilivuoden 2012 apurahamaksatukset rahoituslähteittäin Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi Toiminnan kulut Toiminnan tuotot Taseen analyysi Taseen vastaavaa Taseen vastattavaa Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan analyysi Asuntolatoimen kustannusvastaavuus (maksullinen palvelutoiminta) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitteet... 43

3 2 1 Yhteenveto 1.1 Tulostavoitteet CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. CIMOn ohjelmiin osallistuvien määrä kasvoi vuodesta 2011 kokonaisuutena 17,7 prosenttia. Lisäystä oli kaikissa seurattavissa ohjelmissa ja asetetut tavoitteet saavutettiin kansallisia harjoittelu- ja jatko-opiskeluapurahoja lukuunottamatta kaikissa pääluokissa. Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma Toteuma Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Bi- ja multilateraaliset apurahat Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma * Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. Tulossopimukseen kirjattu tavoite tasa-arvoisista mahdollisuuksista osallistua ohjelmiin oli vahvasti esillä toimintavuoden aikana. CIMO julkaisi maakuntien kansainvälistä toimintaa tarkastelevan selvityksen uudessa Faktaa tietoa ja tilastoja -sarjassa. Selvityksen kiinnostavin tulos oli, että aktiivisimmat alueet, kun toiminta suhteutettiin opiskelijamääriin, olivat Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa, eikä pääkaupunkiseutu tai Etelä- Suomi. Vuoden aikana tilattiin myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta kansainvälistymisen tasaarvosta selvitys, joka valmistuu keväällä Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä CIMO laajensi korkeakouluohjelmissa estettömyystukea. Nuorisotoimintaohjelmassa suurin osa ohjelman taloudellisesta tuesta kohdistuu heikommassa asemassa oleviin nuoriin. CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien maantieteellistä painopistettä on kohdistettu strategian perusteella valituille alueille. Venäjän osalta likkuvuus- ja yhteistyötavoitteet ylitettiin, mutta Aasian ja Pohjois-Amerikan osalta asetetuista tavoitteesta jäätiin. Aasian osalta erityisesti korkeakoulujen toimintoja on koottu uuteen Aasiaohjelmaan, jonka ensimmäinen hakukierros järjestettiin syksyllä Tämän uuden ohjelmakokonaisuuden vaikutukset näkyvät vuoden 2013 tuloksissa. Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu Tulostavoite on CIMOn sisäinen, mutta sillä on suora yhteys toiminnan vaikuttavuuteen. CIMO on toiminut tulossopimuksen mukaisesti aktiivisesti EU:n uuden sukupolven ohjelmien suunnittelussa. Komission asettamissa viidessä virallisessa työryhmässä oli kolme CIMOn edustajaa, mikä on enemmän kuin Suomen koko edellyttäisi. CIMOn selvityksiä ja tilastoja käytettiin aiempaa enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvien tilastojen laaja referointi mediassa.

4 Cimon asiantuntijoiden artikkeleita julkaistiin kaikkiaan 15 ulkopuolisen tahon julkaisuissa. CIMOn asiantuntijat toimivat asiantuntijana 30 työryhmässä ja pitivät kutsuttuina 100 asiantuntijaesitystä eri puolilla maailmaa. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin CIMon aiemmin teettämän arvioinnin mukaisesti. Lehtoreiden määrä väheni yhdellä, opetusvierailujen määrä lisääntyi neljällä ja kesäkurssien osallistujamäärä nousi yli 10 prosenttia. CIMO osallistui yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa koulutus- ja tiedeasiantuntijan lähettämiseen Suomen Pekingin suurlähetystöön. Yhteistyö Suomen ulkomaan lähetystöjen kanssa lisääntyi suomalaisen koulutuksen esittelemiseksi opiskelijoille ja asiantuntijoille. Ulkomaalaisten kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan näkyi myös lisääntyneinä vierailuina Suomessa. CIMOn vieraana kävi vuoden aikana 26 virallista delegaatiota tai median edustajaa. CIMO koordinoi korkeakoulujen osallistumista kahdeksassa messutapahtumassa Kiinassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Chilessä. CIMO osallistui kutsuttuna kymmeneen Suomen edustustojen järjestämään asiantuntijatilaisuuteen ja CIMOn johtaja oli kutsuttuna asiantuntijana Latvian presidentin, Britannian, Skotlannin ja Uuden-Seelannin parlamentin sekä Euroopan Parlamentin järjestämissä tilaisuuksissa. Asiantuntijoiden määrä työryhmissä sekä asiantuntija-artikkeleiden määrä, selvityshankkeet ja kutsuttujen asiantuntijaluentojen määrä kokonaisuutena kasvoi edellisvuodesta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien määrä kasvoi 0,2:lla edellisestä vuodesta. Lähetettyjen yliopistolehtorien määrä väheni yhdellä, mutta henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi HEI-ICI- ja JPO-ohjelmien kasvun vuoksi. Taulukko 2. CIMOn henkilötyövuodet CIMO 108,6 108,5 109,4 Lähetetyt yliopistonopettajat 22 21,5 20,8 Henkilötyövuodet yhteensä 130, ,2 Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin syys lokakuussa Työtyytyväisyysbarometrin vastausten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1 5. Tulos oli samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna, mutta jäi asetetusta tavoitteesta, joka oli 3,6. Sairauspäivien määrä CIMOssa laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi 8,7 päivää henkilötyövuotta kohti, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 10,4 päivää. Lyhyiden, yhden päivän sekä 2 3 päivän sairauspoissaolojen määrä lisääntyi yhden prosentin. Taulukko 3. Sairauspoissaolot sairauspäiviä / 886/ / /339 sairaustapauksia 1.3 Toiminnan taloudellisuus ja toiminnallinen tehokkuus CIMOn kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli 45,0 miljoonaa euroa. Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 prosenttia. Kokonaisbudjetista 76,5 % muodostuu ulkoisesta rahoituksesta ( ,1 %). Toimintaan käytetyt määrärahat olivat 11,83 miljoonaa euroa, mikä on 7,3 % edellisvuotta enemmän. Henkilötyövuosien määrä nousi 0,6:lla edellisvuodesta. Henkilöstökustannukset nousivat tuotto- ja kululaskelman mukaan 5,79 %. Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Apurahamaksatuksista tuli 63 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta.

5 4 2 Johdon katsaus Toimintavuoden 2012 aikana CIMO vahvisti rooliaan suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen edistäjänä. Aikaisempien vuosien tapaan CIMOn toimintaa arvostetaan ja sen palveluihin luotetaan niin yhteistyökumppaneiden kuin toimintojen rahoittajien tahoilta. CIMOn rooli oman alansa asiantuntijana koulutussektorilla perusopetuksesta aikuiskoulutukseen sekä nuoriso- ja kulttuurialoilla on edelleen vahvistunut. CIMOn toimintaan kuuluva Suomen kielen ja kulttuurin opettaminen ulkomaisissa yliopistoissa on niinikään toteutunut suunnitelmien mukaan. Strategiansa mukaisesti CIMO kiinnittää lisääntyvässä määrin huomiota siihen, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö on mahdollisuus kaikille asuinpaikasta tai olosuhteista riippumatta. Tätä tukemaan toimintavuoden aikana toteutettiin selvitys, jossa tarkasteltiin maakuntien kansainvälistä toimintaa sekä käynnistettiin toinen, vuonna 2013 valmistunut selvitys, joka käsittelee kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa. Vuoden 2012 tavoitteet saavutettiin kokonaisuuden osalta hyvin. OKM:n kanssa tehdyssä tulossopimuksessa asetetut tavoitteet opiskelija- ja nuorisoliikkuvuudelle saavutettiin ja osittain ylitettiinkin. Kansainväliseen yhteistyöhön saatiin mukaan myös uusia toimijoita. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja Youth in Action - nuorisotoimintaohjelmaan osallistuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin 8%. Osallistujia oli yhteensä noin Toimintavuoden aikana myönnettiin yli 1800 kahden- tai monenvälistä apurahaa suomalaisille ja ulkomaalaisille nuorille ja aikuisille. Vuoden 2012 aikana uudistettiin CIMOn Aasia-yhteistyötä kokoamalla aikaisempia ohjelmia laajemmaksi Aasiaohjelmaksi, jossa Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö on keskeisessä roolissa. Suomen Pekingin suurlähetystöön lähetettiin CIMOn ja OKM:n yhdessä rahoittama korkeakouluasiantuntija koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Brasilia kanssa solmittiin Science without Borders -ohjelmaan kuuluva yhteistyösopimus, jonka kautta suomalaiset korkeakoulut voivat saada brasilialaisia opiskelijoita Brasilian hallituksen rahoittamina. Toimintavuoden aikana järjestettiin keskeisille sidosryhmien edustajille Lahdessa, Oulussa ja Turussa vuotuiset kansainvälistymispäivät, joihin osallistui liki 1000 eri koulutusalojen edustajaa eri puolilta maata. CIMO tarjosi yksilöille ja yhteisöille suunnattuja kansainvälistymistä edistäviä koulutus- ja neuvontapalveluita eri puolilla maata. CIMO oli mukana myös Helsingin Kaisaniemessä järjestetyllä Maailma kylässä -festivaaleilla. CIMOn strategia 2020 sai toimintavuoden aikana tuekseen neljä osastrategiaa, joiden avulla ohjataan henkilöstökysymyksiä, viestintää, tietotuotantoa sekä sähköisten työvälineiden ja palveluiden kehittämistä. Tällä tavalla saatiin kuntoon CIMOn strateginen ohjausmekanismi, jonka avulla pyritään saavuttamaan toiminalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet entistäkin paremmin. Strategian toteuttamisessa korostettiin kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa, asiantuntijuuden vahvistamista sekä organisaation vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edelleen vahvistamista. CIMO on osallistunut aktiivisesti suomalaisen koulutuksen tunnettuuden edistämiseen niin Suomessa kuin maailmalla. CIMOssa vieraili vuoden aikana 26 ulkomaista delegaatiota ja lehtimiesryhmää. CIMO oli asiantuntijana mukana Suomen suurlähetystöjen ja edustustojen tilaisuuksissa muun muassa Washingtonissa, New Yorkissa, Buenos Airesissa, Canberrassa, Lontoossa, Edinburghissa ja Tukholmassa. CIMO oli kutsuttuna asiantuntijana kuultavana Europpan Parlamentissa koskien uuden EU:n ohjelmakauden valmistelua. Organisaationa CIMO on hyväkuntoinen. CIMOn henkilökunta on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta. Toimintavuoden aikana jatkettiin esimiestyön kehittämistä. Organisaation tietovarantojen kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen jatkui ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto edistyi. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asetetut säästövelvoitteet koskivat vuonna 2012 myös CIMOa. Hyväkuntoisena organisaationa CIMO on kyennyt sopeuttamaan toimintaansa muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä hyvin. CIMO on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä samassa rakennuksessa sijaitsevien Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa. Seuraavilla sivuilla kuvattava toimintavuosi kertoo siitä, kuinka merkittävä asema CIMOlla on maamme merkittävänä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa.

6 5 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Syklisyyttä kuvaa hyvin se, että maksatusten määrä nousi vuonna prosenttia vuoden 2010 summasta. Apurahamaksatuksista tuli 63,0 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta. Tulossopimuksessa OKM:n kanssa sovittu liikkuvuutta koskeva määrällinen kokonaistavoite ylitettiin, mutta kaikkia osatavoitteita ei saavutettu. Elinikäisen oppimisen ohjelmassa kokonaistavoite saavutettiin. Suomesta lähtevien Erasmus-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Erityisesti kasvoivat Leonardo- ja Grundtvig-ohjelmien osallistujamäärät, kasvua oli molemmissa lähes 30 prosenttia. Erasmusohjelmassa opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen väheni hieman edellisvuodesta. EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa osallistujamäärä jatkoi vahvaa kasvua ja oli lähes kymmenen prosenttia yli edellivuoden. Kansallisesti rahoitettujen kahden- ja monenvälisten vaihto-ohjelmien osalta kokonaistavoite oli asetettu korkealle, eikä siihen päästy käytettävissä olevilla apurahoilla. Maantieteellisten painopistealueiden osalta saavutettiin ainoastaan Venäjän osalle asetetut tavoitteet. Taulukko 4. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma Toteuma Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Bi- ja multilateraaliset apurahat Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma * Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. 3.1 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa ei tapahtunut määrällisesti suuria muutoksia vuoden 2012 aikana. Hakijamäärät pysyivät suurin piirtein ennallaan (n hakijaa yhteensä eri ohjelmissa), mutta liikkujien määrä laski hieman. Syynä lievään laskuun on se, että joitakin ohjelmia on lopetettu, ja joissakin toimintatapoja ja hakukriteereitä on muutettu siten, että määrällisten tekijöiden sijaan on panostettu ohjelmien laatuun. Tästä huolimatta kahdenvälisissä harjoitteluohjelmissa määrä jopa kasvoi hiukan, sillä harjoittelu Kiinassa oli aiempaa vuotta suositumpaa. CIMO selvitti toukokuussa kyselytutkimuksella CIMO Fellowships -ohjelman toimivuutta käytännössä. CIMO Fellowships -ohjelmassa yliopistojen laitokset voivat hakea apurahaa nuorelle ulkomaiselle tutkijalle tai jatkoopiskelijalle. Toteutetulla kyselyllä selvitettiin ohjelman vaikutusta yliopistojen laitosten kansainvälistymiseen sekä sitä, miten ohjelma voisi toimia entistä paremmin. Vastausten perusteella hakijat ovat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan nykyisessä muodossaan. Apurahaohjelman nähtiin tukevan laajasti eri tieteenalojen

7 kansainvälistymistä luomalla pysyvää yhteistyötä ja vahvistamalla jo olemassa olevaa. Ohjelmalla on selkeästi tärkeä rooli yliopistojen kansainvälistymisen edistämisessä. Myönteisen palautteen vuoksi ohjelma päätettiin pitää pääasiassa entisellään, ja hakuehtoihin tehtiin vain pieniä muutoksia. Ohjelman avulla halutaan tukea entistä paremmin CIMOn strategisia tavoitteita muun muassa pyrkimällä jakamaan apurahoja painopistealueiden opiskelijoille. Apurahapäätöksiä tehtäessä painottuvat CIMOn strategian mukaisesti Venäjä, Kiina, Intia, Chile, Brasilia ja Pohjois-Amerikka Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Kiina Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin yhdeksi Aasiaohjelmaksi, jonka päätoimintoja ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat sekä läsnäolo Kiinassa. CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowships -ohjelmat päättyivät vuonna Niiden tilalle lanseerattiin uusi koulutusyhteistyöohjelma, joka korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille. Uusi koulutusyhteistyö-ohjelma tukee korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa, ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina. Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoilta ja 15 ammattikorkeakouluilta. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta. Suomi ja Brasilia solmivat yhteistyösopimuksen Brasilian valtion Science without Borders -apurahaohjelmassa. Ohjelman tarkoitus on lähettää lähivuosina jopa brasilialaista korkeakouluopiskelijaa ja tutkijaa ulkomaille. Suomeen odotetaan satoja vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita. Suomessa ohjelman opiskelijaliikkuvuudesta vastaa CIMO ja tutkijaliikkuvuudesta Suomen Akatemia. Brasiliassa ohjelmasta vastaa CNPq (National Council for Scientific and Technological Development). Ensimmäinen haku, jossa suomalaiset korkkeakoulut ovat mukana, alkaa helmikuussa Venäjä Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Venäjäyhteistyön edistäminen. Järjestyksessä kahdeksas korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Pietarissa yhteistyössä Finec-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Seminaarissa oli 129 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, intensiivikursseja, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä sekä yhteistyön tulevaisuudennäkymiä ja korkeakoulu yritysyhteistyötä. Samassa yhteydessä järjestettiin Suomen Pietarin pääkonsulaatissa Vaihdosta duuniin -tapahtuma yhteistyössä Suomen Venäjä-klubin kanssa. Tilaisuus kokosi paikalle satakunta Pietarissa opiskelevaa suomalaista sekä lukuisia kaupungissa toimivia suomalaisyrityksiä. Venäjä-yhteistyön First-ohjelman hakukierroksella 2012 ohjelman kokonaisbudjettia nostettiin merkittävästi euroon, mikä mahdollisti yhteensä 25 korkeakouluverkoston tukemisen. Yhteensä 279 vaihto-opiskelijaa ja 162 opettajaa sekä 13 intensiivikurssia saa ohjelmasta tukea lukuvuodelle Lukuvuonna First-ohjelman kautta liikkui 298 opiskelijaa, joista 89 Suomesta sekä 158 opettajaa, joista 81 Suomesta. 11 toteutetulle intensiivikurssille osallistui 259 opiskelijaa, joista 136 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 780 henkeä, mikä tarkoittaa pientä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Suomeen saapui 209 venäläistä opiskelijaa ja ainoastaan 89 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä Firstohjelman kautta kaikkiaan 225 suomalaisopiskelijaa. CIMO laati kuluneena vuonna selvityksen ohjelman toiminnasta aloitusvuodesta 2000 lähtien. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjäyhteistyön kanava, jolle koetaan selkeää tarvetta myös tulevaisuudessa. First-ohjelman kautta rahoitettavan

8 liikkuvuuden osuus koko Suomi Venäjä-liikkuvuudesta ja näin ollen myös ohjelman painoarvo on vahvistunut kuluneen reilun 10 vuoden aikana. 7 Pohjois-Amerikka Korkeakouluyhteistyön osalta Pohjois-Amerikka-yhteistyö jatkui north2north -ohjelmassa entisellään. Kaikkiaan lukuvuodelle apurahan saaneista opiskelijoista 37:llä on vaihtokohteena joko Kanada tai Yhdysvallat. Taulukko 5. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt 2010 Henkilöt 2011 Henkilöt 2012 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) Venäjän valtion stipendit suomalaisille Latinalaisen Amerikan ohjelma lähtevät saapuvat College of Europe (lähtevät) Sitra/CIMOIndia -Fellowships Talvikoulu Yhteensä Taulukko 6. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST* lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat North2North lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat North-South** lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat 91 - saapuvat opettajat 99 Aasia-verkostoyhteistyö* lähtevät saapuvat Yhteensä * FIRST lukuvuosittain (tilastointitapaa muutettu), north2north kalenterivuosittain ** North South South myönnöt lukuvuodelle

9 8 Taulukko 7. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat 2010 yhteensä 2011 lähtevät 2011 saapuvat 2011 yhteensä 2012 lähtevät 2012 saapuvat 2012 Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO ja JED Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC ELSA FiMSIC SfaO IAAS Yhteensä Kaikki yhteensä

10 9 Taulukko 8. Kansalliset ohjelmat, maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö Kehitysyhteistyöjärjestöt Vapaa-ajan ohjelma Suomi-kodit Suomi-lehdet Suomea Suomessa Lehtoraattiharjoittelu Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Kotimainen harjoittelu (valtionhallinto) Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat Finish Government Scholarship Pool Suomen kielen jatko-opiskelijat Suomen kielen pro gradu Sukukansaohjelma Nuoret tutkijat ( Fellowship) College of Europe Latinalainen Amerikka opettajavierailut Fulbright Center yhteistyö Venäjä yksilöapurahat Intia Fellowship Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat Aasia (hankkeet 2-vuotisia) FIRST North2North Kaikki yhteensä Taulukko 9. Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä

11 Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat Kertomusvuonna globaalivastuun teema oli CIMOn toiminnassa vahvasti esillä. Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä käsiteltiin korkeakoulusektorin roolia kehitysyhteistyössä CIMOn The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries -seminaarissa Seminaari houkutteli yli 200 korkeakoulusektorin ja kehitysyhteistyön toimijaa ja sidosryhmäedustajaa sekä Suomesta että ulkomailta. ADEA-toiminta vakiintui osaksi CIMOn hallinnoimaa kehitysyhteistyörahoitteista toimintaa. Helmikuussa 2012 järjestettiin Burkina Fasossa Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestön ADEAn Triennale, jonka aiheet käsittivät kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. CIMO rahoitti kuuden eri koulutussektorin suomalaisasiantuntijan Triennale-osallistumisen. Vuoden aikana tuettiin yhteensä 11 asiantuntijan osallistumista ADEAan liittyviin tapahtumiin. North South South-ohjelmassa toiminta jatkui vakiintuneesti. Ohjelman liikkuvuudelle asetettu määrällinen tulostavoite saavutettiin. Ohjelmakauden toisella hakukierroksella hyväksyttiin 16 uutta verkostoa ja tukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa. Hyväksytyissä verkostoissa toimii yhteensä 14 suomalaista korkeakoulua ja 37 etelän kumppanikorkeakoulua 18 eri maassa. Liikkuvuuden lisäksi (taulukko 10) tuettiin 11 intensiivikurssia ja jokaiseen osallistui keskimäärin 28 opiskelijaa ja 13 opettajaa. Verkostotapaamisia myönnettiin yhteensä 21 ja keskimääräinen osallistujamäärä oli 8 henkilöä. Rahoituspäätös North-South-South ohjelman uudesta ohjelmakaudesta vuosille tehtiin aivan toimintavuoden lopussa. CIMOn osalta ohjelmahallinnon toimeksianto jatkui entisellään, samoin koko ohjelman rahoitustaso. Kesällä 2012 ulkoministeriö päätti HEI ICI -ohjelman uudesta rahoituskaudesta ja tähän liittyvästä CIMOn toimeksiannosta vuosille Ohjelman toimeenpanoa koskeva rahoitus kasvoi merkittävästi, minkä turvin CIMO saattoi vahvistaa ohjelmahallinnon henkilöresurssia. Syksyllä avattiin 9,7 miljoonan euron haku korkeakouluille ja hakemuksia jätettiin yhteensä 55. Hakukierroksella otettiin huomioon Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjaukset. Edeltävällä ohjelmakaudella käynnistyneet 15 HEI ICI - hanketta päättyivät vuoden 2012 lopussa ja tietoa hankkeiden tuloksista saadaan vuoden 2013 alkupuolella. CIMOn ja ulkoministeriön välistä sopimusta YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytoimiseksi jatkettiin kilpailutuksen jälkeen neljällä vuodella. Taulukko 10. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmat Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa North South South North South South Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat JPO rekrytointiprosessi ADEA asiantuntijatoiminto Yhteensä Taulukko 11. UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet Ulkoasiainministeriön ohjelmat Käytetyt henkilötyövuodet yht. 5,5 6,5 6,4 Toiminnan kulut yhteensä

12 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Tuen painopistettä on siirretty tulossopimuksen mukaisesti lehtoreiden lähettämisestä opetusvierilujen ja kesäkurssien järjestämiseen. Vuonna 2012 CIMOn lähettämien lehtoreiden määrä pysyi samana kuin CIMO lähetti 18 ulkomaiseen yliopistoon työsuhteisen lehtorin, kahteen kieliassistentin ja yhteen professorin. Sen sijaan opetusvierailuja toteutettiin 16 edellisen vuoden 12 vierailun sijaan. Suomessa järjestettiin viisi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia, ensimmäistä kertaa suomalaisen nykykirjallisuuden kurssi sekä 23 EILC-kurssia. Lisäksi Joškar-Olassa Marin tasavallassa järjestettiin suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivien yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Vuonna 2012 sukukansakurssille osallistui 24 opiskelijaa. Yhteistyössä FILIn kanssa järjestettiin kääntäjäkurssi saksankielisten maiden opiskelijoille. Koska kurssi oli rajoitetulle kohderyhmälle, jäi osallistujamäärä pieneksi; CIMOn tukemia osallistujia oli 3. Kaikille kesäkursseille osallistui 576 opiskelijaa mikä on 132 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelmaan ja apurahaohjelmiin osallistui yhteensä 62 ulkomaista opiskelijaa. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä työskenteli harjoittelijoina 18 suomalaista suomen kielen opiskelijaa. Lisäksi neljä suomalaista suomen kielen opiskelijaa lähetettiin Fulbright - opetusassistenteiksi lukuvuodeksi Taulukko 12. Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat maittain 2012 ja kokonaismäärän vertailu Maa 2012 Henkilöt 2012 HTV 2012 Opetuspis teavustus/ hlö Kanada 1 Kiina 1 1 Latvia 2 1,14 Liettua 1 1 Puola 3 2 Ranska 1 0,67 2 Romania 1 1 Saksa 1 Slovakia 1 1 Tšekki Unkari 5 4 Venäjä 10 5 Viro 2 2 Yhdysvallat , , ,58 10

13 12 Taulukko 13. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2012 ja kokonaisvertailu Italia Firenze 1 Itävalta Wien 1 Puola Varsova 1 Ranska Caen 1 Saksa Greifswald Hampuri Köln Slovakia Bratislava 1 Tsekki Praha 1 Ukraina Kiova 1 Unkari Debrecen 1 Venäjä Izhevsk Moskova Petroskoi Viro Tallinna Taulukko 14. UKANin toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet Suomen kieli ja kulttuuri ulkomailla Lehtoritoiminta ulkomailla Palkat Opetuspisteavustukset Henkilötyövuodet ulkomailla 22 21,4 20,8 Kurssitoiminta Kesäkurssit Sukukansakurssi Opetusvierailut Muut lehtoritoiminnan menot Palkkamenot Suomessa hallinto Henkilötyövuodet Suomessa 4,9 4,5 5,2 Yhteensä Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen kansainvälinen toiminta vakiintui transatlanttisessa koulualan yhteistyössä maantieteellisen painopisteen mukaisesti. Koulujen pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen tähtääviä kansallisia toimia käynnistettiin. Suomen ja USAn välisen Young Ambassadors -ohjelman toiminta vakiintui USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksen avulla. Ohjelmien toteutukseen osallistuvat oppilasvaihtojärjestön, Youth for Understanding (YFU) Suomen ja USAn toimipisteet sekä Suomen USAn lähetystö Washingtonissa. Yhteensä 15 suomalaista ja 14 amerikkalaista lukiolaista osallistui ohjelmaan kesällä Suomalaisille ja amerikkalaisille lukiolaisille järjestettiin yhteistapaaminen USAn lähetystössä Helsingissä kesällä Tukea YFUlle ohjelmien toteuttamiseen myönnettiin yhteensä euroa. Suomen ja Kanadan välinen FinAl-verkoston toiminta jatkui kuluvana kautena suomalaisten ja Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä teemaalla Hyvä koulu kaikille. Suomesta verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta. Toiminta sisältää koulujen ja opiskelijoiden välistä internetin välityksellä toteutettavaa hankeyhteistyötä, rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä

14 oppilaitosten välistä kehittämistoimintaa hallinnon tasolla. Keväällä 2012 järjestettiin hankkeen yhteinen kokous Helsingissä. Hanke on saanut näkyvyyttä erityisesti Kanadassa Alberta Teachers Associationin (ATA) konferensseissa Singaporen edustajat ovat seuranneet läheisesti hankkeen toimintaa ja etenemistä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. CIMOn tuki hankkeelle vuonna 2012 oli euroa, pääosa matkoista toteutettiin vuonna 2011 myönnetyllä määrärahalla. Pohjoismaisen koulualan yhteistyön edistämiseksi kansallisella tasolla käynnistettiin kouluille suunnatun yhteisen rahoitusportaalin kehittäminen. Portaali palvelee erityisesti perus- ja toisen asteen oppilaitoksia ja opetushenkilöstöä tuomalla kaikkien pohjoismaista koulualan yhteistyötä maassamme tukevien organisaatioiden rahoitusmahdollisuudet nähtäviksi yhdelle sivustolle. Portaalia rakennetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen, Kulturfondenin, Pohjola-Nordenin ja Finlands Kulturinstitut i Sverigen kanssa. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastointihanke käynnistettiin loppuvuodesta Euroopan unionin ohjelmat CIMO toimii Suomessa Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP), Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action, YiA) sekä Koulu Euroopassa Eurooppa Koulussa (Management Partnership) -ohjelman kansallisena toimistona. Kansallinen toimisto vastaa apurahapäätöksistä ja hankkeiden seurannasta. Lisäksi CIMO toimii EU:n Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä sekä kansallisena vastuutahona Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmissa. Toiminta rahoitetaan Euroopan komissiosta, OKM:n myöntämästä kansallisesta erillisrahoituksesta sekä CIMOn toimintamenobudjetista Elinikäisen oppimisen ohjelma EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää koulutussektorin kansainvälistymistä ja sitä kautta koulutuksen laatua. Ohjelma ja sen alaohjelmat (kouluopetuksen Comenius, korkeakoulutuksen Erasmus, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig) rahoittavat eurooppalaisia yhteistyöhankkeita ja oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Käytettävissä ole EU-määräraha oli lähes 20 miljoonaa euroa, mikä oli suurin ohjelman alun jälkeen. Lisäksi CIMO myönsi hankkeiden rahoitukseen noin miljoona euroa kansallista rahoitusta (yleissivistävä e, aikuiskoulutus e ja korkeakoulutus e). Suuren kysynnän johdosta määrärahat pystyttiin käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2012 ohjelma rahoitti kaikkiaan Suomesta Eurooppaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa, missä oli kasvua 10,5%. Tulos ylitti ohjelmalle asetetun liikkuvuustavoitteen. Liikkuvuusluvut kasvoivat kaikissa alaohjelmissa. Myös Suomeen saapuvien Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden tilastoitu määrä nousi ja oli korkein tällä ohjelmakaudella, vaikka asetettu tavoite alustavien tilastojen perusteella jäikin saavuttamatta. Määrää tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että Erasmus-harjoittelijoiksi Suomeen tulleiden lukumäärä perustuu ennakkotietoihin. Komissio vahvistaa lopullisen määrän noin vuoden viiveellä. Kyseessä oli ohjelman kuudes toimintavuosi. Kasvava toiminta on pystytty hoitamaan tehokkaasti ja komission ohjeiden mukaisesti. Korkeakoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta kerättävien kv-liikkuvuustilastojen pohjalta voidaan suuntaa-antavasti arvioida, että Elinikäisen oppimisen ohjelma rahoittaa karkeasti puolet suomalaisten oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta. Todettakoon, että vuosi 2012 muodostui läpimurtovuodeksi online-neuvontatilaisuuksien ja -koulutusten järjestämisessä. Niiden käyttö perinteisten tilaisuuksien rinnalla on lisääntynyt ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton kohderyhmiltä. Komissio julkaisi marraskuussa 2011 esityksen uudeksi Erasmus for All -ohjelmaksi, joka korvaa 2014 alkaen Elinikäisen oppimisen ohjelman, Nuorisotoiminta-ohjelman sekä EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink). Ohjelman rahoitukselle esitettiin merkittävää kasvua nykyiseen ohjelmaan verrattuna. CIMO on aktiivisesti vaikuttanut uuden ohjelman valmisteluun mm. erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä ja antamalla OKM:lle taustatietoja ja asiantuntija-apua ohjelmasta käytäviä virallisia neuvotteluita varten.

15 Kouluopetuksen Comenius-ohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnettuutta koko maassa lisättiin kohderyhmäkohtaisella tiedottamisella ja suoramarkkinoinnilla. Kohderyhmille järjestettiin yhteensä 27 virtuaalista tiedotustilaisuutta tai koulutustilaisuutta. Kokonaisuudessaan CIMOn eri tiedotustoimilla tavoitettiin noin opetusalan toimijaa eri tilaisuuksissa ympäri maata. Alueellisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin 20 eri puolilla Suomea ja näissä osallistujia oli yhteensä 764. Lisäksi toiminnan laatua parannettiin kouluttamalla 387 tuensaajaa, oppilaita, opettajia, rehtoreita sekä hallintohenkilökuntaa 15 koulutustilaisuudessa. Ohjelman vaikuttavuutta lisättiin CIMOn verkkopalvelussa julkaistujen noin 61 tuensaajan kokemuksella ja blogikirjoituksella sekä videoilla. Tulosten levitystä edistettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa, kansainvälisyyspäivillä, opetusalan messuilla sekä Comenius-sähköpostilistan kautta. Helsingissä järjestetyn hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli kouluviihtyvyys ja hyvinvointi. Comenius-hakemuksia käsiteltiin yhteensä Näistä tukea sai 726 (n. 60 %). Hakijoiden määrä kasvoi 8 % edellisvuoteen verrattuna. Sekä koko ohjelman että erikseen kaikkien hanketyyppien hyväksymisaste laski vain hieman. Vaikka hankkeita on hyväksytty suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin on liikkuvuuksien määrä kasvussa johtuen siitä, että yli 70 % kouluista valitsee hankkeissaan suurimman liikkuvuusmuodon eli 24 matkaa/hanke. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yhteensä euroa, jolla noin 4200 osallistujaa kehitti koulunsa tai alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan tai sai täydennyskoulutusta. Taulukko 15. Myönnetyt Comenius-apurahat LLP/Comenius Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset yhteistyöhankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 130/ / /3104 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 18/372 20/396 17/324 Opiskelijaliikkuvuushankkeet/henkilöä 22/56 11/35 19/60 Regio hankkeet/henkilöä 3/60 6/120 5/120 Liikkuvuus (henkilöä) Valmistelevat vierailut Täydennyskoulutusapurahat Apulaisopettajat - lähtevät saapuvat Apulaisopettajan vastaanottavat koulut Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit partnerit Verkostot - koordinaattorit partnerit Täydentävät toimet - koordinaattorit partnerit Yhteensä (hankkeet/hlöä) 180/ / /4197 Yhteistyö OPH:n kanssa on tiivistä, erityisesti etwinning-ohjelmassa, kehittämishankkeissa sekä eri koulutuksissa. CIMOn edustaja toimi OPH:n hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto - juryssa ja etwinning-ohjausryhmässä. Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Turun kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana oli kotikansainvälistyminen; keinoja kotimaassa tapahtuvaan kansainvälistymiseen kartoitettiin yhdessä osallistujien kanssa. CIMOn, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ ry), Lastentarhaopettajaliiton, SURE-FIREn sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyötä tiedotustoiminnassa jatkettiin. CIMO järjesti kesäkuussa Comenius-ohjelman kansallisten toimistojen

