Jukka Vepsäläinen. Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu

Transkriptio

1 Jukka Vepsäläinen Ennakoinnin Studia Generalia I, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Sali 1383 Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuden tukimusta tai ennakointia kartoittavaa taustamateriaalia, eivätkä ne välttämättä edusta Suomen hallituksen tai työ- ja elinkeinoministeriön virallista kantaa

2 KOKONAISUUDEN SISÄLLYSLUETTELO TEORIA Johdanto Aika Monimutkaisuus Tieto ja tahto Strategia Ennakoinnin määritelmä Prosessi MENETELMÄT Tilastoanalyysit ja trendiextrapolaatio Ekonometriset mallit, simulaatiot Haastattelututkimukset, delfoi Heikot signaalit, trendit ja megatrendit Skenaariot Strateginen ennakointi TULEVAISUUS Miltä tulevaisuus näyttää?

3 Mitä on ennakointi? Ennakointi = FORESIGHT Forecast = ennustaa, ennuste (esim. sääennuste) Foresight = kaukokatseisuus, harkitsevaisuus Anticipation = ennakointi Ennakoinnin käsite on hieman epämääräinen. Joissakin yhteyksissä ennakointia on pyritty erottamaan tulevaisuuden tutkimuksesta aikaulottuvuuden, käytännönläheisyyden tai toiminnallisen strategisuuden mukaan. Nämä rajanvedot ovat kuitenkin ongelmallisia, kuten myöhemmin tässä esityksessä huomaamme. MÄÄRITTELEMME ENNAKOINNIN HIEMAN MYÖHEMMIN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen Kiinalainen sotapäällikkö Sun Tzu SODANKÄYNNIN TAITO (kirjoitettu ekr.) Preussin armeijan kenraalimajuri Carl von Clausewitz SODANKÄYNNISTÄ (kirjoitettu n ) Nykyinen laajemmin käytetty strategian käsite on peräisin USA:sta ja 1960-lukujen taitteesta, jolloin se levisi sotilaallis-valtiollisista yhteyksistään yritysmaailman puolelle. Julkiseen hallintoon strategia tunkeutui laajemmin vasta 1980-luvulla Suomen julkisessa hallinnossa strategista ajattelua on sovellettu vasta 1990-luvulla

5 Tulevaisuuden tutkimus Ossip K. Flechtheim (Saksa) 1943: Futurologia Tulevaisuuden tutkimus on tulevaisuutta koskevien kysymysten kriittistä ja systemaattista käsittelyä keskipisteenä sodan ehkäiseminen, nälän ja kurjuuden poistaminen, kamppailu riistoa vastaan, yhteiskunnan demokratisointi, luonnon riistokäytön lopettaminen ja taistelu vieraantumista vastaan. USA (armeija, yritykset, teknologia) 50- ja 60-luku Ranska (yhteiskunta) 60-luku Suomi: - Tulevaisuuden tutkimuksen seura Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Turun KKK) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1993 LÄHDE : Anita Rubin: TOPI ja Marja-Liisa Viherä (2011):Pääkirjoitus Kohti kohtuutaloutta. TEOKSESSA: Futura 1/2011, s. 3 Vuonna 1986 yli sadan henkilön allekirjoittamassa kansalaisadressissa esitettiin eduskuntaan perustettavaksi tulevaisuuden tutkimiseen keskittyvää yksikköä. Tavoitteena oli saada suomalainen tulevaisuudentutkimus eli futurologia kansainväliselle tasolle. Adressin allekirjoittajat uskoivat yksikön työstä olevan hyötyä niin tavalliselle kansalle kuin kansainvälistyvälle Suomellekin. Adressi enteili vuonna 1993 perustettua eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa

6 Ennakointi Alun perin teknologia ja tiede-ennakointia teknologian ennakoinnin tehtävänä on tarkastella systemaattisesti ja pitkäjänteisesti tieteen, teknologian ja yhteiskunnan tulevaisuutta sekä pyrkiä tunnistamaan strategisia tutkimusalueita ja geneerisiä teknologioita, joista koituu suurin taloudellinen hyöty. (Irvine & Martin 1984: Foresight in Science: Picking the Winners) Ennakoinnin mielenkiinto kohdistui alun perin ja 1990luvuilla teolliseen kilpailukykyyn ja avainteknologioihin sekä sittemmin innovaatiotoimintaan, työvoimaan, koulutuksen ja osaamiseen. Ennakointia voisikin pitää tulevaisuuden tutkimuksen pragmaattisena lajina, jossa mielenkiinto kohdistuu talouden, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämisen käytäntöihin. Ilmeisesti em. käytännönläheisyydestä johtuen näyttää suomalaisessa hallinnossa jossakin määrin yleistyneen myös käsitys, että ennakointi kohdistuu vain lähellä olevaan lyhyen aikavälin tulevaisuuteen

7 Ennakointi tuli Suomeen 90-luvun lopulla EU-hallinnon kautta. Erityisesti TE-keskukset olivat käynnistämässä ennakointitoimintaa. Maakuntien liittoihin ennakointi tuli lakisääteiseksi tehtäväksi KEHITETTÄVÄÄ... Ennakointi Määrittely edelleen kesken: yksi puhuu yhdestä, toinen toisesta (aikajanan pilkkominen lyhyeen aikaväliin ongelmallinen, tematiikan rajaaminen liian suppeaan käytännön kohteeseen ongelmallista) Valtakunnallinen ohjaus, koordinointi ja kulttuuri puuttuu Hajallaan maantieteellisesti, organisatorisesti ja temaattisesti: Päällekkäisiä toimijoita paljon: OKM/OPH, TEM, TEKES, SITRA, Eduskunta, EK, Oppilaitokset, ELY:t, maakuntien liitot,

8 Tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuuksien tutkimus (Osmo Kuusi) Futures Research (tulevaisuuden tutkimuksen englanninkielinen nimi) LÄHDE : Kuusi Osmo: Kuinka tutkia tapahtumattomia tulevaisuuksia? Luento: , Tieteiden talo, Helsinki Tulevaisuuden tutkimuksen tarkoitus Tulevaisuuden tutkimuksen tarkoituksena on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi (Godet 1994) Tulevaisuudentutkimuksen tarkoitus on keksiä, arvottaa ja ehdottaa mahdollisia ja todennäköisiä tulevaisuuksia - auttaa ihmisiä käymään läpi erilaisia vaihtoehtoja, jotta he voivat tehdä päätöksiä siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat. Tällä tavalla on mahdollista tehdä tehokkaita suunnitelmia edistämään parhaan mahdollisen tulevaisuuden toteutumista (Masini 1993, Bell 1996) LÄHDE : Anita Rubin: Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaali TOPI

9 Tulevaisuudentutkimuksen määrittelyä Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehdoista (Sirkka Heinonen) 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa (Roy Amara 1981)

10 Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin tehtävät 1. Mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen 2. Todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen 3. Tulevaisuudenkuvien tutkiminen 4. Tulevaisuuksien tutkimuksen tiedollisten perusteiden tutkimus 5. Tulevaisuuksien tutkimuksen eettisten perusteiden tutkimus 6. Menneisyyden tulkitseminen ja orientaatio nykyhetkeen 7. Tiedon ja arvojen yhdentäminen 8. Demokraattisen osallistumisen edistäminen tulevaisuuden tekemiseen 9. Suositusten lausuminen tulevaisuudesta ja sen tekemisestä Viimeisestä tehtäväkentästä ei olla yksimielisiä. Kuuluko tulevaisuuden tekeminen tulevaisuuden tutkijan tehtäviin? Kuuluuko se ennakoijan tehtäviin? LÄHDE : Kuusi Osmo: Kuinka tutkia tapahtumattomia tulevaisuuksia? Luento: , Tieteiden talo, Helsinki

11 Kuinka suhtautua tulevaisuuteen? Tulevaisuus ei ole määrätty (kuten muinoin uskottiin). Tulevaisuus voi kulkea polkuja, joita ei koskaan aikaisemmin ole kuljettu. Näin se voi olla palautumatonta, ei-syklistä, ei-kehämäistä, evolutionaarista muutosta. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin riippumaton nykyhetkestä tai historiasta. Invarianssit eli pysyvyydet rakentavat myös tulevaisuutta. Tulevaisuuteen johtaa trendejä historiasta, polkuriippuvuuksia ja kehämäisiä tai aaltomaisia syklejä. Molemmat ovat tulevaisuudessa; sekä ennakoimattomat uutta luovat muutokset että pysyvyydet. LÄHDE (soveltaen) Kamppinen Matti ja Malaska Pentti (2002): Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen, TEOKSESSA: Kamppinen Matti, Kuusi Osmo, Söderlund Sari (Toim.)(2002): Tulevaisuudentutkimus Perusteet ja sovelluksia

12 Aikajanaihmiset ja Tässä-ja-nyt -ihmiset When it comes to the future, there are three kinds of people: those who let it happen those who make it happen and those who wonder what happened. John M. Richardson, Jr

13 Mitä on tulevaisuuden tutkimus ja ennakointi? HUOMIOITA Yleensä tulevaisuuden tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä mikä muuttuu. Voisi kuitenkin olla hyödyllistä pohtia myös sitä, mikä pysyy muuttumattomana. Kuka on riittävän asiantunteva asiantuntija kertomaan tulevaisuudesta? Vai onko kaikilla oikeus kertoa "tulevaisuustotuuksia" Miten voidaan tunnistaa "poliittiset" tulevaisuusarviot ja erottaan ne "ei-poliittisista" tulevaisuusarvioista? Mikä on "liian poliittinen" tulevaisuusväite?

14 Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin 3 lakia 1. Aikajanan pilkkomattomuus Huomioi historia, nykyhetki ja koko tulevaisuus 2. Holistisuus, moninäkökulmaisuus Kaikki voi vaikuttaa kaikkeen Älä rajaa näkökulmaasi liian kapealle alalle 3. Tulevaisuus on poliittinen Tulevaisuudesta ei ole absoluuttista totuutta, tulevaisuus on tehtävä

15

16 Mitä on aika? Vain ihmisellä on tietoinen aikaulottuvuus. Eläimet elävät jatkuvaa nykyhetkeä. Ei ole yhtä ainoaa aikakäsitystä: monet primitiiviset heimot katsovat menneisyyteen itämainen zen-filosofia elää tässä ja nyt - nykyhetkessä länsimainen ihmisen katsoo tulevaisuuteen Vain indoeurooppalaisissa kielissä on täysin kehittynyt aikaulottuvuuden käsittely Suomen kielestä puuttuu futuuri. Futuurina käytetään preesensiä: Otto pelaa jalkapalloa (ensi lauantaina) Suomi on ns. rakennekieli, joka osaa kuvata staattisia asioita ja rakenneosien suhteita toisiinsa. Suomen sijamuodot kuvaavat asiantiloja tai lyhytaikaisia muutoksia. Indoeurooppalaiset kielet (esim. ruotsi) ovat ns. dynamiikkakieliä, jotka osaavat kuvat prosesseja, liikettä ja muutoksia ajassa. Koska kieli on ajattelun väline, suomalaisessa ajattelussa ei luonnostaan ole aikajanaa eteenpäin. EILEN TÄNÄÄN HUOMENNA Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus

17 Mitä on aika? Aikaisemmin, ennen 1800-lukua, maailma oli periaatteessa muuttumaton: nykyisyys on samanlainen kuin menneisyys ja tulevaisuus tulee olemaan nykyisyyden kaltainen aikajanalla ei juurikaan merkitystä oleellinen käsite oli KESTO Sittemmin 1700-luvun lopulta ja varsinkin 1800-luvun kuluessa vahvistui käsitys siitä, että muutos on jatkuvaa eikä mikään ole pysyvää oleelliseksi käsitteeksi tuli HETKI vain nykyhetki tuli keskeiseksi LÄHDE: G. J. Whitrow (1988): Ajan historia, muutoksen ajattelussa aiheutti valistus; kehityksen, edistyksen ja muutoksen vääjäämättömyys; Ranskan vallankumous; teollistuminen Ajallisen perspektiivin kaventuminen nykyhetkeen synnytti kuitenkin paradoksin, koska entistä tärkeämmäksi tuli ymmärtää muutosta. Tähän taasen tarjosi eväitä aikajana: historiantutkimus kehittyi 1800-luvulla erityisesti saksassa laajentuen uusille elämäaloille aikaisempien antiikin ja raamatuntutkimuksen lisäksi aikajana tuli entistä tärkeämmäksi Pertti Jarla, FINGERPORI

18 Aikakäsityksiä LINEAARINEN AIKA SYKLINEN AIKA HEILURIAIKA Alkaa ja loppuu Tapahtumat seuraavat toisiaan jonossa Ei ala eikä lopu Tapahtumat toistuvat Vastakkaiset voimat Tapahtumat toistuvat Absoluuttinen eli objektiivinen aika Suhteellinen eli relatiivinen aika Yleinen UCT-aika Fysikkalinen, termodynaaminen aika Yksilön kokema ajan kulu Suhteellisuusteorian mukainen aika LÄHDE Kamppinen Matti ja Malaska Pentti (2002): Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen, TEOKSESSA: Kamppinen Matti, Kuusi Osmo, Söderlund Sari (Toim.)(2002): Tulevaisuudentutkimus Perusteet ja sovelluksia

19 Kokemuksellinen aika Ihminen ajattelee tulevaisuutta sitä enemmän, mitä iäkkäämpi hän on. Tämä johtuu kokemushorisontin autiudesta. Vanhempi ihminen näkee kauemmas, koska edessä ei ole odotettavissa olevien uusien kokemusten ryteikköä. Miksi aika tuntuu kuluvan vuosi vuodelta nopeammin? Eri-ikäisillä ihmisillä kahden uuden kokemuksen välinen aika on absoluuttisesti erimittainen, mutta kokemuksellisesti samanmittainen. Kun viisivuotias kohtaa kaksi uutta kokemusta tai asiaa, kuluu näiden kahden tapahtuman välillä aikaa yksi päivä. Kun 50-vuotias kohtaa kaksi uutta kokemusta tai asiaa, vierähtää aikaa vaikkapa kolme viikkoa. Aikaprinsiippini mukaan molemmat henkilöt kuitenkin kokevat nämä ajanjaksot samanmittaisina. Viisivuotiaan mielestä siis tuntuu kestävän ikuisuus ennen kuin vuoden vaihteen ilotulituksista päästään pääsiäismunien maalailuun. Hän kerää tuona aikana opittujen kokemusten reppuun valtavan määrän asioita. Jokaisella asialla on ikään kuin oma ajallinen palikkansa tai tiilensä aikajanalla. Aikajana venyy. Viisikymppisestä ajanjakso sen sijaan tuntuu hujahtavan nopeasti. Aikapalikoita ei juuri kerry. Jos nyt pidämme kiinni esitetyistä kokemuksellisen ajan absoluuttisista arvoista yksi päivä ja kolme viikkoa absoluuttisesti ajanjaksot eroavat suurin piirtein jakajalla tai kertoimella 20. Viisivuotiaan hiihtoloma on siis noin 20 kertaa pitempi kuin viisikymppisen hiihtoloma, koska hän kokee viikon aikana ainakin kolme vavahduttavan uutta kokemusta ja oppii neljä uutta taitoa ja tietoa yhteensä siis seitsemän uutta asiaa; yksi per päivä. Viikko on pitkä. Hiihtoloman kuluessa viisikymppinen ei opi mitään. Kaikki on jo nähty. Ei ehkä yhtään uutta kokemusta. Viikko loppuu jo ennen kuin on kunnolla alkanutkaan. Jotta viisikymppinen saisi kasaan saman määrän uusia kokemuksia ja oppisi yhtä paljon kuin viisivuotias, pitäisi hiihtoloman kestää 20 viikkoa

20 Lineaarinen muutos Muutosprosessien hahmoja Eksponentiaalinen muutos Aalto muutos Spiraalimuutos Lineaarinen Lineaarinen Syklinen Lineaaris-syklinen (HEGEL: teesi-antiteesi-synteesi) Hyppäyksellinen muutos Haarautuva muutos Murros muutos Kohina Evolutionaarinen Evolutionaarinen Evolutionaarinen Muutosta ei ole. Heilahtelut ovat satunnaisia häiriöitä muuttumatto- LÄHDE (soveltaen): massa maailmassa Kamppinen Matti ja Malaska Pentti (2002): Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen, TEOKSESSA: Kamppinen Matti, Kuusi Osmo, Söderlund Sari (Toim.)(2002): Tulevaisuudentutkimus Perusteet ja sovelluksia

21 Historiantutkimus, muisti, tilastot Mitä on ennakointi? Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT HUOMENNA Tulevaisuuden ymmärrys syntyy koko aikajanan ymmärtämisestä = EI SAA PILKKOA AIKAJANAA Tulevaisuuksien tutkimuksessa ainut keino yrittää todistaa tulevaisuutta koskeva tieto todeksi, on etsiä todisteita nykyhetkestä tai menneisyydestä Osmo Kuusi Tulevaisuuden tutkimuksen katsotaan olevan nykyisyyden tutkimusta tulevaisuudesta tietämisen intressistä käsin Juha Nurmela

22 Paikka Maailma Aika ja paikka Eurooppa Suomi Etelä-Suomi Häme Kunta Kylä Perhe Minä Aika

23 Osaaminen Yritykset Väestö Palv. Elinympäristö Infras. Ympär. Aluerakenne Sisällön laajuus Ennakoinnin sisältö- ja aikaulottuvuudet Toteava ennakointi Analyyttinen ennakointi Visionäärinen ennakointi Kansainvälinen kehitys Hallinto Aluerakenne Alueiden käyttö Ympäristönsuojelu Luonnonvarat Energia Tietoyhteydet Liikenne Elämäntapa Maaseutu Asuminen Turvallisuus Identiteetti, yhteisöllisyys Kulttuuri Palvelujen saatavuus Sosiaali- ja terveydenhuolto Ikärakenne Väestön määrä Maa- ja metsätalous Tutkimus- ja tuotekehitys Teknologia Toimialojen kehitys Korkea-asteen koulutus Yleissivistävä koulutus Toisen asteen koulutus Työvoimapolitiikka Työvoima- ja aikuiskoulutus Relevantti aikatähtäys vaihtelee teemoittain Historia Nyt Tulevaisuus (ennakointi) Aika

24 Osaaminen Yritykset Väestö Palv. Elinympäristö Infras. Ympär. Aluerakenne Sisällön laajuus Ennakoinnin sisältö- ja aikaulottuvuudet Toteava ennakointi Analyyttinen ennakointi Visionäärinen ennakointi Kansainvälinen kehitys Hallinto Aluerakenne Alueiden käyttö Ympäristönsuojelu Luonnonvarat Energia Tietoyhteydet Liikenne Elämäntapa Maaseutu Asuminen Turvallisuus Identiteetti, yhteisöllisyys Kulttuuri Palvelujen saatavuus Sosiaali- ja terveydenhuolto Ikärakenne Väestön määrä Maa- ja metsätalous Tutkimus- ja tuotekehitys Teknologia Toimialojen kehitys Korkea-asteen koulutus Yleissivistävä koulutus Toisen asteen koulutus Työvoimapolitiikka Työvoima- ja aikuiskoulutus Historia Nyt Tulevaisuus (ennakointi) Aika

25 Muutoksen määrä Muutoksen määrä Ihminen kokee lähitulevaisuuden muutokset konkreettisina ja osaa arvioida niitä. Pitkän aikavälin muutoksista ei tiedetä. Maailman siis koetaan muuttuvan seuraavien 2 vuoden aikana yhtä paljon kuin seuraavien 10 vuoden aikana. Optimismin / pessimismin kupla Lähitulevaisuuden muutosnopeus yliarvioidaan. Todellisuudessa muutoksen määrä pysyy pikemminkin vakiona (periaatteessa) ja siten kumuloituu. Jos ensi vuon - na tietty asia muuttuu x:n ver - ran, 2 vuoden päästä muutoksen määrä onkin jo 2 kertaa x. Näkemyksen puute Pitkän aikavälin muutosnopeus aliarvioidaan. HISTORIA NYT TULEVAISUUS Aika Jalostettu Osmo A. Wiion alkuperäisen "tulevaisuuden tekniikan lain" pohjalta

26 Muutoksen nopeus Aggregaattitaso YHTEISKUNTA ALUEYHTEISÖ Maailma muuttuu kyllä nopeasti (kuten usein väitetään), mutta se koskee yleensä vain pieniä, yksittäisiä toimijoita. Mitä suurempi ja monimuotoisempi kokonaisuus, sitä hitaammin ja epädramaattisemmin asiat muuttuvat - yleensä. YRITYS YKSILÖ HIDAS Muutoksen nopeus NOPEA

27 Heikoista signaaleista megatrendeihin Suuri Megatrendit Trendit Todennäköisyys Tunnettuus Selkeys Näkyvissä olo Havaittavuus Signaalit Heikot signaalit Pieni Lyhyt Aikajänne Ajallinen vaikuttavuus Pitkä

28 Muutoksen nopeus Aggregaattitaso YHTEISKUNTA ALUEYHTEISÖ Megatrendit Trendit YRITYS YKSILÖ Signaalit Heikot signaalit HIDAS Muutoksen nopeus NOPEA