Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2017 Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo

2 2 Sisältö innehåll 1 Johdanto Suunnitelman rakenne Ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueiden erilliset suunnitelmat Yleistä Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet Elintarvikevalvonta Talousveden valvonta Uimavesien valvonta Asuntojen ja ilmoitusvelvollisten oleskeluhuoneistojen valvonta Muiden terveydensuojelulain 13 :n nojalla ilmoitusvelvollisten huoneistojen ja vastaavien valvonta Elinympäristön terveellisyyden valvonta Tupakkalain sekä lääkelain mukainen valvonta Säteilylain ja ympäristönsuojelulain nojalla terveydensuojeluviranomaisen tehtäväksi säädetty valvonta Viestintä Henkilöstön koulutus Suunnitelman toteutumisen arviointi... 39

3 3 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Elintarviketiimin tarkastussuunnitelma Elintarvikehuoneistojen yleinen näytteenottosuunnitelma Elintarvikelaitosten näytteenoton suunnitelma Hygienianäytteenottosuunnitelma terveydensuojelulain mukaisille kohteille Elintarviketiimin tupakkavalvonta ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Terveydensuojelutiimin tarkastussuunnitelma, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaiset kohteet Valvontaan käytettävä työpanos Viestintäsuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelma

4 2 1 Johdanto Tämä Porvoon terveydensuojelujaoston vahvistama ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2017 kattaa toimialaan kuuluvat tarkastukset ja näytteenotot sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluvan muun valvonnan samoin kuin varautumisen terveyshaittaepäilyjen selvitykseen ja todettujen terveyshaittojen poistamiseen. Suunnitelma on voimassa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon alueilla. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut koko valvontahenkilöstö. Valvontasuunnitelma ohjaa ympäristöterveydenhuollon toteuttamaa valvontaa ja kuvaa valvonnan taustalla olevat periaatteet, valvonnan toteuttamiseen ohjatut resurssit sekä priorisointiperiaatteet. Suunnitelma toimii lisäksi perusteena ympäristöterveydenhuollon toimintaa säätelevässä lainsäädännössä edellytetylle maksulliselle valvonnalle. 2

5 3 2 Suunnitelman rakenne Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon Porvoon kaupunkistrategia , toimintaa ohjaava lainsäädäntö, Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille sekä Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille , joka sisältää toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Eläinlääkintähuoltoa koskeva kokonaissuunnitelma on laadittu erillisenä asiakirjana. Suunnitelman valmistelusta on tiedotettu Porvoon internet-sivuilla viikolla 48. Valvontasuunnitelma jakautuu kaikkia ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueita koskevaan yleiseen osaan sekä kutakin ympäristöterveydenhuollon tehtäväaluetta koskevaan erillisosioon. Yleisessä osassa on kuvattu toimivallan delegointi, laatujärjestelmään liittyvät asiat ja valvontakohderekisteri sekä suunnitelmallisen valvonnan yleiset priorisointiperiaatteet. Yleisessä osassa on lisäksi määritelty valvontatarkastuksen ja tarkastuksesta tehtävän pöytäkirjan sisältö. Erillisosioissa on kuvattu kunnan tehtäväksi säädetyt, kyseiseen tehtäväalueeseen kuuluvat valvontatehtävät, valtakunnallisten valvontaohjelmien tai kohdekohtaisten riskiluokitusten mukainen resurssitarve, ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat henkilöstöresurssit, resurssitilanteesta johtuva toiminnan priorisointi, valvonnan tavoitteet ja keinot, valvontatietokantaan kirjattavat suoritteet, tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit sekä valvontaan liittyvä raportointi. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu maksullisen valvonnan osuus eri valvonnan alueilla. Liitteissä on kuvattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet tarkastustiheyksille ja näytteenotoille tehtäväalueittain. 3

6 4 3 Ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueiden 3.1 Yleistä erilliset suunnitelmat Toimivallan delegointi viranhaltijalle Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstölle on delegoitu eräiden lausuntojen antamiseen sekä ilmoitusten, lupien ja hyväksymispäätösten käsittelyyn ja toiminnalle käsittelyn yhteydessä annettaviin ehtoihin liittyvää päätösvaltaa terveydensuojelulain ja -asetuksen, elintarvikelain, lääkelain sekä tupakkalain osalta. Viranhaltijoiden tehtäväjako on kuvattu tarkemmin laatukäsikirjassa. Kohderekisteri Porvoon, Askolan, Pornaisten, Sipoon sekä Loviisan ja Lapinjärven valvontakohteet on rekisteröity valvontatietokantaan (Digian Tarkastaja-ohjelma), johon tallennetaan myös tarkastusten ja näytteenottojen tulokset sekä kohdetta koskevat päätökset. Valvontakohteiden sekä valvontasuoritteiden tiedot päivittyvät automaattisesti valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuoritteet on määritelty laatukäsikirjassa, samoin kuin valvonnan dokumentointi. Tarkastusten yksityiskohtaisempi sisältö käy ilmi eri valvonnan osaalueiden valvontaohjeista, -lomakkeista ja tarkastuslistoista. Käytössä olevat tarkastus-, mittausja näytteenottolomakkeet sekä valvontaohjeet on liitetty ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjaan. Valvontasuoritteiden kuukausikertymät sekä suoritteiden jakautuminen yhteistyöalueen kuntien välillä tilastoidaan ja raportoidaan viraston johtoryhmälle kuukausittain. Suoritetilastot ja talousarvion toteumatiedot raportoidaan lisäksi yhteistyöalueen kunnille neljän kuukauden välein. Valvontakohderekisteriä koskevat tietojärjestelmäselosteet on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa ja Porvoon ATK-toimistossa. Valvonnan resursointi ja valvonnasta saatavat tulot Ympäristöterveydenhuollon henkilöstöön kuuluu yhteensä 11 terveystarkastajan, kaksi terveydensuojelusuunnittelijan, kaksi näytteenottajan, kolme hygieenikko-eläinlääkärin, valvontaeläinlääkärin ja kuusi praktikko-eläinlääkärin virkaa sekä kaksi toimistosihteerin ja kaksi eläinlääkärin vastaanottoavustajan tointa. Asiakkaille maksuttomaan näytteiden tutkimiseen esimerkiksi eräät projekti- ja terveyshaittaepäilynäytteet on varattu talousarviossa noin Suunnitelman mukaisten näytteiden tutkimiseen on varattu talousarviossa noin

7 5 Valvontamaksut perustuvat ympäristöterveydenhuollon valvontatoiminnan keskituntikustannukseen. Niiden valvontatehtävien, joissa lainsäädäntö tai kansainväliset sopimukset edellyttävät erityistä pätevyyttä, keskituntikustannus on määritelty erikseen. Valvonnasta arvioidaan saatavan tuloja vuonna 2017 yhteensä Toimintaympäristön muutokset ja kehittäminen Terveydensuojelun tulosyksikön nimi muuttuu Ympäristöterveydenhuollon tulosyksiköksi vuoden 2017 alussa. Samalla nykyisistä tiimeistä muodostetaan kolme tulosvastuullista toimintayksikköä: Terveydensuojelu (ml. yksikön hallinto), Elintarvikevalvonta sekä Eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuolto raportoi valvonnan suunnitteluun ja resursointiin liittyvät tiedot nk. VYHA-järjestelmän avulla. Valvontatiedot siirtyvät suoraan ympäristöterveydenhuollon käytössä olevasta Tarkastaja-ohjelmasta valtakunnalliseen valvontarekisteriin. Näytetietojen siirtäminen on käynnistynyt vasta osittain ja vuonna 2017 eri näytetyyppien siirtoon liittyvää kehitystyötä jatketaan. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu maakuntauudistuksen valmisteluun yhteistyössä muiden Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Sisäilmavalvontaa tekevät terveystarkastajat osallistuvat Rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen siten, että vähintään yksi henkilö on vuorollaan koulutettavana. Työn ohella suoritettava koulutus kestää 1,5 vuotta ja Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu koulutuksen kustannuksiin 3000 :lla / koulutettava. Yksi tarkastaja osallistuu koulutuksiin vuoden 2017 aikana. Koulutus vähentää väliaikaisesti valvontaan käytettävää resurssia. Vuonna 2016 voimaan tulleen tupakkalain uudet valvontamenettelyt otetaan käyttöön. Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettelyn muutoksista tulee voimaan Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet Laatukäsikirja ja laatutyö Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää valvonnan suunnitelmallisuutta, laadukkuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaista kohdistamista. Valvonnan tulee myös muulla tavoin olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikeviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä. Porvoon ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän runkona toimii laatukäsikirja, johon linkitetään ympäristöterveydenhuollon toimintaan liittyvä ohjeisto sekä lakisääteiset valvonta- ja varautumissuunnitelmat. Sisäisiä auditointeja tehdään laatukäsikirjaan liitettävän auditointiohjelman mukaisesti. Vuonna 2017 jatketaan sähköisten palvelujen käyttöönoton mahdollisuuksien selvittämistä kaupungin keskushallinnon ohjauksessa. Vuoden aikana jatketaan valvontatietojen mobiilikirjaamiseen tarvittavien työkalujen kehittämistä. Tavoitteet liittyvät kaupungin strategiseen tavoitteeseen kehittää palveluitaan rakenteellisesti toimivimmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Vuoden aikana aloitetaan myös sisäilmaepäilyihin liittyvän sisäisen ohjeiston päivitys sekä näytteenoton laadunhallintaohjeiston päivitys. 5

8 6 Toiminnan seurantaan soveltuvan tasapainoisen tuloskortin kehittämistä (BSC) jatketaan Aikuisten palvelut tehtäväalueen määrittelemällä tavalla. Valvontakohteiden riskiluokitus Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on antanut Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassaan yleisiä ohjeita kohdekohtaisen riskinarvioinnin tekemiseen. Eviran kehittämä riskinarviointimalli valmistui vuoden 2015 lopussa. Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto (Valvira) on julkaissut internet-sivuillaan valvontatarpeen arviointityökalut erityyppisille valvontakohteille. Vuoden 2017 elintarvikevalvonnan suunnittelussa on käytetty pohjana Eviran riskinarviointiohjetta: Elintarvikehuoneiston riski-luokitus ja valvontatarpeen määritys Vuoden 2017 aikana kohteiden riskinarvioinnit päivitetään Eviran ohjeen uuden version mukaisiksi. Terveydensuojeluvalvonnan osalta kohdekohtainen riskinarviointi tehdään toistaiseksi yksinkertaistetusti: kohteiden, joissa ei ole kolmessa perättäisessä tarkastuksessa havaittu huomautettavaa, tarkastustiheys voidaan puolittaa valtakunnallisen valvontaohjelman vähimmäistarkastustiheydestä, ei kuitenkaan alle 1 tarkastukseen / 5 vuotta. kohteiden, joissa on toistuvasti havaittu merkittäviä puutteita eikä puutteita ole korjattu annetussa määräajassa, tarkastustiheys kaksinkertaistetaan valtakunnallisen valvontaohjelman vähimmäistarkastustiheydestä Suunnitelmallista valvontaa kohdennetaan suunnitelmavuonna riskinarvioinnin lisäksi erityisesti niihin kohteisiin, joissa on todettu turvallisuuteen ja / tai hygieniaan vaikuttavia puutteita edellisellä valvontatarkastuksella taikka valvontanäytteiden tulosten perusteella joiden toiminnasta ympäristöterveydenhuolto on vastaanottanut asiakasvalituksia tai ilmoituksia asiakkaiden sairastumisista tai ilmenee muu perusteltu syy epäillä kohteessa säädösten vastaisuuksia joissa ei ole vielä tehty suunnitelman mukaista tarkastusta nykyisen toiminnanharjoittajan aikana tai jotka ovat vastikään aloittaneet toimintansa Vakavien tai suurta ihmisjoukkoa koskevien elinympäristön terveyshaittojen selvitys, merkittävien terveyshaittariskien kartoittaminen keskusvirastojen aloitteesta sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely priorisoidaan suunnitelmallisen valvonnan edelle. Eläinsuojelulain säännöllisesti valvottavien kohteiden riskien arviointi toteutetaan vuoden 2017 aikana. Riskien arviointi perustuu kahden viimeisen valvontatarkastuksen tuloksiin. Toiminnan tuottavuus Toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta parantavina hankkeina jatketaan Terveydensuojelutiimissä ilmoituskäsittelyn kehittämistä sekä aloitetaan asuntojen terveyshaittaprosessin kehittämishanke. Elintarviketiimi aloittaa pilottina suunnitelman mukaisen valvonnan tehokkuuden parantamishankkeen. Eläinlääkintätiimi ottaa vuoden alussa käyttöön ajanvarausohjelman, jonka avulla saadaan ajanvarausprosessi aikaisempaa sujuvammaksi. Valmiusvarautuminen 6

9 7 Ympäristöterveydenhuolto tarkistaa vuoden aikana valmiussuunnitelmaansa ulkomaanliikenteen merialusten häiriötilanteisiin varautumisen osalta yhteistyössä toimialueen satamien, tartuntatautiviranomaisten ja muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. 3.3 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajia harhaan. Valvonnalla pyritään suojaamaan kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Elintarvikelain (23/2006) mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) pitää rekisteriä elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista, hyväksytyistä laboratorioista ja ruokamyrkytyksistä. Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat kunnan valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen hyväksyminen (eläinperäiset elintarvikkeet ja idättämöt) ja elintarvikehuoneistojen käyttöönottoa koskevien ilmoitusten rekisteröinti (ilmoitettu elintarvikehuoneisto), alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen sekä muiden elintarvikealan toimijoiden valvonta, kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta ja elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta. Kunnalla on valvontatehtäviä myös liittyen Valviran ohjaamaan alkoholimyymälöiden ja varastojen valvontaan. Kunnan valvottavana ovat tukkumyyjien ns. verolliset alkoholijuomavarastot, samoin kuin alkoholijuomien valmistuspaikan tai tilaviinimyymälän yhteydessä toimivat muut elintarvikehuoneistot. Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien elintarvikehuoneistojen lupahakemukset tulee käsitellä 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos ilmoitettu elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Kunnan tehtäviin kuuluvat lisäksi elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintoviranomaiselle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. Myös ruokamyrkytysten selvittäminen ja varautuminen erityistilanteisiin ovat elintarvikelain mukaan kunnalle määrättyjä tehtäviä. 7

10 8 Kunnan valvontaviranomaisen tulee ylläpitää Eviran pitämää rekisteriä valvomistaan elintarvikehuoneistoista. Lisäksi kunnan tulee pitää ajan tasalla Eviran alkutuotantopaikkarekisteriä. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa naudanlihan merkitsemisestä säädetään kunnan tehtäväksi huolehtia naudanlihan merkintöjen valvonnasta alueellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten mukaisesti (1203/2001). Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen valvonnasta annetussa asetuksessa (859/1990) säädetään kunnan tehtäväksi valvoa alueellaan sopimuksen noudattamista. Viranomaisen on tarvittaessa annettava toimijalle tarpeellisia ohjeita ja kehotuksia elintarvikemääräysten noudattamiseksi ja omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Valvonnan toteuttaminen Uudet valvontakohteet tulevat ympäristöterveydenhuollon tietoon toiminnanharjoittajan pyytäessä lausuntoa tilaa ja toimintaa suunniteltaessa ja viimeistään ennen huoneiston käyttöönottoa hyväksymiskäsittelyn yhteydessä tai toimijan tehdessä kirjallisen ilmoituksen elintarvikehuoneiston käyttöönotosta. Luvan hakemisen ja ilmoituksen tekemisen laiminlyövät yrittäjät pyritään saamaan valvonnan piiriin ilmoituksia ja tiedotusvälineitä seuraamalla. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa on käytetty riskinarviointiin Eviran ohjetta Elintarvikehuoneiston riski-luokitus ja valvontatarpeen määritys Elintarvikevalvonnan kohteet on riskiluokiteltu kohteen toiminnan laadun ja kokoluokan mukaan riskiluokkiin, joille on määritelty tarkastustiheystavoitteet ja tarkastusajat. Liite 1. Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma Riskiluokitustaulukoiden mukaista suunnitelmallista tarkastustiheyttä lasketaan 50 % silloin, kun: taulukoiden antama suunnitelmallinen lähtökohtainen tarkastustiheys on kaksi tarkastusta vuodessa tai enemmän ja kuusi edellistä Oiva-raportin arviointitulosta on A (oivallinen) Mikäli suunnitelmallisia tarkastuksia on alle kaksi vuodessa, ei valvontahistoria vähennä tarkastusten määrää. Tarjoilupaikkojen tarkastustiheys on vähintään kerran vuodessa lukuun ottamatta tarjoilupaikkoja, joissa annosmäärä on alle 25 annosta päivässä sekä kahviloita. Kokonaisuudeltaan vähäriskiseksi toiminnaksi, joka ei välttämättä edellytä säännöllistä suunnitelmallista valvontaa, katsotaan Porvoon ympäristöterveydenhuollossa esimerkiksi seuraavat kohteet: vähäinen elintarvikkeiden myynti pubeissa, apteekeissa ja kuntosaleilla, ruoka-apukohteet, optikkojen ravintolisät. 8

11 9 Tarkastuskertoja voidaan lisätä, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa tällaiseksi kohteeksi katsotaan Oiva-tarkastuksella Korjattavaa (C) tai Huono (D) arvosanan saaneet kohteet. Näille tehdään aina määräajan jälkeen uusintatarkastus. Myös suositeltua aikaa voidaan perustelluista syistä lisätä tai vähentää. Porvoon ympäristöterveydenhuollossa valtakunnallisista suositusajoista on poikettu seuraavasti: Elintarvikkeita valmistavissa laitoksissa ja vastaavissa kohteissa, joissa toiminta on laajaa, on tarkastusaikoja pidennetty ko. riskiluokan kohteissa toteutuneiden keskimääräisten tarkastusaikojen perusteella Perustellut syyt poiketa Eviran riskinarviointiohjeen tarkastustiheydestä ja ajasta merkitään kohdeja tarkastajakohtaiseen tarkastussuunnitelmaan sekä Tarkastaja-ohjelman kohdetietoihin. Perustellut syyt on tarkemmin määritelty Porvoon ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmässä menettelyohjeessa: Elintarvikehuoneiston valvontaohje. Elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan Oivatarkastuksia suunnitellaan tehtävän 538 kpl vuonna Säännölliseen valvontaan kuuluvia huoneistojen käyttöönottotarkastuksia arvioidaan tehtävän noin 150 kpl.. Lisäksi uusintatarkastuksia arvioidaan tehtävän noin 70 kpl (säännöllisen valvonnan tarkastuksista noin 15 %). EVO:n mukaan laskettu elintarvikevalvonnan ohjeellinen minimiresurssitarve säännöllisen valvonnan tarkastuksiin on 3,6 henkilötyövuotta. Säännöllisen valvonnan tarkastukseen on laskettu tarkastuskäyntiin kuluva aika ja tarkastuspöytäkirjan laatimiseen kuluva aika sekä tarkastuksen tietojärjestelmään kirjaamiseen kuluva aika. Lisäksi tarkastukseen arvioidaan kuluvan keskimäärin yhden tunnin matka-aika. Lisäksi elintarvikkeisiin ja elintarvikehuoneistoihin liittyvien lupien ja ilmoitusten käsittelyyn, valitusten ja epidemiailmoitusten käsittelyyn, neuvontaan, perehtymiseen, suunnitteluun, seurantaan ja muuhun hallintoon arvioidaan tarvittavan resursseja yhteensä noin 3,6 henkilötyövuotta. Eviran ohjeistuksen mukaisesti tarkastajahenkilötyövuotta kohden suunnitellaan 130 säännöllisen valvonnan tarkastusta ja 20 seurantatarkastusta. Porvoon oman työsuunnitelman mukaan elintarvikevalvonnan tavoite on vuonna 2017 yhteensä 766 tarkastusta. Hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen lisäksi suunnitelman mukaisia, maksullisia elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehdään suuriin yleisötapahtumiin. Suureksi yleisötapahtumaksi katsotaan kohde, jossa arvioidaan käyvän vuorokauden aikana yli 500 kävijää, jossa on järjestetty tilapäistä elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua ja/tai joissa on muita ympäristöterveydenhuollon valvontaan kuuluvia tilapäisratkaisuja kuten käymälöitä, tupakointialueita ym. Elintarvikehuoneistoihin liittyvät hakemukset ja ilmoitukset pyritään käsittelemään 60 vuorokauden sisällä. Alkutuotantopaikoista ainoastaan maidontuotantotiloja ovat säännöllisen valvonnan piirissä vuonna Alueen alkutuotantopaikkojen tiedot päivitetään tietojärjestelmään vuoden 2017 aikana heti, kun valtakunnalliseen kohdetietojärjestelmään on mahdollista perustaa alkutuotannon kohteita. Näytteenotolla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä sekä omavalvonnan toimivuutta. Näytteenotto pyritään kohdentamaan tuotteisiin ja ominaisuuksiin, joihin kohteen toimija voi itse vaikuttaa. Liitteessä 2 on esitetty elintarvikelain mukainen näytteenottotiheystavoite ja tutkittavat parametrit. Näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Mikrobikriteeriasetus (EY) N:o 2073/2005 ja Eviran ohje 10502/1: Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit. Elintarvikealan toimijoita ohjataan ottamaan ja tutkituttamaan itse 9

12 10 omavalvontanäytteitä. Omavalvonnan toimivuuden toteamiseksi viranomaisnäytteitä tutkitaan liitteen 2 mukaisella tiheydellä, mikäli yritys ei omavalvonnassaan seuraa tuotteittensa ja prosessiensa laatua vähintään vastaavalla tiheydellä. Muussa tapauksessa näytteenottotiheyttä voidaan pienentää kymmenesosaan suunnitelmassa esitetystä. Ilmoitetuista elintarvikehuoneistoista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on vuonna 2017 noin 150 kpl. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleville elintarviketuotantolaitoksille on laadittu erilliset kohdekohtaiset näytteenottosuunnitelmat, liite 3. Laitoksista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on noin 180 kpl. Vuonna 2017 ympäristöterveydenhuolto toteuttaa kaksi omaa valvontaprojektia: 1. Luonnon keräilytuotteiden säteilytutkimuksia tehdään vuosittain 10 kpl (Cs 137). Näytteet otetaan toimialueelta kerätyistä ja/tai myynnissä olevista luonnonmarjoista, kauppasienistä, makean veden kaloista ja riistasta. 2. Elintarvikkeiden jäljitettävyysprojekti aloitettiin vuonna 2016 ja se jatkuu vuonna 2017 Eviran ja aluehallintoviranomaisen valvontaprojekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan limittäen projekteihin liittyvät tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti muuhun valvontaan. Vuonna 2017 osallistutaan Eviran koordinoimaan kansalliseen valvontahankkeeseen: Kasvisten alkuperän valvontahanke 2017 Ensisaapumistoimijoiden valvonta Porvoon ympäristöterveydenhuolto on tehnyt Eviran kanssa sopimuksen ensisaapumisvalvonnasta lähtien. Ensisaapumisvalvonnasta huolehditaan sopimuksen ja kuntakohtaisen ensisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2017 arvioidaan tehtävän kaksi ensisaapumistarkastusta. Oiva tarkastusten painopistealueet vuosina Oiva tarkastuksissa Porvoon ympäristöterveydenhuollossa tarkastetaan eri aihealueiden rivit niin, että tavoitteena on tavanomaisten rivien lisäksi kaikkien Oivarivien läpikäynti kolmen vuoden jaksoissa. Painopistealueet vuonna 2016, Oiva-rivit Elintarvikkeiden koostumus (8.) Pakkausmerkinnät ja markkinointi (12.) Allergeenit pakkausmerkinnöissä Jäljitettävyys ja takaisinvedot (14.) Näytteenoton toteuttaminen (16.) Painopistealueet vuonna 2017, Oiva-rivit Omavalvontasuunnitelma (1.) Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito (2.) Henkilökunnan toiminta (4.) Elintarvikkeiden vastaanotto (5.) Pakkaus ym. materiaalit (13.) erityishuomio kuumien elintarvikkeiden pakkausmateriaalit 10

13 11 Painopistealueet vuonna 2018, Oiva-rivit Puhtaanapito (3.) Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiinruuan säilytys (6.) Itsepalvelumyynti ja -linjasto (9.) Palvelumyynti ja -linjasto (10.) Omat kuljetukset (15.): hankinta ja jakelu Sivutuotteet myymälöissä (17.) Ensimmäinen Oiva tarkastus uudessa paikassa Omavalvontasuunnitelma (1.1. ja 1.2), henkilökunnan terveystodistukset (4.4), hygieniaosaamisen todentaminen (4.6) Valvonnan maksullisuus Elintarvikevalvonta on toimijalle maksullista. Elintarvikelain nojalla viranomaisen tulee periä toimijalta maksu suunnitelman mukaisista tarkastuksista, elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta, suunnitelman mukaisista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä laboratoriotutkimuksista. Lisäksi maksu tulee periä eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien elintarvikehuoneistojen ja idättämöjen sekä niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen rekisteröintitodistuksista samoin kuin Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa. Maksut perustuvat hyväksyttyyn taksaan ja ne on määritelty siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Elintarvikevalvontaan ja alkutuotannon valvontaan on varattu terveystarkastajien henkilöstöresursseja yhteensä noin 5,6 henkilötyövuotta ja kaupungineläinlääkäri-hygieenikkojen noin 2 henkilötyövuotta. Lupien ja ilmoitusten käsittelyyn ja muuhun hallintoon kuluu III kaupungineläinlääkäri-hygieenikon 1 ja terveystarkastajien 1,7 henkilötyövuotta. Kaksi terveystarkastajaa hoitaa elintarvikelain mukaisten ilmoitusten käsittelyä muiden tehtäviensä ohella. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen säännöllisen valvonnan tarkastuksiin on varattu 60 % säännöllistä valvontaa hoitavien neljän terveystarkastajien työajasta eli 2,4 henkilötyövuotta. Tästä 15 % eli 0,36 henkilötyövuotta varataan lisäksi seurantatarkastuksia varten. Lomien ja vapaiden aikana paikalla olevat elintarvikevalvonnasta vastaavat tarkastajat jakavat kiireelliset valvontatehtävät. II kaupungineläinlääkärihygieenikko vastaa eläinperäisen alkutuotannon valvonnasta mm. maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista ja elävien eläinten vierasainevalvonnasta sekä eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksen laitosvalvonnasta, noin 1 henkilötyövuosi. II ja III kaupungineläinlääkäri-hygieenikko sijaistavat tarvittaessa toisiaan. Valvontaeläinlääkäri vastaa eläintautivalvonnasta ja salmonellavalvonnasta elävissä tuotantoeläimissä. Praktikkoeläinlääkärit (5 kpl) sijaistavat tarvittaessa. Porvoon ympäristöterveydenhuollon 11

14 12 palveluksessa on kaksi näytteenottajaa, jotka vastaavat mm. omavalvonnan valvontanäytteiden ottopalveluista 0,2 htv sekä elintarvikkeiden säteilymittauksista. Ympäristöterveydenhuollon laboratoriotutkimukset teetetään Vita Terveyspalvelut Oy:llä. Tarpeen mukaan elintarviketutkimuspalveluja voidaan ostaa myös MetropoliLabilta Helsingistä sekä Tullilaboratoriosta ja Evirasta. Toiminta terveysvaaraepäilyissä Kunnan velvollisuutena on selvittää alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Elintarvikevalitusten ja ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä ympäristöterveydenhuolto tutkituttaa mahdolliset asiakkaiden tuomat valitusnäytteet ja hakee vastanäytteet, jos niitä on saatavilla. Kiireellisissä, terveydelle vaarallisten elintarvikkeiden takaisinvetotilanteissa, Eviran kautta tulevien RASFF -ilmoitusten yhteydessä (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed) sekä elintarvikelaboratorion tekemän terveysvaaraan viittaavaa tutkimustulosta koskevan ilmoituksen yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto varmistaa kyseisten elintarvikkeiden poistamisen paikallisilta markkinoilta ottamalla yhteyttä elintarvikeyrityksiin ja suorittamalla tarvittaessa tarkastuksia. Muut elintarviketurvallisuusviraston tuotteiden takaisinvetoa koskevat ilmoitukset kuin RASFF -ilmoitukset ympäristöterveydenhuolto kirjaa tiedoksi ja pyrkii varmistamaan takaisinvedon onnistumisen muun valvonnan yhteydessä. Erityistilanteita varten Porvoon ympäristöterveydenhuollolla on valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmassa on epidemiaepäilyn selvitystä varten on kirjalliset ohjeet ja selvitystyö priorisoidaan suhteessa muuhun valvontaan, jotta epidemian leviäminen voidaan ehkäistä mahdollisimman pian. Ympäristöterveydenhuollossa on valmius epidemioiden tilastolliseen selvitykseen. Säteilyvaaratilanteessa toteutetaan elintarvikkeiden säteilytutkimuksia Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan. Elintarvikevalvonnan yhteydessä havaitut terveydelle haitalliset elintarvike-erät asetetaan myyntikieltoon siihen asti, kunnes ne on korjattu vastaamaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia tai hävitetty sopivalla tavalla. Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa Eviralle epäillystä tai todetusta terveydelle vaaraa aiheuttavasta elintarvikkeesta, jos asia ei muutoin ole Eviran tiedossa. Raportointi ja tiedottaminen Elintarvikevalvonnan kohdekohtaiset tarkastustulokset julkaistaan Eviran määräämällä tavalla Oiva raportteina valtakunnallisen järjestelmän kautta internetsivuilla Tarjoilu- ja myyntipaikoissa myös toimijan tulee asettaa oivaraportti asiakkaiden sisäänkäynnin yhteyteen nähtäville. Elintarvikevalvonnan tulokset käsitellään vuosittain terveydensuojelujaostossa. Lisäksi elintarvikevalvonnan resurssit ja toteutuma raportoidaan vuosittain aluehallintoviranomaiselle. 12

15 13 Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) mukaisesta hyväksymishakemuksesta sekä hakemukseen liittyvästä tarkastuskäynnistä ilmoitetaan sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Aluehallintoviranomaisen ja Eviran koordinoimien projektien paikallisten valvontatulosten yhteenvedot tiedotetaan tarkastusten toteuttamisen jälkeen, mikäli yksittäisen toiminnanharjoittajan tiedot eivät ole tunnistettavissa yhteenvedosta. Samoin omien valvontakampanjojen sekä projektien tulokset tiedotetaan ensi tilassa yhteenvedon valmistumisen jälkeen. Valvonnassa kirjattavat suoritteet Elintarvikevalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet valvontatietokantaan tai käsikirjanpitoon: tarkastus näytteenotto kirjaus saapuneeksi (ilmoitukset, selvitykset, toimenpidepyynnöt liittyen valvontakohteisiin) neuvottelu sekä puhelinneuvottelu (liittyen valvontakohteisiin tai vireillä oleviin terveyshaittaselvityksiin) tiedote, luento lausunto, kirjallinen ohje valitus päätös (elintarvikehuoneiston hyväksyminen, omavalvontasuunnitelman hyväksyminen) rekisteritodistus (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) Mittarit /Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tarkastusten, näytteenottojen ja muiden suoritteiden lukumäärä päätösten lukumäärä (elintarvikehuoneiston hyväksyminen) rekisteritodistusten määrä (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) annettujen kirjallisten korjauskehotusten tai vahvempien hallinnollisten toimenpiteiden määrä ja syyt terveyshaittaepäilyjen lukumäärä sekä syyt, trendi alkaen vuodesta 2009 elintarvikevalvonnan kattavuus (tarkastettujen kohteiden % osuus kaikista) elintarvikevalvonnan intensiteetti suunniteltuun nähden (suunniteltujen tarkastusten osuus tavoitteeseen ja tarkastusten kokonaismäärään nähden) 13

16 14 Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU) liitteen 4. mittareista Porvoon ympäristöterveydenhuollossa seurataan vuoden 2017 toteutumasta alkaen seuraavia mittareita ja niiden trendejä. Mittareiden toteutumat raportoidaan laaturaportoinnin yhteydessä: Elintarviketurvallisuus Valtakunnallinen Porvoon huomioita Indikaattori/mittari indikaattorin / mittarin 1. Valvonnan vaikuttavuus tavoite Oiva-valvontatulosten kehitys Oiva-järjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden määrä %, %, % Kahden parhaimman (oivallinen ja hyvä) arvosanan osuus %, %, % seurataan Toiminnan parantuminen Oivatarkastusten myötä. Pakkausmerkintätarkastusten osuus (%), joissa ei ole tavattu merkittäviä puutteita 100 % C arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 100 % D arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 85 % toimijoista noudattaa säädöksiä (on saanut pakkausmerkintäriveiltä A tai B arvosanan). seurataan seurataan Pakkokeinojen määrä 98 % toimijoista noudattaa säädöksiä. seurataan 2. Valvonnan tehokkuus ja laatu Oiva-tarkastusten tulosten hajonta valvontayksiköiden välillä Tarkastusten kattavuus (elintarvikehuoneistot) Tarkastusmäärätoteuma suhteessa riskiperusteiseen tarkastussuunnitelmaan, % Valvontakohteiden määrä suhteessa suunniteltuun valvontaresurssiin kohteita/htv Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä. Tavoite määritellään kohdeluokittain myöhemmin. Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti Tavoite asetetaan myöhemmin. Verrataan vuosittain koko maan tuloksiin seurataan tavoite valtakunnan tavoitteen mukainen: Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti Lasketaan suhteessa koko elintarvikevalvonnan henkilöresurssiin Tarkastustehokkuus, tarkastuksia/htv 130 tarkastusta/ htv Lasketaan suhteessa koko elintarvikevalvonnan henkilöresurssiin Suoritteen hinta, /suorite Tavoite määritellään, kun kahden vuoden tiedot ovat käytettävissä. seurataan 3.4 Talousveden valvonta Talousveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä talousvedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella. Terveydensuojeluviranomainen: valvoo, että talousvettä toimittavien laitosten veden laatu täyttää lainsäädännön vaatimukset tiedottaa vesihuoltolaitosten jakeluverkkojen ulkopuolella asuvia kuntalaisia paikallisista kaivoveden erityisongelmista antaa tarvittaessa ohjeita tai määräyksiä talousveden käyttöön tai käsittelyyn liittyen 14

17 15 Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee käsitellä vettä jakavien laitosten hyväksymishakemukset ennen laitosten tai niissä tehtyjen muutosten käyttöönottoa. Hyväksymispäätöksessä tulee kuvata laitoksen vedenottotapa, veden käsittelyn riittävyys ja veden jakeluun liittyvät asiat ennen laitoksen tai laitoksessa tehtävien muutosten käyttöönottoa ja antaa tarvittaessa määräyksiä talousveden laadun turvaamiseksi (TsL 18 ja 20 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lisäksi lähetettävä hakemus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten niiden kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, sekä vastaavasti asianomaisille alueellisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja aluehallintoviranomaiselle. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee lisäksi käsitellä ilmoitukset, jotka liittyvät vedenottoon toiminnanharjoittajan omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa sekä vedenottoon yhteisessä käytössä olevasta vedenottamosta tai vesisäiliöstä, jos vettä otetaan vedenkäyttäjien omilla laitteilla talousvetenä käytettäväksi yhteensä vähintään 50 henkilön tarpeisiin tai vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa (TsL18a ). Terveydensuojeluviranomainen antaa ilmoituksen tekijälle todistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta, käsittelee ilmoituksen ja tarkastaa kohteen. Jos ilmoitettu toiminta voi vaikuttaa elinympäristöön, terveydensuojeluviranomainen kuulee tarpeellisessa laajuudessa niitä, joihin vaikutukset voivat kohdistua. Terveydensuojeluviranomaisen oikeudesta päättää terveyshaitan poistamisesta tai sen ehkäisemisestä säädetään terveydensuojelulain 51 :ssä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on STM:n talousvettä koskevien asetusten (1352/2015 ja 401/2001) mukaan säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua ja tankeissa, pulloissa tai säiliössä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua sekä vesilaitosten vedenkäsittelyn riittävyyttä. Terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida aiheutuuko mahdollisista laatupoikkeamista terveyshaittaa ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa suositellaan tarkastamaan elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, vanhainkotien tms. omaan käyttöön tarkoitetut kaivot ja niiden rakenteet näytteenoton tai kohteen suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee antaa lausunto ympäristönsuojeluviranomaiselle vesihuoltolain 11 :n nojalla kiinteistön vapautushakemuksesta vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä sekä toimia muutoinkin vesihuoltolain tarkoittamana viranomaisena omalla toimialallaan. Valvontatutkimusohjelmat STM asetuksen 1352/2015 perusteella yli 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin vettä toimittavalle laitokselle tulee laatia valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelma laaditaan yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja talousvettä toimittavan laitoksen ja sille vettä toimittavan tukkuvesilaitoksen kanssa. Ohjelmaan tulee sisällyttää toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Valvontatutkimusohjelmat tulee tarkistaa vähintään viiden vuoden välein. STM asetuksen 401/2001 perusteella valvottavia pieniä toimijoita ovat alle 10 m 3 vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavat laitokset ja yksittäiset talousvesikaivot, joiden 15

18 16 vettä käytetään elintarvikehuoneistoissa tai osana kaupallista taikka julkista toimintaa. Näiden säännöllisistä valvontatutkimuksista on määrätty erillisessä, kaivon valvontaa koskevassa päätöksessä. Valvontaa koskevat päätökset päivitetään tarvittaessa. Valvonnan toteuttaminen Säännöllinen valvonta kattaa vesilaitosten tarkastukset, valvontatutkimusohjelmien päivitykset ja talousveden laadun seurannan viranomaisvalvontanäytteillä. Vuonna 2017 tehtävien tarkastusten ja otettavien talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin on esitetty liitteessä 6. Talousvesinäytteitä tutkitaan vuosittain noin 450 kpl, joista valtaosa on vettä jakavien laitosten jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan näytteitä. Valvottavien kaivojen käyttökelpoisuusnäytteitä tutkitaan vuosittain noin 60 kpl. Talousvettä jakavat laitokset pyritään tarkastamaan terveydensuojelun riskiluokituksen ja kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään sisältyviä valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Valvontaa kohdistetaan veden käsittelyyn, vedenottamoihin, ottamoiden lähiympäristöön, ala- ja ylävesisäiliöiden kuntoon sekä valvontatutkimusohjelman ajantasaisuuteen. Vettä jakavien laitosten, joilla ei ole omaa vedenottoa, tarkastukset käsittävät ainoastaan valvontatutkimusohjelmien ja verkoston tarkastuksen ja ovat pääsääntöisesti asiakirjatarkastuksia. Valvontatutkimusohjelmien tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että laitokset ovat varautuneet erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Ympäristöterveydenhuoltoon toimitetut lupahakemukset käsitellään ensi tilassa: uusia vesilaitoksia tai -ottamoita koskevat lupahakemukset 3 kk:n sisällä ja vesilaitoksia koskevia olennaisia muutoksia koskevat hakemukset sekä ilmoitukset julkiseen tai kaupalliseen toimintaan liittyvistä talousvesikaivoista ja kiinteistöjen yhteisessä käytössä olevista vedenottamoista ja vesisäiliöstä 30 vrk:n sisällä hakemuksen tai ilmoituksen vireille tulosta ellei niiden käyttöönottoaikataulusta muuta johdu. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä haettuun poikkeukseen annetaan lausunto ensi tilassa. Yksityiskaivojen vedenlaatuongelmien osalta annetaan neuvontaa paikallisiin kaivovesien laatuongelmiin, vesitutkimuksiin, näytteenottoon ja korjaustoimenpiteisiin liittyen. Epäiltäessä yksityisen kaivoveden saastumista muusta kuin kaivon kuntoon liittyvistä syistä, selvitetään saastumisen syy. Tarvittaessa annetaan talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Vuoden 2017 painopistealueet talousvesivalvonnalle ovat Valvontatutkimusohjelmat saatetaan ajan tasalle siten, että jatkossa päivitykset voidaan hoitaa ennakoivasti ja suunnitelmallisesti vähintään viiden vuoden välein. Valvonnan avulla varmistetaan, että vesihuoltolaitosten suunnitelmat häiriötilanteisiin varautumisesta ovat Vesihuoltolain 119/ a mukaiset Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain nojalla tulee terveydensuojeluviranomaisen periä suunnitelman mukaisista tarkastuksista, ehtojen ja määräysten valvontaan liittyvistä tarkastuksista, suunnitelman mukaisista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä talousveden laboratoriotutkimuksista maksu talousveden toimittajalta. Myös vettä jakavan laitoksen 16

19 17 hyväksynnästä tulee periä maksu. Lisäksi peritään maksu yksityiskaivon veden laatuun liittyvistä tutkimuksista. Näytteiden lähettämisestä ja tutkimisesta peritään maksu toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksut perustuvat hyväksyttyyn taksaan. Vesiepidemiaepäilyn selvittämiseen liittyvistä näytteenotoista tai tutkimuksista sekä Porvoon ympäristöterveydenhuollon toteuttamaan talousveden alueelliseen kartoitusprojektiin liittyvistä tutkimuksista ja näytteenotoista ei peritä maksua. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Talousvesivalvonnan suunnittelusta, koordinoinnista, tarkastuksista, lausunnoista, lausuntojen valmistelusta, raportoinnista sekä terveyshaittaepäilyihin liittyvästä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi terveydensuojelusuunnittelijaa muiden tehtäviensä ohella (1,5 htv). Näytteenotosta sekä kaivovesien tutkimiseen liittyvästä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi näytteenottajaa (0,7 htv). Valvontaan ohjataan henkilöstöresursseja yhteensä noin 2,2 htv. Laboratoriopalvelut ostetaan laboratorioiden Vita Terveyspalvelut Oy:n laboratoriossa. Raportointi ja tiedottaminen Talousvesivalvonnan toteuma ja tulokset raportoidaan kerran vuodessa terveydensuojelujaostolle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen (Valvira) sekä aluehallintoviranomainen saavat tarkastuksia, näytteenottoja, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevat muut valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten tarvittavat tiedot suoraan valtakunnallisesta valvontarekisteristä. Vuoden 2017 osalta suurten vedenottamoiden (yli 5000 asukkaalle vettä toimittavat laitokset) tutkimustulokset varaudutaan raportoimaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI), vaikka tutkimustulosten sähköinen siirto valtakunnalliseen valvontarekisteriin on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2017 alusta. Talousveden laatupoikkeamista tiedotetaan yhteistyössä vesilaitosten kanssa siten, että lähtökohtaisesti tiedottamisvastuu on vesilaitoksilla. Mikäli vettä jakavan laitoksen verkosto on osa laajempaa vesijohtoverkostoa, tiedotetaan talousveden laatuongelmista myös niille terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle vesijohtoverkosto ulottuu. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle tiedotetaan välittömästi sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai mikrobiologisia laatusuosituksia (STM:n asetus 1352/2015). Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY) tiedotetaan välittömästi sellaisista talousveden laatupoikkeamista, joissa talousveden laatuvaatimus ei täyty ja sen epäillään johtuvan raakaveden saastumisesta. Valvonnassa kirjattavat suoritteet Talousvesivalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet sekä niihin käytetty työaika valvontatietokantaan: Ilmoitusten/hakemusten käsittely (TarkL) Lupapäätös (Päätös), rekisteröintitodistus (TodR) ja terveyshaitan poistamiseksi annettava määräys (Määräys) Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus (TarkS tai TarkU) Terveyshaittaepäilyn perusteella tehtävä tarkastus (TarkE) 17

20 18 Valitus eli yhteydenotto epäillyn terveyshaitan tai lainvastaisuuden vuoksi (valitus) Muu yhteydenotto (Yhtotto) Valvontasuunnitelmaan sisältyvä näytteenotto (NäyteS ja NäyteU) Terveyshaittaepäilyn perusteella tehtävä näytteenotto (NäyteE) Lausunnot ja selvitykset (LausuntoD) ja (Lausunto) Avustava tarkastus (TarkA), Tiedote (Tiedott), Palaveri (Palaveri) ja Muu viranomaistyö (Muu viran) Mittarit Talousvesivalvonnan suoritteiden kokonaismäärä Tarkastettujen vesilaitosten % -osuus suunnitellusta ja tarkastusten lukumäärä kohderyhmittäin Talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin Suunniteltujen näytteiden toteutuminen, % suunnitellusta Laatuvaatimukset ja suositukset täyttävien tulosten % -osuus kaikista näytteistä (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Tavallisemmat poikkeamat laatuvaatimuksista ja suosituksista (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Käsiteltyjen lupien ja ilmoitusten sekä annettujen määräysten lukumäärä Valitusten lukumäärä (terveyshaittaepäilyt) 3.5 Uimavesien valvonta Uimaveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uimavedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella varmistamalla, että yleisten uimarantojen ja uimahallien vesi täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjeita tai määräyksiä uimapaikan käyttöön tai uimaveden käsittelyyn liittyen. Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee käsitellä terveydensuojelulain 13 ja 15 :n nojalla tehty ilmoitus yleiseen käyttöön tarkoitetun uimahallin, uimarannan taikka uimalan tai kylpylän perustamisesta tai käyttöönotosta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava yleisten uimarantojen, uimaloiden ja uimahallien uimaveden laatua (TsL 29 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava yleisistä uimarannoista ns. uimarantaluettelo sekä seurantakalenteri ennen kunkin uimakauden alkua. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee kunkin suuren uimarannan eli EU-rannan uimaveden laadun uimaveden valvontatutkimustulosten perusteella (EU-ranta = ranta, jossa käy huomattava määrä kävijöitä kauniina kesäpäivänä). EUrannan omistajan tai haltijan on yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittava rannalle uimavesiprofiili. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että yleisölle annetaan mahdollisuus saada tietoja sekä tehdä uimarantaluettelon laatimista, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista koskevia ehdotuksia ja huomautuksia. 18

21 19 Valvonnan toteuttaminen Kävijämäärältään suuret uimarannat eli EU-uimarannat tarkastetaan vuosittain. Muut uimarannat ja talviuimapaikat tarkastetaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Tarkastustiheyttä voidaan lisätä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, johon vaikuttaa mm. edellisen vuoden uimaveden laatutulokset ja tarkastushavainnot kohteessa. Riskinarvioinnissa käytetään apuna Valviran ohjeistusta. Uimakauden uimarantaluettelo ja näytteenottoviikot vahvistetaan vuosittain huhtikuun aikana, sen jälkeen kun alueen asukkailla on ollut mahdollisuus ehdottaa muutoksia luetteloon. Uimavesinäytteenoton yhteydessä arvioidaan silmämääräisesti uimarannan lähiympäristö, uimarannasta asiakkaalle annettavat tiedot sekä uimaveden laatu aistinvaraisesti. Tarvittaessa otetaan lisänäytteitä sinilevän tms. varalta. EU-uimarantojen laatuluokitukset lasketaan syksyllä neljän edellisen vuoden uimavesinäytteiden tulosten perusteella. EU-uimarantojen laatuluokitukset ja myös uimavesiprofiilit päivitetään vuosittain. Uima-allaskohteet tarkastetaan kerran vuodessa. Kävijämäärältään vähäiset uima-altaat tarkastetaan joka toinen vuosi. Tarkastustiheyttä voidaan lisätä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, johon vaikuttaa mm. edellisen vuoden uimaveden laatutulokset ja tarkastushavainnot kohteessa. Riskinarvioinnissa käytetään apuna Valviran ohjeistusta. Uima-allasvesiä varten laaditaan valvontatutkimusohjelmat, joissa näytteenottotiheys määräytyy muun muassa käyttäjien lukumäärän ja uimaveden omavalvonnan tason mukaan. Valvontatutkimusohjelmat tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmään sisältyviä valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Uimavesitutkimustuloksia seurataan ja niiden avulla varmistetaan, että uimavesi täyttää STM:n asetusten 315/2002, 177/2008 ja 354/2008 vaatimukset. Terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida aiheutuuko mahdollisista laatupoikkeamista terveyshaittaa ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin. Terveydensuojelulain nojalla säännöllisesti valvottavat kohteet ja tavoitteelliset tarkastustiheydet sekä näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 6. Valvonnassa varaudutaan uimavesiperäisten epidemioiden selvittämiseen. Epidemioiden selvittämisessä sovelletaan elintarvike- ja talousvesiepidemioiden selvitysohjetta. Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain nojalla tulee terveydensuojeluviranomaisen periä suunnitelman mukaisista tarkastuksista, näytteenotosta, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä uimaveden laboratoriotutkimuksista maksu yleisen uimarannan tai uima-altaan ylläpitäjältä. Myös yleistä uimarantaa ja uimahallia tai kylpylää koskevan ilmoituksen käsittelystä tulee periä maksu. Tarkastuksista, näytteenotosta ja ilmoituksen käsittelystä peritään taksan mukainen maksu. Muista edellä mainituista tehtävistä maksu peritään toteutuneiden kustannusten perusteella. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Porvoon ympäristöterveydenhuollossa uimavesivalvonnan suunnittelusta, koordinoinnista, tarkastuksista, tulosten seurannasta ja raportoinnista sekä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi terveydensuojelusuunnittelijaa muiden tehtäviensä ohella (0,4 htv). Näytteenotoista vastaa kaksi näytteenottajaa (0,2 htv). Uimavesien valvontaan ohjataan henkilöstöresursseja noin 0,6 henkilötyövuotta. 19