Tietoa Waldenströmin taudista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa Waldenströmin taudista"

Transkriptio

1 Tietoa Waldenströmin taudista Pekka Anttila

2 Sisällys Lukijalle..... Miten verisolut muuttuvat Waldenströmin taudissa?..... Millaisia oireita Waldenströmin tauti aiheuttaa?..... Mistä oireet johtuvat?..... Miten tauti todetaan?..... Uutta tutkimustietoa taudin taustalle Muuttuuko elämä kun tauti on todettu? Waldenströmin taudin hoito Lääkehoidot Solunsalpaajat Vasta-ainehoidot Kortisonilääkkeet Uudet biologiset lääkkeet Radioimmunoterapia Kantasolusiirrot Kasvutekijähoito Plasmafereesi Seuranta Millainen on Waldenströmin taudin ennuste? Terveet elämäntavat ovat tärkeitä Tunteet ja pelot ovat tavallisia Syöpäjärjestöjen tuki Potilasoppaat Valtakunnallinen Waldenström-potilasverkosto Kansainvälinen potilasyhdistys Maakunnalliset syöpäyhdistykset Yhteystietoja Teksti: Asiantuntija: Julkaisija: Oy Preesens Ab:n pohjatekstistä toimittanut Tuula Vainikainen Sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Pekka Anttila Suomen Syöpäpotilaat ry Paino: Redfina Oy, 2015

3 Lukijalle Waldenströmin makroglobulinemia eli Waldenströmin tauti on non-hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluva hitaasti etenevä (krooninen) lymfaattisen järjestelmän syöpäsairaus. Ruotsalainen sisätautilääkäri Jan Gösta Waldenström kuvasi nimeään kantavan taudin ensimmäisen kerran vuonna WHO:n vertamuodostavan kudoksen ja lymfaattisen kudoksen syöpätautien luokittelussa vuodelta 2008 Waldenströmin makroglobulinemia löytyy lymfoomat (imusolmukesyövät) pääotsikon alta. Tauti on yksi kypsien B-solujen non-hodgkin-lymfoomista. Waldenströmin tauti on harvinainen sairaus: Suomessa siihen sairastuu vuosittain vain henkilöä. Tauti todetaan yleensä 60. ja 70. ikävuoden välillä. Potilaista alle 50-vuotiaana sairastuneita on noin viisi prosenttia. Tauti on miehillä noin puolitoista kertaa yleisempi kuin naisilla. Waldenströmin tauti on veren lymfosyyttien (imusolujen) syöpäsairaus. Näitä soluja on veressä, luuytimessä ja imusolmukkeissa, ja myös maksassa ja pernassa. Syytä taudin kehittymiseen ei tiedetä. Tauti voi olla pitkään oireeton ja se todetaan joskus sattumalta verikokeissa, kun ryhdytään selvittämään kohonneen laskon syitä. Oireita, jotka kehittyvät usein vasta myöhemmässä vaiheessa, ovat mm. huono verenkierto sormissa, varpaissa ja nenässä, näköhäiriöt, anemia, väsymys, laihtuminen ja yöhikoilu. Monet sairastuneista eivät tarvitse taudin alkuvaiheessa mitään hoitoa ja voivat elää vuosia, jopa vuosikymmeniä aivan normaalia elämää. Myöhemmin käytettävissä on lääke- ja vasta-ainehoitoja, joiden avulla taudin kulkua voidaan hidastaa. Lääkkeiden kehitystyö on nykyisin vilkasta. Tieto vakavan kroonisen sairauden löytymisestä huolestuttaa itseä ja läheisiä, siksi tarvitaan mahdollisimman paljon tietoa ja tukea. Niiden saaminen on tärkeää, että voi elää mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Tämän opaskirjasen tavoitteena on antaa tietoa Waldenströmin taudista ja sen hoidosta. Opas on julkaistu myös sähköisenä. 3

4 Miten verisolut muuttuvat Waldenströmin taudissa? Aikuisessa ihmisessä on verta noin viisi litraa. Suurin piirtein puolet verestä koostuu kellertävästä nesteestä eli plasmasta ja toinen puoli veren eri soluista. Verisolujen päätyyppejä ovat punasolut eli erytrosyytit, valkosolut eli leukosyytit ja verihiutaleet eli trombosyytit. Jokaisella solutyypillä on oma tehtävänsä. Punasolut kuljettavat happea elimistöön ja verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen. Valkosolujen tehtävänä on puolustaa elimistöä ulkoisilta taudinaiheuttajilta, kuten viruksilta ja bakteereilta, mutta sen lisäksi ne pyrkivät tuhoamaan myös elimistöön ilmaantuneita syöpäsoluja ja viallisia soluja. Valkosolut voidaan jakaa viiteen pääryhmään: neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, monosyytit ja lymfosyytit eli imusolut. Lymfosyytit puolestaan jaetaan T-, B- ja NK-soluihin. Waldenströmin makroglobulinemia on B-lymfosyyttien sairaus. Uudet verisolut syntyvät luuytimessä olevista kantasoluista. Kantasolut jakautuvat ja erilaistuvat veren eri soluiksi. Kantasolut muodostavat samalla uuden luuytimen ja uusien verisolujen rakentamista varten tarvittavan tietoarkiston. Luuytimessä säilyy riittävä määrä kantasoluja koko ihmisen elämänkaaren ajan. Luuytimessä syntyneet B-solut kulkevat seuraavaksi imusolmukkeeseen, jossa B-solulle rakennetaan sen solun oma elämäntehtävä. Kypsä B-solu on valinnut vihollisensa. Se pystyy puolustamaan isäntäänsä vain yhtä ainoaa vihollista vastaan. Eri taudinaiheuttajia vastaan tarvitaan kaikille omat B-solut. B-solut kehittyvät edelleen plasmasoluiksi, joiden tehtävä- 4

