ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA?

Transkriptio

1 ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA? Jorma Jokinen Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologian laitos Marraskuu 2000

2 Tiedekunta-Facultet-Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos-Institution-Department Sosiologian laitos Tekijä-Författare-Author Jokinen Jorma Työn nimi-arbetets titel-title Alemmat toimihenkilönaiset - uusi erillinen sukupuolispesifi yhteiskuntaluokka Oppiaine - Läroämne - Subject Sosiologia Työn laji-arbetetets art-level Pro gradu Aika-Datum-Month and year Sivumäärä - Sidantal - Number of pages 164 (+3 liitettä) Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata alempien toimihenkilönaisten asema luokkateorioiden valossa. Taustalla vaikuttavan yhteiskunnan rakennemuutoksen luonne on vielä epäselvä. Naiset on nähty tässä muutosprosessissa joskus uudenlaisena työväenluokkana joskus osana alempaa keskiluokkaa. Luokkateorioiden on väitetty olevan kyvyttömiä käsittelemään sukupuolta. Erilaisista luokkarakennemalleissa löytyy aina jokin luokka-asema, missä naisilla on yliedustus ilman, että tätä olisi huomioitu luokkatutkimuksissa. Niinpä työssä pohdiskellaan myös naiserityisyyden roolia luokka-aseman määräytymisessä. Työ perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1990 "Työelämän laatu haastattelututkimuksen" 3483 palkansaajan vastauksiin. Työ on kvantitatiivinen ja perusperiaatteena on vertailu alempien toimihenkilönaisten ja muiden sosioekonomisten ryhmien välillä eri kriteereillä ja tarkoituksena on saada vähitellen kuva heidän luokka-asemastaan luokka-asema ei ole mitattavissa. Työssä ei haluttu sitoutua mihinkään yksittäiseen ja kiistanalaiseenkin teoriakehikkoon. Käytettävät vertailukriteerit perustuvat yhdistelmään marxilaisuuteen ja weberiläisyyteen pohjautuvaa tutkimusta. Keskeistä alempien toimihenkilönaisten luokka-asemaa määriteltäessä ovat työprosessin autonomia ja työmarkkinaresurssit. Faktorianalyysin ja faktoripistemäärien avulla luodaan kullekin sosioekonomiselle ryhmälle viisiulotteinen autonomiaprofiili. Tämän perusteella alempien toimihenkilönaisten päätöksentekomahdollisuudet niin omassa työprosessissa kuin työorganisaatiossakin ovat samantasoiset työntekijöiden kanssa. Toimihenkilömäisyys puolestaan liittyy työn luonteeseen, mikä näkyy ammattien korkeana hoiva- ja palveluintensiivisyytenä sekä henkisenä vaativuutena. Työmarkkinaresurssien tässä työssä koulutuksen osalta alempien toimihenkilönaisten tilanne on mielenkiintoinen. Naisten yleinen koulutustason kohoaminen on pitkälle seurausta alempien toimihenkilönaisten koulutustason parantumisesta. Koulutustason kohoaminen ei ole lähentänyt sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa vaan pikemminkin ryhmien eriytyminen tutkinnontason suhteen on korostunut. Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman osoittautuessa ristiriitaiseksi tarkastellaan jäsentyykö heidän luokkatilanteensa työntekijöiden vai muiden toimihenkilöryhmien mukaisesti. Vaikka luokkatilanteen tarkastelussa korostuu heidän työnsä henkisyys ja tätä kautta toimihenkilömäisyys, niin keskeisemmäksi osoittautuu heidän työntekijöiden kaltainen asemansa työvoimana, mikä erottaa heidät muista toimihenkilöryhmistä. Alempien toimihenkilönaisten ja työntekijöiden luokka-asemat ovatkin samanlaisia ja erot ovat lähinnä ammattien välisiä. Alempia toimihenkilönaisia voidaan kutsua toimihenkilötyöläisiksi. Työntekijöiden ja alempien toimihenkilönaisten asemien välillä ei ole nähtävissä kovin suurta vastakkainasettelua, mutta naiserityisyyden kokemisen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka samankaltaiseksi tai erilaiseksi alemmat toimihenkilönaiset kokevat itsensä suhteessa työntekijöihin. Tämä vaatii luokkatietoisuuden ja luokkien yhteiskunnallisen merkityksen tutkimista, mikä on jatkotutkimuksen asia. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet luokkatutkimuksen osalta ovat Kivisen (1987) "Parempien piirien ihmisiä näkökulma uuteen keskiluokkaan", "Luokkaprojekti" (1984) sekä Alestalon (1986) "Structural Change, Classes and the State". Goldthorpen ja Marshallin (1992) artikkeli The Promising Future of Class Analysis: A Response to Recent Critiques. Naistutkimuksen osalta kannattaa mainita Julkusen naisten asemaa ja hyvinvointivaltiota käsittelevät kirjoitukset. Avainsanat Nyckelord Keywords yhteiskuntaluokat, palkkatyö -naiset, luokka-asema -naiset, sosioekonominen asema, toimihenkilöt, naiset Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited /(täytetään kirjastossa) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 Sisällys Työssä käytetyt lyhenteet... i 1 Johdanto Yhteiskunnan muutos ja luokkarakenne Instituutiot luokkarakenteen muokkaajina Valtio Koulutusjärjestelmä Luokkateorioiden peruskäsitteitä Teorioiden yleinen luokittelu Luokka-analyysin neljä tasoa Ei sukupuoli tai luokkarakenne vaan molemmat yhdessä Nainen - yksilönä vai perheen jäsenenä? Luokka-aseman määrittäminen Naisten asema sosioekonomisen aseman luokittelussa Aika ennen sosioekonomisen aseman luokittelua Sosioekonomisen aseman luokittelu Puolesta ja vastaan toimihenkilökategorian kritiikkiä Luokkateoriat naistutkimuksessa Luokka-aseman määrittely 1980-luvun suomalaisessa luokkatutkimuksessa Luokkaprojekti Kivisen luokkatutkimus Alestalolainen luokkatutkimus Teoriaperusta Alempien toimihenkilönaisten asema Luokkatilanne Tulot Työmarkkina-asema Luokkaliikkuvuus Työolot Työn kysymyksenasettelu Tutkimusongelman tarkentaminen Aineisto, muuttujat ja menetelmät Käytetty aineisto Aineistossa tehtyjä muuttujamuunnoksia Ammattiin liittyvät muuttujat Koulutukseen liittyvät muuttujat Menetelmät Varianssianalyysi Faktorianalyysi Alempien toimihenkilönaisten luokka-aseman määrittäminen Ammattirakenne Naisten tulo palkkatyön piiriin Rakennemuutos ja sosioekonominen asema Ammattirakenne vuonna Ammattirakenteen segregoitumisen aste Alempien toimihenkilöiden ammatit Luokka-aseman operationalisointi Autonomia... 75

4 Autonomian ulottuvuudet Autonomiaprofiili Hoivarationaalisuus Koulutus luokka-aseman indikaattorina Tutkintojen taso ikäryhmittäin Tutkintojen taso ja laatu ammattirakenteessa Työpaikkakoulutus Alempien toimihenkilönaisten luokkatilanne Palkkamuoto ja palkkataso luokkatilanteen heijastumana Palkkamuoto Palkkatason tunnuslukuja Koettu palkkataso Työmarkkina-asema Työnantajasektori Työvoimaan kohdentuvat joustot Työn jatkuvuus Työttömyys Työuralla eteneminen Luokkien välinen liikkuvuus Työolosuhteet Toimihenkilöitä vai työntekijöitä Lähteet Liite 1 Työelämän laatu 90 kysymyslomake Liite 2 Työssä käytetty alempien toimihenkilöiden ammattiluokitus Liite 3 Tilastollisia testejä ja taulukoita

5 Kuviot Kuvio 1. Allardtin sovellus Ossowskin luokkateorioiden luokituksesta Kuvio 2. Luokkatutkimuksen kehät Kuvio 3. Kaavio sosioekonomisen aseman luokittelusta Kuvio 4. Palkansaajat ja työllinen työvoima sukupuolen mukaan vuosina Kuvio 5. Sosioekonomisen aseman luokituskategorioiden suhteelliset osuudet tutkimusaineistossa Kuvio 6. Tutkimusaineistosta laskettu ammattiryhmittäinen ikäjakauma Kuvio 7. Autonomiaprofiili eri sosioekonomisissa ryhmissä sukupuolen mukaan Kuvio 8. Hoiva- ja palveluintensiivisyyden vaihtelu ammattiryhmittäin Kuvio 9. Työn hoiva- ja palveluluonteen ammattiryhmittäinen arvostus Kuvio 10. Tutkinnontason sovitettu keskiarvo neljässä ikäryhmässä Kuvio 11. Palkansaajien suorittamien tutkintojen tason sovitettu keskiarvo ammatin naisten osuuden vaihdellessa eri sosioekonomisissa asemissa Kuvio 12. Tutkinnontason keskiarvo eri ammattiryhmissä Kuvio 13. Suoritettujen tutkintojen tason keskiarvo tutkinnonaloittain eri ikäryhmissä Kuvio 14. Tutkinnonalojen jakautuminen ikäryhmissä Kuvio 15. Sosioekonomisten ryhmien osuudet palkansaajista verrattuina osuuteen kokonaispalkkasummasta Kuvio 16. Palkkatason mediaani ja hajonta sosioekonomissa ryhmissä Kuvio 17. Naisten ja miesten kuukausiansioiden keskiarvot ammatissa toimivien naisten osuuden mukaan. Osa-aikatyöntekijät on poistettu mallista Kuvio 18. Ammattiryhmien kuukausitulojen keskiarvojen vertailu Kuvio 19. Miesten ja naisten käsitys omasta palkkatasostaan eri sosioekonomisissa ryhmissä. Kolme vasemmanpuoleista pylvästä edustavat miehiä ja kolme oikeanpuoleista naisia Kuvio 20. Palkkatyytymättömyys ammattiryhmittäin Kuvio 21. Työsuhteen tyypin %-jakauma ammattiryhmittäin Kuvio 22. Epätyypillisten työsuhteiden lukumäärä eri ammattiryhmissä Kuvio 23. Faktoripistemäärien keskiarvot kolmen rasitustekijän faktoriavaruudessa

6 Taulukot Taulukko 1. Luokat ja niiden keskeiset erottelukriteerit suomalaisessa yhteiskunnassa Taulukko 2. Yhdistetyt ammattiryhmät ja niiden tunnukset Taulukko 3. Sukupuolijakauma tutkimusaineistossa segregoitumisasteeltaan erilaisissa ammattiryhmissä Taulukko 4. Tutkinnontasoluokituksen muodostamisperiaate Taulukko 5. Tilastokeskuksen käyttämä koulutusalaluokitus yksinumerotasolla Taulukko 6. Ammatin sukupuolenmukaisen segregoitumisasteen %-jakaumat sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 7. Alempien toimihenkilömiesten ja -naisten yleisimmät ammattinimikkeet Taulukko 8. Alemmat toimihenkilöt ammattiryhmittäin sukupuolen mukaan Taulukko 9. Autonomian ulottuvuuksia kuvaava varimax-rotatoitu faktorimatriisi, josta nähdään faktorianalyysissä mukana olleiden kysymysten saamat faktorilataukset Taulukko 10. Hoiva- ja palveluintensiivisyys -summamuuttuja Taulukko 11. Hoiva- ja palveluintensiivisyys sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 12. Asennoitumista hoiva- ja palvelutehtäviin kuvaavan summamuuttujan osiot Taulukko 13. Hoiva- ja palvelutehtävien arvostus sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 14. Suoritetun tutkinnon tason jakautuminen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ylioppilastutkinto on erotettu ylemmän keskiasteen tutkinnoista omaksi ryhmäkseen Taulukko 15. Suoritetun tutkinnon tason jakauma ikäryhmittäin eri sosioekonomisissa asemissa sukupuolen mukaan Taulukko 16. Tutkinnonala sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 17. Koulutusmahdollisuudet työpaikkatasolla sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 18. Palkkamuoto sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 19. Palkkataso (mk/kk) sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 20. Työantajasektori sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 21. Joustot sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 22. Työhistorian ammattien lukumäärä sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan Taulukko 23. Työttömyyskokemukset sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan