(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) LAUSUNNOT NEUVOSTO

Transkriptio

1 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) LAUSUNNOT NEUVOSTO NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista ( ) (2009/C 311/01) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka PALAUTTAA MIELIIN neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27 päivänä kesäkuuta 2002 antaman päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista ( 1 ), johon sisältyy avoimen koordinointimenetelmän käyttö ja nuorisoa koskevien kysymysten huomioon ottaminen muissa politiikoissa, sekä Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2005 hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen ( 2 ) yhtenä Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista edistävänä välineenä; TOTEAA seuraavaa: 1. Nuorilla naisilla ja miehillä on hyvin tärkeä asema tartuttaessa niihin moniin sosioekonomisiin, demografisiin, kulttuuriin ja ympäristöön liittyviin sekä teknologisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotka ovat Euroopan unionin ja sen kansalaisten edessä nyt ja tulevina vuosina. Nuorten naisten ja miesten yhteiskunnallisen ja ammatillisen integroitumisen edistäminen on tärkeä keino pyrittäessä saavuttamaan Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteet samalla kun edistetään henkilökohtaisten odotusten toteutumista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. uudistetun sosiaalipoliittisen toimintaohjelman, jossa lapset ja nuoret ovat yksi ensisijaisista aloista ( 3 ); ja VAHVISTAA neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 11 päivänä toukokuuta 2009 antamat päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyisten puitteiden arvioinnista ja uudistettujen puitteiden tulevaisuudennäkymistä ( 4 ); 2. EU:n nuorisoraportti 2009 ( 6 ) osoittaa, että vaikka valtaosalla eurooppalaisista nykynuorista on hyvät elinolosuhteet, haasteina ovat vielä sellaiset asiat kuin nuorisotyöttömyys, koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistumattomat nuoret, köyhyys nuorten keskuudessa, nuorten heikko osallistuminen ja edustus demokratiaprosessissa sekä erilaiset terveysongelmat. Talouden laskukaudet, kuten vuonna 2008 alkanut laskukausi, vaikuttavat yleensä erityisen haitallisesti nuoriin, ja nämä vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EU:n nuorisostrategia Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin ( 5 ); ( 1 ) EYVL C 168, , s. 2. ( 2 ) 7619/1/05. ( 3 ) 11517/08. ( 4 ) 9169/09. ( 5 ) 9008/ Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyiset puitteet ovat osoittautuneet arvokkaaksi foorumiksi jäsenvaltioille nuorisokysymysten käsittelyssä, ja avoin koordinointimenetelmä, nuorisoa koskevien kysymysten huomioon ottaminen muilla politiikan aloilla ja erilaiset aloitteet, kuten eurooppalainen nuorisosopimus ( 7 ), ovat edistäneet nuorisoalalle sopivaa joustavaa lähestymistapaa, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate. ( 6 ) 9008/09 ADD 4. ( 7 ) 7619/05: maaliskuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien liite I.

2 C 311/2 Euroopan unionin virallinen lehti Uudet puitteet, joissa esitetään nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä tulevalla vuosikymmenellä koskeva strategia saavutetun edistymisen ja tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta sekä jäsenvaltioille kuuluvaa nuorisopoliittista vastuuta edelleen kunnioittaen, edistäisivät tällaisen yhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja niistä koituisi enemmän hyötyä nuorille Euroopan unionissa varsinkin vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian yhteydessä. 5. On erittäin tärkeää, että kaikilla nuorilla naisilla ja miehillä olisi mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan. Tämä ei ainoastaan edellytä investoimista nuoriin kohdistamalla enemmän resursseja sellaisten politiikan alueiden kehittämiseen, jotka vaikuttavat nuorten arkeen ja parantavat heidän hyvinvointiaan, vaan myös nuorten voimaannuttamista tukemalla heidän riippumattomuuttaan ja kykyään edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä ja eurooppalaisia arvoja ja tavoitteita. Olisi myös lisättävä yhteistyötä nuorisopolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikan alojen, erityisesti koulutuksen, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, kulttuurin ja terveyden, välillä. ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ seuraavasta: 1. Vuoden 2018 loppuun asti nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleisinä tavoitteina tulisi olla seuraavat: i) luodaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja ii) edistetään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta. 2. Tärkeimmät toiminta-alat, joilla aloitteita olisi tehtävä, on esitetty yleisesti jäljempänä ja yksityiskohtaisesti tämän asiakirjan liitteessä I: Koulutus ja ammatillinen koulutus Työllisyys ja yrittäjyys Terveys ja hyvinvointi Osallistuminen Vapaaehtoistoiminta Sosiaalinen osallisuus Nuoriso ja maailma Luovuus ja kulttuuri 3. Kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden vastuuta nuorisopolitiikasta sekä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön vapaaehtoista luonnetta olisi edellä mainittujen kahden toisiinsa liittyvän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi noudatettava kaksitahoista lähestymistapaa, jonka mukaan kehitetään ja viedään eteenpäin i) nuorisoalalla toteutettavia erityisaloitteita, eli politiikkoja ja toimia, joiden kohteena ovat nuoret sellaisilla aloilla kuin epävirallinen oppiminen, osallistuminen, vapaaehtoistoiminta, nuorisotyö, liikkuvuus ja nuorisotiedotus; ja toisaalta ii) valtavirtaistamisaloitteita sellaista monialaista lähestymistapaa varten, jossa nuorisokysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon politiikkojen ja toimien määrittelyssä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa muilla nuorten elämään merkittävästi vaikuttavilla politiikan aloilla. Eurooppalaisen nuorisosopimuksen esimerkin pohjalta nuorisoulottuvuus olisi edelleen sisällytettävä vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan ja uudistettuun sosiaalipoliittiseen ohjelmaan sekä asiaan liittyviin EU:n strategioihin ja ohjelmiin, joita ovat eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet, työllisyyden suuntaviivat, terveysstrategia ja kulttuuria koskeva toimintasuunnitelma. KOROSTAA, että 1. Nuorisopolitiikan alalla tehtävällä eurooppalaisella yhteistyöllä olisi oltava vankka perusta kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestelmässä. Kaikissa nuorisoa koskevissa politiikoissa ja toimissa olisi noudatettava tiettyjä johtavia periaatteita; tärkeää olisi nimenomaan a) edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää kaikissa sen muodoissa sekä kunnioittaa niitä oikeuksia ja periaatteita, jotka on tunnustettu muun muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa; b) ottaa huomioon nuorten elinolosuhteissa, tarpeissa, toiveissa, kiinnostuksen kohteissa ja asenteissa ilmenevät mahdolliset eroavaisuudet, jotka johtuvat eri tekijöistä, kiinnittäen erityistä huomiota eri syistä heikommassa asemassa oleviin; c) tunnustaa kaikki nuoret yhteiskunnan voimavaraksi ja tukea nuorten oikeutta osallistua heitä koskevien politiikkojen laatimiseen nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun avulla. ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että 1. Vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä olisi tehtävä uudistetun avoimen koordinointimenetelmän keinoin ja sen olisi perustuttava edellä esiteltyihin yleisiin tavoitteisiin, kaksitahoiseen lähestymistapaan ja tärkeimpiin toiminta-aloihin. 2. Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tulisi olla näyttöön perustuvaa, asiaankuuluvaa ja konkreettista. Sen olisi tuotettava selviä ja näkyviä tuloksia, joita olisi esitettävä, tarkasteltava ja levitettävä säännöllisesti ja järjestelmällisesti luoden näin pohjaa jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle. 3. Avoimen koordinointimenetelmän onnistunut soveltaminen nuorisoalalla riippuu jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta ja tehokkaista työmenetelmistä kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän vuoksi eurooppalaisessa yhteistyössä käytettyjen työmenetelmien olisi perustuttava seuraaviin seikkoihin:

3 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/3 i) Työskentelyjaksot: Vuoteen 2018 ulottuva kausi jaetaan kolmen vuoden jaksoihin, joista ensimmäinen kattaa vuodet ii) Painopisteet: Kutakin jaksoa varten valitaan tietyt eurooppalaiset yhteistyön painopisteet, jotka edistävät näissä puitteissa määritettyjä toiminta-aloja. Neuvosto hyväksyy painopisteet neuvoston ja komission yhteisen raportin pohjalta jäljempänä esitetyn mukaisesti ja yhteistyössä asianomaisen työskentelyjakson kahden puheenjohtajakolmikon edustajien kanssa. Eurooppalaisen yhteistyön painopisteet suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat yhteistyön kaikkien jäsenvaltioiden välillä tai tiiviimmän yhteistyön rajoitetun jäsenvaltioiden ryhmän (klusterit) välillä kansallisten painopisteiden mukaisesti. Näiden uusien puitteiden ensimmäisen työskentelyjakson ensimmäisen osan painopisteet esitetään tämän asiakirjan liitteessä II. Neuvosto esittelee ja hyväksyy tämän jakson toisen osan painopisteet myöhemmin. iii) Täytäntöönpanovälineet: Jotta yhteistyön puitteet voitaisiin panna täytäntöön tehokkaasti, tarvitaan sekä nimenomaan nuorisoalaa koskevia välineitä että muita asiaan liittyviä politiikan aloja koskevia välineitä. Nuorisoalaa koskevat välineet on esitetty a g alakohdassa. Niitä olisi käytettävä kaksitahoisen lähestymistavan tukemiseksi, eli nuorisoalan erityisten aloitteiden täytäntöönpanemiseksi ja toisaalta sellaisen monialaisen lähestymistavan edistämiseksi, jolla nuorisonäkökulma otetaan huomioon muilla asiaan liittyvillä politiikan aloilla. Valtavirtaistamisen yhteydessä näitä välineitä olisi käytettävä muiden politiikan alojen kanssa käytävän vuoropuhelun perustana ja tukena, jotta nuorisonäkökulma tulisi otetuksi huomioon tarvittavalla tavalla. toteutuskeinoja ovat esimerkiksi vertaisoppimistoimet, konferenssit ja seminaarit, korkean tason foorumit tai asiantuntijaryhmät sekä tutkimukset ja analyysit ja internetpohjaiset verkostot, joihin asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat. Tämän toiminnan kohteiden olisi liityttävä läheisesti kulloisenkin kolmivuotisen työskentelyjakson painopisteisiin. Kaikkien aloitteiden suunnittelun olisi perustuttava selkeisiin tavoitteisiin, selkeisiin toimeksiantoihin, aikatauluihin ja tuotossuunnitelmiin, joita komissio ehdottaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Toimintapoliittista vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa ja yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, OECD:n ( 1 ) ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa olisi jatkettava, koska niin saadaan uusia ideoita ja mahdollisuus vertailuun. c) Edistymisraportit: Komission tulisi laatia Euroopan unionin nuorisoraportti kunkin työskentelyjakson lopussa siten, että ensimmäinen uusien puitteiden mukainen raportti laaditaan vuonna EU:n nuorisoraportissa tulee olla kaksi osaa: neuvoston ja komission yhteinen raportti (poliittinen osa) ja liiteasiakirjat (tilastollinen ja analyyttinen osa). EU:n nuorisoraportissa arvioidaan edistymistä puitteiden mukaisissa yleisissä tavoitteissa sekä viimeisimmän työskentelyjakson osalta määriteltyjen painopisteiden osalta ja nimetään hyvät käytännöt. EU:n nuorisoraportin olisi perustuttava jäsenvaltioiden laatimiin kansallisiin raportteihin nuorisoalalta ja muilta asiaan liittyviltä politiikan aloilta sekä muihin olemassa oleviin tietoihin ja tilastoihin. Päällekkäistä raportointivelvollisuutta olisi vältettävä. EU:n nuorisoraportteja tulisi myös käyttää seuraavan työskentelyjakson painopisteiden nimeämisen perustana. a) Tiedon keruu ja näyttöön perustuva nuorisopolitiikka: Nuorisopolitiikan tulisi perustua näyttöön. On lisättävä tietoa ja tuntemusta nuorten naisten ja miesten elinolosuhteista, arvoista ja asenteista ja jaettava tämä tieto ja tuntemus muiden asiaan liittyvien politiikan alojen kanssa, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä. Tiedon hankintaa voidaan edistää muun muassa tukemalla Euroopan nuorisopolitiikan tietokeskusta ja sen yhteyshenkilöitä, EU:n laajuista analysointikapasiteettia (Eurydice), nuorisoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, erityisiä eurooppalaisia nuorisotutkimuksia sekä tutkijaverkostoja. Myös EU:n nuorisoraportti edistää olennaisesti näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Asiaankuuluvien viranomaisten, nuorisotutkijoiden, nuorten, nuorisojärjestöjen sekä nuorisotyön toimijoiden välistä yhteistyötä olisi tuettava. b) Vastavuoroinen oppiminen: Vastavuoroinen oppiminen on näiden yhteistyöpuitteiden keskeinen tekijä. Sen avulla voidaan tunnistaa hyvät käytännöt eri jäsenvaltioissa ja ottaa niistä oppia. Vastavuoroisen oppimisen d) Tulosten levittäminen: Näiden puitteiden mukaisen yhteistyön näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla yhteistyön tuloksia olisi levittävä laajasti kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken, ja tarvittaessa niistä olisi keskusteltava pääjohtaja- tai ministeritasolla. e) Prosessin seuranta: Edistääkseen tuloksiin pääsemistä avoimen koordinointimenetelmän avulla ja menetelmän omaksumista sekä kansallisella että EU:n tasolla jäsenvaltiot ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä ohjatessaan, viedessään eteenpäin ja arvioidessaan prosessia ja sen tuloksia. Tässä yhteydessä olisi työskenneltävä nuorten tilanteeseen liittyvien nykyisten indikaattoreiden pohjalta sellaisilla aloilla kuin koulutus, työllisyys, terveys ja sosiaalinen osallisuus ja esitettävä tarvittaessa neuvoston harkittavaksi mahdollisia uusia indikaattoreita koskevia ehdotuksia. ( 1 ) Kaikkien jäsenvaltioiden oikeus osallistua tällaiseen toimintaan olisi varmistettava.