5 nä on tuottaa immunoglobuliinia (Ig) eli vasta-aineina toimivia proteiineja. Immunoglobuliineja on löydetty viisi erilaista: IgA, IgD, IgE, IgG ja IgM. Normaalitilanteessa ihmisen B-solut ovat jokainen omia yksilöitään ja kahta täysin samanlaista solua tuskin löytyy. Kun Waldenströmin taudin ensimmäinen syöpäsolu syntyy, on tapahtunut peruuttamaton muutos. Tämä solu pystyy jakautumaan ja tuottamaan itsensä kaltaisia kopioita. Nämä solut muodostavat kloonin ja kun kaikki sairaat solut kuuluvat samaan klooniin, puhutaan monoklonaalisesta sairaudesta. Syöpä on saanut alkunsa. Terveillä lymfosyyteillä IgM-tyypin immunoglobuliinia tuottavat solut ovat vielä eräänlaisessa välitilassa. Suurin osa näistä soluista muuttuu vielä vähän, ja ne jatkavat vasta-aineen tuotantoa plasmasoluina samaa puolustettavaa vihollista vastaan, mutta vasta-aineen luokka muuttuu joko IgG- tai IgA-tyyppiseksi. Waldenströmin taudissa B-solujen kehittyminen jää kesken. Waldenströmin makroglobulinemiassa tätä muuntumista ei tapahdu, ja sairaat solut pysähtyvät IgM-luokan vasta-aineen tuotantoon. Waldenströmin taudissa sairaiden solujen ulkonäkö voi muistuttaa lymfosyyttiä, plasmasolua tai niiden välimuotoa, lymfoplasmosytoidia solua. Millaisia oireita Waldenströmin tauti aiheuttaa? Waldenströmin taudin oireiden kirjo on hyvin laaja, ja osa sairastuneista saattaa olla vuosia, jopa vuosikymmeniä täysin oireettomia. Oireet aiheutuvat usein eri syistä. Yleisimpiä ovat anemiasta johtuvat oireet kuten väsymys ja suorituskyvyn lasku. Myös lisääntynyttä vuoto- tai mustelmaherkkyyttä saattaa esiintyä, mutta vakavat verenvuodot ovat onneksi harvinaisia. Valkoisten verisolujen puutos lisää tulehdusriskiä. 5

6 Korkeaan IgM-pitoisuuteen saattaa liittyä veren sakeutumista eli hyperviskositeettia. Verenkierto heikkenee erityisesti pienissä verisuonissa, kuten silmän verkkokalvolla, nenänpäässä, sormissa ja varpaissa. Myös nenä- ja ienverenvuotoa voi esiintyä. Muita oireita ovat muun muassa väsymys, päänsärky, tinnitus eli korvien soiminen, erilaiset näköhäiriöt ja huimaus sekä vaikeammissa tapauksissa sydämen vajaatoiminta, uneliaisuus, sekavuus ja jopa kooma eli syvä tajuttomuustila. Nykyisin, kun diagnoosi tehdään usein taudin varhaisessa vaiheessa, on hyperviskositeettioireilu jäänyt aikaisempaa harvinaisemmaksi. Neurologisia oireita esiintyy noin viidesosalla potilaista. Oireita voi ilmaantua ääreishermoihin. Tilaa kutsutaan polyneuropatiaksi. Tähän liittyy ihotunnon muutoksia, puutumista ja pistelyä ja myös motoristen toimintojen vaikeutumista ja kömpelöitymistä. Myös autonomisessa hermostossa voi esiintyä neuropatiaa ja se voi johtaa verenpaineen säätelyn häiriöihin, tavallisimmin verenpaineen laskuun liikkeelle lähdettäessä sekä ruoansulatuskanavan toiminnan muutoksiin. Harvinaisempia ovat Waldenströmin tautiin liittyvät keskushermosto-oireet. Tällaisia kutsutaan Bing-Neel-oireyhtymäksi. Oireet ovat moninaisia. 6

7 Keuhko-oireina voi ilmetä hengenahdistusta, yskää ja rintakipuja. Lisäksi voi esiintyä häiriöitä myös luustossa, munuaisissa, imusolmukkeissa, pernassa, ja iho-oireita (Schnitzlerin syndrooma), joskin ne ovat harvinaisia. Joillakin potilailla esiintyy voimakasta yöhikoilua, laihtumista ja kuumeilua. Myös pernan koko voi kasvaa. Mistä oireet johtuvat? Oireiden syyt jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään. Ensiksikin syynä voi olla perussyyn, eli syöpäsairauteen liittyvien syöpäsolujen kertymiseen liittyvät ilmiöt. Lymfoplasmosytoidien solujen kertyminen luuytimeen vie tilaa normaalilta verisolujen rakentamiselta ja siitä aiheutuu anemiaa sekä terveiden valkosolujen ja trombosyyttien puutetta. Jatkuvasti lisääntyvä lymfoomasolujen määrä voi johtaa imusolmukkeiden koon kasvuun sekä maksan ja ennen kaikkea pernan koon suurenemiseen. Toinen mekanismi on lymfoplasmosytoidien solujen erittämä IgM-tyyppinen vasta-aine. Suuri määrä tätä vasta-ainetta johtaa seerumin sakeutumiseen ja sen myötä veren virtauksen hidastumiseen. Syntyy yllä kuvattu hyperviskositeettioireyhtymä. Tällä vasta-aineella voi olla myös epätavallisia fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia. Joissakin tapauksissa vasta-aine voi kylmässä menettää liukoisuutensa ja saostua verisuonessa. Näin voi käydä pakkasilmalla ihon verisuonissa. Ilmiötä kutsutaan kryoglobulinemiaksi. Se on yhdistetty erityisesti C-tyyppiseen maksatulehdukseen (hepatiitti C) liittyvään Waldenströmin tautiin. Joskus tämä vasta-aine kohdistuu punasolujen pintaan ja seurauksena voi olla kylmässä tapahtuva punasolujen hajoaminen. Puhutaan kylmäagglutiniinihemolyyttisestä anemiasta. Joskus tällainen vasta-aine voi kohdistua ääreishermojen tupessa sijaitsevaa valkuaisainetta, MAG -proteiinia, vastaan. Seurauksena voi olla ääreishermojen vaurioituminen ja polyneuropatiaoireilu. 7

8 Miten tauti todetaan? Epäiltäessä Waldenströmin tautia otetaan runsaasti verikokeita. Veren soluarvot tutkitaan ja plasmasta tutkitaan maksa- ja munuaisarvot sekä kalium-, natrium- ja kalsiumarvot. Waldenströmin taudin diagnoosin vahvistamiseksi tutkitaan luuytimestä ja toisinaan myös imusolmukkeista otetut kudosnäytteet. Luuytimen ja imusolmukkeiden lisäksi sairaita soluja voi olla myös pernassa ja maksassa. Näiden vatsan alueen muutosten löytämiseksi tehdään röntgentutkimuksia, useimmiten tietokonetomografia. Luuytimen aspiraatio- eli imunäyte voidaan ottaa rintalastan yläosasta tai pakarassa sijaitsevan suoliluun takaharjanteesta. Myös luuydinbiopsia eli luuytimen kudosnäyte otetaan suoliluun takaharjanteesta. Molemmat toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa, ja ne ovat turvallisia ja yleensä suhteellisen kivuttomia tutkimusmenetelmiä. Patologi antaa luuydinnäytteestä lymfoplasmosytoidin lymfooman diagnoosin. Patologi arvioi myös, kuinka suuren prosenttiosuuden luuytimen soluista sairaat solut muodostavat (infiltraatioaste). Lymfoplasmosytoidin lymfooman soluilla on joitain tyypillisiä pintarakenteita, jotka auttavat diagnoosin määrittelyssä. Näitä rakenteita voidaan tutkia myös luuytimen imunäytteestä virtaussytometrin avulla (pintamerkkitutkimus). Uutta tutkimustietoa taudin taustalle Veren syöpäsairauksissa syöpäsolujen kromosomien ja geenien tutkimus on muodostunut tärkeäksi apuvälineeksi sekä tautia määritettäessä, tautimekanismin ymmärtämisessä että uusia hoitokeinoja suunniteltaessa. Syöpäsoluja tutkittaessa ei tutkita potilaan omia perittyjä kromosomi- ja geenirakenteita. Kun ensimmäinen syöpäsolu syntyy, tapahtuu siinä solussa jonkinlai- 8

9 nen geenin muuttuminen, mikä itse asiassa on syy syövän synnylle. Tätä muutosta ei nähdä elimistön terveissä soluissa eikä se periydy jälkeläisille. Vuosikymmenien kuluessa on opittu, että samanlaisissa syövissä potilaasta toiseen toistuvat samanlaiset kromosomien ja/tai geenien muunnokset. Kauan on tiedetty, että noin puolella Waldenströmin tautia sairastavista potilaista nähdään kromosomin 6 pitkän käsivarren lyhentymää. Vuonna 2012 tehtiin uusilla tutkimustekniikoilla kuitenkin merkittävä havainto. Waldenströmin makroglobulinemiaa sairastavilta potilailta löydettiin MYD88-geenissä mutaatio MYD88 L265P. Mutaatio löytyy prosentilta Waldenströmin tautia sairastavilta potilailta ja sitä ei löydy terveestä väestöstä. Koska patologin on vaikea erottaa lymfoplasmosytoidia lymfoomaa marginaalivyöhykkeen lymfoomasta, tarjoutuu tämä geenilöydös suurin toivein näiden sairauksien varmemmaksi erottelijaksi. On mahdollista, että MYD88 L265P ylläpitää jollakin tavoin syövän kasvua ja hyvinvointia. Voi olla, että tulevaisuudessa tätä voidaan hyödyntää uusien lääkkeiden kehittämisessä. Tutkimuksen käyttöä vielä opetellaan eikä se vielä ole jokapäiväistä rutiinia. Tällä hetkellä tutkimus on saatavissa ainakin TYKSlabin kautta. 9

10 Muuttuuko elämä kun tauti on todettu? Monet Waldenströmin tautiin sairastuneista ovat diagnoosin jälkeen vuosia joko kokonaan tai lähes oireettomia ja elävät aktiivista, hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Tällöin ei ole syytä aloittaa mitään varsinaista hoitoa, vaan terveydentilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja hoito aloitetaan vasta sitten, kun tilanne niin vaatii. Waldenströmin taudissa hoidon varhainen aloittaminen ei paranna ennustetta. Jos oireita ei ole, ei hoitoakaan kannata aloittaa. Näin vältytään myös mahdollisilta hoidon aiheuttamilta ikäviltä sivuvaikutuksilta. Taudin kehittymistä seurataan kuitenkin aktiivisesti ja kaikki oireettomatkin potilaat käyvät säännöllisesti 3 12 kuukauden välein lääkärintarkastuksissa ja verikokeissa. Tarkkailuvaiheessa odottaminen ja se, että mitään hoitoa ei anneta, saattaa tuntua ahdistavalta: on vaikeaa olla tekemättä mitään ja vain odottaa, kun tietää sairastavansa vakavaa sairautta. Voi tuntua tarpeelliselta kokeilla ja tehdä mitä vain lievittääkseen pelkoaan ja avuttomuuden tunnetta. Jotkut ehkä turvautuvat myös erilaisiin vaihtoehtohoitoihin. Niiden hyödystä syövän hoidossa ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, ja ne voivat olla kalliita. Vaihtoehtohoidoista on aina syytä keskustella ensin oman hoitavan lääkärin kanssa, sillä niiden käyttö voi olla tässä tilanteessa myös haitallista. 10

11 Waldenströmin taudin hoito Oireiden, kuten anemian, väsymyksen, yöhikoilun, laihtumisen ja jatkuvien nenä- ja ienverenvuotojen eteneminen vaikuttaa siihen, koska varsinaiset hoidot aloitetaan. Kun tuntuu siltä, että sairaus aiheuttaa oireita ja heikentää elämänlaatua, on aika kääntyä hoitavan lääkärin puoleen ja keskustella eri hoitovaihtoehdoista. Vaikka Waldenströmin tautia ei pystytä täysin parantamaan, sen aiheuttamia oireita ja elimistön häiriöitä voidaan hoitaa. Hoitovaihtoehtoja on useita. Mikäli yhden hoitomenetelmän teho heikkenee, voidaan siirtyä johonkin toiseen hoitoon. Samoja hoitoja voidaan käyttää usein myös taudin uusiessa tai vaihtaa toiseen menetelmään. Lääkehoidot Waldenströmin tauti on useimmiten hitaasti etenevä krooninen syöpäsairaus. Sairauden kuluessa useimmat potilaat tulevat vuosien varrella saamaan useita erilaisia hoitoja. Kun hoidettujen potilaiden elinkaari voi olla jopa vuoden mittainen, tulee hoitoja suunniteltaessa tehon lisäksi erityisesti ottaa huomioon lääkehoitojen mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset. 11

12 Osa lääkkeistä (klorambusiili, bendamustiini, fludarabiini, kladribiini) voi kuormittaa luuytimen kantasoluja. Jotkut lääkkeet (bortetsomibi, vinkristiini, talidomidi) voivat aiheuttaa neuropatiaa ja doksorubisiinia voidaan käyttää vain rajallinen annos sydämen kuormittumisen takia. Lääkehoitoja valittaessa on harvoin kiire. Hoidon teho voi joskus tulla esiin vasta hyvinkin myöhään, jopa yli kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Hoitovaste voi parantua vielä useita kuukausia hoidon päättymisen jälkeenkin. Yleensä on hyvin aikaa myös hoitolinjan vaihtoon. Käytettävissä oleva lääkevalikoima on jo varsin laaja ja uusia lääkkeitä on tulossa. Solunsalpaajat Alkyloivat lääkeaineet hyökkäävät nopeasti kasvavia syöpäsoluja vastaan. Ne tuhoavat solujen DNA:ta, minkä jälkeen solut eivät pysty enää jakautumaan. Sen lisäksi, että lääke vaikuttaa pahanlaatuisiin soluihin, se vaikuttaa myös normaaleihin soluihin etenkin nopeasti uusiutuvissa kudoksissa, kuten hiuksissa ja limakalvoilla. Seurauksena voi olla pahoinvointia, oksentelua ja hiustenlähtöä. Onneksi näitä sivuvaikutuksia voidaan nykyään hoitaa tehokkaasti. Alkyloivia solunsalpaajia ovat esimerkiksi syklofosfamidi ja klorambusiili. Syklofosfamidia pidetään turvallisena luuytimen kantasoluja ajatellen. Klorambusiili on vähitellen jäämässä sivuun. Satunnaistetussa tutkimuksessa fludarabiinia verrattiin klorambusiiliin ja fludarabiinilla saavutettiin elinaikaetua. Nukleosidianalogit ovat osa isompaa solunsalpaajaryhmää, jota kutsutaan antimetaboliiteiksi. Antimetaboliitit estävät solun normaalia aineenvaihduntaa. Nukleosidianalogit tehoavat nopeammin kuin alkyloivat aineet, joten ne sopivat erityisen hyvin voimakkaista oireista kuten hyperviskositeetista tai hermoston toimintahäiriöistä kärsiville potilaille. Ne ovat myös yleisesti paremmin siedettyjä kuin alkyloivat aineet, mutta aiheuttavat näitä useammin merkittävää luuytimen toimintavajausta eli myelosuppressiota. 12

13 Kladribiini ja fludarabiini ovat nukleosidianalogeja. Molemmat ovat tehokkaita Waldenströmin taudin hoidossa. Fludarabiinia voidaan käyttää tabletteina, kladribiini annostellaan useimmiten pistoksina ihon alle. Molemmat kuormittavat luuydintä. Bendamustiini on uusi tulokas Waldenströmin taudin hoidossa. Siitä on sanottu, että sillä on sekä alkyloivan aineen että nukleosidianalogin ominaisuuksia. Lääkettä annetaan tiputuksena laskimoon. Lääke on erittäin tehokas Waldenströmin makroglobulinemian hoidossa. Valitettavasti vuoden päähän ulottuvia sivuvaikutuksia ei vielä oikein tunneta. Perinteisistä solunsalpaajalääkkeistä doksorubisiinia ja vinkristiiniä käytetään lähinnä silloin, kun tautiin liittyy runsaita, nopeasti kasvavia imusolmukesuurentumia tai vaikean hyperviskositeettiongelman takia halutaan nopeaa tehoa. Hoitoa annetaan silloin yhdistelmäsolunsalpaajahoitona lymfoomahoitojen tapaan, esim. R-CHOP. Vasta-ainehoidot Vasta-ainehoitojen tarkoitus on aktivoida elimistön oma puolustusjärjestelmä taistelemaan sairautta vastaan. Vasta-aineet löytävät ja tunnistavat kohteensa solujen pinnalla olevien antigeenien perusteella. Löydettyään kohdesolunsa vasta-aine sitoutuu sen antigeeniin ja tuhoaa solun. Vasta-ainehoidoilla on jo merkittävä asema Waldenströmin taudin hoidossa. Tärkein tämän ryhmän lääke on rituksimabi. Kysymyksessä on monoklonaalinen vasta-aine. Lääke on valmistettu geeniteknologian avulla niin, että vasta-aine kohdistuu ihmisen oman B-lymfosyytin pinnalla olevaan CD20-nimiseen proteiinirakenteeseen. Näitä CD20-rakenteita on runsaasti Waldenströmin makroglobulinemian solujen pinnassa ja lääke auttaa tappamaan näitä syöpäsoluja. Rituksimabia käytetään usein yhdessä solunsalpaajan ja kortisonilääkkeen kanssa. Rituksimabitiputukseen voi varsinkin ensimmäisellä kerralla liittyä voimakkaitakin sivuvaikutuksia. 13

14 Rituksimabi annetaan infuusiona eli tiputuksena laskimoon yleensä kerran viikossa neljän viikon ajan. Koska useimmat sivuvaikutukset, kuten vilunväristykset tai kuume, ilmaantuvat ensimmäisen hoitokerran yhteydessä, annetaan ensimmäinen infuusio hitaasti 5-6 tunnin aikana. Seuraavat hoitokerrat ovat yleensä lyhyempiä. Jos rituksimabia annetaan yksinään ja potilaan M-komponenttipitoisuus on valmiiksi korkea, saattaa M-komponenttitaso tilapäisesti nousta äkillisesti huomattavan korkeaksi ja seurauksena voi olla hyperviskositeettioireyhtymä, jota joudutaan hoitamaan plasmafereesillä eli plasman luovutuksella (ks. tarkemmin sivu 18). Jos rituksimabia ei voi käyttää, saattaa uudempi CD20-rakenteeseen kohdistuva vasta-aine, ofatumumabi, tulla kysymykseen. Pitkälle edenneessä ja uusiutuneessa taudissa voidaan harkita alemtutsumabi-vasta-ainehoitoa (anti-cd52). 14

15 Kortisonilääkkeet Kortisonilääkkeet ovat tärkeitä Waldenströmin taudin hoidossa. Käytössä ovat lähinnä deksametasoni sekä prednisoni tai prednisoloni. Uudet biologiset lääkkeet Uudet biologiset lääkkeet ovat jo tuoneet merkittävää apua Waldenströmin taudin hoitoon ja uusia lääkkeitä on tulossa. Näitä lääkkeitä suunniteltaessa käytetään hyväksi saatavilla olevaa yksityiskohtaista tietoa syöpäsolujen viestinvälitysmekanismeista ja usein tavoitteena on suunnitella ja rakentaa uusi lääkemolekyyli niin, että se lukitsee jonkun tärkeän toiminnon tässä viestinvälitysketjussa. Vakiintuneessa käytössä ovat tätä kirjoitettaessa bortetsomibi ja talidomidi. Bortetsomibi kuuluu lääkeryhmään, jota kutsutaan proteasomin estäjiksi. Proteasomi on solujen järjestelmä, jonka tehtävänä on hajottaa proteiineja sitten, kun niitä ei enää tarvita. Bortetsomibi on varsinaisesti multippelin myelooman hoitoon kehitetty lääkeaine, mutta sitä käytetään myös Waldenströmin taudin hoidossa. Lääke annostellaan nykyisin yleensä ihon alle 1-2 kertaa viikossa muutaman viikon hoitojaksoissa. Bortetsomibilääkkeen käyttöä rajoittaa neuropatiasivuvaikutus, joka voi olla hankala. Talidomidi on suun kautta otettava lääke, joka alun perin kehitettiin rauhoittavaksi lääkkeeksi. Se aiheutti kuitenkin vaikeita sikiöepämuodostumia, ja lääkkeen käyttö lopetettiin 1960-luvulla luvun loppupuolella kuitenkin huomattiin, että talidomidi tehoaa multippeliin myeloomaan, joka on saman sukuinen tauti Waldenströmin taudin kanssa. Talidomidia on käytetty kokeellisesti myös Waldenströmin taudin hoidossa, mutta ei yhtä menestyksekkäästi kuin multippelin myelooman hoidossa. Lisäksi se aiheuttaa sivuvaikutuksia etenkin suurilla annoksilla. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yhdessä mui- 15

16 den lääkeaineiden (etenkin rituksimabin) kanssa käytettynä, talidomidi saattaa olla tehokas hoito myös Waldenströmin tautiin. Ibrutinibi on lääke, joka on USA:ssa juuri saanut myyntiluvan manttelisolulymfooman hoidossa. Tutkimustulokset Waldenströmin taudin hoidossa ovat lupaavia. Radioimmunoterapia Radioimmunoterapiassa käytetään hyväksi monoklonaalisten vasta-aineiden kykyä vaikuttaa vain tiettyihin soluihin eli tuhotaan pahanlaatuisia B-soluja radioaktiivisesti merkityllä täsmälääkkeellä. Hoito aloitetaan rituksimabi-infuusiolla, jonka ansiosta suuri osa B-soluista saadaan tuhottua. Noin viikon päästä ensimmäisestä hoitokerrasta annetaan toinen rituksimabi-infuusio ja radioaktiivisesti merkitty täsmälääke ibritumomabi, jonka vaikutus kohdistuu pahanlaatuisiin B-soluihin. Se vie pieniä annoksia radioaktiivista ainetta suoraan solujen kasvukohtiin ja tuhoaa ne. Hoidon aikana ihmiseen kohdistuva säteilymäärä on pienempi kuin esimerkiksi sädehoidossa. Radioimmunoterapia ei myöskään altista muita ihmisiä säteilylle. Pieni osa radioaktiivisuudesta poistuu virtsan kautta ja loppu hajoaa elimistössä eikä radioaktiivisuudesta jää jäämiä. Radioimmunoterapian käyttö Waldenströmin taudissa on ollut vähäistä. Kantasolusiirrot Waldenströmin taudin hoidossa voidaan käyttää myös kantasolusiirtoja, joissa potilaalle annetaan voimakkaan solunsalpaajahoidon jälkeen joko hänen omia tai luovuttajalta kerättyjä kantasoluja. Autologisessa siirrossa käytetään potilaan omia kantasoluja, kun taas allogeenisessa kantasolusiirrossa käytetään luovuttajan, esimerkiksi sisaruksen, verestä kerättyjä kantasoluja. 16

17 Aiemmin kantasolut kerättiin luuytimestä ( luuydinsiirto ), mutta nykyään ne otetaan talteen lähes aina kiertävästä verestä erityisellä keruulaitteistolla. Hoidon rasittavuuden takia kantasolusiirtoja ei voi tehdä iäkkäämmille potilaille. Ennen kantasolusiirtoa potilas saa suuren annoksen solunsalpaajia. Näin syöpäsolut pyritään tuhoamaan mahdollisimman tehokkaasti. Pian tämän jälkeen annetaan aiemmin kerätyt kantasolut takaisin infuusiona suoneen. Näin palautetaan luuytimen toiminta ennalleen. Toipumisvaiheessa voi esiintyä erilaisia infektioita eli tulehduksia. Usein joudutaan antamaan punasoluja ja trombosyytteja eli verihiutaleita, jonka vuoksi sairaalahoito kestää 3-4 viikkoa. Joissakin syöpätyypeissä, kuten leukemioissa, kantasolusiirtohoito voi johtaa pysyvään paranemiseen. Waldenströmin taudissakin tällä hoidolla voidaan saavuttaa useamman vuoden remissio eli tauti tasaantuu, vointi paranee ja oireet lievittyvät. Kasvutekijähoito Waldenströmin tauti heikentää elimistön kykyä valmistaa riittävästi verisoluja. Tämä voi johtaa anemiaan (punasolujen vähyys), leukopeniaan ja neutropeniaan (valkosolujen vähyys) tai trombosytopeniaan (verihiutaleiden vähyys). Nämä tilat voivat syntyä myös solunsalpaajahoidon sivuvaikutuksina. Luuytimen toimintavajauksen eli myelosuppression hoidossa käytetään usein kasvutekijöitä. Kasvutekijöillä lievitetään oireita ja nopeutetaan paranemista esimerkiksi vaikeista infektioista. Kasvutekijät annetaan subkutaanisesti eli ruiskeina ihon alle tai tabletteina (verihiutalekasvutekijälääke eltrombobagi). Pistämään voi oppia myös itse tai se voidaan opettaa läheiselle. Silloin ei tarvitse mennä pistosta varten hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Useimmiten käytetään punasolujen kasvutekijää eli erytropoietiinia (EPO), jolla pyritään nostamaan hemoglobiinitasoa. Infekti- 17

18 oiden estoon voidaan käyttää valkosolukasvutekijöitä. Verihiutalekasvutekijöitä voidaan käyttää ainakin trombosyyttien liian nopean häviämisen aiheuttamassa trombosyyttien puutteessa. Plasmafereesi Plasmafereesi helpottaa nopeasti hyperviskositeetin eli veren sakeutumisen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, huimausta tai verkkokalvon verenkiertohäiriöistä johtuvia näköhäiriöitä. Plasmafereesissä veri johdetaan käsivarren laskimosta letkua pitkin laitteeseen, jossa plasma erotellaan muusta verestä. Plasma korvataan yleensä suolaliuoksella ja albumiinilla eli veriplasmassa esiintyvällä valkuaisaineella. Korvausliuos ja verisolut palautetaan potilaaseen toisen laskimon kautta. Koska plasmafereesi ei vaikuta elimistön IgM-tuotantoon, sen hoitovaikutus on vain tilapäinen. Plasmafereesiä voidaan käyttää myös muiden hoitomenetelmien kanssa. Seuranta Waldenströmin tautia sairastavien potilaiden tilannetta seurataan säännöllisesti verikokein ja seurantakäynnein. Osa potilaista tarvitsee tiheämpiä tarkastuksia, osalle riittää vuosittainen tarkastuskäynti. 18

19 Millainen on Waldenströmin taudin ennuste? Waldenströmin taudin kulun ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, sillä taudin eteneminen ja hoitojen teho ovat yksilöllisiä. Tauti voi pysähtyä lievälle tasolle tai edetä vaihtelevilla nopeuksilla. Joillakin potilailla tehoaa lyhyt solunsalpaaja- tai vasta-ainehoito. Sairaus pysyy usein hallinnassa useita vuosia ja samaa hoitomenetelmää voidaan käyttää myös taudin uusiessa. Toisilla potilailla tauti on vaikeammin hallittavissa, ja joudutaan turvautumaan muihin hoitomenetelmiin, esimerkiksi kantasolusiirtoihin. Koska tauti puhkeaa vasta melko myöhäisellä iällä, Waldenströmin tauti ei ole näilläkään potilailla yleinen kuolinsyy, vaan monet potilaista ehtivät menehtyä johonkin toiseen, vanhuuden mukanaan tuomaan sairauteen. Näin tapahtuu arviolta joka viidennelle tautiin sairastuneista. Useissa Waldenströmin taudin ennustetta käsittelevissä tutkimusjulkaisuissa tiedot perustuvat vanhoihin tutkimuksiin. Hoitojen kehittyessä myös Waldenströmin tautia sairastavien potilaiden ennuste on parantunut: nykyään keskimääräinen elinaika hoidon alkamisesta (ei taudin toteamisesta) on yli 10 vuotta ja edistystä tapahtuu jatkuvasti. Jo nyt näyttää siltä, että tautia aletaan pitää pikemminkin kroonisena eli pitkäaikaisena sairautena, joka uusimmilla hoitomenetelmillä voidaan pitää varsin hyvin hallinnassa, vaikka lopullinen paraneminen ei nykytietämyksellä vielä onnistukaan. 19

20 Terveet elämäntavat ovat tärkeitä Waldenströmin tauti on parantumaton sairaus, mutta omaan vointiinsa voi vaikuttaa noudattamalla terveitä elämäntapoja ja panostamalla myös henkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti tuoreita kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja (ei kuitenkaan solunsalpaajahoitojen aikana), auttaa elimistöä taistelemaan sairautta vastaan. Kannattaa myös huolehtia riittävästä kuidun saannista. Täysjyväviljasta valmistetut leivät ja puurot, täysjyväriisi ja -pasta sekä erilaiset leseet, pavut, siemenet ja linssit ovat hyviä kuidun lähteitä. Kovia, eläinperäisiä rasvoja kannattaa välttää, samoin kuin runsasta sokerin ja valkoisten viljojen nauttimista. Terveellisiä rasvoja saa kalasta, kasviöljyistä ja -margariinista. Tupakointi kannattaa lopettaa ja alkoholin käytössä on syytä muistaa kohtuus. Kuntoilu ja ulkoilu sekä riittävä lepo ja stressin välttäminen tekevät hyvää niin keholle kuin mielellekin. Nyt on aika ottaa itselleen aikaa, tehdä tärkeinä ja mukavina pitämiään asioita ja nauttia elämästä sekä panostaa ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. 20

21 Tunteet ja pelot ovat tavallisia Tieto siitä, että sairastaa syöpää, aiheuttaa sairastuneella ja hänen läheisillään jonkinasteisen kriisin. Kun kysymyksessä on syöpämuoto, johon ei vielä ole parantavaa hoitoa, tulevaisuus muuttuu epävarmaksi. Ihminen joutuu aivan uudenlaisen elämäntilanteen eteen ja sairaus tulee pysyvästi osaksi arkea. Tottuminen pitkäaikaiseen sairauteen, epävarmuuteen ja oireisiin, voi kestää kauankin. Waldenströmin tauti on kuitenkin sairaus, jota useimmiten voidaan hoitaa tuloksellisesti ja siten hidastaa sen etenemistä merkittävästi. Kriisin ja totuttelun jälkeen sairastunut kykenee yleensä elämään laadultaan hyvää elämää sairaudestaan huolimatta. Vakava sairaus herättää ainakin aluksi monenlaisia tunteita: pelko, viha, avuttomuus, suru, katkeruus ja epätoivo ovat täysin normaaleja tuntemuksia, eikä niitä tarvitse pelätä tai hävetä. Tavallista on myös masentuneisuus, sairauden kiistäminen ja jopa tunne siitä, että kyseessä täytyy olla väärinkäsitys: eihän tällaista voi tapahtua minulle. Aika ja uusiin asioihin tottuminen sekä sairauden tutummaksi tuleminen helpottavat, joskin yksilöllisesti. Alkujärkytyksestä selviämistä ja tilanteeseen tottumista helpottaa se, että sairaudesta, sen syistä ja vaikutuksista saa riittävästi luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa. Jokainen ihminen on oikeutettu saamaan tietoa omasta terveydentilastaan ja sairaudestaan. Kannattaa siis rohkeasti kysyä hoitavalta lääkäriltä ja muulta hoitavalta henkilökunnalta kaikesta mieltä askarruttavasta. Usein tieto jää saamatta, jos ei itse ota asiaa puheeksi. Tarvittaessa voi myös pyytää tapaamista sosiaalityöntekijän, psykologin tai sairaalateologin kanssa. Koska Waldenströmin tauti on harvinainen sairaus, siitä on vaikeaa löytää suomenkielistä tietoa painettuna tai internetistä. 21

22 Syöpäjärjestöjen tuki Potilasoppaat Suomen Syöpäpotilaat ry ylläpitää kattavaa potilasopasvalikoimaa sekä painettuina oppaina että sähköisessä muodossa. Opaskirjasia on syövästä selviytymisen kysymyksiin, eri hoitomuotoihin ja syöpäkohtaisena. Sähköisenä oppaat löytyvät osoitteella Sieltä löytyy myös tämä opaskirjanen sähköisessä muodossa. Painettuna oppaita voi tilata numerosta tai sähköpostilla osoitteesta Oppaat ovat potilaille maksuttomia. Valtakunnallinen Waldenström-potilasverkosto Waldenström-potilasverkosto on Waldenströmin tautiin sairastuneiden aikuisten ja heidän läheistensä valtakunnallinen potilasverkosto, johon ovat tervetulleita verkottumaan ja oppimaan myös kohderyhmän potilaita hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset. Verkostoa koordinoi Suomen Syöpäpotilaat ry. Suurin osa verkostotoiminnasta tapahtuu kotisivujemme ja sosiaalisen median kautta. Kotisivuiltamme löydät aina oman verkostosi ajankohtaisimmat tiedotteet, uutiset ja tulevien tapahtumien ohjelmat sekä ilmoittautumislomakkeet. Vertaisuuden voimaa, keskustelua sairaudesta ja sen hoidoista sekä niiden aiheuttamista tunteista ja kokemuksista, kuten myös pieniä vinkkejä arkeen löydät verkoston suljetusta facebook-keskusteluryhmästä https://www.facebook.com/groups/waldenstrom/ Verkostossa järjestetään erilaisia tapahtumia 1-2 kertaa vuodessa. Niissä on mahdollisuus tavata ja tutustua toisiin, saman sairauden eri vaiheissa eläviin ihmisiin sekä kuulla asiantuntijaluentoja. Luennot käsittelevät esimerkiksi Waldenströmin tautia ja sen eri hoitomuotoja sekä psykososiaalisia aiheita, kuten sairauden ja hoitojen vaikutusta elämän eri osa-alueilla. 22

23 Verkoston toiminta ja tapahtumat ovat potilaille maksuttomia eikä niihin liity jäsenyyttä. Verkostokoordinaattorin tavoitat: puhelimitse: sähköpostitse: Kansainvälinen potilasyhdistys International Waldenstrom s Macroglobulinemia Foundationin englanninkieliset internetsivut löytyvät osoitteesta Maakunnalliset syöpäyhdistykset Syöpäjärjestöjen tehtävänä on antaa tietoa ja tukea sekä toteuttaa erilaisia kuntoutumisen tuen muotoja syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvonta-asemia, keskusteluryhmiä sekä kuntoutus- ja virkistystoimintaa. Palvelut ovat yleensä maksuttomia. Halutessaan voi ottaa yhteyttä oman asuinalueen maakunnalliseen syöpäyhdistykseen sekä tutustua sen toimintaan ja tukimuotoihin. Yhteystiedot löytyvät tämän vihkosen lopusta. Internet Lisää tietoa löytyy osoitteesta Puhelin ja sähköiset yhteydet Valtakunnallinen Syöpäyhteyspuhelin on maksuton tietoa ja keskustelumahdollisuuden antava palvelu, jossa puhelimeen vastaavat erikoissairaanhoitajat. Myös sen yhteystiedot ovat tämän vihkosen lopussa. Neuvontahoitaja.fi osoitteessa on mahdollisuus osallistua joko kahdenkeskiseen tai ryhmässä tapahtuvaan chat-keskusteluun. Myös tähän mahdollisuuteen kannattaa tutustua. 23

24 Yhteystietoja Suomen Syöpäpotilaat - Cancerpatienterna i Finland ry Malminkaari Helsinki puh www. syopapotilaat.fi Suomen Syöpäyhdistys ry Unioninkatu Helsinki puh Syöpäyhteys Cancerkontakt palveleva puhelin ma klo ti pe klo Maakunnalliset Syöpäyhdistykset Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry Liisankatu 21 B Helsinki puh Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Gummeruksenkatu 9 B Jyväskylä puh Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry Kotkankatu 16 B Kotka puh Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Seiskarinkatu Turku puh www. lssy.fi Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry Hämeenkatu 5 A Tampere puh

25 Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry Raastuvankatu Vaasa puh Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Karjalankatu 4 A Joensuu puh Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry Kuninkaankatu 23 B Kuopio puh Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Rautatienkatu 22 B Oulu puh Saimaan Syöpäyhdistys ry Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D Lappeenranta puh Satakunnan Syöpäyhdistys ry Yrjönkatu Pori puh ÅlandsCancerföreningrf Nyfahlers Skarpansvägen Mariehamn puh

26 Muistiinpanoja 26

27 Malminkaari 5, Helsinki, Painotalo Redfina Oy, 2015

KLL-potilaan opas. Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen

KLL-potilaan opas. Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään. Marika Javanainen KLL-potilaan opas Krooninen lymfaattinen leukemia ja sen hoito Sairauden vaikutus elämään Marika Javanainen Teksti Lääketieteen toimittaja Marika Javanainen, Juttutoimisto Helmi Asiantuntija Veritautien

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas

Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas S i s ä l l y s Lukijalle... 3 Myelodysplastiset syndroomat... 4 Miten MDS todetaan... 4 Oireet... 6 Tautien luokittelu ja ennuste... 6 Yleiset hoitoperiaatteet...

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Multippeli myelooma Potilaan opas

Multippeli myelooma Potilaan opas Multippeli myelooma Potilaan opas Si sällys Lukijalle...3 Mikä myelooma on?...4 Mitä oireita myelooma aiheuttaa?...5 Miten tauti todetaan?...7 Entä sitten, kun tauti on todettu?...8 Miten myeloomaa hoidetaan?...

Lisätiedot

Myelodysplastiset oireyhtymät

Myelodysplastiset oireyhtymät Myelodysplastiset oireyhtymät Potilaan opas 1 Sisällysluettelo Lukijalle Lukijalle 3 Oireet 4 Miten MDS todetaan 5 MDS:n luokittelu ja ennuste 8 Yleiset hoitoperiaatteet 9 Tukihoidot 10 Hoito 13 Seuranta

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija Multippeli myelooma Tekijöiden alkusanat Arvoisa lukija Lukuisten keskustelujen perusteella tiedämme, että potilaiden ja heidän läheistensä on usein vaikea muodostaa selkeä kuva multippelista myeloomasta.

Lisätiedot

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

Myelooma- pieni opas sairastuneelle Myelooma- pieni opas sairastuneelle Savilaakso Marja-Kaisa Tiainen Eevi Kuvat: Saara Nieminen Yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistollinen sairaala, osasto 36 (veritaudit). 6/2011

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas. Anna Lepistö

Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas. Anna Lepistö Pseudomyksooma peritonei (PMP) potilaan opas Anna Lepistö 1 Sisällys Lukijalle..... Mikä on pseudomyksooma peritonei?..... Mitä oireita tauti aiheuttaa ja miten se todetaan?..... Miten tautia hoidetaan?.....

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Multippeli myelooma informaatiopäivä järjestettiin Tampereella 30.10.2010. Informaatiopäivän tarkoituksena oli antaa vertaistukea ja ajankohtaista tietoa myelooma-potilaille, heidän läheisilleen,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Kun mitään en jaksa. Fatigue eli hoitoväsymys. Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä.

Kun mitään en jaksa. Fatigue eli hoitoväsymys. Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä. Kun mitään en jaksa Fatigue eli hoitoväsymys Tuijotan ikkunasta pimeyteen, jossakin siellä on elämä. Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry Teksti: Taija Tuominen ja työryhmä Kuvitus: Bosse Österberg Paino:

Lisätiedot

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll

Multippeli myelooma. Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Multippeli myelooma Satakunnan sairaanhoitopiiri Sisätautien osasto SISO4 Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ll Sisällys Lukijalle... 3 1. Multippeli myelooma... 4 1.1 Myelooman oireet... 5 1.2 Taudin toteamiseen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Ohjeita. sinulle joka saat syöpälääkehoitoa. Petri Bono

Ohjeita. sinulle joka saat syöpälääkehoitoa. Petri Bono Ohjeita sinulle joka saat syöpälääkehoitoa Tietoa syöpälääkkeistä ja hoitojen toteutuksesta sivuvaikutuksista ja niiden hoidosta sairastamisesta ja tunteista Petri Bono Leena Rosenberg-Ryhänen Sisällys

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/474809/2014 Imbruvica (ibrutinibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Imbruvica-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä. EMA/614203/2010 EMEA/H/C/000165 Julkinen EPAR-yhteenveto rituksimabi Tämä on tiivistelmä Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta nimeltä. Tekstissä selitetään, miten

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio GIST-potilaan opas GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua Raija Kallio Si sällys Lyhyesti: Mikä on GIST? 3 Hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen 3 kasvaimen ero GIST on yleisin tukikudossyöpä

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Paraplatin 10 mg/ml infuusiokonsentraatti karboplatiini

PAKKAUSSELOSTE. Paraplatin 10 mg/ml infuusiokonsentraatti karboplatiini PAKKAUSSELOSTE Paraplatin 10 mg/ml infuusiokonsentraatti karboplatiini Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö Lymfoomapotilaan opas Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto Marika Javanainen Sirkku Jyrkkiö Sisällys Lukijalle... 5 Sairastuminen... 6 Diagnoosina lymfooma?.... 6 Sairastuminen syöpään...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Multippeli myeloomaa sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa verkostopäivä pidettiin 24.3.2012 Oulussa. Tässä lyhennelmät esityksistä. Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan? Sisätautien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE. Zevalin 1,6 mg/ml -valmisteyhdistelmä radioaktiivista infuusionestettä varten Ibritumomabitiuksetaani [ 90 Y]

PAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE. Zevalin 1,6 mg/ml -valmisteyhdistelmä radioaktiivista infuusionestettä varten Ibritumomabitiuksetaani [ 90 Y] B. PAKKAUSSELOSTE 1 PAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE Zevalin 1,6 mg/ml -valmisteyhdistelmä radioaktiivista infuusionestettä varten Ibritumomabitiuksetaani [ 90 Y] Lue tämä pakkausseloste huolellisesti,

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

Sisällys. Tiina Palva, Syöpätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja.

Sisällys. Tiina Palva, Syöpätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Leena Rosenberg-Ryhänen, toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja. Ohjeita sinulle joka saat sädehoitoa Tietoa Sädehoidosta ja sen toteuttamisesta Sivuvaikutuksista ja niiden helpottamisesta Sairastamisesta ja tunteista Sisällys Lukijalle... 3 Sädehoidosta... 4 Sädehoito

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg Lymfoomapotilaan opas Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg Sisällys Lukijalle... 5 Sairastuminen... 6 Diagnoosina lymfooma?.... 6

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 10 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa Nespo 20 mikrogrammaa, injektioneste, liuos esitäytetyssä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöjen. tukihenkilötoiminta

Syöpäjärjestöjen. tukihenkilötoiminta Syöpäjärjestöjen tukihenkilötoiminta S i s ä l l y s Lukijalle... 3 Tietoa Syöpäjärjestöistä... 4 Tukihenkilötoiminta... 4 Tukihenkilötoiminnan periaatteet... 6 Tukihenkilö... 8 Tukihenkilön toiminnan

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) EMA/642231/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) Tämä on Blincyto-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille

Rautaisannos tietoa myeloomapotilaille Lukijalle: Suomen Syöpäpotilaat ry:n valtakunnallinen Myelooma-potilasverkosto järjesti Turussa, Meri-Karinassa, verkostoviikonlopun 14.-16.10.2011. Viikonlopun tarkoituksena oli antaa tietoa ja vertaistukea

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot