Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO TOIMINTAKERTOMUS

2 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Tulostavoitteet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toiminnan taloudellisuus ja taloudellinen tehokkuus Johdon katsaus Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Ulkoministeriön rahoittamat ohjelmat Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Euroopan unionin ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Opintovierailut Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelma Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action Kulttuuri-ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Pohjoismainen ja Baltia-yhteistyö Toiminnan vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Viestintä ja tietopalvelut Sähköinen viestintä Painotuotteet Messut Neuvontapalvelut Euroguidance-toiminta Liikkuvuustilastointi- ja selvitystoiminta Suomalaisen korkeakoulutuksen tunnettuuden kasvattaminen Asuntolat Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen CIMOn henkilöstö ja henkiset voimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Työtyytyväisyys Henkilöstöinvestoinnit Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma sekä yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätösanalyysi Rahoitusrakenteen kehitys Talousarvion toteutumisen analyysi Talousarvion toimintamenorahoitus ja siirtomäärärahat Talousarvion täydentävä rahoitus Tilivuoden 2012 apurahamaksatukset rahoituslähteittäin Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi Toiminnan kulut Toiminnan tuotot Taseen analyysi Taseen vastaavaa Taseen vastattavaa Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan analyysi Asuntolatoimen kustannusvastaavuus (maksullinen palvelutoiminta) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitteet... 43

3 2 1 Yhteenveto 1.1 Tulostavoitteet CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. CIMOn ohjelmiin osallistuvien määrä kasvoi vuodesta 2011 kokonaisuutena 17,7 prosenttia. Lisäystä oli kaikissa seurattavissa ohjelmissa ja asetetut tavoitteet saavutettiin kansallisia harjoittelu- ja jatko-opiskeluapurahoja lukuunottamatta kaikissa pääluokissa. Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma Toteuma Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Bi- ja multilateraaliset apurahat Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma * Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. Tulossopimukseen kirjattu tavoite tasa-arvoisista mahdollisuuksista osallistua ohjelmiin oli vahvasti esillä toimintavuoden aikana. CIMO julkaisi maakuntien kansainvälistä toimintaa tarkastelevan selvityksen uudessa Faktaa tietoa ja tilastoja -sarjassa. Selvityksen kiinnostavin tulos oli, että aktiivisimmat alueet, kun toiminta suhteutettiin opiskelijamääriin, olivat Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa, eikä pääkaupunkiseutu tai Etelä- Suomi. Vuoden aikana tilattiin myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta kansainvälistymisen tasaarvosta selvitys, joka valmistuu keväällä Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä CIMO laajensi korkeakouluohjelmissa estettömyystukea. Nuorisotoimintaohjelmassa suurin osa ohjelman taloudellisesta tuesta kohdistuu heikommassa asemassa oleviin nuoriin. CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien maantieteellistä painopistettä on kohdistettu strategian perusteella valituille alueille. Venäjän osalta likkuvuus- ja yhteistyötavoitteet ylitettiin, mutta Aasian ja Pohjois-Amerikan osalta asetetuista tavoitteesta jäätiin. Aasian osalta erityisesti korkeakoulujen toimintoja on koottu uuteen Aasiaohjelmaan, jonka ensimmäinen hakukierros järjestettiin syksyllä Tämän uuden ohjelmakokonaisuuden vaikutukset näkyvät vuoden 2013 tuloksissa. Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu Tulostavoite on CIMOn sisäinen, mutta sillä on suora yhteys toiminnan vaikuttavuuteen. CIMO on toiminut tulossopimuksen mukaisesti aktiivisesti EU:n uuden sukupolven ohjelmien suunnittelussa. Komission asettamissa viidessä virallisessa työryhmässä oli kolme CIMOn edustajaa, mikä on enemmän kuin Suomen koko edellyttäisi. CIMOn selvityksiä ja tilastoja käytettiin aiempaa enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvien tilastojen laaja referointi mediassa.

4 Cimon asiantuntijoiden artikkeleita julkaistiin kaikkiaan 15 ulkopuolisen tahon julkaisuissa. CIMOn asiantuntijat toimivat asiantuntijana 30 työryhmässä ja pitivät kutsuttuina 100 asiantuntijaesitystä eri puolilla maailmaa. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin CIMon aiemmin teettämän arvioinnin mukaisesti. Lehtoreiden määrä väheni yhdellä, opetusvierailujen määrä lisääntyi neljällä ja kesäkurssien osallistujamäärä nousi yli 10 prosenttia. CIMO osallistui yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa koulutus- ja tiedeasiantuntijan lähettämiseen Suomen Pekingin suurlähetystöön. Yhteistyö Suomen ulkomaan lähetystöjen kanssa lisääntyi suomalaisen koulutuksen esittelemiseksi opiskelijoille ja asiantuntijoille. Ulkomaalaisten kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan näkyi myös lisääntyneinä vierailuina Suomessa. CIMOn vieraana kävi vuoden aikana 26 virallista delegaatiota tai median edustajaa. CIMO koordinoi korkeakoulujen osallistumista kahdeksassa messutapahtumassa Kiinassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Chilessä. CIMO osallistui kutsuttuna kymmeneen Suomen edustustojen järjestämään asiantuntijatilaisuuteen ja CIMOn johtaja oli kutsuttuna asiantuntijana Latvian presidentin, Britannian, Skotlannin ja Uuden-Seelannin parlamentin sekä Euroopan Parlamentin järjestämissä tilaisuuksissa. Asiantuntijoiden määrä työryhmissä sekä asiantuntija-artikkeleiden määrä, selvityshankkeet ja kutsuttujen asiantuntijaluentojen määrä kokonaisuutena kasvoi edellisvuodesta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien määrä kasvoi 0,2:lla edellisestä vuodesta. Lähetettyjen yliopistolehtorien määrä väheni yhdellä, mutta henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi HEI-ICI- ja JPO-ohjelmien kasvun vuoksi. Taulukko 2. CIMOn henkilötyövuodet CIMO 108,6 108,5 109,4 Lähetetyt yliopistonopettajat 22 21,5 20,8 Henkilötyövuodet yhteensä 130, ,2 Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin syys lokakuussa Työtyytyväisyysbarometrin vastausten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1 5. Tulos oli samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna, mutta jäi asetetusta tavoitteesta, joka oli 3,6. Sairauspäivien määrä CIMOssa laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi 8,7 päivää henkilötyövuotta kohti, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 10,4 päivää. Lyhyiden, yhden päivän sekä 2 3 päivän sairauspoissaolojen määrä lisääntyi yhden prosentin. Taulukko 3. Sairauspoissaolot sairauspäiviä / 886/ / /339 sairaustapauksia 1.3 Toiminnan taloudellisuus ja toiminnallinen tehokkuus CIMOn kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli 45,0 miljoonaa euroa. Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 prosenttia. Kokonaisbudjetista 76,5 % muodostuu ulkoisesta rahoituksesta ( ,1 %). Toimintaan käytetyt määrärahat olivat 11,83 miljoonaa euroa, mikä on 7,3 % edellisvuotta enemmän. Henkilötyövuosien määrä nousi 0,6:lla edellisvuodesta. Henkilöstökustannukset nousivat tuotto- ja kululaskelman mukaan 5,79 %. Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Apurahamaksatuksista tuli 63 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta.

5 4 2 Johdon katsaus Toimintavuoden 2012 aikana CIMO vahvisti rooliaan suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen edistäjänä. Aikaisempien vuosien tapaan CIMOn toimintaa arvostetaan ja sen palveluihin luotetaan niin yhteistyökumppaneiden kuin toimintojen rahoittajien tahoilta. CIMOn rooli oman alansa asiantuntijana koulutussektorilla perusopetuksesta aikuiskoulutukseen sekä nuoriso- ja kulttuurialoilla on edelleen vahvistunut. CIMOn toimintaan kuuluva Suomen kielen ja kulttuurin opettaminen ulkomaisissa yliopistoissa on niinikään toteutunut suunnitelmien mukaan. Strategiansa mukaisesti CIMO kiinnittää lisääntyvässä määrin huomiota siihen, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö on mahdollisuus kaikille asuinpaikasta tai olosuhteista riippumatta. Tätä tukemaan toimintavuoden aikana toteutettiin selvitys, jossa tarkasteltiin maakuntien kansainvälistä toimintaa sekä käynnistettiin toinen, vuonna 2013 valmistunut selvitys, joka käsittelee kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa. Vuoden 2012 tavoitteet saavutettiin kokonaisuuden osalta hyvin. OKM:n kanssa tehdyssä tulossopimuksessa asetetut tavoitteet opiskelija- ja nuorisoliikkuvuudelle saavutettiin ja osittain ylitettiinkin. Kansainväliseen yhteistyöhön saatiin mukaan myös uusia toimijoita. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja Youth in Action - nuorisotoimintaohjelmaan osallistuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin 8%. Osallistujia oli yhteensä noin Toimintavuoden aikana myönnettiin yli 1800 kahden- tai monenvälistä apurahaa suomalaisille ja ulkomaalaisille nuorille ja aikuisille. Vuoden 2012 aikana uudistettiin CIMOn Aasia-yhteistyötä kokoamalla aikaisempia ohjelmia laajemmaksi Aasiaohjelmaksi, jossa Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö on keskeisessä roolissa. Suomen Pekingin suurlähetystöön lähetettiin CIMOn ja OKM:n yhdessä rahoittama korkeakouluasiantuntija koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Brasilia kanssa solmittiin Science without Borders -ohjelmaan kuuluva yhteistyösopimus, jonka kautta suomalaiset korkeakoulut voivat saada brasilialaisia opiskelijoita Brasilian hallituksen rahoittamina. Toimintavuoden aikana järjestettiin keskeisille sidosryhmien edustajille Lahdessa, Oulussa ja Turussa vuotuiset kansainvälistymispäivät, joihin osallistui liki 1000 eri koulutusalojen edustajaa eri puolilta maata. CIMO tarjosi yksilöille ja yhteisöille suunnattuja kansainvälistymistä edistäviä koulutus- ja neuvontapalveluita eri puolilla maata. CIMO oli mukana myös Helsingin Kaisaniemessä järjestetyllä Maailma kylässä -festivaaleilla. CIMOn strategia 2020 sai toimintavuoden aikana tuekseen neljä osastrategiaa, joiden avulla ohjataan henkilöstökysymyksiä, viestintää, tietotuotantoa sekä sähköisten työvälineiden ja palveluiden kehittämistä. Tällä tavalla saatiin kuntoon CIMOn strateginen ohjausmekanismi, jonka avulla pyritään saavuttamaan toiminalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet entistäkin paremmin. Strategian toteuttamisessa korostettiin kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa, asiantuntijuuden vahvistamista sekä organisaation vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edelleen vahvistamista. CIMO on osallistunut aktiivisesti suomalaisen koulutuksen tunnettuuden edistämiseen niin Suomessa kuin maailmalla. CIMOssa vieraili vuoden aikana 26 ulkomaista delegaatiota ja lehtimiesryhmää. CIMO oli asiantuntijana mukana Suomen suurlähetystöjen ja edustustojen tilaisuuksissa muun muassa Washingtonissa, New Yorkissa, Buenos Airesissa, Canberrassa, Lontoossa, Edinburghissa ja Tukholmassa. CIMO oli kutsuttuna asiantuntijana kuultavana Europpan Parlamentissa koskien uuden EU:n ohjelmakauden valmistelua. Organisaationa CIMO on hyväkuntoinen. CIMOn henkilökunta on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta. Toimintavuoden aikana jatkettiin esimiestyön kehittämistä. Organisaation tietovarantojen kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen jatkui ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto edistyi. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asetetut säästövelvoitteet koskivat vuonna 2012 myös CIMOa. Hyväkuntoisena organisaationa CIMO on kyennyt sopeuttamaan toimintaansa muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä hyvin. CIMO on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä samassa rakennuksessa sijaitsevien Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa. Seuraavilla sivuilla kuvattava toimintavuosi kertoo siitä, kuinka merkittävä asema CIMOlla on maamme merkittävänä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa.

6 5 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Syklisyyttä kuvaa hyvin se, että maksatusten määrä nousi vuonna prosenttia vuoden 2010 summasta. Apurahamaksatuksista tuli 63,0 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta. Tulossopimuksessa OKM:n kanssa sovittu liikkuvuutta koskeva määrällinen kokonaistavoite ylitettiin, mutta kaikkia osatavoitteita ei saavutettu. Elinikäisen oppimisen ohjelmassa kokonaistavoite saavutettiin. Suomesta lähtevien Erasmus-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Erityisesti kasvoivat Leonardo- ja Grundtvig-ohjelmien osallistujamäärät, kasvua oli molemmissa lähes 30 prosenttia. Erasmusohjelmassa opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen väheni hieman edellisvuodesta. EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa osallistujamäärä jatkoi vahvaa kasvua ja oli lähes kymmenen prosenttia yli edellivuoden. Kansallisesti rahoitettujen kahden- ja monenvälisten vaihto-ohjelmien osalta kokonaistavoite oli asetettu korkealle, eikä siihen päästy käytettävissä olevilla apurahoilla. Maantieteellisten painopistealueiden osalta saavutettiin ainoastaan Venäjän osalle asetetut tavoitteet. Taulukko 4. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat Toteuma Toteuma Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat Suomesta lähtevät Suomeen saapuvat YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat Bi- ja multilateraaliset apurahat Venäjä Aasia Pohjois-Amerikka muut stipendiohjelmat North South South -kehitysmaaohjelma * Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut Yhteensä * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. 3.1 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa ei tapahtunut määrällisesti suuria muutoksia vuoden 2012 aikana. Hakijamäärät pysyivät suurin piirtein ennallaan (n hakijaa yhteensä eri ohjelmissa), mutta liikkujien määrä laski hieman. Syynä lievään laskuun on se, että joitakin ohjelmia on lopetettu, ja joissakin toimintatapoja ja hakukriteereitä on muutettu siten, että määrällisten tekijöiden sijaan on panostettu ohjelmien laatuun. Tästä huolimatta kahdenvälisissä harjoitteluohjelmissa määrä jopa kasvoi hiukan, sillä harjoittelu Kiinassa oli aiempaa vuotta suositumpaa. CIMO selvitti toukokuussa kyselytutkimuksella CIMO Fellowships -ohjelman toimivuutta käytännössä. CIMO Fellowships -ohjelmassa yliopistojen laitokset voivat hakea apurahaa nuorelle ulkomaiselle tutkijalle tai jatkoopiskelijalle. Toteutetulla kyselyllä selvitettiin ohjelman vaikutusta yliopistojen laitosten kansainvälistymiseen sekä sitä, miten ohjelma voisi toimia entistä paremmin. Vastausten perusteella hakijat ovat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan nykyisessä muodossaan. Apurahaohjelman nähtiin tukevan laajasti eri tieteenalojen

7 kansainvälistymistä luomalla pysyvää yhteistyötä ja vahvistamalla jo olemassa olevaa. Ohjelmalla on selkeästi tärkeä rooli yliopistojen kansainvälistymisen edistämisessä. Myönteisen palautteen vuoksi ohjelma päätettiin pitää pääasiassa entisellään, ja hakuehtoihin tehtiin vain pieniä muutoksia. Ohjelman avulla halutaan tukea entistä paremmin CIMOn strategisia tavoitteita muun muassa pyrkimällä jakamaan apurahoja painopistealueiden opiskelijoille. Apurahapäätöksiä tehtäessä painottuvat CIMOn strategian mukaisesti Venäjä, Kiina, Intia, Chile, Brasilia ja Pohjois-Amerikka Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Kiina Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin yhdeksi Aasiaohjelmaksi, jonka päätoimintoja ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat sekä läsnäolo Kiinassa. CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowships -ohjelmat päättyivät vuonna Niiden tilalle lanseerattiin uusi koulutusyhteistyöohjelma, joka korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille. Uusi koulutusyhteistyö-ohjelma tukee korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa, ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina. Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoilta ja 15 ammattikorkeakouluilta. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta. Suomi ja Brasilia solmivat yhteistyösopimuksen Brasilian valtion Science without Borders -apurahaohjelmassa. Ohjelman tarkoitus on lähettää lähivuosina jopa brasilialaista korkeakouluopiskelijaa ja tutkijaa ulkomaille. Suomeen odotetaan satoja vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita. Suomessa ohjelman opiskelijaliikkuvuudesta vastaa CIMO ja tutkijaliikkuvuudesta Suomen Akatemia. Brasiliassa ohjelmasta vastaa CNPq (National Council for Scientific and Technological Development). Ensimmäinen haku, jossa suomalaiset korkkeakoulut ovat mukana, alkaa helmikuussa Venäjä Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Venäjäyhteistyön edistäminen. Järjestyksessä kahdeksas korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Pietarissa yhteistyössä Finec-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Seminaarissa oli 129 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, intensiivikursseja, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä sekä yhteistyön tulevaisuudennäkymiä ja korkeakoulu yritysyhteistyötä. Samassa yhteydessä järjestettiin Suomen Pietarin pääkonsulaatissa Vaihdosta duuniin -tapahtuma yhteistyössä Suomen Venäjä-klubin kanssa. Tilaisuus kokosi paikalle satakunta Pietarissa opiskelevaa suomalaista sekä lukuisia kaupungissa toimivia suomalaisyrityksiä. Venäjä-yhteistyön First-ohjelman hakukierroksella 2012 ohjelman kokonaisbudjettia nostettiin merkittävästi euroon, mikä mahdollisti yhteensä 25 korkeakouluverkoston tukemisen. Yhteensä 279 vaihto-opiskelijaa ja 162 opettajaa sekä 13 intensiivikurssia saa ohjelmasta tukea lukuvuodelle Lukuvuonna First-ohjelman kautta liikkui 298 opiskelijaa, joista 89 Suomesta sekä 158 opettajaa, joista 81 Suomesta. 11 toteutetulle intensiivikurssille osallistui 259 opiskelijaa, joista 136 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 780 henkeä, mikä tarkoittaa pientä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Suomeen saapui 209 venäläistä opiskelijaa ja ainoastaan 89 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä Firstohjelman kautta kaikkiaan 225 suomalaisopiskelijaa. CIMO laati kuluneena vuonna selvityksen ohjelman toiminnasta aloitusvuodesta 2000 lähtien. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjäyhteistyön kanava, jolle koetaan selkeää tarvetta myös tulevaisuudessa. First-ohjelman kautta rahoitettavan

8 liikkuvuuden osuus koko Suomi Venäjä-liikkuvuudesta ja näin ollen myös ohjelman painoarvo on vahvistunut kuluneen reilun 10 vuoden aikana. 7 Pohjois-Amerikka Korkeakouluyhteistyön osalta Pohjois-Amerikka-yhteistyö jatkui north2north -ohjelmassa entisellään. Kaikkiaan lukuvuodelle apurahan saaneista opiskelijoista 37:llä on vaihtokohteena joko Kanada tai Yhdysvallat. Taulukko 5. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet Yksilöapurahat Henkilöt 2010 Henkilöt 2011 Henkilöt 2012 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) Finnish Government Scholarship Pool CIMO Fellowships (saapujat) Suomen kielen ohjelma (saapujat) Sukukansaohjelma (saapujat) Venäjän valtion stipendit suomalaisille Latinalaisen Amerikan ohjelma lähtevät saapuvat College of Europe (lähtevät) Sitra/CIMOIndia -Fellowships Talvikoulu Yhteensä Taulukko 6. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) Verkosto-ohjelmien liikkuvuus FIRST* lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat saapuvat opettajat intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat North2North lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat North-South** lähtevät opiskelijat saapuvat opiskelijat lähtevät opettajat 91 - saapuvat opettajat 99 Aasia-verkostoyhteistyö* lähtevät saapuvat Yhteensä * FIRST lukuvuosittain (tilastointitapaa muutettu), north2north kalenterivuosittain ** North South South myönnöt lukuvuodelle

9 8 Taulukko 7. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus CIMOn ohjelmat 2010 yhteensä 2011 lähtevät 2011 saapuvat 2011 yhteensä 2012 lähtevät 2012 saapuvat 2012 Yhteensä IAESTE Kahdenväliset sopimukset Kansainväliset järjestöt Virkamiesvaihto JPO ja JED Suomea Suomessa Yhteensä CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC ELSA FiMSIC SfaO IAAS Yhteensä Kaikki yhteensä

10 9 Taulukko 8. Kansalliset ohjelmat, maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö Kehitysyhteistyöjärjestöt Vapaa-ajan ohjelma Suomi-kodit Suomi-lehdet Suomea Suomessa Lehtoraattiharjoittelu Kulttuuri-instituuttiharjoittelu Kotimainen harjoittelu (valtionhallinto) Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat Finish Government Scholarship Pool Suomen kielen jatko-opiskelijat Suomen kielen pro gradu Sukukansaohjelma Nuoret tutkijat ( Fellowship) College of Europe Latinalainen Amerikka opettajavierailut Fulbright Center yhteistyö Venäjä yksilöapurahat Intia Fellowship Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat Aasia (hankkeet 2-vuotisia) FIRST North2North Kaikki yhteensä Taulukko 9. Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut Muut toimintamenot Toiminnan kulut yhteensä

11 Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat Kertomusvuonna globaalivastuun teema oli CIMOn toiminnassa vahvasti esillä. Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä käsiteltiin korkeakoulusektorin roolia kehitysyhteistyössä CIMOn The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries -seminaarissa Seminaari houkutteli yli 200 korkeakoulusektorin ja kehitysyhteistyön toimijaa ja sidosryhmäedustajaa sekä Suomesta että ulkomailta. ADEA-toiminta vakiintui osaksi CIMOn hallinnoimaa kehitysyhteistyörahoitteista toimintaa. Helmikuussa 2012 järjestettiin Burkina Fasossa Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestön ADEAn Triennale, jonka aiheet käsittivät kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. CIMO rahoitti kuuden eri koulutussektorin suomalaisasiantuntijan Triennale-osallistumisen. Vuoden aikana tuettiin yhteensä 11 asiantuntijan osallistumista ADEAan liittyviin tapahtumiin. North South South-ohjelmassa toiminta jatkui vakiintuneesti. Ohjelman liikkuvuudelle asetettu määrällinen tulostavoite saavutettiin. Ohjelmakauden toisella hakukierroksella hyväksyttiin 16 uutta verkostoa ja tukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa. Hyväksytyissä verkostoissa toimii yhteensä 14 suomalaista korkeakoulua ja 37 etelän kumppanikorkeakoulua 18 eri maassa. Liikkuvuuden lisäksi (taulukko 10) tuettiin 11 intensiivikurssia ja jokaiseen osallistui keskimäärin 28 opiskelijaa ja 13 opettajaa. Verkostotapaamisia myönnettiin yhteensä 21 ja keskimääräinen osallistujamäärä oli 8 henkilöä. Rahoituspäätös North-South-South ohjelman uudesta ohjelmakaudesta vuosille tehtiin aivan toimintavuoden lopussa. CIMOn osalta ohjelmahallinnon toimeksianto jatkui entisellään, samoin koko ohjelman rahoitustaso. Kesällä 2012 ulkoministeriö päätti HEI ICI -ohjelman uudesta rahoituskaudesta ja tähän liittyvästä CIMOn toimeksiannosta vuosille Ohjelman toimeenpanoa koskeva rahoitus kasvoi merkittävästi, minkä turvin CIMO saattoi vahvistaa ohjelmahallinnon henkilöresurssia. Syksyllä avattiin 9,7 miljoonan euron haku korkeakouluille ja hakemuksia jätettiin yhteensä 55. Hakukierroksella otettiin huomioon Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjaukset. Edeltävällä ohjelmakaudella käynnistyneet 15 HEI ICI - hanketta päättyivät vuoden 2012 lopussa ja tietoa hankkeiden tuloksista saadaan vuoden 2013 alkupuolella. CIMOn ja ulkoministeriön välistä sopimusta YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytoimiseksi jatkettiin kilpailutuksen jälkeen neljällä vuodella. Taulukko 10. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmat Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa North South South North South South Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat JPO rekrytointiprosessi ADEA asiantuntijatoiminto Yhteensä Taulukko 11. UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet Ulkoasiainministeriön ohjelmat Käytetyt henkilötyövuodet yht. 5,5 6,5 6,4 Toiminnan kulut yhteensä

12 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Tuen painopistettä on siirretty tulossopimuksen mukaisesti lehtoreiden lähettämisestä opetusvierilujen ja kesäkurssien järjestämiseen. Vuonna 2012 CIMOn lähettämien lehtoreiden määrä pysyi samana kuin CIMO lähetti 18 ulkomaiseen yliopistoon työsuhteisen lehtorin, kahteen kieliassistentin ja yhteen professorin. Sen sijaan opetusvierailuja toteutettiin 16 edellisen vuoden 12 vierailun sijaan. Suomessa järjestettiin viisi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia, ensimmäistä kertaa suomalaisen nykykirjallisuuden kurssi sekä 23 EILC-kurssia. Lisäksi Joškar-Olassa Marin tasavallassa järjestettiin suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivien yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Vuonna 2012 sukukansakurssille osallistui 24 opiskelijaa. Yhteistyössä FILIn kanssa järjestettiin kääntäjäkurssi saksankielisten maiden opiskelijoille. Koska kurssi oli rajoitetulle kohderyhmälle, jäi osallistujamäärä pieneksi; CIMOn tukemia osallistujia oli 3. Kaikille kesäkursseille osallistui 576 opiskelijaa mikä on 132 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelmaan ja apurahaohjelmiin osallistui yhteensä 62 ulkomaista opiskelijaa. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä työskenteli harjoittelijoina 18 suomalaista suomen kielen opiskelijaa. Lisäksi neljä suomalaista suomen kielen opiskelijaa lähetettiin Fulbright - opetusassistenteiksi lukuvuodeksi Taulukko 12. Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat maittain 2012 ja kokonaismäärän vertailu Maa 2012 Henkilöt 2012 HTV 2012 Opetuspis teavustus/ hlö Kanada 1 Kiina 1 1 Latvia 2 1,14 Liettua 1 1 Puola 3 2 Ranska 1 0,67 2 Romania 1 1 Saksa 1 Slovakia 1 1 Tšekki Unkari 5 4 Venäjä 10 5 Viro 2 2 Yhdysvallat , , ,58 10

13 12 Taulukko 13. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2012 ja kokonaisvertailu Italia Firenze 1 Itävalta Wien 1 Puola Varsova 1 Ranska Caen 1 Saksa Greifswald Hampuri Köln Slovakia Bratislava 1 Tsekki Praha 1 Ukraina Kiova 1 Unkari Debrecen 1 Venäjä Izhevsk Moskova Petroskoi Viro Tallinna Taulukko 14. UKANin toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet Suomen kieli ja kulttuuri ulkomailla Lehtoritoiminta ulkomailla Palkat Opetuspisteavustukset Henkilötyövuodet ulkomailla 22 21,4 20,8 Kurssitoiminta Kesäkurssit Sukukansakurssi Opetusvierailut Muut lehtoritoiminnan menot Palkkamenot Suomessa hallinto Henkilötyövuodet Suomessa 4,9 4,5 5,2 Yhteensä Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen kansainvälinen toiminta vakiintui transatlanttisessa koulualan yhteistyössä maantieteellisen painopisteen mukaisesti. Koulujen pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen tähtääviä kansallisia toimia käynnistettiin. Suomen ja USAn välisen Young Ambassadors -ohjelman toiminta vakiintui USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksen avulla. Ohjelmien toteutukseen osallistuvat oppilasvaihtojärjestön, Youth for Understanding (YFU) Suomen ja USAn toimipisteet sekä Suomen USAn lähetystö Washingtonissa. Yhteensä 15 suomalaista ja 14 amerikkalaista lukiolaista osallistui ohjelmaan kesällä Suomalaisille ja amerikkalaisille lukiolaisille järjestettiin yhteistapaaminen USAn lähetystössä Helsingissä kesällä Tukea YFUlle ohjelmien toteuttamiseen myönnettiin yhteensä euroa. Suomen ja Kanadan välinen FinAl-verkoston toiminta jatkui kuluvana kautena suomalaisten ja Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä teemaalla Hyvä koulu kaikille. Suomesta verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta. Toiminta sisältää koulujen ja opiskelijoiden välistä internetin välityksellä toteutettavaa hankeyhteistyötä, rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä

14 oppilaitosten välistä kehittämistoimintaa hallinnon tasolla. Keväällä 2012 järjestettiin hankkeen yhteinen kokous Helsingissä. Hanke on saanut näkyvyyttä erityisesti Kanadassa Alberta Teachers Associationin (ATA) konferensseissa Singaporen edustajat ovat seuranneet läheisesti hankkeen toimintaa ja etenemistä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. CIMOn tuki hankkeelle vuonna 2012 oli euroa, pääosa matkoista toteutettiin vuonna 2011 myönnetyllä määrärahalla. Pohjoismaisen koulualan yhteistyön edistämiseksi kansallisella tasolla käynnistettiin kouluille suunnatun yhteisen rahoitusportaalin kehittäminen. Portaali palvelee erityisesti perus- ja toisen asteen oppilaitoksia ja opetushenkilöstöä tuomalla kaikkien pohjoismaista koulualan yhteistyötä maassamme tukevien organisaatioiden rahoitusmahdollisuudet nähtäviksi yhdelle sivustolle. Portaalia rakennetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen, Kulturfondenin, Pohjola-Nordenin ja Finlands Kulturinstitut i Sverigen kanssa. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastointihanke käynnistettiin loppuvuodesta Euroopan unionin ohjelmat CIMO toimii Suomessa Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP), Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action, YiA) sekä Koulu Euroopassa Eurooppa Koulussa (Management Partnership) -ohjelman kansallisena toimistona. Kansallinen toimisto vastaa apurahapäätöksistä ja hankkeiden seurannasta. Lisäksi CIMO toimii EU:n Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä sekä kansallisena vastuutahona Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmissa. Toiminta rahoitetaan Euroopan komissiosta, OKM:n myöntämästä kansallisesta erillisrahoituksesta sekä CIMOn toimintamenobudjetista Elinikäisen oppimisen ohjelma EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää koulutussektorin kansainvälistymistä ja sitä kautta koulutuksen laatua. Ohjelma ja sen alaohjelmat (kouluopetuksen Comenius, korkeakoulutuksen Erasmus, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig) rahoittavat eurooppalaisia yhteistyöhankkeita ja oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Käytettävissä ole EU-määräraha oli lähes 20 miljoonaa euroa, mikä oli suurin ohjelman alun jälkeen. Lisäksi CIMO myönsi hankkeiden rahoitukseen noin miljoona euroa kansallista rahoitusta (yleissivistävä e, aikuiskoulutus e ja korkeakoulutus e). Suuren kysynnän johdosta määrärahat pystyttiin käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2012 ohjelma rahoitti kaikkiaan Suomesta Eurooppaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa, missä oli kasvua 10,5%. Tulos ylitti ohjelmalle asetetun liikkuvuustavoitteen. Liikkuvuusluvut kasvoivat kaikissa alaohjelmissa. Myös Suomeen saapuvien Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden tilastoitu määrä nousi ja oli korkein tällä ohjelmakaudella, vaikka asetettu tavoite alustavien tilastojen perusteella jäikin saavuttamatta. Määrää tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että Erasmus-harjoittelijoiksi Suomeen tulleiden lukumäärä perustuu ennakkotietoihin. Komissio vahvistaa lopullisen määrän noin vuoden viiveellä. Kyseessä oli ohjelman kuudes toimintavuosi. Kasvava toiminta on pystytty hoitamaan tehokkaasti ja komission ohjeiden mukaisesti. Korkeakoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta kerättävien kv-liikkuvuustilastojen pohjalta voidaan suuntaa-antavasti arvioida, että Elinikäisen oppimisen ohjelma rahoittaa karkeasti puolet suomalaisten oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta. Todettakoon, että vuosi 2012 muodostui läpimurtovuodeksi online-neuvontatilaisuuksien ja -koulutusten järjestämisessä. Niiden käyttö perinteisten tilaisuuksien rinnalla on lisääntynyt ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton kohderyhmiltä. Komissio julkaisi marraskuussa 2011 esityksen uudeksi Erasmus for All -ohjelmaksi, joka korvaa 2014 alkaen Elinikäisen oppimisen ohjelman, Nuorisotoiminta-ohjelman sekä EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink). Ohjelman rahoitukselle esitettiin merkittävää kasvua nykyiseen ohjelmaan verrattuna. CIMO on aktiivisesti vaikuttanut uuden ohjelman valmisteluun mm. erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä ja antamalla OKM:lle taustatietoja ja asiantuntija-apua ohjelmasta käytäviä virallisia neuvotteluita varten.

15 Kouluopetuksen Comenius-ohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnettuutta koko maassa lisättiin kohderyhmäkohtaisella tiedottamisella ja suoramarkkinoinnilla. Kohderyhmille järjestettiin yhteensä 27 virtuaalista tiedotustilaisuutta tai koulutustilaisuutta. Kokonaisuudessaan CIMOn eri tiedotustoimilla tavoitettiin noin opetusalan toimijaa eri tilaisuuksissa ympäri maata. Alueellisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin 20 eri puolilla Suomea ja näissä osallistujia oli yhteensä 764. Lisäksi toiminnan laatua parannettiin kouluttamalla 387 tuensaajaa, oppilaita, opettajia, rehtoreita sekä hallintohenkilökuntaa 15 koulutustilaisuudessa. Ohjelman vaikuttavuutta lisättiin CIMOn verkkopalvelussa julkaistujen noin 61 tuensaajan kokemuksella ja blogikirjoituksella sekä videoilla. Tulosten levitystä edistettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa, kansainvälisyyspäivillä, opetusalan messuilla sekä Comenius-sähköpostilistan kautta. Helsingissä järjestetyn hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli kouluviihtyvyys ja hyvinvointi. Comenius-hakemuksia käsiteltiin yhteensä Näistä tukea sai 726 (n. 60 %). Hakijoiden määrä kasvoi 8 % edellisvuoteen verrattuna. Sekä koko ohjelman että erikseen kaikkien hanketyyppien hyväksymisaste laski vain hieman. Vaikka hankkeita on hyväksytty suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin on liikkuvuuksien määrä kasvussa johtuen siitä, että yli 70 % kouluista valitsee hankkeissaan suurimman liikkuvuusmuodon eli 24 matkaa/hanke. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yhteensä euroa, jolla noin 4200 osallistujaa kehitti koulunsa tai alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan tai sai täydennyskoulutusta. Taulukko 15. Myönnetyt Comenius-apurahat LLP/Comenius Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset yhteistyöhankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 130/ / /3104 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 18/372 20/396 17/324 Opiskelijaliikkuvuushankkeet/henkilöä 22/56 11/35 19/60 Regio hankkeet/henkilöä 3/60 6/120 5/120 Liikkuvuus (henkilöä) Valmistelevat vierailut Täydennyskoulutusapurahat Apulaisopettajat - lähtevät saapuvat Apulaisopettajan vastaanottavat koulut Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit partnerit Verkostot - koordinaattorit partnerit Täydentävät toimet - koordinaattorit partnerit Yhteensä (hankkeet/hlöä) 180/ / /4197 Yhteistyö OPH:n kanssa on tiivistä, erityisesti etwinning-ohjelmassa, kehittämishankkeissa sekä eri koulutuksissa. CIMOn edustaja toimi OPH:n hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto - juryssa ja etwinning-ohjausryhmässä. Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Turun kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana oli kotikansainvälistyminen; keinoja kotimaassa tapahtuvaan kansainvälistymiseen kartoitettiin yhdessä osallistujien kanssa. CIMOn, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ ry), Lastentarhaopettajaliiton, SURE-FIREn sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyötä tiedotustoiminnassa jatkettiin. CIMO järjesti kesäkuussa Comenius-ohjelman kansallisten toimistojen

16 eurooppalaisen kokouksen yhdessä Ruotsin LLP-ohjelman kansallisen toimiston IPK:n kanssa. CIMO on ollut edustettuna useissa Euroopan komission työryhmissä työvuoden aikana. Yksikkö osallistui keskeisesti arvovaltaisen amerikkalaisvaltuuskunnan, EFSG n vierailuun ja sen järjestämiseen elokuussa Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan lukuvuonna Opiskelijoita lähti ensimmäisen kerran yli neljä tuhatta ja harjoittelijoitakin lähes Sen sijaan opettajien liikkuvuus tasaantui edellisen vuoden tasolle, ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuus väheni kaksi prosenttia. Erasmus-apuraha kattaa opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden kustannuksista alle puolet, ja korkeakoulut rahoittavat itse loput. Korkeakoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen heijastuu näin ollen nopeasti henkilökunnan mahdollisuuksiin osallistua Erasmus-vaihtoon. Naiset ovat miehiä aktiivisempia Erasmus-ohjelmassa; he ovat enemmistönä kaikissa liikkuvuuskategorioissa. Opiskelijoiden liikkuvuuden laadun varmistamiseksi ja mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi CIMO julkaisi keväällä 2012 Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille -julkaisun. Vuosi 2012 oli Euroopan unionin Erasmus-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi. Suomi on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien, ja tähän mennessä jo yli suomalaista opiskelijaa ja harjoittelijaa on osallistunut Erasmus-vaihtoon. Vuoden päätapahtuma oli syyskuussa Turussa järjestetty opiskelijatilaisuus, johon osallistui 800 suomalaista ja eurooppalaista Erasmus-opiskelijaa. Tilaisuuden pääpuhujana oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös valokuvauskilpailu, johon osallistui 66 opiskelijaa. Parhaat kuvat palkittiin ja julkaistiin CIMOn verkkopalvelussa. Yksi juhlavuoden teemoista oli vaihto-opiskelun esteettömyys ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen. Erasmus-lähettilääksi valittu Turun yliopiston vammaisasiamies Paula Pietilä osallistui vuoden aikana useisiin tilaisuuksiin näiden aiheiden tiimoilta. Korkeakouluyhteistyön yksikön esteettömyystyöryhmä ja Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -verkosto laativat yhteistyössä erityisryhmien liikkuvuuden edistämiseksi Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto -tarkistuslistan, johon on kerätty ohjeita ja muistettavia asioita sekä opiskelijoille että korkeakouluille, jotka lähettävät opiskelijoitaan vaihtoon ja ottavat vastaan muualta Suomeen opiskelemaan tulevia. Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Erasmus-intensiivikurssitoimintoon, ja kursseja rahoitettiin kaksi enemmän kuin lukuvuonna Intensiivikurssit ovat usein koulutusalojen välisiä ja ne keräävät vuosittain yli 600 opiskelijaa ja lähes 200 opettajaa kaikista hankkeisiin osallistuvista maista. Vaasan yliopiston Levon-instituutilta tilattu selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta valmistui alkuvuodesta ja sen tuloksia käsiteltiin ahkerasti eri tilaisuuksissa ympäri Suomea. Selvitykseen kohdistuneen kansainvälisen mielenkiinnon vuoksi se käännettiin myös englanniksi. Selvitys käsitteli paitsi Erasmus-ohjelman myös First-, Nordplus- ja North-South-South -ohjelmasta tuettuja intensiiivkursseja. Erasmus-ohjelmassa järjestetään myös intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuville opiskelijoille ja parina viime vuonna näiden EILC-kurssien määrä on laskenut. Kertomusvuonna 2012 CIMO sai kuitenkin ennätysmäärän hakemuksia kurssien järjestämiseksi, ja elokuussa toteutui kaikkiaan 21 suomen ja 2 ruotsin kielen kurssia, joille osallistui yhteensä 364 opiskelijaa, mikä on merkittävää kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.

17 16 Taulukko 16. Osallistuminen Erasmus-ohjelmaan lukuvuosina LLP/Erasmus Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto - lähteneet saapuneet Harjoittelijavaihto - lähteneet saapuneet * Opettajavaihto, lähteneet Henkilökuntavaihto, lähteneet Kielikurssit - Suomen osallistujat Intensiivikurssit - koordinaattori liikkuneet opiskelijaosallistujat liikkuneet opettajaosallistujat Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot - koordinaattori partneri * Luku perustuu ennakkotietoihin (vuosien 2009 ja 2010 luvut lopulliset) Taulukko 17. Erasmus-ohjelmasta maksetut apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Erasmus ,17 LLP/Erasmus ,34 LLP/Erasmus ,71 CIMO jatkoi toimintaansa kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Vuoden 2012 kansallinen Bologna-seminaari järjestettiin otsikolla Bologna-työkalut opetussuunitelmatyön tukena. Aktiivinen kansainvälinen Bologna-yhteistyö jatkui ja asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä Hollannin vastaavan ryhmän kanssa. Suomesta jätettiin vuoden 2012 hakukierroksella yhteensä kahdeksan Diploma Supplement -tunnushakemusta, joista neljälle myönnettiin DS-tunnus. Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti myös ECTS-tunnuksia. Kansalliseen konsultaatioon tuli kaiken kaikkiaan kuusi hakemusta, joista kolme toimitettiin eteenpäin komission arviointiin. Valitettavasti yksikään suomalaiskorkeakoulujen ECTS-hakemuksista ei tuottanut tulosta. Suomalaisia DS-tunnuksen omaavia korkeakouluja on vuoden 2012 hakukierroksen jälkeen jo 23, mutta ECTStunnus on edelleen vain yhdellä korkeakoululla. Euroopan tasolla oli vuonna 2012 käynnissä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa niitä toimi 14 (10 % kaikista hyväksytyistä). Vuonna 2012 myönnettiin tukea yhdelle suomalaisväritteiselle Mundusmaisteriohjelmalle, mutta valitettavasti tohtoritasolla ei ollut menestystä. Kärkipään kilpailu Munduksessa kovenee vuosi vuodelta uusintahakemusten määrän noustessa. Erasmus Mundus -ohjelman rahoittamissa partnership-hankkeissa, joissa tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta eri tutkintotasoilla eurooppalaisten korkeakoulujen ja muun maailman korkeakoulujen kanssa, oli kaikkien aikojen suurin suomalaismenestys; yhteensä hyväksyttiin 53 verkostoa ja 11:ssä on mukana suomalainen korkeakoulu. Turun yliopisto koordinoi kahta verkostoa, jotka kattavat Venäjän sekä Itäisen naapuruusalueen (Armenia, Georgia, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina). Lisäksi hyväksytyissä verkostoissa liikkuvuutta on myös Aasian sekä Latinalaisen Amerikan kanssa. CIMO osallistui kumppanina Erasmus Mundus -ohjelman kansallisten rakenteiden väliseen EMAP II -hankkeeseen, joka järjesti yhteisiä hakukoulutuksia korkeakoulujen edustajille. Hankkeen tuloksina verkossa on avoimessa käytössä olevia, koulutuksista nauhoitettuja esityksiä liittyen yhteisohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin kaksi eurooppalaista, kansallisten Mundus-toimistojen Mundus Action 3 - hankketta, joihin CIMO osallistuu. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. INTERUV-hankkeessa järjestetään kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EU:n lähialueilla. Hankkeiden myötä tuetaan suomalaisia korkeakouluja sekä yhteisohjelmien että lähialueyhteistyön kehittämisessä.

18 Tempus-ohjelmassa oli vuoden 2012 hakukierroksella jaossa kaikkien aikojen suurin ohjelmabudjetti, mikä näkyi myös suomalaisväritteisten hankkeiden suuressa määrässä. CIMO käynnisti loppuvuodesta valmistautumisen uuteen EU-ohjelmakauteen korkeakoulutuksen osalta järjestämällä keskeisille sidosryhmille kohdistetun keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli yhteistyö Euroopan unionin itäisen ja eteläisen naapuruusalueen kanssa. Tilaisuutta edelsi tiedonkeruu korkeakoulujen yhteistyösuhteista ko. alueilla, mikä osoitti toisaalta olemassa olevan yhteistyön matalan tason ja toisaalta taas kehittämispotentiaalin tiettyjen maiden kuten Ukrainan kanssa. Lisäksi teema oli esillä CIMOn vuosittaisessa Erasmus-päivässä, missä korkeakouluille tarjottiin naapuruusalueyhteistyötä koskeva tiedotusosuus sekä erillinen Ukraina-sessio. Taulukko 18. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmiin Mundus-maisteriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-tohtoriohjelmat Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Mundus-markkinointihankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Partnership-hankkeet Euroopassa yhteensä Suomalainen partneri Tempus-hankkeet Suomalainen koordinaattori Suomalainen partneri Yhteensä Taulukko 19. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot Tiedotuspistetoiminnan kulut Erasmus Mundus Tempus Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Vuonna 2012 Leonardo da Vinci -ohjelmassa Suomessa myönnetty rahoitus oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on ollut selkeässä kasvussa koko ohjelmakauden. Tämän vuoden aikana erityisesti Leonardo-ohjelman opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden 26 prosentin kasvu oli merkittävä. Myös kumppanuushankkeissa tuettiin selvästi enemmän hankkeita kun viime vuonna ja kehittämishankkeiden osalta hakemusmäärät kasvoivat jopa 50 %. Kuitenkin rajallisen budjetin takia hankkeita rahoitettiin tässä toiminnossa ainoastaan yksi enemmän kun viime vuonna. Vuoden 2012 aikana sekä Leonardo-ohjelman että Kööpenhamina-prosessin kansallista toimeenpanoa tuettiin tarjoamalla ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja yhä laajemmalle osalle kentän toimijoita. Oppilaitosten johdolle ja kansainvälisistä asioista vastaaville sekä kuntayhtymien ja oppilaitosten johtoryhmille järjestettiin kv-strategiakoulutusta ja lisäksi Vahvuutena kansainvälisyys -kansainvälisyysstrategiaoppaan tueksi julkaistiin uusia työkaluja ja malleja. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti kolmantena vuonna peräkkäin Leonardo-kesäpäivät, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä kvprojektityöhön, keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille sekä käytännön apua hankehallintoon. Suomalaisen ammattikoulutuksen tunnetuksi tekemiseksi CIMO osallistui Belgian Spassa pidettyihin EuroSkills ammattitaitokilpailuihin yhteisellä messuosastolla SkillsFinlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Tapahtuma mahdollisti kontaktien luomisen Euroopan ulkopuolisiin maihin. CIMO, SkillsFinland ja Jyväskylän ammattiopisto järjestivät Taitaja kisoissa Jyväskylässä kansainvälisen seminaarin, jonka annista erityisen kiinnostavaksi osoittautui EU-komission edustajan puheenvuoro uusien EU-ohjelmien valmistelutyöstä.

19 CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli mukana järjestämässä 27:tä rahoitusmahdollisuuksia käsittelevää info- ja koulutustilaisuutta, joista osa välitettiin myös verkon kautta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1704 henkilöä ympäri Suomea. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin 17 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui 356 henkilöä. Ohjelmasta tukea saaviin koulutus- ja työelämäorganisaatioihin ympäri Suomea tehtiin 20 monitorointi- ja hankevierailua. Vuonna 2012 kansainvälisen verkostoitumisen tueksi myönnettiin 70 apurahaa eri Euroopan maissa järjestettäviin valmisteleviin vierailuihin, kontaktiseminaareihin sekä itse järjestettyihin vierailuihin. Lisäksi CIMO ja ammattiopisto Omnia järjestivät Espoossa luovien alojen kontaktiseminaarin osana Helsinki Design Capital teemavuotta. Seminaariin osallistui 80 henkeä yli 20 maasta. Leonardo-ohjelman tuloksia esiteltiin laajasti erilaisissa seminaareissa, messuilla ja muissa tilaisuuksissa sekä artikkelein. Vuoden aikana ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti 5 temaattista seminaaria, joiden teemoja olivat sosiaali- ja terveysala, liikkuvuuden valmennusmenetelmät, ECVET, tasavertaiset mahdollisuudet ja kotikansainvälisyys. Toiminnan vaikuttavuuteen panostettiin myös viestinnässä julkaisemalla hyviä käytäntöjä CIMOn verkkopalvelussa, uutisoimalla ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista asioista sekä tuottamalla videohaastatteluja. ECVET EXPERT-toiminto CIMO koordinoi Euroopan komission käynnistämää kansallista ECVET Expert -toimintoa, jonka tehtävänä on tukea ECVETin toimeenpanoa jäsenmaissa. Toimintoa toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa alkuvaiheessa vuosien aikana. ECVET Expert -toiminto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Kansallisiksi ECVET Experteiksi Suomessa on valittu 13 ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijaa. He edustavat eri koulutusaloja ja ovat aikaisemmin toimineet aktiivisesti FINECVETja Leonardo da Vinci -hankkeissa. Eksperttien tehtävänä on lisätä ECVET-tietoutta ja ymmärrystä järjestelmän merkityksestä sekä tiedottaa ja kouluttaa ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanon etenemisestä. 18 Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminto Vuonna 2012 Leonardo-ohjelmasta myönnettiin 3,3 miljoonaa euroa 66 liikkuvuushankkeelle, mikäli oli selvästi edellisvuotta enemmän. Apurahoja myönnettiin 2498 kappaletta, joka on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvan ohjelmakauden ( ) aikana 13 koulutuksenjärjestäjälle on myönnetty liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2012 toimintaa rahoitettiin noin 30 prosentin osuudella koko liikkuvuusbudjetista. Luvut ovat korkeita ja kuvaavat sitä, että Euroopan tasolla suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja laadullisesti korkeatasoista. Taulukko 20. Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeet LLP/Leonardo da Vinci Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat Työmarkkinoilla olevat Asiantuntijavaihdot Liikkuvuussertifikaatti* Muu liikkuvuus Valmistelevat vierailut (henkilöitä)* Oppimiskumppanuudet*** Yhteensä Leonardo-ohjelman kehittämishankkeet Vuonna 2012 rahoitetusta haettiin 18 innovaation siirto -hankkeelle. Määrä kasvoi edellisistä vuosista 50 %. Rahoitusta myönnettiin 7 hankkeelle noin 1,25 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna rahoitettiin kuutta hanketta

20 1,12 miljoonalla eurolla. Suomesta koordinoituihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 20 suomalaista organisaatiota ja kaiken kaikkiaan eurooppalaisiin Leonardo-kehittämishankkeisiin osallistuu Suomesta lähes 60 oppilaitosta, yhdistystä ja yritystä. Hyväksytyissä hankkeissa suosituimpia partnerimaita olivat Saksa, Espanja, Viro, Ruotsi ja Tanska. Taulukko 21. Leonardo da Vinci -kehittämishankkeet LLP/Leonardo da Vinci kehittämishankkeet Koordinaattornaattornaattori Partneri Koordi- Partneri Koordi- Partneri Kansallisesti hallinnoidut Innovaation siirto hankkeet Komission hallinnoimat Innovaation kehittämishankkeet Verkostot (Temaattiset toimet) Yhteensä Leonardo-ohjelman kumppanuushankkeet Vuonna 2012 rahoitusta haettiin 91 kumppanuushankkeelle ja sitä myönnettiin 36 organisaatiolle. Apurahoja myönnettiin 520, yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmannes hakijoista oli uusia toimijoita, ja hakemuksia tuli varsin tasaisesti eri puolilta Suomea, kuten myös muissa Leonardo-ohjelman toiminnoissa. Jokaisessa kumppanuushankkeessa on oppilaitosten lisäksi myös työelämän edustajia. Taulukko 22. Leonardo da Vinci -toiminnan menot ja henkilötyövuodet Apurahaohjelma Vuosi Maksettu EU-tuki Toiminnan kulut Käytetyt htv:t yht. LLP/Leonardo ,17 LLP/Leonardo ,89 LLP/Leonardo , Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Grundtvig-hakemusten yhteismäärässä oli hienoista kasvua edelliseen vuoteen verrattuna; hakemuksia saatiin 319 kappaletta (vuonna 2011 hakemuksia oli 313). Eniten kasvoi oppimiskumppanuuksien hakemusmäärä, niitä saatiin 97 kappaletta (edellisenä vuonna 79, kasvua oli 23%). Hakemusten määrä laski jonkin verran täydennyskoulutusapurahoissa sekä senioreiden vapaaehtoistyöhankkeissa, muissa toiminnoissa hakemusten määrä pysyi samalla tasolla. Hyväksytyissä hankkeissa toteutettava liikkuvuus nousi huomattavasti (36 %) edelliseen vuoteen verrattuna, 2012 hyväksytyissä hankkeissa toteutetaan 600 liikkuvuutta (vuonna liikkuvuutta). Grundtvig-oppimiskumppanuushakemusten hyväksymisprosentti oli 42, aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuushakemusten hyväksymisprosentti oli 58. Syynä suhteellisen alhaiseen hyväksymisprosenttiin oli riittämätön rahoitus. Grundtvig-ohjelman toimintoihin suunnattu EU-tuki sekä kansallinen tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 23. Grundtvig-apurahat LLP/Grundtvig Kansallisesti hallinnoidut oppimiskumppanuudet (hankkeet/hlöä) - Koordinaattori 5/84 2/24 5/72 - Partneri 27/344 31/312 36/456 Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (hankkeet/hlöä) 1/8 5/56 2/17 Workshopien järjestäminen (hankkeet/hlöä) 7/104 4/50 3/55 Yhteensä 40/540 42/442 46/600 Liikkuvuus (henkilöä)