4 C 311/4 Euroopan unionin virallinen lehti f) Kuuleminen ja jäsennelty vuoropuhelu nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa: Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa olisi jatkettava ja kehitettävä jäsenneltyä vuoropuhelua, jonka puitteissa voidaan jatkuvasti pohtia yhdessä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteitä, täytäntöönpanoa ja seurantaa. Vuoropuhelun aiheet olisi sovitettava yhteen nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleisten tavoitteiden ja kunkin työskentelyjakson painopisteiden kanssa. Kutakin vuoropuhelujaksoa varten olisi asetettava selkeät tavoitteet ja valittava realistiset menettelyt jatkuvuuden ja seurannan varmistamiseksi. Vuoropuhelun olisi oltava mahdollisimman osallistavaa, sitä olisi käytävä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja siihen olisi saatava mukaan nuorisotutkijoita ja nuorisotyön toimijoita. Jäsenneltyä vuoropuhelua muilla politiikan aloilla nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa olisi myös tuettava. Jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanoa esitellään tarkemmin liitteessä III. g) EU:n ohjelmien ja rahastojen hyödyntäminen: Olisi hyödynnettävä tehokkaasti käytettävissä olevia EU:n varoja, kuten rakennerahastoja, sekä asiaan liittyviä ohjelmia, joita ovat mm. Youth in Action -ohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, Kulttuuri-, Progress-, Media- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmat sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmat kuten myös asiaankuuluvat EU:n ohjelmat ja rahastot ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön aloilla. 4. Kullakin kolmen vuoden jaksolla välineitä olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti painopisteiden edistämiseksi. 5. Näissä yhteistyön puitteissa nuorisotyön tukeminen ja kehittäminen olisi nähtävä monialaisina kysymyksinä. Nuorisotyö on laaja käsite, joka kattaa laaja-alaisesti sosiaalisen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvän ja poliittisen toiminnan sekä nuorten toimesta, heidän kanssaan että heitä varten. Toimintaan sisältyy yhä enenevässä määrin urheilua ja nuorisolle suunnattuja palveluja. Nuorisotyö kuuluu koulun ulkopuolisen oppimisen piiriin, samoin kuin ammattimaisten tai vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien ohjaama vapaa-ajan toiminta, ja se perustuu epävirallisiin oppimisprosesseihin ja vapaaehtoiseen osallistumiseen. Näissä puitteissa olisi tutkittava ja pohdittava sitä, miten nuorisotyöllä voidaan edistää edellä esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja sitä, miten nuorisotyötä voidaan tukea ja palkita sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta panoksesta. Pohdittavia aiheita ovat: nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien asianmukainen koulutus ja heidän taitojensa tunnustaminen asianmukaisten eurooppalaisten välineiden avulla, nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien liikkuvuuden tukeminen ja nuorisotyöhön liittyvien innovatiivisten palvelujen ja lähestymistapojen edistäminen. 6. Neuvosto voi tarkistaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuja puitteita ja tehdä tarpeellisia mukautuksia Euroopassa mahdollisesti ilmenevien merkittävien uusien muutosten, erityisesti vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan liittyvien päätösten, huomioon ottamiseksi. KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA 1. työskentelemään yhdessä komission tuella ja tässä päätöslauselmassa kuvattua avointa koordinointimenetelmää käyttäen nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tehostamiseksi vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden, toiminta-alojen, kaksitahoisen lähestymistavan, periaatteiden ja täytäntöönpanovälineiden pohjalta sekä kutakin työskentelyjaksoa varten sovittujen painopisteiden pohjalta; 2. toteuttamaan kansallisten painopisteiden pohjalta kansallisen tason toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa uudistetuissa puitteissa esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja pohtimaan myös, voiko vastavuoroinen oppiminen EU:n tasolla olla innoittajana suunniteltaessa kansallisia nuorisoalan politiikkoja ja muita asiaan liittyviä politiikkoja. KEHOTTAA KOMISSIOTA 1. työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa ja tukemaan niitä vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella niiden tehdessä näissä puitteissa yhteistyötä edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden, toiminta-alojen, kaksitahoisen lähestymistavan, periaatteiden ja täytäntöönpanovälineiden sekä kutakin työskentelyjaksoa varten sovittujen painopisteiden pohjalta; 2. tarkastelemaan erityisesti EU:n nuorisoraportissa, missä määrin näiden puitteiden yleiset tavoitteet on saavutettu. Tässä yhteydessä komissiota pyydetään perustamaan asiaan liittyviä politiikan aloja kuullen työryhmä keskustelemaan nuorison tilannetta koskevista saatavilla olevista tiedoista ja siitä, olisiko laadittava indikaattoreita niitä aloja varten, joilla niitä ei vielä ole tai joilla ei ole ilmeistä nuorisoulottuvuutta. Tämän työskentelyn tulokset ja mahdollisia uusia indikaattoreita koskevat ehdotukset olisi toimitettava neuvoston pohdittavaksi viimeistään joulukuussa 2010; 3. ehdottamaan joustavia puitteita vertaisoppimistoimia varten sekä käynnistämään yleisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin liittyviä selvityksiä ja sekä raportoimaan näistä erilaisista toimista säännöllisesti neuvostolle; 4. laatimaan vuonna 2017 yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lopullisen arviointiraportin, joka kattaa nämä yhteistyön puitteet. Neuvoston olisi keskusteltava lopullisesta arviointiraportista vuonna 2018.

5 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/5 LIITE I NUORISOON LIITTYVIÄ TAVOITTEITA JA MAHDOLLISIA JÄSENVALTIOIDEN JA KOMISSION ALOITTEITA ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ -osan 2 kohdassa luetelluista ja jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvatuista toimintaaloista on monilla selvästi omat yleiset tavoitteensa ja painopisteensä. Niitä kuvataan erillisissä yhteistyöpuitteissa ja -strategioissa ja käsitellään kunkin oman avoimen koordinointimenetelmän mukaan. On kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että nuorisonäkökulma otetaan asianmukaisesti huomioon kullakin alalla. Tältä pohjalta tämän liitteen A-osassa esitetään eräitä kaikkia aloja koskevia aloitteita ja B-osassa sellaisia erityisesti nuorisoon liittyviä tavoitteita, joiden tarkoituksena on selkeyttää nuorisoulottuvuutta kullakin luetellulla toiminta-alalla; lisäksi esitetään esimerkinomainen luettelo mahdollisista aloitteista, joita jäsenvaltiot ja/tai komissio voivat tehdä toimivaltansa puitteissa ja toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen. a) Yleisluonteisia aloitteita Seuraavia yleisluonteisia aloitteita olisi harkittava kaikilla nimetyillä toiminta-aloilla: Kehitetään ja vahvistetaan kunkin toiminta-alan päätöksentekijöiden ja nuorisopolitiikan päättäjien välistä yhteistyötä, mm. parantamalla vuoropuhelua ja jakamalla tietoja ja asiantuntemusta. Kannustetaan ja tuetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista politiikan laadintaan, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Tarjotaan laadukkaita ohjaus- ja neuvontapalveluja. Parannetaan laadukkaan nuorisoa koskevan tiedon saatavuutta ja levitetään tietoa kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä Euroopan laajuisten organisaatioiden, esimerkiksi Eurodeskin, ERYICA:n, EYCA:n ja muiden eurooppalaisten verkostojen avulla. Vahvistetaan yhteistyötä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Edistetään nuorten tilanteen parempaa tuntemusta, esim. tukemalla nuorisotutkimusta, tutkijaverkostoja, selvitysten tekemistä jne. Tuetaan nuorisotyön kehittämistä ja tunnustetaan sen arvo. Hyödynnetään tehokkaasti käytettävissä olevia EU:n varoja ja ohjelmia ja helpotetaan nuorten mahdollisuuksia hyötyä niistä. Tuetaan koehankkeiden ja -ohjelmien kehittämistä uusien ja innovatiivisten ideoiden kokeilemiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Tunnustetaan arvo, joka kahdenvälisellä ja monenvälisellä yhteistyöllä on nuorisopolitiikan alan eurooppalaiselle yhteistyölle. Otetaan tarvittaessa mukaan lapsia koskevan politiikan ulottuvuus, kiinnittäen huomiota heidän oikeuksiinsa ja suojeluunsa ja ottaen huomioon, että lapsuudessa saadut mahdollisuudet, tuki ja turva vaikuttavat merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuudennäkymiin. b) Nuorisoon liittyviä tavoitteita ja mahdollisia aloitteita kullekin toiminta-alalle KOULUTUS JA AMMATILLINEN KOULUTUS Tavoite: Olisi tuettava nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia korkeatasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kaikilla tasoilla ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Muodollisen koulutuksen ohella olisi edistettävä nuorten epävirallista oppimista ja annettava sille tunnustusta, ja muodollisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen välisiä yhteyksiä olisi kehitettävä. Olisi helpotettava ja tuettava nuorten siirtymistä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille ja vähennettävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

6 C 311/6 Euroopan unionin virallinen lehti Tuetaan nuorisotyön kehittämistä ja muita mahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen yhtenä keinona puuttua koulun keskeyttämiseen. Hyödynnetään täysimääräisesti EU:n tasolla kehitettyjä taitojen avoimuuteen ja validoimiseen sekä tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä välineitä ( 1 ). Edistetään kaikkien nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Puututaan sukupuoli- ja muihin stereotypioihin sekä muodollisessa koulutuksessa että epävirallisessa oppimisessa. Käytetään muodollista koulutusta ja epävirallista oppimista eri ryhmien välisen yhteenkuuluvuuden ja ymmärtämyksen edistämiseen, edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kavennetaan suoritustason eroja. Kehitetään osallistavia järjestelyjä koulutukseen ja koulujen, perheiden ja paikallisyhteisöjen välistä yhteistyötä. Kannustetaan muodollista koulutusta ja epävirallista oppimista nuorten innovoinnin, luovuuden ja yrittäjyyden tukemiseksi. Lisätään suuren yleisön tietoisuutta epävirallisen oppimisen tulosten arvosta. Komissio kehittää edelleen Europass-järjestelmää taitojen avoimuuteen liittyvänä eurooppalaisena välineenä, mukaan luettuina välineet taitojen itsearviointia varten ja kolmansien osapuolten suorittamaa taitojen arviointia varten, esimerkkeinä Europass-liikkuvuustodistuksen tukijaorganisaatiot. TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS Tavoite: Olisi tuettava nuorten integroitumista työmarkkinoille työntekijöinä tai yrittäjinä. Olisi helpotettava ja tuettava siirtymistä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta tai työttömyydestä tai joutenolosta työmarkkinoille. Olisi parannettava työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeisessä Lissabonin strategiassa olisi varmistettava nuorisoulottuvuus, ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen yleisten tavoitteiden mukaista työtä olisi jatkettava. Lisätään ja parannetaan investointeja siihen, että ihmiset voivat hankkia sellaiset taidot, joita työmarkkinoilla tarvitaan. Taidot ja työpaikat on saatava kohtaamaan toisensa paremmin lyhyellä aikavälillä, ja taitotarpeita on pystyttävä ennakoimaan paremmin pitemmällä aikavälillä. Otetaan huomioon nuorten erityistilanne joustoturvastrategioita laadittaessa. Edistetään nuorten mahdollisuuksia rajatylittävään työskentelyyn. Sisällytetään elvytyssuunnitelmiin nuorten työmarkkinoille integroitumista edistäviä lyhyen aikavälin toimenpiteitä sekä nuoret huomioon ottavia rakenteellisia toimenpiteitä. Kehitetään uraohjaus- ja neuvontapalveluja. Madalletaan esteitä, jotka haittaavat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Edistetään laadukkaitten harjoittelu- ja oppisopimusjaksojen käyttöä työmarkkinoille pääsyn ja siellä etenemisen helpottamiseksi. Parannetaan lastenhoitopalveluja ja edistetään vastuun jakamista kumppaneiden välillä, jotta sekä nuoret naiset että nuoret miehet voisivat helpommin sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämänsä. Tuetaan nuorten yrittäjyyttä muun muassa yrittäjyyskoulutuksen avulla, tuetaan starttirahoitusta ja mentorointiohjelmia ja kannustetaan nuorten yritysten tunnustamiseen. ( 1 ) Taitojen avoimuuteen ja validoimiseen liittyviä välineitä ovat mm. Europass, Euroopan tutkintojen viitekehys ja ammatillisen koulutuksen ECVET-järjestelmä. Tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen tarjoaa puolestaan välineen direktiivi 2005/36/EY.

7 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/7 Tuetaan eurooppalaisia verkostoja ja rakenteita nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Tuetaan yrittäjyyttä kestävän kehityksen alalla. TERVEYS JA HYVINVOINTI Tavoite: Olisi tuettava nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mielenterveyden ja seksuaaliterveyden, urheilun, liikunnan ja terveellisten elintapojen edistämiseen sekä vammojen, syömishäiriöiden, riippuvuuksien ja päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Varmistetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia koskevan neuvoston päätöslauselman ( 1 ) jatkotoimenpiteet sekä kannustetaan nuoria pitämään huolta kunnostaan ja harrastamaan liikuntaa EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti ( 2 ). Otetaan nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimissa huomioon, että terveydellä tarkoitetaan kaikkinaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä vain sitä, että sairautta tai vammaa ei ole. Kannustetaan nuoria omaksumaan terveelliset elintavat liikunnanopetuksen, ravintotietouden ja liikunnan avulla sekä koulujen, nuorisotyöntekijöiden, terveysalan ammattilaisten ja urheilujärjestöjen välisellä yhteistyöllä. Painotetaan urheilun merkitystä toimintana, joka tukee ryhmätyötä, kulttuurienvälistä oppimista, reilun pelin sääntöjä ja vastuunottoa. Lisätään nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien terveysasioiden tuntemusta. Aktivoidaan kaikki paikalliset sidosryhmät riskitilanteessa olevien nuorten löytämiseksi ja auttamiseksi ja heidän ohjaamisekseen tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Tuetaan vertaisryhmien antamaa terveyskasvatusta. Edistetään lasten ja nuorten suojelua, erityisesti mitä tulee uusia viestimiä koskeviin taitoihin ja heidän suojeluunsa tietyiltä uusien viestinten käytöstä aiheutuvilta vaaroilta, tunnustaen myös hyödyt ja mahdollisuudet, joita uudet viestimet voivat tarjota nuorille, esimerkiksi medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä 21 päivänä toukokuuta 2008 ja 27 päivänä marraskuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien jatkotoimenpiteiden avulla. Helpotetaan pääsyä olemassa oleviin terveyspalveluihin tekemällä niistä nuorisoystävällisempiä. OSALLISTUMINEN Tavoite: Olisi tuettava nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan sen kaikilla tasoilla ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin. Kehitetään välineitä, joiden avulla nuorten kanssa voidaan käydä vuoropuhelua ja nuoret voivat osallistua kansallisiin nuorisopolitiikkoihin. Kannustetaan nuorten osallistumista, nuorille tiedottamista ja nuorten kuulemista koskevien olemassa olevien suuntaviivojen käyttämistä tai sellaisten laatimista näiden toimien laadun varmistamiseksi. Tuetaan poliittisesti ja taloudellisesti nuorisojärjestöjä sekä paikallisia ja kansallisia nuorisoneuvostoja ja edistetään sen merkittävän roolin tunnustamista, joka niillä on demokratiassa. Edistetään useampien ja useammanlaisten nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan, nuorisojärjestöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin. Hyödynnetään tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologioita nuorten osallistumisen laajentamiseksi ja syventämiseksi. ( 1 ) EUVL C 319, , s. 1. ( 2 ) Suositellut toimenpiteet terveyttä edistävän liikunnan tueksi (2008).

8 C 311/8 Euroopan unionin virallinen lehti Tuetaan erilaisia osallistumisen oppimismuotoja lapsuusiästä lähtien muodollisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen avulla. Järjestetään lisää mahdollisuuksia nuorten ja julkisten instituutioiden väliseen keskusteluun. Komissio uudistaa Euroopan nuorisoportaalia ja edistää toimia nuorten tavoittamiseksi. VAPAAEHTOISTOIMINTA Tavoite: Olisi tuettava nuorten vapaaehtoistoimintaa ja sille olisi annettava enemmän arvoa tärkeänä epävirallisen oppimisen muotona. Olisi poistettava vapaaehtoistoiminnan esteet ja edistettävä nuorten rajatylittävää liikkuvuutta. Edistetään vapaaehtoistoiminnan kautta hankittujen taitojen tunnustamista sellaisten välineiden kuin Europass ja Youthpass sekä jäsenvaltioiden rahoittamien välineiden avulla. Pannaan täytäntöön nuorten vapaaehtoisten liikkuvuutta Euroopassa koskeva neuvoston suositus ( 1 ). Lisätään vapaaehtoistoiminnan arvoa koskevaa tietoisuutta myös vertaisprosessien avulla. Edistetään nuorten vapaaehtoisten suojelua ja vapaaehtoistoiminnan laatua. Otetaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan tulevan aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Edistetään sukupolvien välistä yhteisvastuuta vapaaehtoistoiminnan keinoin. SOSIAALINEN OSALLISUUS Tavoite: Olisi ehkäistävä nuorten sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä näiden ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle ja vahvistettava yhteiskunnan ja nuorison keskinäistä yhteisvastuuta. Olisi edistettävä kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja torjuttava syrjintää kaikissa sen muodoissa. Hyödynnetään nuorisotyön ja nuorisotilojen koko potentiaali osallisuuden edistäjinä. Omaksutaan monialainen lähestymistapa yhteisön yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun parantamiseksi ja nuorten sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarkastelemalla esimerkiksi nuorison koulutuksen ja työllisyyden ja heidän sosiaalisen osallisuutensa välisiä yhteyksiä. Tuetaan muiden kulttuurien tuntemuksen ja monikulttuuristen taitojen kehittämistä kaikkien nuorten parissa ja torjutaan ennakkoluuloja. Tuetaan nuorten oikeuksia koskevaa tiedotus- ja koulutustoimintaa. Puututaan kodittomuuteen, asumiseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen. Edistetään laadukkaiden palveluiden saatavuutta esim. liikenteen, tietoyhteiskuntaan osallistumisen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aloilla. Edistetään erityisen tuen antamista nuorille perheille. Otetaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan köyhyyden torjuntaa ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan Euroopan teemavuoden (2010) suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. NUORISO JA MAAILMA Tavoite: Tuetaan nuorten osallistumista ja panosta maailmanlaajuisiin päätöksenteko-, täytäntöönpano- ja seurantaprosesseihin (esim. sellaisissa kysymyksissä kuin ilmastonmuutos, YK:n vuosituhattavoitteet, ihmisoikeudet jne.) ja nuorten yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa. ( 1 ) EUVL C 319, , s. 8.

9 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/9 Lisätään nuorten tietoisuutta maailmanlaajuisista asioista kuten kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista. Annetaan nuorille mahdollisuuksia vaihtaa näkemyksiä globaaleista kysymyksistä päätöksentekijöiden kanssa (esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin, virtuaalisiin foorumeihin jne.) Edistetään kaikkialta maailmasta tulevien nuorten keskinäistä ymmärtämystä vuoropuhelun avulla ja sellaisilla tukitoimilla kuin koulutuskurssit, nuorisovaihto ja kokoukset. Rohkaistaan nuoria osallistumaan vihreään vapaaehtoistoimintaan ja omaksumaan vihreitä kulutus- ja tuotantomalleja (esim. kierrätys, energiansäästö, hybridiajoneuvot jne.). Edistetään mahdollisuuksia yrittäjyyteen, työllisyyteen, koulutukseen ja vapaaehtoistoimintaan Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa. Edistetään eri mantereilla nuorisotyön toimijoiden välistä yhteistyötä ja vaihtoa. Kannustetaan nuoria osallistumaan kehitysyhteistyötoimintaan joko asuinmaassa tai ulkomailla. LUOVUUS JA KULTTUURI Tavoite: Olisi tuettava nuorten luovuutta ja innovointikykyä parantamalla kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen laadukasta saatavuutta ja osallisuutta niihin jo lapsuusiässä. Näin edistettäisiin henkilökohtaista kehitystä, suurempaa oppimiskykyä, kulttuurienvälisiä taitoja, kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämystä ja kunnioittamista sekä uusien ja joustavien taitojen kehittymistä tulevia työllistymismahdollisuuksia varten. Tuetaan nuorten luovuuden kehittymistä luovaa sukupolvea koskevien neuvoston päätelmien lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuurisen ilmaisun ja kulttuurin saatavuuden kautta jatkotoimenpitein ( 1 ). Parannetaan kulttuurin ja luovien välineiden laadukasta saatavuutta, etenkin sellaisten, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa, ja luodaan nuorille mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin ja oman luovuuden ilmaisemiseen ja kehittämiseen koulussa ja sen ulkopuolella. Saatetaan helposti saataville uutta teknologiaa, jonka avulla nuoret pääsevät toteuttamaan luovuuttaan ja innovointikykyään, ja lisätään kiinnostusta kulttuuria, taiteita ja luonnontieteitä kohtaan. Tarjotaan pääsy ympäristöihin, joissa nuoret voivat kehittää luovuuttaan ja harrastuksiaan ja viettää vapaa-aikaa mielekkäästi. Helpotetaan kulttuuria, koulutusta, terveyttä, sosiaalista osallisuutta, viestintää, työllisyyttä ja nuorisoa koskevien politiikkojen ja ohjelmien välistä kauaskantoista synergiaa nuorten luovuuden ja innovointikyvyn edistämiseksi. Edistetään kulttuuria, uusia viestimiä ja kulttuurienvälisiä taitoja koskevaa nuorisotyöntekijöiden erityiskoulutusta. Edistetään kulttuuri- ja luovien alojen sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden välisiä kumppanuuksia. Helpotetaan ja tuetaan nuorten kykyjen ja yrittäjätaitojen kehittymistä työllistettävyyden ja tulevien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Edistetään nuorten tietämystä EU:n eri jäsenvaltioiden kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä. ( 1 ) 14453/09.

10 C 311/10 Euroopan unionin virallinen lehti LIITE II NUORISOALAN EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN PAINOPISTEET AJANJAKSOLLE Yleinen painopiste Nuorisotyöllisyys Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleinen temaattinen painopiste ajanjaksolle on nuorisotyöllisyys. Näiden 18 kuukauden aikana kysymystä käsitellään jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa. Erityisillä painopistealueilla olisi edistettävä kokonaan tai osittain yleistä temaattista painopistettä Sosiaalinen osallisuus Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä: eurooppalaisen nuorisosopimuksen vahvistaminen vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian puitteissa, mahdollisuuksiltaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalinen osallisuus, paikallisten ja alueellisten viranomaisten tehtävä nuorisopolitiikassa, yhteistyö Latinalaisen Amerikan maiden kanssa Nuorisotyö Vuoden 2010 toisella puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä: nuorisotyö sekä köyhimpien lasten ja nuorten pääsy nuorisotyön ja -toiminnan piiriin, nuorten mahdollisuudet osallistua kulttuurielämään Osallistuminen Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä: nuorten kansalaisuus ja osallistuminen painottaen erityisesti yhteiskunnallista, taloudellista, kulttuurista ja poliittista osallistumista sekä ihmisoikeuksia, nuorten vapaaehtoistoiminta ja heidän panoksensa paikallisyhteisöjen kehittämiseen.

11 Euroopan unionin virallinen lehti C 311/11 LIITE III JÄSENNELLYN VUOROPUHELUN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun sovellettavat yleiset johtavat periaatteet on esitetty edellä ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ -osan 3 kohdan iii alakohdan f alakohdassa. Tässä liitteessä kehitellään edelleen jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanoa kansallisella ja EU:n tasolla. Jäsennellyn vuoropuhelun olisi perustuttava 18 kuukauden työskentelyjaksoihin, joilla on kyseessä olevan 18 kuukauden ajanjakson eurooppalaisen yhteistyön yleisiä painopisteitä vastaava yleinen teema. Kukin puheenjohtajavaltio voi myös valita yleiseen teemaan kytkeytyvän erityisteeman puheenjohtajuutensa ajaksi. Jäsenneltyyn vuoropuheluun pitäisi liittää nuorten ja nuorisojärjestöjen kuulemisia kaikilla tasoilla jäsenvaltioissa ja puheenjohtajamaiden järjestämissä EU:n nuorten konferensseissa sekä Euroopan nuorisoviikolla. Jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanon tehostamiseksi, toimivaltansa puitteissa toimien ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen: komissiota pyydetään kutsumaan kutakin 18 kuukauden jaksoa varten koolle eurooppalainen ohjauskomitea, joka muodostuu muun muassa puheenjohtajavaltiokolmikon nuorisoasiainministeriöiden, kansallisten nuorisoneuvostojen ja nuorisotoimintaohjelmasta vastaavien kansallisten virastojen edustajista sekä Euroopan komission ja Euroopan nuorisofoorumin edustajista. Nuorisotutkijoita ja nuorisotyöntekijöitä kuullaan tarpeen mukaan. Eurooppalainen ohjauskomitea vastaa jäsennellyn vuoropuhelun yleisestä koordinoinnista. Ohjauskomitea perustaa tukirakenteen, jossa on kouluttajia ja välittäjiä, jotka kykenevät antamaan menetelmätukea ja varmistamaan EU:n tasolla käytävän jäsennellyn vuoropuhelun järjestämisen jatkuvuuden; jäsenvaltioita pyydetään tukemaan pienen kansallisen työryhmän perustamista. Nämä työryhmät voivat soveltuvissa tapauksissa käyttää olemassa olevia rakenteita ja koostua muun muassa nuorisoasiainministeriöiden, kansallisten nuorisoneuvostojen, paikallisten ja alueellisten nuorisoneuvostojen ja nuorisojärjestöjen edustajista sekä nuorisotyön toimijoista, monenlaisista nuorista ja nuorisotutkijoista. Jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan kansallisille nuorisoneuvostoille johtoasema näissä työryhmissä aina kun se on mahdollista. Kansallisten työryhmien tehtäväksi annetaan osallistumismahdollisuuksien varmistaminen jäsenvaltioissa; komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan jäsennellyn vuoropuhelun jatkuvaan seurantaan sekä hyvien käytänteiden kokoamiseen ja levittämiseen yhteistyössä kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa.