OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA
|
|
- Albert Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄ OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut
2 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut SAATESANAT YK on julistanut vuodet kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi. Tavoitteena on saada kestävä kehitys maailman kaikkien valtioiden opetusjärjestelmiin vuosikymmenen kuluessa. Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Koulun tehtävänä on siis kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Ilman koko kouluyhteisön mukaantuloa kestävän kehityksen ohjelmien eteenpäin vieminen on mahdotonta. Kestävän elämäntavan ajatusmallin on tarkoitus ulotettua koskemaan kaikkia koulun oppilaita, opettajia ja rehtoreita sekä sidosryhmiä kuten koulun muuta henkilökuntaa, esim. kansliahenkilökuntaa ja ylläpitotoimintaa mm. kiinteistöhuoltoa, siivousta ja ruokahuoltoa Koko Jyväskylän kaupunkiorganisaatio toimii saman yhteisen päämäärän suuntaan. Koulutuksen järjestäjä, sivistyspalvelujen luottamushenkilö- ja virkamiesjohto sekä opetuspalvelujen henkilöstö voivat omassa toiminnassaan jo nyt mm. hankinta- ja kuljetuspäätöksillään sekä energian ja veden kulutusta tarkkailemalla ja tarkoituksenmukaisesti pienentämällä vaikuttaa siihen, että päästöt ja muu ympäristökuormitus vähenevät jatkuvasti sivistyspalvelujen toimialalla. Lisäksi voimme toimia siten, että hankinnoissa, kuljetuksissa ja kierrätyksessä aines- ja energiakierrot toteutuvat ekonomisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Laila Landén, sivistysjohtaja
3 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut MÄÄRITELMÄT Yksiköllä tarkoitetaan tässä asiakirjassa ja kaupungin ympäristöjärjestelmätyössä kaupungin palvelualuetta, liikelaitosta ja tytäryhtiötä ja myös pienempää alayksikköä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (lyhyesti ympäristöjärjestelmä) on työväline, jonka avulla organisaatio voi hallita ja kehittää ympäristöasioitaan. Tässä käsikirjassa ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan ensinnäkin koko kaupunkiorganisaation laajuudessa ylläpidettävää järjestelmää, mutta myös kukin yksikkö voi käyttää omassa piirissään ylläpidetystä järjestelmästä nimitystä yksikön ympäristöjärjestelmä. Ympäristökäsikirjalla tarkoitetaan yksikössä tämän ohjeistuksen mukaisesti rakennettua käsikirjaa. Jos yksiköllä on ympäristöasioidensa jatkuvan parantamisen kanssa samaan aikaan hallittavana myös laatu-, turvallisuus- ja terveyskysymykset ko. standardien mukaisesti, käytetään asiakirjasta nimeä toimintakäsikirja. Ympäristöohjelmalla (aiemmin nimellä hallintaohjelma) tarkoitetaan ympäristökäsikirjan sisään tai liitteeksi taulukkomuotoon laadittua ohjelmaa, joka sisältää yksikön ympäristöpäämääristä johdetut ympäristötavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja mittarit.
4 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Kaupungin ympäristöjärjestelmä ja yksikön rooli siinä Sivistys- ja opetuspalveluiden organisaation kuvaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA SUUNNITTELU Ympäristönäkökohdat Lakisääteiset ja muut vaatimukset Sidosryhmät Opetuspalvelujen ympäristöpäämäärät ja tavoitteet Opetuspalvelujen ja koulun kestävän kehityksen ohjelma tai ympäristöohjelma OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINNOT Resurssit, roolit, vastuut ja valtuudet Koulutus, tietoisuus ja pätevyys Viestintä Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Asiakirjojen hallinta Toimintojen ohjaus Valmius ja toimiminen kriisitilanteissa TARKISTUKSET JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Säännöllinen tarkkailu ja mittaukset Vaatimusten täyttymisen arviointi Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Tallenteiden hallinta Ympäristöjärjestelmän sisäinen auditointi JOHDON KATSELMUS...22 Liite 1. OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI...24 Liite 2. OPETUSPALVELUJEN JA KOULUN YHTEINEN YMPÄRISTÖOHJELMA, LV
5 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut YLEISTÄ 1.1 Kaupungin ympäristöjärjestelmä ja yksikön rooli siinä Kaupungin ympäristöjärjestelmä juontaa juurensa Ympäristöjyvät 2000-ohjelmaan, jonka pohjalta kaupungin yksiköissä lähdettiin laatimaan ympäristöasioiden hallintaasiakirjoja. Tästä on edelleen kehitetty ympäristöasioiden hallintaa osaksi toimintajärjestelmiä tai omaksi tämän käsikirjan mukaiseksi ympäristöjärjestelmäksi. Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmää selostavia ja ohjaavia keskeisiä asiakirjoja ovat: - kaupungin ympäristöpolitiikka (hyväksytty kaupungin valtuustossa ) - Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä; organisaatio ja tehtävät (hyväksytty kaupungin johtoryhmässä ) Organisaatio_ja_tehtavat_ doc - Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä; yksikön ympäristökäsikirjan sisältörunko (päivitetty versio hyväksytty kaupungin johtoryhmässä ) Kasikirjansisaltorunko_ doc - Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä; yhteiset ympäristönäkökohdat(kaupunginjohtoryhmässä ) Yhteiset_ymparistonakokohdat_ doc - Jyväskylän kaupungin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä; ympäristöyhdys- ja ympäristövastuuhenkilöiden tehtävänkuva (hyväksytty kaupungin johtoryhmässä ) Ymparistoyhdyshenkilon_tehtavankuva_ doc Opetuspalvelut kuuluvat Jyväskylän kaupungin sivistyspalveluihin, joka vastaa myös kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista. Sivistyspalvelualuetta johtaa apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö. Palvelualueella on neljä lautakuntaa: sivistyslautakunta, kulttuurilautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta. Opetuspalveluissa ympäristöjärjestelmä on koko palvelualueen kattava. Jokaiselle ala- ja yläkoululle on nimetty ympäristövastuuhenkilö. Kestävän kehityksen sertifikaatti on myönnetty yhdelle
6 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut alakoululle ja vihreän lipun kouluja on Jyväskylässä neljä (2010). Tämä versio ympäristökäsikirjasta on toinen. 1.2 Sivistys- ja opetuspalvelujen organisaation kuvaus Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut järjestävät perusopetusta. Sivistyslautakunta vastaa sen toteutumisesta ja kehittämisestä. Lautakunnan alaisuudessa valmistelevana ja toimeenpanevana yksikkönä toimii sivistyspalvelut. Opetuspalvelujen palveluksessa (2010) työskentelee vakituisesti noin 790 opettajaa, rehtoria, 210 koulunkäyntiavustajaa ja n. 50 muuta henkilökuntaa. Lukuvuonna peruskouluissa opiskelee noin oppilasta vuosiluokilla 1-9. Lisäksi koulujen esikoululuokissa on yhteensä 95 oppilasta. Jyväskylän kaupungin sivistys- ja opetuspalvelujen organisaatiokaavio löytyy linkistä Hallinnollisesti perusopetus on jaettu kuuteen perusopetusalueeseen. Erityskouluja kaupungin opetuspalveluissa toimii kolme: Jyväskylän sairaalakoulu, Huhtarinteen, ja Päiväharjun koulut. Perusopetusalueet (6kpl + erityisopetus ja erityiskoulut) ja niihin kuuluvat koulut: Korpilahden alue (aluerehtori Markku Lahti, Korpilahden yhtenäiskoulu) Korpilahden yhtenäiskoulu (1-9 lk), Hurttian, Saakosken, Tikkalan ja Vespuolen koulut Säynätsalo - Keljonkangas - Kilpisen alue (aluerehtori Kari Fagerholm, Keljonkankaan koulu) Säynätsalon peruskoulu: Lehtisaaren(5-9 lk), Muuratsalon ja Säynätsalon koulut, Keljon, Keljonkankaan, Keltinmäen, Kypärämäen ja Kilpisen (7-9 lk) koulut Tikkakoski - Palokka, itä alue (aluerehtori Ulla Törmälä, Puuppolan koulu) Liinalammen, Luonetjärven, Nyrölän, Puuppolan, Jokelan, Tyyppälän, Tikkakosken (7-9 lk) ja Palokan (7-9 lk) koulut Keskusta - Viitaniemi - Palokka, länsi alue (aluerehtori Risto Rönnberg, Kortepohjan koulu) Puistokoulu, Kortepohjan, Lohikosken, Saarenmaan, Vesangan, Viitaniemen(7-9 lk),keski-palokan ja Kuohun koulut Vaajakoski - Huhtasuon alue (aluerehtori Meri Lumela, Halssilan koulu) Janakan,Kanavuoren, Jyskän, Tammirinteen, Vaajakummun, Haapaniemen, Oravasaaren, Vaajakosken(7-9 lk), Halssilan, Huhtasuon, Pupuhuhdan ja Huhtaharjun
7 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut (7-9 lk) koulut Kuokkalan alue (aluerehtori Seppo Pulkkinen, Kuokkalan koulu) Nenäinniemen, Pohjanlammen, Tikan ja Kuokkalan (7-9 lk) koulut Erityisopetuksen alue (aluerehtori Kirsi Ruoppila, Huhtarinteen koulu) Erityiskoulut alue (opetusjohtaja Eino Leisimo) Jyväskylän sairaalakoulu, Huhtarinteen ja Päiväharjun koulut 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikan määrittely luo puitteet toiminnan ja ympäristönsuojelun tavoitteiden ja kohteiden asettamiselle. Kaupungin ylin johto määrittelee kaupunkiorganisaation ympäristöpolitiikan ja se hyväksytään valtuustokausittain. Kaupungin ympäristöpolitiikka on julkinen ja se löytyy osoitteesta: 3 SUUNNITTELU 3.1 Ympäristönäkökohdat Jyväskylän kaupungin toiminnassa on tunnistettu yhteisiä välittömiä ympäristönäkökohtia, joita ovat lämmön, sähkön, veden ja paperin kulutus, moottoriajoneuvolla ajon määrä, hankinnat ja tuotetun jätteen määrä. Välillisiä ympäristönäkökohtia ovat näkökohdat, jotka voivat olla seurausta organisaation vuorovaikutuksesta kolmansien osapuolten kanssa ja joihin organisaatio voi vaikuttaa kohtuullisissa määrin. Ympäristönäkökohdalla tarkoitetaan toimintoa, jolla on tai voi olla vaikutuksia ympäristöön. Opetuspalveluissa ympäristönäkökohtia liittyy opetukseen ja oppimiseen, oppilaitosten ja palvelukeskuksen arkitoimintoihin ja johtamiskulttuuriin. Seuraavassa kuvataan kahdeksan toimintaa, tuotetta tai palvelua, joita opetuspalvelut tuottaa itse tai jotka kiinteästi liittyvät sen toimintaan. Opetus ja oppiminen, johtaminen
8 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut ja toimistotyö ovat opetustoimen omaa toimintaa ja ruokailu, tilojen hallinta, kiinteistönhoitokuljetukset, hankinnat sekä huolto ja varastointi muualta hankittuja palveluita. Kaikkiin näihin sisältyy ympäristönäkökohtia eli niillä on tai voi olla vaikutusta ympäristöön. Näistä näkökohdista on valittu tässä asiakirjassa esiteltävään ympäristönhallintaohjelmaan ne näkökohdat, joilla on arvioitu olevan merkittäviä tai erittäin merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. (Liite 3: Opetuspalvelujen ympäristönäkökohdat) Opetus ja oppiminen Ympäristökasvatus on osa opetussuunnitelmaan sisältyvää jokapäiväistä opetus- ja kasvatustyötä kouluissa. Sen avulla pyritään tietoisesti tukemaan oppilaiden kasvua ympäristöstään vastuunsa tunteviksi kansalaisiksi. Opetuksella pyritään vaikuttamaan ympäristömyönteisten arvojen muodostumiseen sekä tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin, jotka mahdollistavat ympäristöongelmien ratkaisemiseen tähtäävän aktiivisen toiminnan yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Ympäristökasvatusainesta otetaan esille kaikissa oppiaineissa muun opetuksen yhteydessä sekä kootaan siitä erilaisia opintokokonaisuuksia. Koulujen ympäristökasvatusta tukee Jyväskylän luontokoulu, jonka perustavoitteena on luoda hyvä luontosuhde koulujen oppilaille. Lisäksi koulut järjestävät ympäristöaiheisia tapahtumia, teemapäiviä ja - viikkoja, joiden avulla pyritään eheyttämään ja elävöittämään opetusta sekä sitomaan se tiiviimmin kaikkeen oppilaitosten käytännön toimintaan ja totuttamaan oppilaat ympäristövastuullisiin valintoihin. Kestävän kehityksen näkökulmien esiintuomista opetuksessa seurataan, arvioidaan ja opetussuunnitelmia päivitetään arvioinnin perusteella säännöllisesti. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen suunnitteluun ja ympäristöasiat näkyvät oppilaitoksen toimintakulttuurissa ja arkikäytännöissä: oppimisympäristöt toimivat esimerkkeinä kestävästä elämäntavasta. Johtaminen Opetuspalvelujen työtä ohjataan lakisääteisesti sekä opetuspalvelujen visioiden että strategisten tavoitteiden suuntaisesti. Opetuspalvelujen johtoryhmä seuraa säännöllisesti ympäristöasioiden toteutumista kolmannesvuosiraportin yhteydessä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankkimiseen sisältyy ympäristönäkökohtia. Palveluja käytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, miten niiden tuottajat ottavat huomioon ympäristönäkökohdat. Opetuspalvelujen yhteisellä kehittämisrahalla hankitaan oppilaitoksille ympäristöaiheista lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta ja osallistutaan erilaisiin ympäristöhankkeisiin. Uudet työntekijät perehdytetään mahdollisimman pian opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmään sekä oppilaitoksen tai sivistyspalvelujen ympäristöohjelmiin ja niiden toteutukseen.
9 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Toimistotyö Oppilaitoksissa ja opetuspalvelujen hallinnossa toimistotyö on oppilaitosten toiminnan johtamista ja tiedon välittämistä. Toimistotyön ympäristönäkökohdat liittyvät paperinkulutukseen, veden- ja energiankulutukseen, ATK-laitteiston hankintoihin ja huoltoihin sekä jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Suuri osa tiedosta voidaan välittää sähköisesti. Ruokailu Koululaiset pyritään totuttamaan arvioimaan ruuantarpeensa oikein ja lajittelemaan ruokailusta mahdollisesti syntyvä jäte oikein. Tilojen käyttö Oppilaitokset toimivat Tilapalvelulta vuokraamissaan tiloissa ja edellyttävät myös tältä sidosryhmältä ympäristövastuullisuutta. Koulupihat ovat oppilaiden välituntialuetta ja usein myös tutkimus- ja havainnointikohteita sekä aluetta, jonka toimivuutta he voivat arvioida ja pyrkiä parantamaan. Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta ilmenee siinä, miten koulurakennuksista ja koulupihoista pidetään huolta. Koulupihat ja niiden korjaustyöt suunnitellaan yhteistyössä Tilapalveluiden kanssa siten, että ne soveltuvat ympäristöasioissa opetuskäyttöön entistä paremmin. Ongelmajätteistä Tilapalvelu on jakanut tiedotteen v Sen mukaan kiinteistön toiminnasta syntyvän ongelmajätteen (esim. teknisen työn maalit ja öljyt, kemianluokan kemikaalit jne) hävittämisestä vastaa kiinteistön käyttäjä. Kiinteistönhoito voi erillisveloituksella huolehtia ongelmajätteen kuljettamisen. Kiinteistönhoito Jätehuolto Seuraavia jätteitä lajitellaan säännöllisesti: keräyspaperi, vaalea toimistopaperi, puru, pahvit, metalli, lasi, biojäte, kuivajäte sekä ongelmajäte. Opettajat huolehtivat jätteiden oikean lajittelun opettamisesta. Pihalla olevien jäteastioiden tyhjennysväli voidaan määritellä kiinteistökohtaisesti. Kiinteistönhoitaja/vahtimestari seuraa astioiden täyttymistä. Tilapalvelu vastaa ulkoalueiden keräilypisteiden kunnosta, kun taas käyttäjien vastuulla on ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista kiinteistönhoitajalle. Energia Kiinteistönhoitaja/vahtimestari valvoo sähkölaitteiden kuntoa ja toimintaa. Opettajat huolehtivat energian, veden ja materiaalien säästävästä käytöstä ja vastaavat yhdessä rehtorin kanssa, että tämä toteutuu oppilaitoksessa. Energian- ja vedenkulutusta seurataan EnerKey- seurantajärjestelmällä.
10 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Kuljetukset Opetuspalvelujen muutto-, tavara-, posti- ja oppilaskuljetuksista osa on keskitetysti kilpailutettu ympäristökriteerein. Osan kuljetuksista oppilaitokset järjestelevät itse. Näitä ovat mm. retkikuljetukset, vahtimestarin järjestämät kuljetukset sekä erityisryhmien kuljetukset. Työmatkoilla kannustetaan suosimaan joukkoliikennettä, kimppakyytejä, kulkemista jalan tai pyörällä. Koululaisia kannustetaan kulkemaan koulumatkat jalan tai polkupyörällä. Hankinnat Opetuspalvelujen suuria hankkeita kilpailutettaessa yhtenä kriteerinä on pidettävä ympäristönäkökohtia. Kaupungin hankintaohjeet löytyvät: Lakisääteiset ja muut vaatimukset Kaupungin yhteisiä ympäristönäkökohtia koskevan lainsäädännön vaatimusten osalta on käytössä lakiluettelo osoitteessa: Kaupungin toimintaa koskevien pykälien sisältö on mahdollista avata oman toiminnan kuvaukseksi. Opetuspalvelujen toimintaa ohjaa yleisen ympäristölainsäädännön ohella ensisijaisesti opetusalan erityislainsäädäntö. Laki edellyttää, että oppilaitosten työskentely-ympäristö on turvallinen ja terveellinen. Toisaalta valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat sisällyttämään opetukseen vastuun ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Alla on lueteltu tärkeimmät ympäristöasioihin liittyvät lait ja säädökset, jotka koskettavat opetuspalveluja. Lakilista puretaan jatkossa pykäliin, jotka liittyvät opetuspalvelujen ja koulujen toimintaan. LAIT JA ASETUKSET - Asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/ Asetus työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista 577/ Asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä 621/ Elintarvikelaki 361/ Hankintalaki 348/ Järjestyslaki 612/ Jäteasetus 1390/1993
11 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Jätelaki 1072/ Kamikaalilaki 744/ Laki eräistä naapuruussuhteista 26/ Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 693/ ( /700) Tupakointi on kielletty: 1) päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla; 2) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; - EU:n asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EY) N:o 1221/ Lukiolaki 629/ Perusopetusasetus 852/ Perusopetuslaki 628/1998, 731/1999 (20 ) - STM:n asetus vaarallisten aineiden luottelosta 509/ Terveydensuojelulaki 763/ Työturvallisuuslaki 783/ Työturvallisuuslaki 299/1958; Lakimuutos 738/ VN:n asetus joutokäynnin rajoittamisesta 1266/ Ajoneuvoa ei saa tyhjäkäyttää enemmän kuin kaksi minuuttia ja lämpötilan ollessa alle -15 C neljä minuuttia. - VN:n päätös ongelmajätteiden pakkaamisesta 659/ Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/ Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Laki- ja direktiivimuutoksia seurataan säännöllisesti mm. Finlex-lakitietopankista ( johon on vapaa käyttöoikeus. Kaupunkikonsernia koskevat ohjeet ja määräykset löytyvät kaupungin intranetistä (
12 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Sidosryhmät Sidosryhmällä tarkoitetaan tässä henkilöä tai ryhmää, jota organisaation ympäristötoimet koskevat tai johon ne vaikuttavat. Varsinaisia sidosryhmiä ovat tahot, jolla on jokin virallinen taloudellinen, juridinen tai sopimusperusteinen sidos organisaatioon. Kumppanin, sisäisen tai ulkoisen, kanssa tehdään yhteistyötä hakien molempien hyötyä. Ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden asettaminen pohjautuu myös sidosryhmien näkemyksille. Opetuspalveluissa vanhemmat ovat keskeinen kumppani yhteistyössä. Kaupungin sisäisiä sidosryhmiä ovat: Sivistyspalvelut (kirjasto, museot, teatteri, ja liikuntapalvelut) Sosiaali- ja terveyspalvelut (oppilasterveydenhuolto) Kaupunkirakennepalvelut (ympäristötoimi, yhdyskuntatekniikka ja jätehuolto) Tietohallinto Total kiinteistöpalvelut Oy Kylän Kattaus Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy Mustankorkea Oy Kaupungin ulkopuolisia kumppaneita ovat esimerkiksi: ELY -keskus Lähialueen yritykset Keski-Suomen työsuojelupiiri, AVI Paikallismedia Vihreä lippu OKKA- säätiö Järjestöt ja urheiluseurat Koulupoliisi Jyväskylän seurakunta Jyväskylän Liikenne Oy Sidosryhmiltä edellytetään ympäristövastuullista toimintaa.
13 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Opetuspalvelujen ympäristöpäämäärät ja tavoitteet Opetuspalvelujen työskentely pohjautuu strategiseen ajatteluun, johon kuuluu visiointi sekä päämäärien ja tavoitteiden asettaminen. Ympäristöpäämäärä on yleisluontoinen ympäristöpyrkimys. Ympäristötavoite on päämäärään perustuva yksityiskohtaisempi tulosvaatimus, joka on tarpeen asettaa päämäärän saavuttamiseksi. Tavoitteiden laadinnassa on otettu huomioon lakisääteiset ja muut vaatimukset, toiminnalliset, taloudelliset sekä liiketaloudelliset vaatimukset ja sidosryhmien näkemyksiä. Ympäristöpäämäärät Opetuspalvelut noudattavat, ylläpitävät ja kehittävät jatkuvasti ympäristöjärjestelmää ja edellyttävät ympäristövastuullisuutta myös sidosryhmiltään. Rakennettaessa ja peruskorjattaessa koulurakennuksia niiden toiminnallisessa suunnittelussa otetaan huomioon energiatehokkuus, työsuojelulliset näkökohdat sekä tilojen muunneltavuus ja toimivuus oppimisympäristön näkökulmasta. Myös rakennusten esteettisyyteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Oppilaitoksia tuetaan ympäristösertifikaattien, Vihreän Lipun ja muiden kestävän kehityksenohjelmien saavuttamisessa. Kouluissa opetetaan elämäntapoja, jotka tukevat tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäville ratkaisuille. Koulu kasvattaa ympäristötietoisia, ympäristölukutaitoisia, toimintakykyisiä ja kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Tavoitteet Opetuspalvelujen ja koulun ympäristöohjelmassa esitetyt tavoitteet on johdettu ympäristöpäämääristä sekä Liite 1. Opetuspalvelujen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi taulukosta, valitsemalla tavoiteltaviksi asioiksi niitä, joilla on merkittävä tai erittäin merkittävä vaikutus ympäristöön. Ympäristöohjelmassa näkyvät eriasteiset tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan mitattavissa. Opetuspalvelujen yhteisten päämäärien ja tavoitteiden pohjalta koulut laativat omat vuosittain päivitettävät ympäristöohjelmansa (jotka voivat olla myös esim. Vihreän lipun kriteerien mukaisia ohjelmia) Kun tavoite on saavutettu, sen tilalle valitaan uusi tavoite.
14 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Vuonna 2011 opetuspalvelujen ympäristöasioiden teemana on ympäristökäsikirjan jalkauttaminen opetuksen kentälle. Opetuspalvelujen johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi vuoteen 2014 mennessä, että 20% perusopetuksen kouluista saavuttaa Vihreän lipun tai sertifikaatin. Kustannukset maksetaan keskitetyistä kustannuksista. Lisäksi opetushenkilöstöä lähetetään kestävän kehityksen täydennyskoulutuksiin Opetuspalvelujen ja koulun kestävän kehityksen ohjelma tai ympäristöohjelma Päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi luodaan ohjelma. Siinä määritellään vastuut kaikille merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyville toiminnoille ja organisaatiotasoille sekä keinot ja aikataulut niiden saavuttamiseksi. Ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu opetuspalvelujen ja koulujen yhteinen ympäristöohjelma (Liite 2.). Sen pohjalta koulut tarkentavat omat ohjelmansa ja sen tavoitteet, niihin pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet, vastuut, resurssit, aikataulut ja arviointi. Ohjelma päivitetään oppilaitoksissa lukuvuosittain toimintasuunnitelmia laadittaessa. Tavoitteiden toteutumista seurataan, arvioidaan ja tarkennetaan lukuvuosittain muun oppilaitoksen toiminnan arvioinnin yhteydessä. Myös opetuspalvelujen osalta ympäristöohjelmaa seurataan ja se päivitetään vuosittain osana tavanomaista yksikön toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Erityisesti vastuukysymykset ja mahdollisten kustannusten arviointi ovat avainasemassa, jotta seuraaviin budjetteihin voidaan esittää määrärahoja ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
15 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINNOT Kuvio 3. Ympäristötyön organisointi ja vastuut opetuspalveluissa SIVISTYSLAUTAKUNTA ohjaa ja valvoo toimintaa, hyväksyy opetussuunnitelmat oppilaitosten vuosittaiset toimintasuunnitelmat ympäristökäsikirjan muutokset SIVISTYSPALVELUT Vastuualueen johtaja / Opetusjohtaja: ylin vastuu ympäristöhallintajärjestelmän seurannasta ja resursseista nimeää opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilön SIVISTYSPALVELUJEN JOHTORYHMÄ vastuu ympäristönhallintajärjestelmän toteutumisesta johdon katselmus vuosittain: onko aihetta muuttaa ympäristöpolitiikkaa; tehtävänanto, aikataulut OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ ympäristöasioiden kehittäminen hallintokunnassa seuranta REHTORI oppilaitoksen ympäristövastuuhenkilön nimeäminen vastaa oppilaitoksen ympäristönhallintaohjelman rakentumisesta, seurannasta ja tavoitteiden päivityksestä OPETTAJAKUNTA ympäristökasvatuksen toteutus ympäristöohjelman tai kestävän kehityksen ohjelman toteutumisen arviointi
16 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Resurssit, roolit, vastuut ja valtuudet Opetuspalveluissa työskentelee erilaisia nimettyjä kehittämisryhmiä, jotka suunnittelevat ja yhtenäistävät koulujen tekemää työtä. Opetuspalvelujen ympäristötyöryhmä on yksi näistä ja siihen kuuluu yhdeksän oppilaitosten edustajaa ja yksi opetuspalvelujen hallinnon edustaja. Opetuspalvelujen johtoryhmä esittää aluerehtorien ehdottamia opettajia ympäristötyöryhmään ja opetusjohtaja nimittää nämä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Heidän lisäkseen ympäristötyöryhmään kuuluu opetuspalvelujen hallinnosta opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilö, jonka opetusjohtaja nimeää tehtävään. Ympäristötyöryhmä koordinoi ympäristönhallintaohjelman toteuttamista ja valmistelee sitä koskevat päätökset sivistyslautakunnan esittelijän kanssa. Eri toimijoiden rooleista kaupunkiorganisaatiossa on laadittu asiakirjat: organisaatio ja tehtävät sekä ympäristöyhdys- ja ympäristövastuuhenkilöiden tehtävänkuva. linkki: Vastuu koulujen ympäristötyöryhmien ja ympäristövastuuhenkilöiden toiminnasta on kunkin oppilaitoksen rehtorilla. 4.2 Koulutus, tietoisuus ja pätevyys Opetuspalvelujen henkilöstö perehdytetään huomioimaan tehtäviinsä liittyvät ympäristönäkökohdat. Ympäristökoulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kaupungin henkilöstölle tarkoitetusta vuosittaisesta koulutusohjelmasta löytyy kaupungin ympäristöjärjestelmään liittyvä yleiskoulutus. Johtotasolle ja opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilölle varataan resursseja osallistua kaupungin henkilöstökoulutukseen ( Opetuspalvelut järjestävät yhteistyössä sidosryhmien kanssa koulujen ympäristötyöryhmien jäsenille ja ympäristövastuuhenkilöille vihreän lipun ja kestävän kehityksen tapaamisia ja koulutuksia. Opetuspalvelujen sisäiseen ympäristökoulutukseen varataan resurssit. Koulutuksissa käsitellään esimerkiksi opetuspalvelujen ympäristökäsikirjaa sekä koulujen ympäristöohjelmien laatimista ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä.
17 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Viestintä Ulkoinen viestintä Opetuspalvelut Opetuspalvelujen ulkoisilla internet-sivuilla esitellään kaupungin luontokoulu. Laajassa mittakaavassa opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmästä ei viestitä toistaiseksi. Opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilö ja tiedottaja vastaavat ympäristöasioita koskeviin tiedusteluihin. Viestintäsuunnitelmassa käsitellään tarpeen mukaan ympäristönäkökohtiin liittyviä asioita. Koulut Koulujen omilla sivuilla kerrotaan, mikäli koululla on Vihreä Lippu, ympäristösertifikaatti tai muu ympäristöpainotteinen teema esillä. Kukin koulu käy vuoropuhelua omien sidosryhmiensä kanssa. Sisäinen viestintä Opetuspalvelut Sivistyslautakunnalle tietoa välittää sen esittelijänä toimiva vastuualueen johtaja/ opetusjohtaja. Intrassa ei opetuspalvelujen kohdalla esitellä ympäristöasioita, mutta jatkossa ne pyritään viemään sinne. Opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilö seuraa säännöllisesti tiedottamista ja välittää saamaansa ja/tai tuottamaansa tarpeellista tietoa sähköisesti eteenpäin opetuspalvelujen hallintoon, ympäristötyöryhmälle ja koulujen ympäristövastaaville Koulut Rehtori ja ympäristövastuuhenkilö tiedottavat ympäristöasioista koulun työntekijöille. Koulun ympäristöohjelmaa käsitellään vuosittain muun suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä.
18 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Kuvio 4. Sisäinen viestintä Kaupungin ympäristöryhmä välittää tietoa Opetuspalvelujen ympäristöyhdyshenkilö välittää ja kerää tietoa eri oppilaitoksista Opetuspalvelujen ympäristötyöryhmä tiedottaa koulun ympäristövastuuhenkilö tiedottaa koulun henkilökunta 4.4 Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmää kuvaa tämä ympäristökäsikirja, joka on luettavissa paperiversiona sähköisenä Aatamissa: Käsikirjan ohella muita ympäristöjärjestelmän keskeisiä dokumentteja ovat: - kaupungin ympäristöpolitiikka - pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat - menettelytapa-, toiminta- ja/tai työohjeet - itsearviointien, auditoitien ja muiden arviointien tallenteet - Vihreän lipun ja ympäristösertifikaatin kriteerien mukaiset asiakirjat. - muut mahdolliset tallenteet. Ympäristökäsikirjan pohjalta laaditut oppilaitosten kestävän kehityksen tai ympäristöohjelmat/taulukot ovat kouluilla paperiversioina.
19 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Asiakirjojen hallinta Kaupungilla on oma asiakirjojen hallintaohjelma, Aatami, jossa säilytetään kaikkia kaupungin dokumentteja ja tallenteita. Kaupungin yhteiset ympäristöjärjestelmää koskevat dokumentit säilytetään osoitteessa: Opetuspalveluiden ympäristöjärjestelmään liittyvät dokumentit löytyvät osoitteesta: Päivitykset/ muutokset hyväksyy Opetuspalvelujen johtoryhmä Katselmoija johtoryhmä Käytöstä poisto ja arkistointi Dokumentti Laatija Hyväksyjä Säilytyspaikka Opetuspalvelujen ympäristöyhdyshlö johtoryhmä Ympäristökäsikirja Aatami:. ympäristöyhdyshenkilö rehtorit Koulun turvallisuussuunnitelma koulu rehtorit viestintäsuunnitelma Koulun itsearvionnit Koulun ympäristöohjelma ympäristövastuuhenkilö rehtori -- todentaja 4.6 Toimintojen ohjaus Opetuspalvelujen laite- ja materiaalihankintoja sekä vuosisopimuksia esim. kuljetuksista tehtäessä noudatetaan kaupungin yhteisiä hankintaohjeita, jotka löytyvät Intranetistä ( Hankintoja tehtäessä huomioidaan myös energiatehokkuus. Energian, veden ja materiaalin säästöön liittyviä menettelytapaohjeita löytyy:
20 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Kaupungin yhteisiä menettelytapaohjeita hyödyntäen kukin koulu laatii menettelytapaohjeita, joiden avulla se varmistaa jätteiden vähenemisen ja toisaalta jätteiden oikean lajittelun. 4.7 Valmius ja toimiminen kriisitilanteissa Kouluilla on pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Suunnitelmat ovat luettavissa kokonaisuudessaan oppilaitosten rehtoreilla. Ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet sisällytetään näihin. 5 TARKASTUKSET JA KORJAAVAT TOIMENPITEET 5.1 Säännöllinen tarkkailu ja mittaukset Kaupungin kaikkia yksikköjä yhteisesti koskevien ympäristönäkökohtien osalta annetaan ohjeita asiakirjassa Jyväskylän kaupungin yhteiset ympäristönäkökohdat (2003) Kaupungilla on käytössä EnerKey- seuranta- ja raportointiohjelma ( jonka kautta saadaan kiinteistökohtaisesti kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta tietoa lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta. Samoin jätehuollon osalta jätehuoltoyrityksiltä saadaan kiinteistökohtaiset vuosittaiset raportit. Järjestelmän käyttö edellyttää salasanaa, joka löytyy opetuspalvelujen ja koulun ympäristöohjelmasta (liite 2). Rehtori ja oppilaitoksen ympäristövastuuhenkilö tallentavat tiedot ja esittelevät ne vuosittaisen oppilaitosarvioinnin yhteydessä henkilökunnalle. Tietoja käytetään pohjana lukuvuoden työ- ja toimintasuunnitelmia tehtäessä Vaatimusten täyttymisen arviointi Määräajoin tarkistetaan lakisääteisten vaatimusten sekä muiden sitoumusten täyttyminen sisäisin auditointimenettelyin, itsearvioinnein tai muiden määräajoin toteutettavien tarkastusten avulla (Vihreä Lippu, oppilaitoksen ympäristö- ja kestävän kehityksen sertifikaatit). Näiden arviointien tallenteet säilytetään.
21 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Poikkeamat sekä korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet Poikkeama syntyy silloin kun ympäristöpäämäärää tai tavoitetta varten laadittu toimenpide ei ole toteutunut tai etene aiotulla tavalla. Poikkeamia tulee esille palautejärjestelmän, sisäisten auditointien tai henkilökunnan havaintojen avulla. Sisäisten auditointien yhteydessä havaittu poikkeama käsitellään poikkeamalomakkeella. Kaupungilla on käytössä ympäristöjärjestelmässä poikkeamalomake amalomake.xls. Lomaketta käytetään, ellei käytössä ole muun vastaavan toimintajärjestelmän edellyttämää poikkeamalomaketta. Mikäli henkilökunta havaitsee poikkeaman, tehdään ilmoitus rehtorille tai ympäristöyhdyshenkilölle. 5.4 Tallenteiden hallinta Tallenteilla tarkoitetaan tässä sähköisesti taikka paperille tallennettuja tietoja, joita yksikkö on ympäristöjärjestelmään liittyen tuottanut kohdan 4.4 asiakirjojen jatkeeksi. Tässä tarkoitettuja tallenteita ovat esimerkiksi koulutustiedostot ja mittaustulokset, tarkastuspöytäkirjat taikka ympäristön tilasta kootut tiedot ja tilastot ja auditointien itsearviointien ja katselmusten tulokset. Näillä yksikkö osoittaa noudattavansa ympäristöjärjestelmää ja osoittaa saavutetut tulokset. - menettelytapa-, toiminta- ja/tai työohjeet - itsearviointien, ympäristöauditoitien tallenteet - todentamisiin liittyvät tallenteet - veden, sähkön ja energian seurantatiedot - jätemäärien ja paperinkulutuksen seurantatiedot - muut mahdolliset tallenteet. 5.5 Ympäristöjärjestelmän sisäinen auditointi Sisäisiä auditointeja säännöllisesti suorittamalla varmistetaan, että ympäristöjärjestelmä on organisaation politiikan ja järjestelmää ohjaavien asiakirjojen mukainen ja toteutettu ja ylläpidetty asianmukaisesti. Auditointituloksilla hankitaan johdolle asiasta tietoa. Opetuspalvelut voi osallistua esimerkiksi kaupungin sisäisiin ympäristöauditointeihin ( Kaupungin vuosittainen auditointiohjelma ja ym-
22 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut päristöauditointeihin tarkoitetut yhteiset lomakepohjat löytyvät osoitteesta: Kaupungin ympäristöryhmä hyväksyy kaupungin vuosittaisen ympäristöauditointiohjelman. Kaupungin ympäristöyhdyshenkilöistä ja ympäristötyöryhmien jäsenistä muodostetaan yhdessä, niin sovittaessa, auditoijaryhmät yksiköiden ristiinauditointeihin. Pääauditoijana toimii tarvittaessa ympäristöasiantuntija. Koulu voi osallistua esimerkiksi oppilaitosten ympäristösertifiointeihin liittyviin itsearviointeihin ( jonka tavoitteena on, että oppilaitokset voivat hakea koulujen ja oppilaitosten ympäristö- tai kestävän kehityksen sertifikaattia. Vastaavia, mutta mittakaavaltaan pienempiä auditointeja sisältyy joihinkin ympäristökasvatushankkeisiin, mm. Vihreään lippuun, jota Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja Pidä Saaristo Siistinä ry vetävät. Koulun johto hyväksyy ympäristösertifiointiin liittyvän yksityiskohtaisen itsearviointisuunnitelman ja auditoinnin aikataulutettuine auditointitoimineen. Auditointiraportti toimitetaan koulun johdolle, opetuspalveluiden ympäristöyhdyshenkilölle ja johtoryhmälle sekä tiedoksi ympäristöjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavalle henkilölle. 6 JOHDON KATSELMUS Kaupungin ympäristöpolitiikka päivitetään tarvittaessa ja se vahvistetaan valtuustokausittain. Opetuspalvelujen johto katselmoi opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmän kerran vuodessa, varmistuakseen järjestelmän soveltuvuudesta, riittävyydestä ja tehokkuudesta. Katselmukseen tulee sisältyä opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmän, ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutosten tarpeen arviointi. Johdon katselmuksessa tulee käsitellä: - sisäisten ympäristöauditointien ja itsearviointien tulokset - todentamiset - lakisääteisten vaatimusten täyttyminen (lait, määräykset, sitoumukset) - yhteydenotot ulkoisilta sidosryhmiltä mukaan lukien valitukset - ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden saavuttamisen taso - seurantatoimet edellisistä katselmuksista ja korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tila - suositellut parannukset ja päätökset jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti - muuttuneet olosuhteet Kouluilla seurataan ympäristöohjelmien, Vihreän Lipun, kestävän kehityksen tai ympäristöjärjestelmän toteutumista vuosittain jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.
23 Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut Katselmuksen tulokset tulee dokumentoida. Johdon katselmuksissa voidaan hyödyntää lomaketta:
24 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Opetuspalvelujen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi TOIMINTA/TUOTE/ PALVELU 1. OPETUS JA OPPIMINEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA (toiminta, palvelu tai tuote, jolla on tai voi olla vaikutusta ympäristöön) Ympäristötietoisuuden, luonnonlukutaidon ja ympäristövastuullisen elämäntavan opettaminen YMPÄRISTÖNÄKÖ-KOHDAN MERKITTÄVYYS (asteikko: vähemmän merkittävä, merkittävä, erittäin merkittävä) (laajuus / kohdentuminen / kesto / todennäköisyys) Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Vaikutus kohdistuu oppilaisiin ja sitä kautta perheisiin. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Positiivinen / negatiivinen Välitön / välillinen Positiivinen, välillinen ja välitön vaikutus Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen 2. JOHTAMINEN Opetuspalvelukeskus Oppilaitokset Ympäristövastuullisuuden esille tuominen opetustoimen strategiassa, koulujen työsuunnitelmissa sekä toiminnan arvioinnissa Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Positiivinen, välillinen vaikutus - mahdollistaa opettajien ja muun henkilöstön yhteistyöhön ympäristöasioissa - korostaa johdon vastuuta ja sitoutumista Ympäristönhallintaohjelman laatiminen koko opetustoimeen sekä opetuspalvelukeskukseen ja jokaiseen oppilaitokseen Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Välitön positiivinen vaikutus - edistää henkilöstön keskinäistä yhteistyötä ympäristöasioissa - edistää opetuspalvelukeskuksen /oppilaitoksen ja sen sidosryhmien yhteistyötä ympäristöasioissa - parantaa ympäristönhallintaa ja sen koordinointia opetuspalvelukeskuksessa / oppilaitoksessa - tehostaa tiedonkulkua - vähentää jätemääriä - lisää energian ja veden säästämistä - tukee turvallisen, terveellisen ja viihtyisän koulu- ja työympäristön ylläpitämistä
25 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Ympäristövastuuhenkilöiden nimeäminen kouluihin Opetustoimen ympäristöryhmän ja sen toiminnan vakiinnuttaminen Henkilöstön kouluttaminen Tiedottaminen Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Laaja Välitön positiivinen vaikutus - edistää oppilaitoksen henkilöstön keskinäistä yhteistyötä ympäristöasioissa - edistää oppilaitoksen ja sen sidosryhmien yhteistyötä ympäristöasioissa - parantaa ympäristönhallintaa ja sen koordinointia oppilaitoksessa - tehostaa tiedonkulkua - vähentää jätemääriä - lisää energian ja veden säästämistä Välitön positiivinen vaikutus - edistää henkilöstön keskinäistä yhteistyötä ympäristöasioissa - edistää opetuspalvelukeskuksen /oppilaitoksen ja sen sidosryhmien yhteistyötä ympäristöasioissa - parantaa ympäristönhallintaa ja sen koordinointia opetustoimessa Välitön positiivinen vaikutus - vähentää jätemääriä - lisää energian ja veden säästämistä - tukee turvallisen, terveellisen ja viihtyisän koulu- ja työympäristön ylläpitämistä Välillinen positiivinen vaikutus 3. TOIMISTOTYÖ Paperin kulutus opetuksessa ja hallinnollisissa tehtävissä ATK laitteiden käyttäminen (energian kulutus) Värikasettien kierrättäminen Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Välitön positiivinen ja negatiivinen vaikutus - kaatopaikkojen kuormitus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt ---- Välitön positiivinen ja negatiivinen vaikutus - energiankulutus Välitön positiivinen vaikutus - kaatopaikkojen kuormitus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt
26 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Jätteiden tarkempi lajittelu eri jakeisiin 4. RUOKAILU Ruokailun teemaviikot, joissa huomioidaan ympäristöasioita mm. perinne-, luomu-, kasvis- ja lähiruokateemaviikot Ruokailutilanteessa tapahtuva ruuantarpeen arviointi Ohjaaminen oikeaan lajittelukulttuuriin Varttuneemmat oppilaat osallistuvat työharjoitteluun keittiössä. Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Vähemmän merkittävä Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Oppilaisiin kohdentuva Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Oppilaisiin kohdentuva Vähemmän merkittävä Oppilaisiin kohdentuva Välitön positiivinen vaikutus - kaatopaikkojen kuormitus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt Välillinen positiivinen vaikutus - asenteet Välitön positiivinen vaikutus - kaatopaikkojen kuormitus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt - asenteet Välitön positiivinen vaikutus - kaatopaikkojen kuormitus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt - asenteet Välillinen positiivinen vaikutus - asenteet - osallisuus 5. TILOJEN HALLINTA Terveydellisten ja turvallisuusnäkökohtien sekä viihtyisyyden, virikkeellisyyden ja toiminnallisuuden havainnoiminen ja pikainen arviointi Koulujen tilojen ja piha-alueiden käyttäminen, niiden kunnon tarkkailu ja informointi sekä pihasuunnitteluun osallistuminen Erittäin merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Erittäin merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Välillinen ja välitön vaikutus - vaikutus koulussa työskenteleviin ihmisiin - rakennusten kunto ja arvo Välillinen ja välitön vaikutus - vaikutus koulussa työskenteleviin ihmisiin - rakennusten kunto ja arvo - asenteet ja osallisuus
27 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA 6. KIINTEISTÖNHOITO Energian käyttäminen Veden käyttäminen Jätteen välttäminen ja jätteiden lajittelu Jätteiden asianmukainen käsittely 7. KULJETUKSET Oppilaiden koulumatkat ja kuljetukset 8. HANKINNAT (Hankinnat pääosin hankintakeskuksen kautta) Henkilökunnan liikennekulttuuri Muut kuljetukset: tavara- ja postikuljetukset Omien hankintojen ympäristöystävällisyyden huomioiminen Kierrättäminen ja uudelleenkäyttö Välineistön (retkeily- ja tutkimusvälineistö) hankinta kaikkien kaupungin koulujen yhteiseen käyttöön Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Erittäin merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Merkittävä Laaja ja pitkäkestoinen Välitön ja välillinen, positiivinen ja negatiivinen vaikutus - energiankulutus - luonnonvarojen säästyminen Välitön ja välillinen, positiivinen ja negatiivinen vaikutus - luonnonvarojen säästyminen Välitön ja välillinen, positiivinen vaikutus - luonnonvarojen säästyminen - kaatopaikkojen kuormituksen vähentäminen - päästöt Välitön ja välillinen, positiivinen vaikutus - ympäristöhygienia Välillinen, negatiivinen vaikutus - päästöt ilmaan Välillinen, negatiivinen vaikutus - päästöt ilmaan Välillinen, negatiivinen vaikutus - päästöt ilmaan Välillinen positiivinen vaikutus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt - kaatopaikkojen kuormitus/sen väheneminen Välitön positiivinen vaikutus - luonnonvarojen säästyminen - päästöt - kaatopaikkojen kuormituksen väheneminen Välitön positiivinen vaikutus luonnonvarojen säästyminen resurssien säästö
28 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA 9. HUOLTO JA VARAS- TOINTI Kemikaalien, maalien yms. vaarallisiksi luokiteltavien aineiden säilytys ja käyttö Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Välillinen negatiivinen vaikutus - päästöt veteen/ilmaan Opetus- ja työvälineiden kunnossapito ja huolto Merkittävä Paikallinen ja pitkäkestoinen Välillinen positiivinen vaikutus - päästöt veteen/ilmaan
29 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA OPETUSPALVELUJEN JA KOULUN YHTEINEN YMPÄRISTÖOHJELMA, lukuvuosina PÄÄMÄÄRÄT TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUU AIKATAULU MITTARIT KUSTANNUKSET 1. JOHTAMINEN Opetuspalvelut: Opetuspalvelut noudattavat, ylläpitävät ja kehittävät jatkuvasti ympäristöjär- 1.1 Opetuspalvelujen johtoryhmä katselmoi ympäristöjärjestelmän vuosittain ja vastaa järjestelmän kehittämiseen tarvittavista resurs- Opetustoimen ympäristötyöryhmä ja ympäristöyhdyshenkilö valmistelevat katselmuksen vuosittain lukuvuoden lopussa Opetuspalvelujen johtoryhmä Ympäristöyhdyshenkilö Ympäristötyöryhmä huhtikuussa vuosittain Johdon katselmus /v tehty /ei tehty
30 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA jestelmää ja edellyttävät ympäristövastuullisuutta myös sidosryhmiltään. seista Ympäristökäsikirjan lakilistan purkaminen pykäliin Opetuspalvelujen viestintäsuunnitelmaan lisätään ympäristöasiat Opetuspalvelujen johtoryhmä Ympäristöyhdyshenkilö Ympäristötyöryhmä Opetuspalvelujen johtoryhmä Ympäristöyhdyshenkilö Tiedottaja 2011 tehty /ei tehty ympasiat viestinnässä Opetuspalvelut: Koulut: Tila-asiat: rakennettaessa ja peruskorjattaessa koulurakennuksia niiden toiminnallisessa suunnittelussa otetaan huomioon energiatehokkuus, työsuojelulliset näkökohdat sekä tilojen muunneltavuus ja toimivuus. Myös rakennusten esteetti Opetuspalvelujen henkilökunnan ympäristötietoisuutta lisätään Kiinteistö oppimisympäristönä koulurakennuksissa: Energiatehokkuus --- Työsuojelulliset näkökohdat, muunneltavuus, toimivuus, esteettisyys, viihtyvyys --- Terveelliset ja turvalliset työolosuhteet Opetuspalvelujen johtoryhmän esityslistalle lisätään kohta Opetuspalvelujen ympäristöjärjestelmä Esimieskoulutukseen sisällytetään ympäristöasiat Osallistutaan (Tilapalvelun) suunnitteluun tilojen käyttäjänä Tilojen työsuojelullisten näkökulmien seuranta Riskikartoitukset ja tarvittavat muutokset Opetuspalvelujen johtoryhmä Ympäristöyhdyshenkilö Mervi Saukko Opetuspalvelujen johtoryhmä Opetusjohtaja Rehtori Muut käyttäjät Työsuojeluvaltuutettu Rehtori Henkilökunta Ympäristövastaava johtoryhmän muistiot ympjärjestelmä esityslistassa Esimieskoulutukset joissa ympäristönäkökulma lkm ja osuus kaikista esimieskoulutuksista /v Koulut, joissa toteutuu energiatehokkuus oppimisympäristössä lkm ja osuus kaikista koulukiinteistöistä /v - Koulujen, joissa tehty riskikartoituksen pohjalta muutokset lkm ja osuus kaikista peruskorjattavista kouluista / v?
31 OPETUSPALVELUJEN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA syyteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota Tilapalvelu Työsuojeluorganisaatio Opetuspalvelut: Oppilaitoksia tuetaan ympäristösertifikaattien, Vihreän lipun ja muiden kestävän kehityksen hankkeiden saavuttamisessa -- Hankkeiden ja ideoiden jalkauttaminen kouluihin ja resurssit Kestävän kehityksen koulutus Opetuspalvelut Rehtori Koulun ympäristöryhmä / ympäristövastaava Kestävän kehityksen koulutuksessa mukana olleet koulut lkm ja osuus kaikista kouluista / v Sertifioitujen koulujen lkm/v Opetuspalvelut Keke-hanke /Sykli 2. OPETUS JA OPPIMINEN Koulut: Kouluissa opetetaan elämäntapoja jotka tukevat tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäville ratkaisuille. Koulun toimintakulttuuria ja arkikäytäntöjä muovataan ympäristöystävälliseksi Energian ja veden kulutusta seurataan käyttäjä: tipaerap salasana: jktp4825 Paperin ja muiden materiaalien sekä jätemäärien kulutusta seurataan Hankintoja tehdessä ollaan tietoisia hankintasopimuksista ja valitaan ympäristöystävällisiä tuotteita ta- asi- Rehtori Opettajat Ympäristövastaava Rehtori Opettajat Ympäristövastaava Opettajankokousten lkm jossa seuranta käyty läpi/ v Käytössä olevat vihreät tuoteryhmät lkm ja osuus 10stä vuosisopimustuoteryhmästä (kopiokonepalvelut, tietokoneet, pesu- ja puhdistusaineet, kopiointi-, tulostus- ja painopalvelut, talouspaperit, Hankintamäärärahat
Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate Toimintatulot Perusopetuksen hallinto Toimintakate Toimintamenot
KÄYTTÖSUUNNITELMAT V 2011 KS 2011 Varhainen kasvu ja perusopetus Toimintakate -97 241 200 Toimintatulot 2 950 400 Myyntitulot 1 039 900 Maksutulot 250 000 Tuet ja avustukset 1 540 500 Muut toimintatulot
LisätiedotYMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä
LisätiedotGreen Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotOppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö
2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään
Lisätiedot<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_2003-09.doc
78/(1.(67b9b7
LisätiedotKulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
LisätiedotJyväskylän perusopetuksen oppilaaksioton periaatteet ja menettelytavat hyväksytty Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnassa 11.12.
Jyväskylän perusopetuksen oppilaaksioton periaatteet ja menettelytavat hyväksytty Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnassa 11.12.2012 Jyväskylän kaupunki ottaa järjestämäänsä perusopetukseen oppilaiksi
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotSertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit
Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
LisätiedotHELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010
HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI
OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI Oppilaitosten ympäristöa voivat hakea kaikki oppilaitokset, jotka pyrkivät parantamaan ympäristöasioiden hoitoa omissa johtamis-, opetus- ja ylläpitotoiminnoissaan.
LisätiedotYmpäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto 1. Soveltamisala... 3 2. Standardien ja suositusten soveltaminen... 3 3. Termit ja määritelmät...
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotKestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotSertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit
Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
LisätiedotSatakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010
atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto
LisätiedotOppilaaksioton perusteet perusopetuksessa
Jyväskylän kaupunki/perusopetus Sivistyslautakunta 26.3.2019/14 Perusteet voimassa 27.3.2019 lukien Oppilaaksioton perusteet perusopetuksessa Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3 :n mukaan
LisätiedotKestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotKESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008
KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat
LisätiedotETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board
ETJ-SEMINAARI 08.11.2007 ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEN VAIHEET EROANALYYSI ( YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
LisätiedotEkotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1
Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotHuittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma
1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6
LisätiedotEnergiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö
LisätiedotMUUTOSTA LAADUN EHDOILLA
MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA Auditointien painopisteitä J Moisio, Qualitas Fennica /Arter Oy 09/2015 2 AUDITOINNIN MISSIO SELVÄKSI: Tutkitaan johtamisjärjestelmän riittävyyttä ja sopivuutta Tutkitaan johtamisjärjestelmän
LisätiedotKestävä kehitys kirjastoissa (3K)
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotVantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1
Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotKestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli
Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotKestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä
Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius
LisätiedotOppilaaksioton periaatteet perusopetuksessa 22.10.2014. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 22.10.2014
Oppilaaksioton periaatteet perusopetuksessa 22.10.2014 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 22.10.2014 Sivistyslautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön 3 :n mukaan oppilaaksioton perusteista päättää sivistyslautakunta.
LisätiedotSivistyspalvelujen organisaatio
Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto
LisätiedotOMAVALVONTASUUNNITELMA Honkalampi-säätiö HLS-Avustajapalvelut Oy SPESIO
1 / 6 Honkalampi-säätiö 2 / 6 PERUSTIEDOT 1. Palvelun tuottaja Organisaation nimi: (), Y-tunnus 2588684-8 Osoite: Salpakatu 2 A, 80100 Joensuu Liiketoiminnasta vastaava henkilö: toimitusjohtaja Jouko Liukkonen,
LisätiedotSTANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotISO 14001:2004 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
ISO 14001:2004 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Sisältö: 1. Lakeaharjun esittely 3 2. Soveltamisala ja ympäristöjärjestelmän rakenne 4 3. Yleiset vaatimukset 5 4. Ympäristöpolitiikka 5 5. Suunnittelu
LisätiedotKeke päiväkodissa ja koulussa
Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus
LisätiedotSivistyspalvelujen organisaatio
Sivistyspalvelujen organisaatio 1.1.2012 SIVISTYSLAUTAKUNTA pj. Katja Isomöttönen vpj. Markku Väätäinen KULTTUURI-, LIIKUNTA- ja NUORISOLAUTAKUNTA pj. Pauliina Holm vpj. Juha Hjelt Kulttuurijaosto Liikuntajaosto
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki 25.10.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotLopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotYmpäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa
Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen
LisätiedotVaraslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere
Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA
HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMiten kestävän kehityksen edistäminen saadaan koko koulun tavoitteeksi?
Miten kestävän kehityksen edistäminen saadaan koko koulun tavoitteeksi? - Tiekartta kestävän kehityksen kouluksi Seppo Saloranta KT, Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelut OPETTAJAT Kestävä elämäntapa KOULUN
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotYmpäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain
Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA
KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelma
Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke
LisätiedotKasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa. Timo Koivisto
Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa Timo Koivisto 21.10.2013 Johdon tukipalvelut Sopeutusvelvoite 14 950 (ltk) Eläköityvien vakansseja ei täytetä 19
LisätiedotOPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI
OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotDynamo-hanke: Jyväskylän LastenParlamenttitoiminta LAPSET MUKANA VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA
Dynamohanke: Jyväskylän LastenParlamenttitoiminta LAPSET MUKANA VAIKUTTAMASSA, NUORET JA AIKUISET TUKIJOINA DYNAMO Jyväskylän paikallishanke: LastenParlamenttitoiminta Kesto: 01/201008/2012 Toteuttaja:
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001
Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001 EMAS-asetus ISO 14001 Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöarviointi tai tehokkuuden arviointi, jossa
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotRYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat
Lisätiedot1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotKaupunkilaisista ympäristökansalaisia
Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja
LisätiedotRovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotTalouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013
Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman
LisätiedotVihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotHenkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - tutkimushankkeen tulosseminaari
Henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - tutkimushankkeen tulosseminaari 14.3.2017 Henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger Koulutuskeskus Salpaus Henkilöstön työturvallisuusvastuut
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotEsimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä
Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotAjankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
LisätiedotSivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja
Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta
LisätiedotTilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...
Lisätiedot