ISO 14001:2004 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
|
|
- Antti Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISO 14001:2004 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
2 YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Sisältö: 1. Lakeaharjun esittely 3 2. Soveltamisala ja ympäristöjärjestelmän rakenne 4 3. Yleiset vaatimukset 5 4. Ympäristöpolitiikka 5 5. Suunnittelu 6 6. Järjestelmän toteuttaminen ja toiminta 6 7. Arviointi 9 8. Johdon katselmus 10 Liitteet: Liite 1: Termit ja määritelmät 11 2
3 1. Lakeaharjun esittely Lakeaharju sijaitsee Vimpelin kunnassa Etelä-Pohjanmaalla Lappajärven rannalla. Lakeaharju on maisemallisesti ja luonnonolosuhteiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus Etelä-Pohjanmaalla. Korkeusero Lappajärven pinnan ja Lakeaharjun huipun välillä on noin 100 metriä. Alue on kallioista ja kallioperän rakenteessa on vielä helposti havaittavissa meteoriitti-iskun aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Lakeaharjun mökkikylän rakentaminen ajoittuu 1990-luvun alkuun, jolloin ns. vanha alue rakennettiin. Alueella on noin 50 loma-asuntoa. Mökkikylän lisäksi Lakeaharjun alueeseen kuuluu laskettelukeskus ja karavaanarien asuntovaunualue. Lakeaharjun Asukayhdistys ry on perustettu vuonna 2001 ja sen tarkoituksena on edistää Lakeaharjun mökkialueen asukkaiden ja kiinteistön omistajien yhteistoimintaa ja toimia alueen kehittäjänä sekä valvoa asukkaiden ja kiinteistönomistajien etuja. 3
4 2. Soveltamisala ja ympäristöjärjestelmän rakenne Tätä ympäristöjärjestelmää sovelletaan Lakeaharjun alueella. Lakeaharjun Asukasyhdistys ry soveltaa tätä järjestelmää sellaisiin ympäristönäkökohtiin, jotka se on tunnistanut sellaisiksi, joita se voi hallita ja joihin se voi vaikuttaa. Lakeaharjun Asukasyhdistyksen ympäristöjärjestelmä on laadittu kansainvälisen ISO 14001:2004 standardin mukaisesti. Ympäristöjärjestelmän malli on Suunnittele-Toteuta-Arvioi-Toimi -malli (PDCA). Asukasyhdistyksen toiminnassa tämä tarkoittaa: - Perustan toiminnalle luo ympäristöpolitiikka - Ympäristöpolitiikan hengen mukaisesti toteutetaan suunnittelua, joka sisältää päämäärien asettamisen ja tarvittavien prosessien luomisen, jotka ovat tarpeellisia yhdistyksen ympäristöpolitiikan mukaisten tulosten saavuttamisessa - Asukasyhdistys toteuttaa prosessit - Se arvioi tuloksia, tarkkailee ja mittaa prosesseja, vertaa niitä ympäristöpolitiikkaan, päämääriin, tavoitteisiin, lakisääteisiin ja muihin vaatimuksiin sekä raportoi tuloksista - Ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan jatkuvasti ympäristöjärjestelmän suorituskykyä Ympäristöjärjestelmän rakenne on seuraava: 1. Ympäristökäsikirja, joka sisältää laatupolitiikan 2. Menettelyohjeet 3. Viiteaineistot 4
5 3. Yleiset vaatimukset Lakeaharjun Asukasyhdistys ry:llä on dokumentoitu ympäristöjärjestelmä ja yhdistys on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ISO standardin mukaisesti. Tämä ympäristöjärjestelmä kattaa kaikki asukasyhdistyksen ja mökkiyhteisön toiminnot sekä maantieteellisesti Lakeaharjun alueen. 4. Ympäristöpolitiikka Lakeaharjun Asukasyhdistys ry on määritellyt ympäristöpolitiikan, jota se noudattaa kaikessa toiminnassaan: Lakeaharju on maisemallisesti ja ympäristöltään ainutlaatuinen alue Etelä-Pohjanmaalla. Lakeaharjun Asukasyhdistys ry kantaa toiminnassaan ympäristön parantamisen vastuun, huomioiden tulevat sukupolvet, ja myötävaikuttaa toiminnallaan jatkuvaan ja kestävään kehitykseen. Sitoudumme suojelemaan ympäristöä kaikilta niiltä osin, johon toimintamme vaikuttaa. Tavoitteenamme on luoda asukkaillemme viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiseen ja vapaa-ajan viettoon. Huomioimme toiminnassamme alueemme luonnon monimuotoisuuden. Lisäämme aktiivisesti jäsentemme tietoisuutta ympäristökysymyksissä sekä jaamme avoimesti tietoa myös sidosryhmillemme. Vimpelissä Lakeaharjun Asukasyhdistys ry Tiina Koivuniemi Puheenjohtaja 5
6 5. Suunnittelu Lakeaharjun asukasyhdistys tunnistaa ja tarkastelee ympäristönäkökohtia vuosittain toteutettavassa suunnittelukokouksessa. Samalla määritellään merkittävät ympäristönäkökohdat. Edelliset on dokumentoitu ja kyseinen dokumentti on jäsenten saatavilla yhdistyksen kotisivuilla Mikäli suunnittelujakson aikana tapahtuu muutoksia, ympäristöasioista vastaava johtokunnan jäsen päivittää tiedot, hyväksyttää ne johtokunnalla ja saattaa ajan tasalla oleva dokumentin verkkoympäristöön. Johtokunnan tehtävänä on varmistaa, että merkittävät ympäristönäkökohdat otetaan huomioon luotaessa, toteutettaessa ja ylläpidettäessä ympäristöjärjestelmää. Ympäristöasioista vastaava johtokunnan jäsen seuraa lakisääteisiä ja muita vaatimuksia. Yleisellä tasolla lainsäädäntö noudetaan sähköisessä muodossa lakitietokannasta. Jätehuoltoon liittyvät toimintaohjeet ovat koottu menettelyohjeiksi. Näiltä osin noudatetaan Millespakka Oy:n antamia jätehuoltomääräyksiä ( Vuosittaisessa suunnittelukokouksessa päätetään ympäristöpäämääristä ja tavoitteista. Näiden tulee olla yhdenmukaisia ympäristöpolitiikan kanssa. Milloin mahdollista, tavoitteen toteutumista seurataan mittaamalla. Mittarit voivat olla määrällisiä, laadullisia tai ns. kyllä/ei-mittareita. Ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan ympäristöohjelma, joka on tallennettu yhdistyksen kotisivuille. Ohjelma sisältää vastuiden määrittelyn, keinot ja aikataulut, joilla päämäärät ja tavoitteen saavutetaan. 6. Järjestelmän toteuttaminen ja toiminta Resurssit, roolit, vastuut ja valtuudet Ympäristöjärjestelmän toimivuudesta vastaa johtokunta. Johtokunta nimeää keskuudestaan ympäristöasioista vastaavan johtokunnan jäsenen, joka toimii johdon edustajana. Johdon edustajan tehtäviä ovat: - varmistaa, että ympäristöjärjestelmä luodaan ja sitä toteutetaan ja ylläpidetään ISO kansainvälisen standardin mukaisesti - raportoi johtokunnalle - organisoi sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset - esittää parannusehdotuksia ja johtaa niiden toteuttamista 6
7 - tiedottaa jäsenille ympäristöjärjestelmästä ja siihen liittyvistä kysymyksistä - perehdyttää jäsenistö ympäristöjärjestelmään ja mahdollisiin muutoksiin - hoitaa sidosryhmäsuhteita ja vastata ulkopuolelta tulleisiin kysymyksiin Pätevyys, koulutus ja tietoisuus Lakeaharjun Asukasyhdistys järjestää jäsenilleen tarvittaessa koulutusta ympäristöjärjestelmään liittyen. Koulutustarpeet käsitellään vuosittaisessa suunnittelukokouksessa. Samassa kokouksessa laaditaan / hyväksytään vuosittainen koulutussuunnitelma. Ympäristöjärjestelmään perehdyttämistä suoritetaan yhdistyksen kokousten ja tapahtumien yhteydessä. Lisäksi jäsenistöä perehdytetään jäsenkirjeillä ja tiedotteilla. Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on koko järjestelmä saatavilla yhdistyksen kotisivuilla. Koulutukseen osallistumisesta pidetään yllä koulutusrekisteriä, jota säilytetään yhdistyksen sisäisillä verkkosivuilla. Viestintä Lakeaharjun Asukasyhdistyksen ympäristöjärjestelmään liittyvä viestintä jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Sisäinen viestintä on suunnattu yhdistyksen jäsenille. Se tapahtuu yhdistyksen kotisivujen välityksellä, sähköpostilla, tekstiviesteillä tai erillisillä uutiskirjeillä. Yhdistys tarjoaa sähköpostiyhteyden sellaisille jäsenille, joilla muutoin ei ole käytettävissä sähköpostia. Ulkoinen viestintä tapahtuu yhdistyksen www-sivujen avulla. Sivuilla on saatettu sidosryhmien tietoon sen henkilön nimi ja yhteystiedot, joka yhdistyksessä vastaa ulkopuolisten tiedustelujen vastaanottamisesta, dokumentoinnista ja niihin vastaamisesta. Dokumentointi Lakeaharjun Asukasyhdistyksen ympäristöjärjestelmä on dokumentoitu ja se sisältää: - ympäristöpolitiikan - ympäristöpäämäärät ja tavoitteet - ympäristöjärjestelmän laajuuden kuvauksen (ympäristökäsikirja, luku 2) - ympäristöjärjestelmän pääosien ja niiden vuorovaikutuksen kuvauksen sekä viittaukset asiaan liittyviin asiakirjoihin - standardin edellyttämät asiakirjat, mukaan lukien tallenteet - muut johtokunnan määrittelemät tallenteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi (viiteaineisto) 7
8 Asiakirjojen hallinta Lakeaharjun Asukasyhdistyksen ympäristöjärjestelmän asiakirjojen hallinta tapahtuu sähköisesti. Voimassa olevat ympäristökäsikirja, menettelyohjeet ja viiteaineistot ovat sähköisessä muodossa yhdistyksen kotisivuilla Asiakirjojen hallinnasta sisällöllisesti vastaa johdon edustaja ja niiden siirtämisestä verkkoympäristöön kotisivuista vastaava johtokunnan jäsen. Johdon edustajan tehtävänä on: - katselmoida ja päivittää asiakirjat tarpeen mukaan - huolehtia asiakirjojen hyväksymisestä - varmistaa, että asiakirjojen muutokset ja voimassaolevat versiot tunnisteaan - varmistaa, että soveltuvien asiakirjojen asianmukaiset versiot ovat verkkoympäristössä saatavilla - varmistaa, että asiakirjat ovat säilyvät luotettavina ja tunnistettavina - varmistaa, että ulkoiset asiakirjat, jotka yhdistys on määritellyt tarpeellisiksi, tunnistetaan ja niiden jakelua valvotaan - estää vanhentuneiden asiakirjojen käyttöä Vanhentuneet asiakirjat, jotka ovat sähköisessä muodossa, poistetaan verkosta ja tuhotaan. Tulostetut asiakirjat tuhotaan silppuamalla tai muutoin saattamalla ne muotoon, jossa ulkopuolisten ei ole mahdollista tunnistaa tai saada haltuunsa asiakirjan sisältämiä tietoja. Ympäristöjärjestelmään liittyvien asiakirjojen säilytysaika on 3 vuotta. Toiminnan ohjaus Ympäristöjärjestelmään liittyvien toimintojen ohjauksesta vastaa johdon edustaja yhdessä johtokunnan kanssa. Jäsenistön toimintaa ympäristöjärjestelmään liittyen ohjataan tarpeellisilla menettelyohjeilla. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan Millespakka Oy:n jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita. Tulipalotilanteissa noudatetaan menettelyohjetta ja pelastusviranomaisten ohjeita. Tulipalotilanteissa huomioon tulee ottaa myös liikenne Serpentiinitiellä. Vuokramökeissä on nähtävillä tarvittavat menettelyohjeet, joiden mukaan vuokralaisten toivotaan toimivan ympäristöasioissa (esim.jätteiden käsittely, ympäristön siisteys) 8
9 Valmius ja toiminta hätätilanteissa Merkittävimmäksi ympäristöä uhkaavaksi hätätilanteeksi on tunnistettu tulipalo, joko kiinteistöpalot tai maastopalot. Näissä tilanteissa paikalla olevat yhdistyksen jäsenet toimivat menettelyohjeen ja palokunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli onnettomuuksia tai hätätilanteita sattuu, katselmoidaan valmiusmenettelyt ja toimintatavat. Muutoin katselmus suoritetaan säännöllisesti vuosittaisen suunnittelukokouksen yhteydessä. Toimintaa hätätilanteissa pyritään testaamaan ja harjoittelemaan mikäli mahdollista. Harjoituksista kootaan tallenne mukaan lukien harjoitukseen osallistuneiden nimilistat. 7. Arviointi Tarkkailu ja mittaukset Asukasyhdistyksen toiminnan luonteen huomioiden ja ympäristöjärjestelmän rakenne eivät mahdollista yhtenäisten mittausten suorittamista (esim. veden tai sähkön kulutus, jätteen määrät). Tästä syystä tarkkailu ja mittaukset kohdistuvat suoraan ympäristöohjelman toteutumiseen. Ohjelman toteutumisen mittarit on määritelty ohjelman laatimisen yhteydessä ja ne on dokumentoitu ympäristöohjelmaan. Vaatimusten täyttymisen arviointi Vaatimusten täyttymisen arviointia suoritetaan säännöllisesti sisäisten auditointien yhteydessä. Vaatimusten täyttymisen arviointi dokumentoidaan ja tallenne säilytetään sisäisten auditointien asiakirjojen yhteydessä. Poikkeamat, korjaavat toimenpiteet ja ehkäisevät toimenpiteet Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus ja velvollisuus seurata järjestelmän toteutumista ja raportoida havaitsemistaan poikkeamista. Kun poikkeama havaitaan, raportoidaan siitä joko suullisesti tai kirjallisesti ympäristöasioista vastaavalle johtokunnan jäsenelle. Mikäli raportointi tehdään suullisesti, ympäristöasioista vastaava johtokunnan jäsen kirjaa sen poikkeamaraporttilomakkeelle. Toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi tulee aloittaa välittömästi. 9
10 Poikkeaman käsittelyprosessi etenee seuraavasti: Poikkeaman tunnistaminen raportointi poikkeaman tutkiminen ja syiden määrittely toimenpiteiden suunnittelu korjaavien toimenpiteiden suorittaminen ehkäisevien toimenpiteiden tarpeellisuuden arviointi poikkeamien ehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden suorittaminen suoritettujen korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tulosten tallentaminen suoritettujen toimenpiteiden tehokkuuden katselmoiminen Tallenteiden hallinta Tallenteiden hallinnassa noudatetaan samanlaista menettelytapaa kuin asiakirjojen hallinnassa. Sisäinen auditointi Ympäristöjärjestelmän sisäinen auditointi suoritetaan kerran vuodessa. Auditointi suoritetaan laaditun auditointiohjelman mukaisesti. Auditointia varten kootaan auditointiryhmä, joka suorittaa auditoinnin objektiivisesti. Johdon edustajan vastaa auditointien suunnittelusta sekä auditointiryhmän raportoimien tulosten tallentamisesta. Sisäisessä auditoinnissa ja sen raportoinnissa käytetään laadittua sisäisen auditoinnin lomakkeistoa. 8. Johdon katselmus Johdon katselmus suoritetaan kerran vuodessa ja sen tulee ajoittua sisäisen auditoinnin jälkeen. Johdon katselmuksen lähtötietoja ovat: - sisäisten auditointien tulokset ja arvioinnit lakisääteisten sekä muiden vaatimusten, joihin organisaatio on siotutunut, toteutumisesta - ulkoisilta sidosryhmiltä tulleet yhteydenotot mukaan lukien valitukset - yhdistyksen ympäristön suojelun taso - korjaavien ja ehkäisevin toimenpiteiden tila - seurantatoimenpiteet edellisistä johdon katselmuksista - muuttuvat olosuhteet, mukaan lukien muutokset lakisääteisissä ja muissa organisaation ympäristönäkökohtiin liittyvisssä vaatimuksissa - suositellut parannukset Johdon katselmuksesta laaditaan muistio. Muistioon tulee kirjata katselmuksen ajankohta ja osallistujat sekä kaikki päätökset ja toimenpiteet 10
11 LIITE 1: TERMIT JA MÄÄRITELMÄT Lähde: SFS-EN ISO auditoija henkilö, joka on pätevä auditoimaan jatkuva parantaminen ympäristöjärjestelmän jatkuva parantamisprosessi, jolla organisaation ympäristöpolitiikan mukaisesti saavutetaan parannuksia ympäristönsuojelun tasossa kokonaisuutena korjaava toimenpide toimenpide, jonka tarkoituksena on poistaa havaitun poikkeaman syy asiakirja informaatio ja sen tietoväline ympäristö organisaation toimintaolosuhteet, joihin sisältyvät ilma, vesi, maa, luonnonvarat, kaedivja eläinkunta, ihmiset ja näiden väliset vuorovaikutukset ympäristönäkökohta organisaation toimintojen, tuotteiden tai palveluiden osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. ympäristöjärjestelmä se osa organisaation hallintajärjestelmää, jota käytetään sen ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä sen ympäristönäkökohtien hallitsemiseen ympäristöpäämäärä yleisluontoinen ympäristötavoite, joka on yhteensopiva ympäristöpolitiikan kanssa ja jonka organisaatio asettaa itselleen ympäristönsuojelun taso organisaation ympäristönäkökohtien hallinnan mitattavissa oleva taso ympäristöpolitiikka ylimmän johdon julkituoma ympäristönsuojelun tasoon liittyvä organisaation yleinen tarkoitus ja suunta ympäristötavoite 11
12 ympäristöpäämääriin perustuva organisaatiolle tai sen osille soveltuva yksityiskohtainen suorituskykyvaatimus, joka täytyy asettaa ja täyttää, jotta kyseiset päämäärät saavutetaan sidosryhmä yksilö tai ryhmä, johon organisaation ympäristönsuojelun taso vaikuttaa tai jota se koskee sisäinen auditointi systemaattinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jolla hankitaan auditointinäyttöä ja arvioidaan sitä objektiivisesti, jotta voidaan määrittää, kuinka hyvin organisaation asettamat ympäristöjärjestelmän auditointikriteerit täytetään poikkeama vaatimuksen täyttämättä jättäminen organisaatio julkinen tai yksityinen yritys, yhtymä, konserni. laitos, viranomainen tai muu yhteisö tai sellaisen osa tai yhdistelmä, jolla yhtiömuodosta riippumatta on omat toiminnot ja hallinto ehkäisevä toimenpide toimenpide, jonka tarkoituksena on poistaa mahdollisen poikkeaman syy ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen prosessien, käytäntöjen, tekniikoiden, materiaalien, tuotteiden, palveluiden tai energian käyttö niin, että vältetään, vähennetään tai hallitaan (erikseen tai yhdessä) kaikentyyppisten saasteiden ja jätteiden syntymistä ja päästöjä, jotta vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia menettely toiminnon tai prosessin määritelty suoritustapa tallenne asiakirja, jossa ilmaistaan saavutetut tulokset tai annetaan näyttöä suoritetuista toiminnoista 12
2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotYMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotGreen Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
LisätiedotSTANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
Lisätiedot<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_2003-09.doc
78/(1.(67b9b7
LisätiedotYmpäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto 1. Soveltamisala... 3 2. Standardien ja suositusten soveltaminen... 3 3. Termit ja määritelmät...
LisätiedotEnergiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien
LisätiedotMUUTOSTA LAADUN EHDOILLA
MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA Auditointien painopisteitä J Moisio, Qualitas Fennica /Arter Oy 09/2015 2 AUDITOINNIN MISSIO SELVÄKSI: Tutkitaan johtamisjärjestelmän riittävyyttä ja sopivuutta Tutkitaan johtamisjärjestelmän
LisätiedotSFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotKaikki auditoinnin aikana tehtävät havainnot käsitellään luottamuksellisesti.
TOTEUTTAJAN TIEDOT Toimipaikan tiedot 60015-60015 Turun Ammattikorkeakoulu Oy - Katsastus Sepänkatu 1 20700 Turku Yhteyshenkilö Reijo Asp Reijo.Asp@turkuamk.fi OHJELMATIEDOT JA SERTIFIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
LisätiedotLopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015
LisätiedotETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board
ETJ-SEMINAARI 08.11.2007 ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board JÄRJESTELMÄN RAKENTAMISEN VAIHEET EROANALYYSI ( YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
LisätiedotISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj
ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Yleistä ISO 45001 standardista Yhteneväisyydet ja erot muihin ISO johtamisjärjestelmästandardeihin
LisätiedotLaatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotEnergiatehokkuusjärjestelmä:2014 (ETJ + ) Energy Efficiency System:2014 (EES + )
Energiatehokkuusjärjestelmä:2014 (ETJ + ) Energy Efficiency System:2014 (EES + ) Päivitetty 24.3.2015 Energiatehokkuusjärjestelmä:2014 (ETJ + ) Energy Efficiency System:2014 (EES + ) Copyright Motiva Oy,
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotHyväksytyt asiantuntijat
1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotFPC+manuaali" XXXX"Oy" Tämä"FPC+manuaali"sisältää"kuvauksen"yrityksemme"standardin"SFS+EN"1090+ 1"mukaisesta"laadunhallintajärjestelmästä.
! FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. FPC-Manuaali SFS+EN1090+1+A1 FPCmanuaali! XXXXOy Tuotantolaitoksenosoite
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotEnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä
EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö ja käyttöönotto yrityksissä JaPa2 työryhmä EVT energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Page 1 Esityksen sisältö Toimeksianto ja tausta EnergiaTehokkuusJärjestelmän
LisätiedotLiite 2 (velvoittava) Hallintajärjestelmästandardien yleisrakenne ja vakiotekstit sekä yhteiset termit ja keskeiset määritelmät
Liite 2 (velvoittava) Hallintajärjestelmästandardien yleisrakenne ja vakiotekstit sekä yhteiset termit ja keskeiset määritelmät HUOM. Vakiotekstiehdotuksissa olevan XXX:n paikalle sijoitetaan kyseisen
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotSAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus
LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 1 (20) LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2008 SAAJOS OY TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSAMKin laadunkehittämistyö
SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle
LisätiedotTietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotMetsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012
Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotSatakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010
atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto
LisätiedotTiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille
Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotKaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014
Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotTurvallisuuskäsikirja TTT-järjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Turvallisuuskäsikirja TTT-järjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto 1. Soveltamisala... 3 2. Standardien ja suositusten soveltaminen... 3 3. Termit ja määritelmät...
LisätiedotRALA-SERTIFIOINTI, YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIPERUSTEET
0936300-0 Rakentamisen Laatu RALA ry Vänrikinkuja 2 LUONNOS 02600 ESPOO www.rala.fi RALA-SERTIFIOINTI, YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIPERUSTEET RALA-sertifioinnin arviointiperusteissa esitetään RALA-sertifioinnin
LisätiedotValvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta
1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE 1 Sisällysluettelo Järvenpään kaupungin sisäisen tarkastuksen ohje... 3 Sisäisen tarkastuksen ohjeen tarkoitus... 3 Sisäisen tarkastuksen tarkoitus... 3
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotSMS ja vaatimustenmukaisuuden
SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE Hallitus 4.2.2019 1 Järvenpään kaupungin sisäisen tarkastuksen ohje Järvenpään kaupunki ja Keravan kaupunki ovat järjestäneet sisäisen tarkastuksen yhteistyösopimuksella
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotTT-turvallisuusjohtamisjärjestelmän rakentamisen vaiheet
TT-turvallisuusjohtamisjärjestelmän rakentamisen vaiheet 12/2016 J Moisio, 1. Johto on määritellyt liiketoiminnalliset perustelut sille, miksi TT-turvallisuusjohtamisjärjestelmää lähdetään ylipäätään rakentamaan?
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotQL Excellence -käsikirja
QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotKerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.
Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka
LisätiedotKestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001
Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001 EMAS-asetus ISO 14001 Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöarviointi tai tehokkuuden arviointi, jossa
LisätiedotTyöterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotTAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA
TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen
LisätiedotSEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,
Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen
LisätiedotISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja Taustaa Suomen tilanteesta Suomen tilanne (Tapaturmavakuutuskeskus 2017) Vuonna 2017 korvattiin n.127
LisätiedotKLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotProsessi LST Group Laatupolitiikka
1 (7) LST GROUP LAATUPOLITIIKKA JOHDON SITOUTUMINEN LST Group yritysten tavoitteena on tuottaa palveluita ja tuotteita asiakkaalle kokonaisvaltaisesti, kustannustehokkaasti, sovittujen toimitusehtojen
LisätiedotRiskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
LisätiedotUlkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet
Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)
LisätiedotSisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009
Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 11.05.2009 2. Päivä Sisäinen auditointi Luovassa (1.6.09) Etätehtävien purku Auditoinnin suunnittelu ja menetelmät Poikkeamat Auditoinnin raportointi
LisätiedotEläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka
Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 1 (5) Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tietosuojatoimintaa ohjaavat tekijät...
LisätiedotPeruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät
LisätiedotYmpäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa
Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotISO 9001 ja ISO 14001 muutokset. 10.9.2015, Rantasipi Airport Congress Center
ISO 9001 ja ISO 14001 muutokset 10.9.2015, Rantasipi Airport Congress Center ISO/FDIS 9001 ja 14001 Henry Stolt Bureau Veritas Lead Auditor ISO International Organization for Standardization ISO organisaatio
LisätiedotDnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle
Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotLaadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja
Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä
LisätiedotISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja
ISO 9001 -standardi ISO-laatustandardeja Perusajatuksia Minimivaatimuksia Standardin sisältö Sertifiointi Käytäntö Kokemuksia 1 Standardisarjan standardeja SFS-EN ISO 9000:2005 -- Laadunhallintajärjestelmät.
LisätiedotMetsäsertifioinnin sanasto
Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin sanasto PEFC FI 1000:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin sanasto PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti: office@pefc.fi
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotRataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti
Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotOmavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12
Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotKunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset
Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Laatusuunnitelmamalli 1(5) Oulun kiinteistöjen talvikunnossapidon LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman laatiminen...
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotKuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu
Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman
LisätiedotISO STANDARDIN MUKAINEN YMPÄRISTÖJÄRJETELMÄ
ISO 14001-STANDARDIN MUKAINEN YMPÄRISTÖJÄRJETELMÄ Tiina Kudjoi Opinnäytetyö Syyskuu 2014 Kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotYMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN
1 (34) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN T E K I J Ä / T : Tiia-Marika Erkkilä 2 (34) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotAmmattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira
Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen
LisätiedotKäyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMiten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
Lisätiedot