16 eurooppalaisen kokouksen yhdessä Ruotsin LLP-ohjelman kansallisen toimiston IPK:n kanssa. CIMO on ollut edustettuna useissa Euroopan komission työryhmissä työvuoden aikana. Yksikkö osallistui keskeisesti arvovaltaisen amerikkalaisvaltuuskunnan, EFSG n vierailuun ja sen järjestämiseen elokuussa Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan lukuvuonna Opiskelijoita lähti ensimmäisen kerran yli neljä tuhatta ja harjoittelijoitakin lähes Sen sijaan opettajien liikkuvuus tasaantui edellisen vuoden tasolle, ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuus väheni kaksi prosenttia. Erasmus-apuraha kattaa opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden kustannuksista alle puolet, ja korkeakoulut rahoittavat itse loput. Korkeakoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen heijastuu näin ollen nopeasti henkilökunnan mahdollisuuksiin osallistua Erasmus-vaihtoon. Naiset ovat miehiä aktiivisempia Erasmus-ohjelmassa; he ovat enemmistönä kaikissa liikkuvuuskategorioissa. Opiskelijoiden liikkuvuuden laadun varmistamiseksi ja mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi CIMO julkaisi keväällä 2012 Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille -julkaisun. Vuosi 2012 oli Euroopan unionin Erasmus-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi. Suomi on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien, ja tähän mennessä jo yli suomalaista opiskelijaa ja harjoittelijaa on osallistunut Erasmus-vaihtoon. Vuoden päätapahtuma oli syyskuussa Turussa järjestetty opiskelijatilaisuus, johon osallistui 800 suomalaista ja eurooppalaista Erasmus-opiskelijaa. Tilaisuuden pääpuhujana oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös valokuvauskilpailu, johon osallistui 66 opiskelijaa. Parhaat kuvat palkittiin ja julkaistiin CIMOn verkkopalvelussa. Yksi juhlavuoden teemoista oli vaihto-opiskelun esteettömyys ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen. Erasmus-lähettilääksi valittu Turun yliopiston vammaisasiamies Paula Pietilä osallistui vuoden aikana useisiin tilaisuuksiin näiden aiheiden tiimoilta. Korkeakouluyhteistyön yksikön esteettömyystyöryhmä ja Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -verkosto laativat yhteistyössä erityisryhmien liikkuvuuden edistämiseksi Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto -tarkistuslistan, johon on kerätty ohjeita ja muistettavia asioita sekä opiskelijoille että korkeakouluille, jotka lähettävät opiskelijoitaan vaihtoon ja ottavat vastaan muualta Suomeen opiskelemaan tulevia. Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Erasmus-intensiivikurssitoimintoon, ja kursseja rahoitettiin kaksi enemmän kuin lukuvuonna Intensiivikurssit ovat usein koulutusalojen välisiä ja ne keräävät vuosittain yli 600 opiskelijaa ja lähes 200 opettajaa kaikista hankkeisiin osallistuvista maista. Vaasan yliopiston Levon-instituutilta tilattu selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta valmistui alkuvuodesta ja sen tuloksia käsiteltiin ahkerasti eri tilaisuuksissa ympäri Suomea. Selvitykseen kohdistuneen kansainvälisen mielenkiinnon vuoksi se käännettiin myös englanniksi. Selvitys käsitteli paitsi Erasmus-ohjelman myös First-, Nordplus- ja North-South-South -ohjelmasta tuettuja intensiiivkursseja. Erasmus-ohjelmassa järjestetään myös intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuville opiskelijoille ja parina viime vuonna näiden EILC-kurssien määrä on laskenut. Kertomusvuonna 2012 CIMO sai kuitenkin ennätysmäärän hakemuksia kurssien järjestämiseksi, ja elokuussa toteutui kaikkiaan 21 suomen ja 2 ruotsin kielen kurssia, joille osallistui yhteensä 364 opiskelijaa, mikä on merkittävää kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.

17 16 Taulukko 16. Osallistuminen Erasmus-ohjelmaan lukuvuosina LLP/Erasmus Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto - lähteneet saapuneet Harjoittelijavaihto - lähteneet saapuneet * Opettajavaihto, lähteneet Henkilökuntavaihto, lähteneet Kielikurssit - Suomen osallistujat Intensiivikurssit - koordinaattori liikkuneet opiskelijaosallistujat liikkuneet opettajaosallistujat Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot - koordinaattori partneri * Luku perustuu ennakkotietoihin (vuosien 2009 ja 2010 luvut lopulliset) Taulukko 17. Erasmus-ohjelmasta maksetut apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Erasmus ,17 LLP/Erasmus ,34 LLP/Erasmus ,71 CIMO jatkoi toimintaansa kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Vuoden 2012 kansallinen Bologna-seminaari järjestettiin otsikolla Bologna-työkalut opetussuunitelmatyön tukena. Aktiivinen kansainvälinen Bologna-yhteistyö jatkui ja asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä Hollannin vastaavan ryhmän kanssa. Suomesta jätettiin vuoden 2012 hakukierroksella yhteensä kahdeksan Diploma Supplement -tunnushakemusta, joista neljälle myönnettiin DS-tunnus. Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti myös ECTS-tunnuksia. Kansalliseen konsultaatioon tuli kaiken kaikkiaan kuusi hakemusta, joista kolme toimitettiin eteenpäin komission arviointiin. Valitettavasti yksikään suomalaiskorkeakoulujen ECTS-hakemuksista ei tuottanut tulosta. Suomalaisia DS-tunnuksen omaavia korkeakouluja on vuoden 2012 hakukierroksen jälkeen jo 23, mutta ECTStunnus on edelleen vain yhdellä korkeakoululla. Euroopan tasolla oli vuonna 2012 käynnissä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa niitä toimi 14 (10 % kaikista hyväksytyistä). Vuonna 2012 myönnettiin tukea yhdelle suomalaisväritteiselle Mundusmaisteriohjelmalle, mutta valitettavasti tohtoritasolla ei ollut menestystä. Kärkipään kilpailu Munduksessa kovenee vuosi vuodelta uusintahakemusten määrän noustessa. Erasmus Mundus -ohjelman rahoittamissa partnership-hankkeissa, joissa tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta eri tutkintotasoilla eurooppalaisten korkeakoulujen ja muun maailman korkeakoulujen kanssa, oli kaikkien aikojen suurin suomalaismenestys; yhteensä hyväksyttiin 53 verkostoa ja 11:ssä on mukana suomalainen korkeakoulu. Turun yliopisto koordinoi kahta verkostoa, jotka kattavat Venäjän sekä Itäisen naapuruusalueen (Armenia, Georgia, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina). Lisäksi hyväksytyissä verkostoissa liikkuvuutta on myös Aasian sekä Latinalaisen Amerikan kanssa. CIMO osallistui kumppanina Erasmus Mundus -ohjelman kansallisten rakenteiden väliseen EMAP II -hankkeeseen, joka järjesti yhteisiä hakukoulutuksia korkeakoulujen edustajille. Hankkeen tuloksina verkossa on avoimessa käytössä olevia, koulutuksista nauhoitettuja esityksiä liittyen yhteisohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin kaksi eurooppalaista, kansallisten Mundus-toimistojen Mundus Action 3 - hankketta, joihin CIMO osallistuu. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. INTERUV-hankkeessa järjestetään kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EU:n lähialueilla. Hankkeiden myötä tuetaan suomalaisia korkeakouluja sekä yhteisohjelmien että lähialueyhteistyön kehittämisessä.

18 Tempus-ohjelmassa oli vuoden 2012 hakukierroksella jaossa kaikkien aikojen suurin ohjelmabudjetti, mikä näkyi myös suomalaisväritteisten hankkeiden suuressa määrässä. CIMO käynnisti loppuvuodesta valmistautumisen uuteen EU-ohjelmakauteen korkeakoulutuksen osalta järjestämällä keskeisille sidosryhmille kohdistetun keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli yhteistyö Euroopan unionin itäisen ja eteläisen naapuruusalueen kanssa. Tilaisuutta edelsi tiedonkeruu korkeakoulujen yhteistyösuhteista ko. alueilla, mikä osoitti toisaalta olemassa olevan yhteistyön matalan tason ja toisaalta taas kehittämispotentiaalin tiettyjen maiden kuten Ukrainan kanssa. Lisäksi teema oli esillä CIMOn vuosittaisessa Erasmus-päivässä, missä korkeakouluille tarjottiin naapuruusalueyhteistyötä koskeva tiedotusosuus sekä erillinen Ukraina-sessio. Taulukko 18. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmiin Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-tohtoriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-markkinointihankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Partnership-hankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen partneri Tempus-hankkeet Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Yhteensä Taulukko 19. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot Tiedotuspistetoiminnan kulut Erasmus Mundus Tempus Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Vuonna 2012 Leonardo da Vinci -ohjelmassa Suomessa myönnetty rahoitus oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on ollut selkeässä kasvussa koko ohjelmakauden. Tämän vuoden aikana erityisesti Leonardo-ohjelman opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden 26 prosentin kasvu oli merkittävä. Myös kumppanuushankkeissa tuettiin selvästi enemmän hankkeita kun viime vuonna ja kehittämishankkeiden osalta hakemusmäärät kasvoivat jopa 50 %. Kuitenkin rajallisen budjetin takia hankkeita rahoitettiin tässä toiminnossa ainoastaan yksi enemmän kun viime vuonna. Vuoden 2012 aikana sekä Leonardo-ohjelman että Kööpenhamina-prosessin kansallista toimeenpanoa tuettiin tarjoamalla ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja yhä laajemmalle osalle kentän toimijoita. Oppilaitosten johdolle ja kansainvälisistä asioista vastaaville sekä kuntayhtymien ja oppilaitosten johtoryhmille järjestettiin kv-strategiakoulutusta ja lisäksi Vahvuutena kansainvälisyys -kansainvälisyysstrategiaoppaan tueksi julkaistiin uusia työkaluja ja malleja. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti kolmantena vuonna peräkkäin Leonardo-kesäpäivät, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä kvprojektityöhön, keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille sekä käytännön apua hankehallintoon. Suomalaisen ammattikoulutuksen tunnetuksi tekemiseksi CIMO osallistui Belgian Spassa pidettyihin EuroSkills ammattitaitokilpailuihin yhteisellä messuosastolla SkillsFinlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Tapahtuma mahdollisti kontaktien luomisen Euroopan ulkopuolisiin maihin. CIMO, SkillsFinland ja Jyväskylän ammattiopisto järjestivät Taitaja kisoissa Jyväskylässä kansainvälisen seminaarin, jonka annista erityisen kiinnostavaksi osoittautui EU-komission edustajan puheenvuoro uusien EU-ohjelmien valmistelutyöstä.

19 CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli mukana järjestämässä 27:tä rahoitusmahdollisuuksia käsittelevää info- ja koulutustilaisuutta, joista osa välitettiin myös verkon kautta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1704 henkilöä ympäri Suomea. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin 17 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui 356 henkilöä. Ohjelmasta tukea saaviin koulutus- ja työelämäorganisaatioihin ympäri Suomea tehtiin 20 monitorointi- ja hankevierailua. Vuonna 2012 kansainvälisen verkostoitumisen tueksi myönnettiin 70 apurahaa eri Euroopan maissa järjestettäviin valmisteleviin vierailuihin, kontaktiseminaareihin sekä itse järjestettyihin vierailuihin. Lisäksi CIMO ja ammattiopisto Omnia järjestivät Espoossa luovien alojen kontaktiseminaarin osana Helsinki Design Capital teemavuotta. Seminaariin osallistui 80 henkeä yli 20 maasta. Leonardo-ohjelman tuloksia esiteltiin laajasti erilaisissa seminaareissa, messuilla ja muissa tilaisuuksissa sekä artikkelein. Vuoden aikana ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti 5 temaattista seminaaria, joiden teemoja olivat sosiaali- ja terveysala, liikkuvuuden valmennusmenetelmät, ECVET, tasavertaiset mahdollisuudet ja kotikansainvälisyys. Toiminnan vaikuttavuuteen panostettiin myös viestinnässä julkaisemalla hyviä käytäntöjä CIMOn verkkopalvelussa, uutisoimalla ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista asioista sekä tuottamalla videohaastatteluja. ECVET EXPERT-toiminto CIMO koordinoi Euroopan komission käynnistämää kansallista ECVET Expert -toimintoa, jonka tehtävänä on tukea ECVETin toimeenpanoa jäsenmaissa. Toimintoa toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa alkuvaiheessa vuosien aikana. ECVET Expert -toiminto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Kansallisiksi ECVET Experteiksi Suomessa on valittu 13 ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijaa. He edustavat eri koulutusaloja ja ovat aikaisemmin toimineet aktiivisesti FINECVETja Leonardo da Vinci -hankkeissa. Eksperttien tehtävänä on lisätä ECVET-tietoutta ja ymmärrystä järjestelmän merkityksestä sekä tiedottaa ja kouluttaa ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanon etenemisestä. 18 Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminto Vuonna 2012 Leonardo-ohjelmasta myönnettiin 3,3 miljoonaa euroa 66 liikkuvuushankkeelle, mikäli oli selvästi edellisvuotta enemmän. Apurahoja myönnettiin 2498 kappaletta, joka on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvan ohjelmakauden ( ) aikana 13 koulutuksenjärjestäjälle on myönnetty liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2012 toimintaa rahoitettiin noin 30 prosentin osuudella koko liikkuvuusbudjetista. Luvut ovat korkeita ja kuvaavat sitä, että Euroopan tasolla suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja laadullisesti korkeatasoista. Taulukko 20. Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeet LLP/Leonardo da Vinci Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat Työmarkkinoilla olevat Asiantuntijavaihdot Liikkuvuussertifikaatti* Muu liikkuvuus Valmistelevat vierailut (henkilöitä)* Oppimiskumppanuudet*** Yhteensä Leonardo-ohjelman kehittämishankkeet Vuonna 2012 rahoitetusta haettiin 18 innovaation siirto -hankkeelle. Määrä kasvoi edellisistä vuosista 50 %. Rahoitusta myönnettiin 7 hankkeelle noin 1,25 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna rahoitettiin kuutta hanketta

20 1,12 miljoonalla eurolla. Suomesta koordinoituihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 20 suomalaista organisaatiota ja kaiken kaikkiaan eurooppalaisiin Leonardo-kehittämishankkeisiin osallistuu Suomesta lähes 60 oppilaitosta, yhdistystä ja yritystä. Hyväksytyissä hankkeissa suosituimpia partnerimaita olivat Saksa, Espanja, Viro, Ruotsi ja Tanska. Taulukko 21. Leonardo da Vinci -kehittämishankkeet LLP/Leonardo da Vinci kehittämishankkeet Koordinaattornaattornaattori Partneri Koordi- Partneri Koordi- Partneri Kansallisesti hallinnoidut Innovaation siirto hankkeet Komission hallinnoimat Innovaation kehittämishankkeet Verkostot (Temaattiset toimet) Yhteensä Leonardo-ohjelman kumppanuushankkeet Vuonna 2012 rahoitusta haettiin 91 kumppanuushankkeelle ja sitä myönnettiin 36 organisaatiolle. Apurahoja myönnettiin 520, yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmannes hakijoista oli uusia toimijoita, ja hakemuksia tuli varsin tasaisesti eri puolilta Suomea, kuten myös muissa Leonardo-ohjelman toiminnoissa. Jokaisessa kumppanuushankkeessa on oppilaitosten lisäksi myös työelämän edustajia. Taulukko 22. Leonardo da Vinci -toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksettu EU-tuki Toiminnan kulut Käytetyt htv:t yht. LLP/Leonardo ,17 LLP/Leonardo ,89 LLP/Leonardo , Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Grundtvig-hakemusten yhteismäärässä oli hienoista kasvua edelliseen vuoteen verrattuna; hakemuksia saatiin 319 kappaletta (vuonna 2011 hakemuksia oli 313). Eniten kasvoi oppimiskumppanuuksien hakemusmäärä, niitä saatiin 97 kappaletta (edellisenä vuonna 79, kasvua oli 23%). Hakemusten määrä laski jonkin verran täydennyskoulutusapurahoissa sekä senioreiden vapaaehtoistyöhankkeissa, muissa toiminnoissa hakemusten määrä pysyi samalla tasolla. Hyväksytyissä hankkeissa toteutettava liikkuvuus nousi huomattavasti (36 %) edelliseen vuoteen verrattuna, 2012 hyväksytyissä hankkeissa toteutetaan 600 liikkuvuutta (vuonna liikkuvuutta). Grundtvig-oppimiskumppanuushakemusten hyväksymisprosentti oli 42, aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuushakemusten hyväksymisprosentti oli 58. Syynä suhteellisen alhaiseen hyväksymisprosenttiin oli riittämätön rahoitus. Grundtvig-ohjelman toimintoihin suunnattu EU-tuki sekä kansallinen tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 23. Grundtvig-apurahat LLP/Grundtvig Kansallisesti hallinnoidut oppimiskumppanuudet (hankkeet/hlöä) - Koordinaattori 5/84 2/24 5/72 - Partneri 27/344 31/312 36/456 Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (hankkeet/hlöä) 1/8 5/56 2/17 Workshopien järjestäminen (hankkeet/hlöä) 7/104 4/50 3/55 Yhteensä 40/540 42/442 46/600 Liikkuvuus (henkilöä)

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO

Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen Torniossa Nina Eskola, CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisty kanssamme Muutoksen tuulia muilta mailta Haastateltavina Raija Collin ja Anita Martikainen 27.4.2015 Torniossa Nina Eskola, CIMO Mikä

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 7.9.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA!

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista CIMOn korkeakouluohjelmissa CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Kehitysyhteistyöohjelmat

Lisätiedot

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus + -ohjelmassa Tämä esitys pyrkii antamaan käsityksen siitä, miten nykyisten EU-ohjelmien toiminnot jatkuvat uudessa ohjelmassa. Päälinjana on, että nykyiset

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta

Kohti EU-ohjelmakautta Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Leonardo da Vinci -kesäpäivät 3.6.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma: 3 500

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa. Helsinki

Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa. Helsinki Ajankohtaista CIMOn ohjelmissa Helsinki 23.9.2016 Erasmus+ Korkeakoulusektorin liikkuvuus Eurooppalainen liikkuvuus, KA103 Opiskelijat, harjoittelijat, opettajat ja henkilökunta Globaali liikkuvuus KA107

Lisätiedot

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Sopimukseen liittyviä asioita CIMOn ja korkeakoulujen väliset sopimukset lähetetään kesäkuun puoleenväliin mennessä Sopimusliitteet CIMOn nettisivuilla Sopimuskausi 24kk,

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Erasmus-seminaari 28.9.2011 Hämeenlinna Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala, Riitta Uotila-Kataja Aamupäivän ohjelma Klo 11.30-13.00: Ajankohtaista Erasmus-ohjelmasta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita

liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita 2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousarvio 02. (29.01.02, 03 ja 30.20, osa) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 077 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011 Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma Budjetti n. 14,5 miljardia euroa

Erasmus+ -ohjelma Budjetti n. 14,5 miljardia euroa Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Budjetti n. 14,5 miljardia euroa Mitä ohjelma tarjoaa yleissivistävälle koulutukselle Ennakkotietoa tilanne syyskuu 2013 CIMO ESITYKSEN SISÄLTÖ Erasmus+ pähkinänkuoressa Keskeiset

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Erasmus for All ohjelma (ohjelman nimi vielä keskustelussa )

Erasmus for All ohjelma (ohjelman nimi vielä keskustelussa ) Erasmus for All ohjelma 2014-2020 (ohjelman nimi vielä keskustelussa ) Mitä ohjelma tarjoaa yleissivistävälle koulutukselle Ennakkotietoa tilanne toukokuu 2013 CIMO ESITYKSEN SISÄLTÖ Erasmus for All pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO

Opintovierailun järjestäminen Suomessa Tiedotustilaisuus Helsinki Paula Tyrväinen/CIMO Opintovierailun järjestäminen Suomessa 2012-2013 Tiedotustilaisuus Helsinki 1.9.2011 Paula Tyrväinen/CIMO Miksi järjestää opintovierailu? Vierailu mahdollistaa verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen

Lisätiedot

Tasavertaiset mahdollisuudet Youth in Action ja LLP -ohjelmissa. Jun- 11

Tasavertaiset mahdollisuudet Youth in Action ja LLP -ohjelmissa. Jun- 11 Tasavertaiset mahdollisuudet Youth in Action ja LLP -ohjelmissa Jun- 11 EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Muita heikommassa olevien nuorten osallistuminen on yksi pysyvistä prioriteeteistä Ohjelmaoppaassa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET Experttien toiminta 2012-2013 Kokkola 22.11.2013 Tuula Hautasaari, CIMO Kansallinen ECVET Expert -toiminto EU:n komissio käynnisti vuonna 2012 ECVET Expert - toiminnon

Lisätiedot

CIMOn vuosi 2009 pähkinänkuoressa

CIMOn vuosi 2009 pähkinänkuoressa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO TOIMINTAKERTOMUS 2009 15.3.2010 CIMOn vuosi 2009 pähkinänkuoressa Yleiskuva Kokonaisuutena 2009 oli hyvä ja tasapainoinen vuosi. Tulossopimuksessa

Lisätiedot

Aiheet. Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kehitysuuntia

Aiheet. Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kehitysuuntia Uusia mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi Kv-päivät, Turku, 6.10.2009 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO 2/2009 Aiheet Kehitysuuntia

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Saavutettavuus kansainvälisessä vaihdossa Esteettömien opintopolkujen puolesta seminaari 11.4.2012

Saavutettavuus kansainvälisessä vaihdossa Esteettömien opintopolkujen puolesta seminaari 11.4.2012 Saavutettavuus kansainvälisessä vaihdossa Esteettömien opintopolkujen puolesta seminaari 11.4.2012 Paula Pietilä, vammaisasiamies, Turun yliopisto Sini Piippo, ohjelmakoordinaattori, CIMO CIMO & korkeakoulujen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Lukuvuosimaksullisten koulutusten markkinointi case Haaga-Helia. Ari Nevalainen viestintäpäällikkö

Lukuvuosimaksullisten koulutusten markkinointi case Haaga-Helia. Ari Nevalainen viestintäpäällikkö Lukuvuosimaksullisten koulutusten markkinointi case Haaga-Helia Ari Nevalainen viestintäpäällikkö Haaga-Heliassa 15 kv-ohjelmaa Haaga-Heliassa 15 DP-ohjelmaa, joissa yhteensä 2 108 opiskelijaa. Suomalaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle

Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Mika Saarinen, CIMO Helsinki 4.10.2016 EU-tuella selkeä vaikutus ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot