Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Transkriptio

1 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

2 Sisältö 2 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

3 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla 3 Taustaa: Uuden terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille Laki kuitenkin mahdollistaa ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämisen kunnilta sairaanhoitopiireille jo alkaen. Käytännössä katsoen sairaanhoitopiirien vaihtoehdot ensihoitopalvelun järjestämiseen ovat: 1. Sairaanhoitopiirin oma 2. Ensihoitopalvelun hankkiminen yhteistoimintasopimuksilla pelastuslaitoksilta tai 3. Palveluiden hankinta yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä tai muilta toimijoilta hankintalain mukaisten tarjouskilpailujen kautta. Useat sairaanhoitopiirit ovat aloittaneet lakimuutokseen valmistautumisen ja ensihoitopalveluiden tuotannon suunnittelun. Saatujen tietojen mukaan sairaanhoitopiirit ovat myös nostamassa useita sairaankuljetusyksiköitä välittömän lähtövalmiuden yksiköihin ja nostamassa yksiköiden tasoa hoitotason yksiköiksi. Harva sairaanhoitopiiri on kuitenkaan arvioinut suunniteltujen muutosten taloudellisia vaikutuksia tai työvoiman riittävyyttä. Suomen Sairaankuljetusliitto teettää selvityksen Nordic Healthcare Group Oy:llä tätä aukkoa paikkaamaan. Selvitystyön tarkoitus: Selvitystyön tarkoituksena on selvittää ensihoitopalvelun eri tapojen taloudellisia vaikutuksia sekä työvoiman riittävyyttä. Selvityksen tavoitteena on saada vastaukset erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat eri järjestämistapojen vaikutukset ensihoitopalveluiden kustannuksiin? 2. Miten koulutettu työvoima riittää? Tuloksia arvioidaan sairaanhoitopiireittäin

4 Sisältö 4 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

5 Käytetyn aineiston kuvaus Selvitystyö pohjautuu pääosin haastatteluihin ja julkisiin lähteisiin 5 Selvitystyössä käytetty aineisto: Sairaanhoitopiirien julkiset suunnitelmat ja julkiset ensihoitopalvelua koskevat raportit Tilastokeskuksen tilastot Opetusministeriön tilastot KEVA:n raportti Kunta-alan eläkepoistuma TEHY:n tilastot Tarjouskilpailuja koskevat vertailut KELA:n tilastot 2010 Haastattelut Kustaa Piha Claus Harju-Jeanty 8.7. Teuvo Kontio (puhelin) Mikael Söderlund 1.8. Tero Vainio, Uusimaan alueyhdistys (puhelin) Juha Tiainen, Pohjanmaan alueyhdistys (puhelin) Jussi Naukkarinen, Etelä-Savon alueyhdistys (puhelin) Juha Lahti, Lounais-Suomen alueyhdistys (puhelin) Eero Kulju, Pirkanmaan alueyhdistys (puhelin) Tuomo Maavirta, Lounais-Suomen alueyhdistys (puhelin) Kalevi Niskanen, Savo-Karjalan alueyhdistys (puhelin) Aatos Manninen, Oulu-Lapin alueyhdistys (puhelin) Ali Omar, Med Group (puhelin) Lisäksi selvitystyössä on käytetty lisäksi lukuisia lyhyitä puhelinhaastatteluja, joilla on kerätty tietoa yksiköiden määristä sairaanhoitopiireittäin sekä sairaanhoitopiirien tulevaisuuden suunnitelmista.

6 Sisältö 6 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

7 KELA-korvattujen matkojen kustannukset kunnittain Perityt maksut per capita ovat korkeammat pienemmissä kunnissa Kuntien lukumäärä Keskiarvo perityt maksut per capita 7 Kunnan koko Analysoitaessa Kelan korvaamia sairaankuljetusmatkoja vuodelta 2010 nähdään selkeästi, että mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä pienemmät ovat sairaankuljetusmaksut per capita.

8 KELA-korvattujen matkojen kustannukset kunnittain 2010 Vaihtelu samaa kokoluokkaa olevien kuntien välillä on suurta Perityt maksut per capita Pienin kunta (125 as.) Suurin kunta ( ) 8 Hajonta perityissä maksuissa per capita on suurta: keskihajonta on 16,1 ja keskiarvo on 27,1. Suurimmat maksut per capita löytyvät Utsjoelta (97,0 per capita) ja pienimmät Taipalsaaresta (4,4 per capita) ja vaihteluväli suurimman ja pienimmän välillä on näin ollen 92,6.

9 KELA-korvatut matkat sairaanhoitopiireittäin 2010 Keskimääräistä kalliimpia ovat piirit, joissa välimatkat ovat pitkiä ja väestötiheys on pieni Perityt maksut per capita Keskiarvo

10 KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sekamalli Terveydenhuolto Yksityinen Pelastuslaitos Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli Yksityinen Keskiarvo perityt maksut per capita Peilattaessa eri järjestämistapoja kuntien kokoihin on selkeästi nähtävissä, että yksityinen palvelun painottuu pieniin kuntiin, joissa kustannukset per capita ovat korkeat ja sekamalli painottuu suurempiin kuntiin joissa kustannukset per capita ovat matalammat. Tämä selittää seuraavalla kalvolla esitettyä kustannusten jakaumaa, jossa yksityisen tuotannon kuntien keskimääräinen kustannus per capita on suurin ja sekamallin kuntien pienin.

11 KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan mukaan 11 Järjestämistapa Yksityinen Pelastuslaitos Terveyskeskus/ SHP Sekamalli Kaikki yhdessä Keskikustannus per capita ( ) 31,4 18,7 27,9 15,6 27,6 Maksimi ( ) 97,0 44,1 44,8 52,9 97,0 Minimi ( ) 7,8 8,5 8,8 8,3 7,8 Määrä NHG:n keräämä aineisto sairaankuljetuksen järjestämisestä kunnittain on jaoteltu sen mukaan, onko kunnassa sairaankuljetus järjestetty yksityisten tuottajien, pelastuslaitosten vai terveydenhuollon organisaatioiden toimintana vai näiden sekamallia hyödyntäen. Keskikustannus per capita on pienin kunnissa, joissa sairaankuljetus on järjestetty yksityisen ja julkisen tuotannon sekamallilla, ja suurin kunnissa, joissa sairaankuljetus on yksityisten tuottamaa. Aineiston suurin kustannus per capita on kunnassa, jossa yksityinen tuottaja vastaa sairaankuljetuksesta, mutta myös aineiston pienin kustannus löytyy yksityisen tuotannon kunnasta. Näitä kustannuksia arvioitaessa on huomioitava, että KELA-korvatut maksut sairaankuljetuksesta muodostavat vain osan sairaankuljetuksen kokonaiskustannuksista. Ensihoidon kokonaiskustannusten arvioinnissa kuntien ja sairaanhoitopiirien kannalta merkittävämmäksi muodostuvat valmiuskorvaukset ja muut sopimuksissa määritellyt korvaukset. Näitä kustannuseroja käsitellään raportin seuraavassa osassa.

12 KELA-korvatut maksut per capita sairaankuljetuksen järjestämistavan ja kunnan koon mukaan alle 2500 alle 5000 alle alle alle alle alle alle yli Yksityinen Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli Keskiarvo Havaintojen määrä Yksityinen Pelastuslaitos Terveydenhuolto Sekamalli alle alle alle alle alle alle alle alle yli Yhteensä Kustannukset per capita vaihtelevat suuresti, ja osaltaan vaihtelua selittävät pienet otoskoot joissain kokoluokissa. KELA-kustannuksilla mitattuna yksityinen ei ole missään kuntakokoluokassa keskimäärin halvempaa kuin muut mallit.

13 Sisältö 13 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

14 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Mallin parametrit 14 Nykyinen yksikkömäärä SHP:den suunnitelmat Kelan kuntakohtaiset kustannustiedot Kilpailutusten kustannuserot Kuljetusyksiköiden määrän ja tason kehitys Yksikkökohtaisen kustannuksen ero (julkinen vs. yksityinen) Järjestämisvaihtoehtojen vertailu 1. Nykytilanne 2. Tuleva palvelutaso julkisena na 3. Tuleva palvelutaso yksityisenä na Julkiset ja yksityiset erot panosten hinnoissa

15 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kilpailutusvertailu Kilpailutuksissa suhteellinen tarjousten hintaero yksityisen ja julkisen tuotannon välillä vaihtelee paljon 15 Vuosi Kilpailuttaja Ero: halvin julkinen vs. halvin yksityinen 2008 Lohja 80,33 % 2009 HUS/Hyvinkää 15,22 % 2009 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 83,91 % 2009 Peruspalvelukeskus Oiva 50,92 % 2009 Saarikka 109,57 % 2010 Kirkkonummi -87,48 % 2011 Kanta-Häme SHP -6,98 % Suhteelliset erot halvimman yksityisen ja halvimman julkisen tarjouksen välillä vaihtelevat välillä -88% - 110% kokonaisvaihtelun ollessa 197%! Keskimääräinen ero julkisten ja yksityisten tarjousten välillä on 35% yksityisten eduksi. Kirkkonummen tarjouskilpailussa pelastuslaitoksen tarjouksessa oli mukana yksikkö joka operoi myös toisen kunnan alueella. Ilman Kirkkonummen kilpailutusta keskiarvo on 56% yksityisten eduksi. Hintavertailu on tehty arvonlisäverottomia hintoja käyttäen Pieni otoskoko ei anna vankkoja perusteita yleistämiselle, mutta indikoi yksityisen palveluntuotannon olevan selkeästi kustannustehokkaampaa.

16 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Kustannuskomponentit ja niiden erot yksityisen ja julkisen tuottajan välillä Kustannuskomponentit %-osuus kustannuksista (yksityinen) Erot yksityisten ja julkisten välillä Erojen kokoluokka Lähde 16 Henkilöstö 63% Julkisella sektorilla korkeammat palkat ja edut, kalliimmat eläkeohjelmat % KVTES ja SKTES, KEVA, Ilmarinen, haastattelut Autot ja kalusto 15% Hallinto ja tilat 16% Yksityisillä alv-tappiot kaluston ostoista Julkisilla henkilöstöpainotteisempi hallinto aiheuttaa kustannuksia -4 % Lainsäädäntö, haastattelut +0%-20 % Haastattelut Aineet ja tarvikkeet 3% Ei merkittäviä eroja 0 % Haastattelut Muut 2% Ei merkittäviä eroja 0 % Haastattelut Henkilöstökustannuksissa julkisella sektorilla on korkeammat peruspalkat (vaikutus +10%), palkka-ja eläkeperusteiset eläkemaksut (+17-20%), korkeammat varallaolokorvaukset (+10-19%) sekä pidemmät lomat (+1-2%) Eläkemaksu yksityisellä 23 %, julkisella palkka- ja eläkeperusteinen maksu yhteensä 35 %. Varallaolokorvaus yksityisellä 28 %, julkisella tyypillisesti 50 % (mm. Kainuu ja Pohjois-Savo). Vuosilomat julkisella puolella viikon yksityistä pidempiä. Kaluston osalta yksityiselle sektorille tulee alv-tappioita (-4%). Hallinnon ja tilojen osalta arvioitiin haastatteluiden perusteella julkisen sektorin olevan 0-20 % yksityistä kalliimpia. YHTEENSÄ: Julkinen tuottaja on keskimäärin 29,5 % kalliimpi (vaihteluväli % riippuen varallaolon määrästä ja hallinto- ja tilakustannuksista)

17 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Erot kustannuksissa vaihtelevat 25%-34%:n välillä Skenaario 1: Konservatiivinen arvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 40 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 0 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 25 % Skenaario 2: Keskimääräinen arvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 45 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 10 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 29 % Käyttämällä pienimpiä eroja kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 25%. Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 40% yksityisen hyväksi ja eroksi auto-ja kalustokustannuksissa on oletettu 4% julkisen hyväksi. Käyttämällä keskimääräistä arviota eroista kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 29%. Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 45%, autoissa ja kalustossa -4% ja eroksi hallinnossa ja tiloissa 10%. 17 Skenaario 3: Maksimiarvio Kustannuskomponentti Painotus Ero Henkilöstö 63 % 50 % Autot ja kalusto 15 % -4 % Hallinto ja tilat 16 % 20 % Aineet ja tarvikkeet 3 % 0 % Muut 2 % 0 % Ero kokonaiskustannuksissa 34 % Käyttämällä suuria eroja kustannuskomponenteissa kustannusten kokonaiseroksi muodostuu 34% Eroksi henkilöstökustannuksissa on oletettu 50%, autoissa ja kalustossa -4% ja hallinnossa ja tiloissa 20%.

18 Sairaanhoitopiirien tuotannon nykytilanne 18 Sairaankuljetuksen rakenne vaihtelee paljon sairaanhoitopiireittäin Kokonaisuutena 56 % yksiköistä operoidaan tällä hetkellä yksityisesti Matalin yksityisen tuotannon osuus on Itä-Savossa, missä vain alle 20% yksiköistä operoidaan yksityisesti Suurin yksityisen tuotannon osuus on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, missä 85% ensihoitoyksiköistä on yksityistä a. Yksiköiden määrä Yksityisten osuus % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

19 Sairaanhoitopiirien suunnitelmat sairaankuljetuksesta 19 Piiri Suunnitelman tila Nykyinen yksikkömäärä Nykyinen 24/7 välittömän valmiuden osuus Suunniteltu yksikkömäärä Tuleva 24/7 välittömän valmiuden osuus Tuleva tapa Etelä-Karjala Kesken % % Ei päätöstä Etelä-Pohjanmaa Tehty % % Julkinen tuottaja Etelä-Savo Kesken % % Ei päätöstä HUS Kesken % % Ei päätöstä Itä-Savo Tehty 6 17 % 7 43 % Julkinen tuottaja Kainuu Kesken % % Ei päätöstä Kanta-Häme Kesken % % Ei päätöstä Keski-Pohjanmaa Kesken 11 9 % % Ei päätöstä Keski-Suomi Kesken % % Ei päätöstä Kymenlaakso Kesken % % Ei päätöstä Lappi Kesken % % Ei päätöstä Länsi-Pohja Kesken % % Ei päätöstä Pirkanmaa Kesken % % Ei päätöstä Pohjois-Karjala Tehty % % Julkinen tuottaja Pohjois-Savo Tehty % % Julkinen tuottaja Pohjois-Pohjanmaa Kesken % % Ei päätöstä Päijät-Häme Kesken % % Ei päätöstä Satakunta Kesken % % Ei päätöstä Vaasa Tehty % % Julkinen tuottaja Varsinais-Suomi Tehty % % Sekamalli

20 Kustannusarviot sairaanhoitopiireittäin Nykyinen kustannus 2. Uuden mallin kustannus shp-tuotannolla 3. Uuden mallin kustannus yksityisellä toiminnalla Kustannusarvio on laskettu kaikille sairaanhoitopiireille kolmea eri mallia käyttäen Kustannusarvioissa uuden mallin kustannuksia (mallit 2 ja 3) laskettaessa on käytetty sairaanhoitopiirien suunnitelmia ensihoitopalvelun järjestämisestä siltä osin kun suunnitelma on ollut saatavilla. Muilta osin arviot ensihoitopalvelun järjestämisestä tulevaisuudessa perustuvat haastatteluilla kerättyihin kommentteihin ja suuntaa antaviin arvioihin. Sairaankuljetusyksiköiden määriä ollaan lisäämässä sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin 10 % Lisäksi merkittävä osa nykyisistä yksiköistä siirtyy välittömään 24/7 valmiuteen (35% 44 % yksiköistä) Uusi toimintamalli sairaanhoitopiirien tuottamana merkitsee sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin arviolta 36% lisäystä toiminnan nykyisiin kokonaiskustannuksiin kun taas yksityisten tuottamana kustannusten nousu nykytilaan verrattuna on sairaanhoitopiirikohtaisesti keskimäärin 5%.

21 Sairaankuljetuksen vuositason kustannukset Suomessa eri malleilla 21 Analyysissa on arvioitu eri mallien ja tapojen vaikutusta sairaankuljetuksen kokonaisvuosikustannuksiin Suomessa Kustannukset - koko Suomi Laskelmien pohjana on 1) olemassa olevat piirien suunnitelmat toiminnan laajentamisesta sekä 2) aikaisemmissa analyyseissä esitetyt kustannuserot julkisen ja yksityisen tuottajan välillä M M Analyysin mukaan uusi tasokkaampi palvelu maksaa julkisella tuotannolla tuotettuna 61 miljoonaa euroa vuodessa nykykustannusta enemmän (vaihteluväli eri kustannuspainoilla on M ) Asukasta kohden kustannuslisä on 11,3 vuodessa Yksityisellä tuotannolla säästettäisiin vuositasolla 58 miljoonaa euroa Koska Kelan kustannusosuus ei malleissa muutu, koituisi säästö suoraan kunnille Esim asukkaan kunnassa säästö on vuositasolla Nykyinen kustannus Uusi malli julkisella tuotannolla Uusi malli yksityisellä tuotannolla

22 Sisältö 22 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

23 Työvoiman riittävyyden arviointi Mallin parametrit Tilastokeskus Työvoiman kysyntä Opiskelijamäärät 23 Tehy Liiton tiedot Valmistuneet Työelämään siirtyneet Eläköityminen ja muu poistuma Nykyinen työvoima Työmarkkinoille tulevat Työmarkkinoilta poistuvat Työvoiman tarjonta ESIMERKKI kysyntä tarjonta Kuljetusyksiköiden määrän kehitys Henkilöstön tarve per kuljetusyksikkö

24 Työvoiman tarjonta Sairaankuljettajien työvoiman ennuste on laskettu lähtötilanteen, koulutuksen ja työelämästä poistuvien määrän perusteella Nykyisestä työvoimasta ei tarkkoja tietoja: arviolta Suomen ensihoitajaliitossa 3645 jäsentä. Ikäluokkien v. koko liitossa noin 120 jäsentä Työelämästä poistuu vuosittain arviolta 2,2 % työvoimasta (KEVA: Lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat) Ennusteen mukaan työvoiman tarjonta tulee kasvamaan noin 5 % vuoteen 2016 mennessä Huomionarvoista on myös, että kaikki valmistuneet ensihoitajat eivät suuntaudu sairaankuljetukseen, vaan heistä jopa puolet sijoittuu muihin tehtäviin. Tätä ei näissä laskelmissa ole huomioitu, vaan kaikkien valmistuneiden ensihoitajien on oletettu siirtyvän alan työvoimaksi Ensihoitaja AMK koulutus ennuste Sairaankuljettajien määrä (ennuste) Aloituspaikat Aloittaneet Tutkinnon suorittaneet yhteensä Lähde: Opetusministeriö Lähde: OM, Tilastokeskus, KEVA 1 2 3

25 Työvoiman kysyntä ja tarjonta Ensihoidon työvoiman tarve on laskettu lähtötilanteen ja uusien toimintamallien tuoman lisätarpeen perusteella Nykyisestä työvoimasta ei tarkkoja tietoja: tarve arviolta (mukana sairaanhoitajat) Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella henkilökuntaa tarvitaan lisää keskimäärin 26,5 % nykytilanteeseen verrattuna (vaihteluväli piireittäin 1-76 %) Ennusteessa on oletettu uuden toimintamallin olevan täydessä käytössä vuonna 2013 Ennusteen mukaan vuonna 2013 työvoimavaje on työntekijää kun huomioidaan nykyinen koulutus- ja eläköitymistahti 5500 Ensihoitajien kysyntä (ennuste) % 27 % 32 % tarjonta 25 Vaje min. 800 ensihoitajaa / sairaankuljettajaa

26 Sisältö 26 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

27 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Pohjanmaa 27 Yksikkötyyppi Tausta: Piirissä arvioitu yksikköjen lisäämistarve ja siitä aiheutuva kustannusten nousu Piirin oman arvion mukaan yksiköt lisääntyvät 9 % ja kustannukset 35 % (10 M 13,5 M ) NHG:n analyysi: Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/7 11 6, h+15 min valmius 7, min valmius 4,5 16, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 76 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 9 % 65 % 55 % 19 % Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee etenkin hoitotason yksiköiden lisäyksen takia 65 % ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 55 % (9,2 M 14,3 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousee 19 % (9,2 M 11,0 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 3,2 M

28 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Savo 28 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 27 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 30 % 33 % 3 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, palvelutasopäätös tehdään näillä näkymin syksyn 2011 aikana. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla ja 5 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Oletettavaa on, että yksiköiden välittömän lähtövalmiuden osuus kasvaa ja yksiköiden määrä kasvaa maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee etenkin hoitotason yksiköiden lisäyksen takia 30% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 33% (4,8 M 6,5 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousee 3 % (4,8 M 5,0 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,5 M

29 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Etelä-Karjala 29 Yksikkötyyppi Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta on kaavailtu yksikköjen määrän pysyvän ennallaan, mutta valmiusaikojen odotetaan kasvavan. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 15 yksikköä, joista 9 on hoitotasolla ja 7 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 53 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 0 % 5 % 16 % -11 % Oletettavaa on, että yksiköiden välittömän lähtövalmiuden osuus kasvaa ja yksiköiden määrä joko pysyy ennallaan tai kasvaa maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 5% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 16% (6,4 M 7,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 11 % (6,4 M 5,7 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,7 M

30 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: HUS 30 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 52 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 3 % 3 % 17 % -10 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kesken, ja vastuu suunnitelmista on sairaanhoitoalueilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 61 yksikköä, joista 47 on hoitotasolla ja 53 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Ensihoidon järjestämistapaan ei odoteta muutoksia, eli oletettavaa on että yksityiset ja julkiset toimijat jatkavat rinnakkain. Yksikköjen määrän odotetaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 3% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 17% (33,2M 38,8 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 10 % (33,2 M 29,9 M ). Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 8,9 M

31 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Itä-Savo 31 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 17 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 17 % 34 % 36 % 5 % Tausta: Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden suunnitelmien mukaan vuoteen 2013 mennessä perustason yksiköt muuttuvat hoitotason yksiköiksi. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 6 yksikköä, joista 1 on hoitotasolla ja 3 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Hoitotason yksiköiden määrä tulee kasvamaan radikaalisti ja samalla myös välittömän valmiuden yksiköiden määrään on odotettavissa pieniä lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% (43 57 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 36% Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 5 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 0,8 M

32 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kainuu 32 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 20 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 7 % 8 % 12 % -14 % Tausta: Kainuussa ensihoidon järjestäminen kävi läpi suuren murroksen jo 2009, minkä vuoksi terveydenhuoltolain muutos ei tuo alueelle juurikaan muutoksia. Sairaanhoitopiirin alustavissa suunnitelmissa yksiköiden määrään tai valmiusaikoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta tavoitteena on muuttaa perustason yksiköitä ajan myötä hoitotason yksiköiksi. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 15 yksikköä, joista 5 on hoitotasolla ja 2 välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Suuria muutoksia ei ole odotettavissa, mutta yksiköiden nosto hoitotasolle tulee jokseenkin nostamaan kustannuksia. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 8% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 12% Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 14 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,4 M

33 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kanta-Häme 33 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 23 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 23 % 38 % 42 % 10 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 13 yksikköä, joista kaikki ovat hoitotasolla ja näistä 5 on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan yksiköiden määrään ja valmiusaikoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 38% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 42% 7,9M :oon. Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 10 %. Ero julkiseen on on säästöä vuositasolla 1,8 M

34 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Keski-Pohjanmaa 34 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 82 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 58 % 79 % 38 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Vuoteen 2013 asti alueella toiminta jatkuu nykyisten sopimusten pohjalta. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 3 on hoitotasolla. 1 yksikkö on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 58% (59 93 työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 79% (3,2 M 5,7 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 38 %. Ero julkiseen on on vuositasolla 1,3 M säästöä.

35 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Keski-Suomi 35 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 50 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan -6 % 1 % 11 % -14 % Tausta: Keski-Suomen alueella ensihoitopalvelut siirtyvät Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen alaisuuteen. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 34 yksikköä, joista 13 on hoitotasolla. 15 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Sairaanhoitopiiri kaavailee merkittäviä muutoksia ensihoitopalveluiden järjestämiseen alueella. Vaikka yksikköjen määrän on suunniteltu pienenevän, lähtövalmiuksien nosto nostaa tarvittavan henkilöstön määrää. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia prosentin ( työntekijää) Mikäli toiminta järjestettäisiin uudessa muodossaan puhtaasti julkisena na, kustannukset nousisivat 11% (14,6 M 16,2 M ) Vastaavasti yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi 14 %. Ero julkiseen on on vuositasolla 3,7 M säästöä.

36 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Kymenlaakso 36 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 43 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 21 % 26 % 37 % 6 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 14 yksikköä, joista 5 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Kaikki yksiköt on suunniteltu korotettavan hoitotasolle. Haastattelutietojen mukaan kuntatalouden kustannukset tulevat kasvamaan n. 20%. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 26% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 37% (6,7 M 9,2 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 6 % (6,7 M 7,1 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,1 M säästöä.

37 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Lappi 37 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 70 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 9 % 34 % 48 % 14 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 23 yksikköä, joista 4 on hoitotasolla. 5 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. Sairaanhoitopiirin erityisenä haasteena ovat pitkät välimatkat, mikä näkyy suurena yksiköiden määränä väestöön suhteutettuna ja korkeina kustannuksina. NHG:n analyysi: NHG:n haastattelutietojen mukaan hoitotason yksiköiden määrään on tulossa selkeitä lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 48% (7,6 M 11,2 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 14 % (7,6 M 8,6 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,6 M säästöä.

38 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Länsi-Pohja 38 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 82 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 36 % 60 % 23 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 11 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla. 4 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n arvion mukaan yksiköiden määrään ja valmiustasoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 36% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 60% (4,0 M 6,5 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 23 % (4,0 M 5,0 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 1,5 M.

39 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pirkanmaa 39 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 61 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 6 % 16 % 31 % 1 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Sairaanhoitopiirin päätökset tapahtunevat vuoden 2012 aikana. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 36 yksikköä, joista 17 on hoitotasolla. 7 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n arvion mukaan yksiköiden määrään ja valmiustasoihin on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 16% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 31% (12,6 M 16,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain prosentin verran nykyisestä. Ero julkiseen on on vuositasolla 3,8 M.

40 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Karjala 40 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 27 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 18 % 30 % 33 % 3 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat hyvässä vaiheessa, ja palvelutasopäätös ajalle on jo tehty. Kuntayhtymä päätti järjestää ensihoitopalvelun yhteistyössä Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen kanssa niiden kuntien alueella, joissa toimintaa hoito pelastuslaitos vuonna Vuonna 2013 kuntayhtymä ottaa vastuun palveluiden järjestämisestä koko kuntayhtymän alueella ja toiminnan hoitaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 22 yksikköä, joista 1 on hoitotasolla. 10 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on lisätä yksiköiden määrää ja lähtövalmiutta piirin alueella. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 30% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 33% (9,7M 12,9M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi vain 3 % (9,7 M 10,0 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 3,0 M.

41 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Savo 41 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 48 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 13 % 20 % 30 % 0 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmien mukaan Pohjois-Savon ensihoitopalvelut järjestetään entistä kattavimpana koko maakunnan alueella alkaen. Maakunta jaetaan kolmeen ensihoidon toiminta-alueeseen, joiden kenttäjohtajat valvovat ja johtavat ympärivuorokautisesti ambulanssien saatavuutta alueellaan. Lisäksi jatkossa ambulanssien lähtövalmiutta parannetaan huomattavasti. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 31 yksikköä, joista 7 on hoitotasolla. 10 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ja etenkin valmiustasoihin on tulossa huomattavia lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 20% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 30% (12,3 M 15,9 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi alle prosentin verran nykyisestä (12,3 M 12,3 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 3,6 M.

42 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Pohjois-Pohjanmaa 42 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 85 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 4 % 24 % 46 % 12 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Palvelutasopäätöksen valmistelu on aloitettu ja se valmistunee loppusyksystä Piirin alueella toimii tällä hetkellä 53 yksikköä, joista 10 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrään on tulossa lisäyksiä. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 24% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 46% (15,7 M 22,9 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 12% nykyisestä (15,7 M 17,7 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 5,2 M.

43 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Päijät-Häme 43 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 53 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 11 % 27 % 41 % 9 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 19 yksikköä, joista 17 on hoitotasolla. 9 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa ja yksiköiden sijoitukseen on kaavailtu muutoksia. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 27% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 41% (8,1 M 11,4 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 9% nykyisestä (8,1 M 8,8 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,6 M.

44 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Satakunta 44 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 71 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 4 % 14 % 29 % 0 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat vielä kesken, eikä virallisia päätöksiä ole saatavilla. Asiaa käsitellään yhtymähallituksessa elokuun lopussa Piirin alueella toimii tällä hetkellä 24 yksikköä, joista 16 on hoitotasolla. 8 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa merkittäviä lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrän arvioidaan kasvavan. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 14% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 29% (9,1 M 11,8 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus pysyisi suunnilleen enstisellään. Ero julkiseen on on vuositasolla 2,7 M.

45 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Vaasa 45 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 17 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan 11 % 34 % 36 % 5 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat pitkällä ja suunnitelmissa on, että alueen pelastuslaitosten kanssa tehdään sopimukset ensihoitopalvelun järjestämisestä. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 18 yksikköä, joista 6 on hoitotasolla. 4 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrään ei ole tulossa merkittäviä lisäyksiä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 34% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 36% (7,1 M 9,7 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus nousisi 5% nykyisestä (7,1 M 7,5 M ). Ero julkiseen on on vuositasolla 2,2 M.

46 Kustannus- ja henkilöstöanalyysi: Varsinais-Suomi 46 Yksikkötyyppi Henkilöä / yksikkö Yksiköiden määrä Henkilöstömäärä Kustannukset Nykyinen Uusi malli Nykyinen Uusi malli Nykyinen julkinen yksityinen Hoitotaso 24h/ h+15 min valmius 7, min valmius 4, Yhteensä Yksityisen tuotannon osuus 62 % 0 % 100 % Muutos nykytilaan -8 % 15 % 28 % -1 % Tausta: Sairaanhoitopiirin suunnitelmat ensihoidon järjestämisestä ovat pitkällä ja suunnitelmissa on, että ensihoitopalvelu tullaan alueella järjestämään yksityisen ja julkisen tuotannon sekamallilla. Piirin alueella toimii tällä hetkellä 37 yksikköä, joista 20 on hoitotasolla. 15 yksikköä on välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. NHG:n analyysi: NHG:n tietojen mukaan yksiköiden määrä on vähenemässä, mutta välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä on kasvamassa. Yksikkökohtaisen analyysin mukaan henkilöstön tarve nousee arvioidun välittömän valmiuden määrän lisäyksen takia 15% ( työntekijää) Tämän perusteella kustannukset nousevat uudessa mallissa julkisella tuotannolla 28% (15,8 M 20,3 M ) Yksityisellä tuotannolla kustannus laskisi n. prosentin verran nykyisestä. Ero julkiseen on on vuositasolla 4,6 M.

47 Sisältö 47 Selvitystyön lähtökohdat Käytetyn aineiston kuvaus Nykytila-analyysi ensihoitopalveluiden järjestämisestä Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Työvoiman riittävyyden arviointi Tulosten arviointi sairaanhoitopiireittäin Yhteenveto ja loppupäätelmät

48 Yhteenveto 48 Ensihoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtojen kustannusvertailu Uusi toimintamalli tulee lisäämään kustannuksia kolmen tekijän kautta: 1. Yksiköiden lukumäärä tulee useimmilla alueilla kasvamaan 2. Yksiköiden valmiutta korotetaan lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä, osassa huomattavasti 3. Perustason yksiköistä siirrytään hoitotason yksiköihin Julkisesti tuotettuna uusi malli tulee maksamaan kunnille vöhintään 61 M vuodessa nykyistä enemmän (n. 11,3 / asukas) ja kasvu nykyisiin kustannuksiin on n. 31% Yksityisesti tuotettuna uuden mallin vaatimat lisäkustannukset ovat selvästi vähemmän, n. 2,6 M vuodessa prosentuaalisen lisäkustannuksen ollessa vain 1,3% Suurin ero julkiseen verratuna on selvästi alhaisemmat henkilöstökustannukset Työvoiman riittävyyden arviointi Työvoimalaskelmissa huomioitu ennusteet alalle tulevien ensihoitajien ja alalta poistuvan työvoiman määristä Arvion perusteella uudessa toimintamallissa vuonna 2013 ensihoitajien tarve on vähintään 800 hoitajaa suurempi kuin ennustettu alan työvoima Samanaikaisesti hoitajista on pulaa myös muilla sote-aloilla. Sairaanhoitajien puolelta ei ole odotettavissa kestävää ratkaisua alan työvoimapulaan.

49 Mallin arviointi vahvuudet ja heikkoudet 49 Vahvuudet Vertailun perusteet nojaavat vahvistettuihin asiakirjoihin Palkkatiedot ja eläkekustannukset Sairaanhoitopiirien suunnitelmat ja niiden dokumentit Kilpailutusvertailut Vertailun tietoja on kerätty laajoilla haastatteluilla sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta Mallin rajoitteet Osa oletetuista kustannuseroista perustuu haastattelutietoon Eroihin on suhtauduttu selvästi varovaisemmin kuin asiakirjojen perusteella saatuun tietoon Kustannuksia koskevat haastattelut on tehty vain yksityisellä sektorilla Julkisen sektorin haastatteluissa oletettavasti nousisi näkemyksiä myös julkisen tuotannon edullisuudesta Sairaanhoitopiirien suunnitelmat on vielä monelta osin tekemättä Koko Suomea koskeviin kustannusarvioihin sisältyy tämän vuoksi epävarmuutta Haastattelutietoihin perustuva aineisto yksiköiden määristä ja valmiusajoista saattaa sisältää aineiston laajuudesta ja luonteesta johtuen vähäistä hajontaa, mutta kokonaisuudessaan aineisto on kattava ja kestää tilastollista tarkastelua