Aidosti avarakatseinen Suomi Verkkohaastattelu CIMOn strategiasta. Osallistujaraportti keskustelun kulusta

Transkriptio

1 Aidosti avarakatseinen Suomi Verkkohaastattelu CIMOn strategiasta Osallistujaraportti keskustelun kulusta

2 Aidosti avarakatseinen Suomi- verkkohaastattelu Verkkopohjainen teemahaastattelu sivustolla toteuttaja Fountain Park Haastatteluun kutsuttiin mukaan CIMOn asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja oma henkilöstö Osallistujat kutsuttiin sähköpostitse CIMOn osoiterekisterin pohjalta 12.5., muistutukset lähetettiin myös sähköpostilla haastatteluun osallistui 787 henkilöä.

3 Osallistujien taustatietoja Sukupuoli N % Nainen ,9 % Mies ,1 % Ikä N % Alle ,9 % ,6 % ,0 % Yli ,6 % Asuinpaikka N % Pääkaupunkiseutu ,6 % Muu Etelä-Suomi 93 11,8 % Länsi-Suomi ,5 % Itä-Suomi 68 8,6 % Keski-Suomi 31 3,9 % Pohjois-Suomi 59 7,5 % Ulkomaat 55 7,0 %

4 Verkkokeskustelun kulku Unelmamme- aidosti avarakatseinen Suomi Millainen on tulevaisuuden aidosti avarakatseinen Suomi? Pohdi vielä eri näkökulmista Teeman johdanto Ensimmäiset ideat (524 ideaa) Haastava ajattelu (486 ideaa) Millaisella yhteistyöllä näitä asioita voidaan toteuttaa? Mikä on Sinun mielestäsi tärkeintä? Jatkoideat (715 kpl) Arviointi (5 022 arviota)

5 CIMOn unelma johdantona

6 Ideoiden tärkeyden ja yksimielisyyden yhteensovittaminen Asian tärkeys suuri Asioiden arvioitu tärkeys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa? Vähiten mielekkäät asiat Vastaajat yhtä mieltä asioiden muita vähäisemmästä mielekkyydestä Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Suuri hajonta Näkemysten hajonta

7 Tärkeää tulevaisuuden aidosti avarakatseisessa Suomessa, osallistujien yhteinen näkemys

8 Aidosti avarakatseinen Suomi - 5 ensimmäistä luokasta suuri merkitys, vähäinen erimielisyys - 1. Kieli- ja kulttuuritaitoinen kansa Koulutuksen ja kokemuksen kautta erilaisuutta ymmärtävä väki mahdollistaa yhteistyön eri kulttuureista toimivien ihmisten välille. 2. Luovuus kasvaa kulttuurien kohdatessa Luovuus on uudenlaista ajattelua, jota syntyy erilaisten kulttuurien kohdatessa. Luovuus edellyttää aitoa vuoropuhelua ja yhdessä oppimista. 3. Luovia ratkaisuja syntyy yhteistyöllä Yhteistyöllä ja ymmärryksellä eri kulttuurien kesken. Peruskoulutukseen uskonnon opetuksen sijaan kulttuurien ymmärtämistä. 4. Erilaiset ihmiset työllistyvät Suomessa pidetään luonnollisena sitä, että alkuperäissuomalaisten ohella voidaan rekrytoida ulkomaalaistaustaisia, kuten myös eri tavalla vammaisia. Valintaperusteena on vain pätevyys. 5. Kansainvälisyys on kouluissa ja työpaikoilla Kansainvälinen kanssakäyminen on yhdistelmä taitoja, tietoja ja asennetta, johon täytyy kasvaa kuten kaikkeen muuhunkin. Kansainvälisyys on tulevaisuuden aidosti avarakatseisessa Suomessa luonnollinen osa koulu- ja työelämää. Ei erillistä eikä päälle liimattua, vaan olennainen osa arkea.

9 Aidosti avarakatseinen Suomi - 5 ensimmäistä luokasta suuri merkitys, suuri erimielisyys - 1. Tasa-arvoiset julkiset palvelut Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että julkisen sektorin kustannuspaineissakin palvelut turvataan yhtäläisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. 2. ymmärtävä Ymmärrämme erilaisia kulttuureita ja toimintatapoja 3. Luontevasti kansainvälinen Luontevasti kansainvälinen tarkoittaa mielestäni sitä, ettei kansainvälisyys ole päälle liimattuna toimintana yhteiskunnan instituutioissa tai ihmisten arkielämässä, vaan että elämme luontevasti kansainvälistä ja monikulttuurista arkea. Kansainvälisyys ei silloin ole enää erikseen "opittua" vaan varhaisesta lapsuudesta asti sisäistettyä. 4. Hyvinvointia kaikille - myös maahanmuuttajile. Kilpailu ei kiihdy sen enempää kuin aiemminkaan, aina on kilpailtu ja se on aina ollut kovaa. Samoilla fraaseilla ei rakenneta tulevaisuutta. Sitä rakennetaan osaamisella sekä empatialla. Suomi voisi ottaa tehtäväkseen näyttää mallia maahanmuuttopolitiikassa. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa riittää töitä kaikille, myös huono-osaisemmille ulkomaalaisille, jos sitä ruvetaan järjestämään. Ihmiset ovat kautta aikojen pystyneet elämään sovussa yli kulttuurirajojen, jos vain arjen peruselementit ovat kohdallaan. Tähän pitäisi Suomessa tähdätä. Suomessa löytyy tilaa kaikille, mutta tarvitaan asennemuutosta. 5. Suomi on ulospäin suuntautunut maa. Suomessa tuetaan kansainvälistymistä kaikissa muodoissaan. Kaikkia kansalaisia, mutta erityisesti nuoria kannustetaan ja tuetaan myös taloudellisesti osallistumaan nuorisovaihtoihin, opiskelijavaihtoihin sekä laajemminkin kansainväliseen toimintaan. Suomi noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan ja sitoumuksiaan. Suomi on aktiivinen kaikessa kansainvälisessä yhteistyössään. Impivaaralainen ajattelu jää viimeinkin historiaan.

10 Aidosti avarakatseinen Suomi - 5 ensimmäistä luokasta vähäinen merkitys, suuri erimielisyys - 1. Yhteinen kieli Kaikki puhuvat pian englantia keskenään. Englannista tulee globaali kieli. 2. Kiinteät tietunneliyhteydet Eurooppaan Auto ja rautatietunnelit Helsingistä Tallinnaan sekä Vaasasta Ruotsin puolelle ja edelleen Norjan satamiin. 3. Kansainvälistymistä kansainvälistymisen takia? Kansainvälistyminen on trendisana, siihen pyritään ajattelematta sitä, mitä oikein halutaan. Syyt ja seuraukset pitäisi ottaa tarkasti huomioon, eikä vain pyrkiä kansainvälistymään, koska muutkin tekevät niin. 4.Suomessa kaikki kirjoitettaisiin myös englanniksi Jotta suomea osaamattomatkin voivan täällä pärjätä, eikä vaatimuksena työhön tai mihinkään muuhunkaan olisi suomen kielen osaaminen. Vaan englantikin riittäisi. 5. Julkisen ja yksityisen sektorin ero laimenee. Yksityisen sektorin toimintatapoja otetaan yhä enemmän käyttöön julkisella puolella samalla kun perinteisiä julkisia palveluja tuotetaan enenevässä määrin yksityisten toimesta. Joustavuus ja mahdollisesti tehokkuuskin lisääntyy, mutta poliittisen vastuun kysymys muuttuu vaikeammaksi.

11 Aidosti avarakatseinen Suomi - 5 ensimmäistä luokasta vähäinen merkitys, vähäinen erimielisyys - 1. Julkisen sektorin luo mahdollisuuksia Aikaisemmin totuttujen resurssien kaventuminen pakottaa julkisen sektorin toimijat strategisiin valintoihin ja keskittymään toimintansa ydintehtäviin. Tämä saattaa olla myös CIMOlle mahdollisuus: joudutaan uudelleen miettimään mikä on oleellista ja kuinka peruspalvelut taataan kaikille. 2. Teknologia on apu, ei itsetarkoitus! Suomessa usein teknologia nähdään itsetarkoituksena. On nähtävä teknologia loppukäyttäjän näkökulmasta - eri kansalaisuudet, kielet, kulttuurit jne. 3. Ohjelmia vähän resursseja vaativalle tutkimukselle Voitaisiin järjestää vaikkapa kilpailu ekotehokkaista tutkimusideoista nuorille tutkijoille, parhaille paikat Suomeen 1-2 vuodeksi. 4. Viekö EU-voimavarat? Kreikan kriisin aikaan on tullut mieleen, että viekö EU suomalaisten päättäjien voimavarat. Millä tavalla olemme mukana kansainvälisessä talouspolitiikassa? 5. liikkuvuus mahdollista kaikille Suomeen voi tulla ja Suomesta voi lähteä muualle. Koulutukseen, työhön tai muuten vain. Itse kukin taustasta riippumatta.

12 Yksin ei voi olla avarakatseinen, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus sisältävät ajatuksen yksilöiden ja yhteisöjen välisestä vuorovaikutuksesta, aktiivisesta toiminnasta. Se vaatii monensuuntaisia tekoja ja viestintää. CIMON avulla kansainvälisyyskasvatus on ottanut ison harppauksen myös pienten paikkakuntien kouluissa ja avartanut käsityksiä mahdollistamalla opiskelija- opettaja ja oppilasvaihtojen toteuttamisen. Cimolla on paljon erilaisia vaihtoehtoisia ohjelmia, ongelma on byrokratia ja valtava tiedon määrä. Asiakkaan näkökulmasta palvelujen saatavuus ja tiedotus voisi olla kehitettävää.. ja Suomessa verkostojen rakentaminen toimijoiden kesken, jolloin tieto siirtyisi luontevasti CIMOn unelmasta sanottua Vastaako CIMOn unelma hyvin Sinun ajatuksiasi sellaisesta yhteistyöstä, jota CIMO edistää? 0,65 % 7,82 % 5,86 % 56,35 % 29,32 % Vastaa erittäin hyvin Vastaa melko hyvin Vastaa melko huonosti Vastaa erittäin huonosti En osaa sanoa On hyvä, että CIMO käsittää tehtäväkenttänsä näin laajasti! Suomessa tarvitaan kansainvälisyyden jatkumoita, joissa lapset jo nuorena (kotona ja päiväkodissa) kasvavat mukaan luontevaan kansainväliseen kanssakäymiseen ja ennakkoluulottomuuteen. Samalla on jatkuvasti rummutettava, että oman kulttuurin väheksyminen ei ole yhtä kuin kansainvälineen suuntautuminen! Vastaa melko hyvin, koska Cimon eri tavat toimia tukevat tuota ajatusta. Toisaalta se on vain ajatuksen astella. Se pitäisi viedä käytäntöön.

13 Keskustelu jatkuu Keskeisten teemojen jatkotyössä yhteinen näkemys taustalla Kommunikointivalmiudet, kulttuurien ymmärtäminen sekä eri toimijoiden yhteistyöllä löytyvät luovat ratkaisut ja Suomen kansainvälistymistä edistävät konkreettiset toiminnat nousivat voimakkaasti esiin keskustelussa. Haastatteluaineiston analyysi jatkuu ja erityisesti näihin teema-alueisiin liittyviin kysymyksiin haetaan vastauksia. Yhteistyötahojen arviointi ja konkreettisten toimintatapojen hahmottaminen Verkkohaastattelun osallistujat arvioivat tärkeinä pitämiinsä asioihin liittyviä käytännön yhteistyömahdollisuuksia. Kiinnitämme jatkotyössä erityistä huomiota näiden yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen niin uusien tahojen yhteistoiminnan kuin konkreettisten toimintamuotojenkin osalta. Strategiatyö jatkuu kesän ja alkusyksyn 2010 aikana. Kerromme työn etenemisestä niin järjestämissämme tilaisuuksissa ja tapahtumissa kuin verkossakin ( )