Lautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi asemakaavan vireilletulon.

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Asemakaava, Kyynäränkannas ja Niemelänniemi, V /40.401/2013 Tekninen lautakunta Asemakaava koskee Nastolan Villähteen tilalle Kurasto Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa osoitettuja pientaloalueita. Kaavoitettavan alueen koko noin 87 hehtaaria ja se sijaitsee Kymijär ven ja Kärkjärven välisellä alueella. Asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa alueelle asuntoalue lähinnä pientalorakentamiseen. Alueella suunnitellaan pientaloja noin 1000 asukkaalle. Asemakaa vatyön pohjana toimii Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n tekemä, syksyllä 2010 maanomistajan toimesta järjestetyssä ideakilpailussa voittajaksi valittu suunnitelma. Kaavan toteuttamisen osalta on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus kunnan ja maanomistajan välillä kaavaehdotusvaiheessa. Kaavoittajakonsulttina toimii Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Helsingistä. Asemakaavan tavoitteena on luoda korkealuokkaiseen toteutukseen tähtäävä, vesistöjen läheisyyden ja alueen erityispiirteet huomioiva, energiatehokas ja uusia innovaatioita hyödyntävä asuinalue, joka käyttää yleiskaavassa rakentamiseen osoitetun maa-alueen tehok kaasti ja kunnioittaa alueen maisemallisia, historiallisia ja luonnon arvo ja. Yleiskaavoittaja on päättänyt asemakaavan vireilletulosta ja asettanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville lukien koko kaavahankkeen ajaksi. Osallistimis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavan tavoitteista voi jättää mielipiteitä saakka. Lautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi asemakaavan vireilletulon. Tekninen lautakunta 96 Kaava-alueesta on valmisteltu asemakaavaluonnos. Yleiskaavoittaja on asettanut sen yleisesti nähtäville ja pyytää siitä lau-sunnon tekniseltä lautakunnalta. Kaavaluonnos on laadittu koskemaan tiloja Kurasto ( ), Tuottajanranta ( ), yhteinen venevalkama-alue ( ) sekä Koiskalantietä ( ). Alueen pinta-ala on noin 91 hehtaaria. Kaavaluonnos käsittää kolme vaiheittain toteutettavaa aluekokonaisuutta. Yhteensä kaavalla mahdollistetaan noin 900 asukkaan (noin 300 asunnon/pientalon) si joittuminen alueelle sekä yhdyskunta teknistä huoltoa koskeva rakenta minen. Kaavalla muodostuu raken nusoikeutta asumiseen noin k-m², julkisille lähipalveluille k-m² sekä muille lähipalveluille 400 k-m².

2 Asemakaavan tavoitteena on luoda korkealuokkaiseen toteutukseen tähtäävä asuinalue, joka käyttää yleiskaavassa rakentamiseen osoitetun maa-alueen tehok kaasti. Kaavassa on osoitettu perinteisten omatoimiseen rakennutta miseen tarkoitettujen erillispientalotonttien lisäksi tontteja tuottajamuo toiseen rakennuttamiseen. Tavoitteena on huomioida vesistöjen lähei syys sekä kunnioittaa alueen maisemallisia, historiallisia ja luonnon ar voja. Asemakaavan suunnittelun yhteydessä on tehty erillisiä selvityk siä koskien muinaismuistoja ja uusiutuvan energian käyttömahdolli suuksia alueella. Teknisten palvelujen lausunnot: Kaavoitus: Asemakaavan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Kaava-alue tulee rakentuessaan muuttamaan Kymijärven ja Kärkjärven maisemaa oleellisesti. Koska asemakaavassa on yleiskaavan rakentamiseen osoitettu alue käytetty todella tehokkaasti, tulee maisemalli set näkökohdat huomioida siten, että maisemallisesti herkillä alueilla on mahdollista säilyttää kas villisuutta myös kortteleiden alueella. Nie melänniemen alueella tulisi osoittaa säilytettävää kasvillisuutta/istutet tavia alueen osia vähintään tonttien rannan puoleisille rinteille. Hulevesien käsittely tulee suunnitella ja mitoittaa jo kaavoitusvaiheessa siten, että hulevesien käsittelyyn osoitetut alueet ovat asemakaavassa riittävät. Hulevesien käsittelyalueet tulee osoittaa asemakaavassa. Myös rakentamisaikais ten hulevesien käsittely tulee ratkaista kaa vasuunnittelun aikana siten, että estetään rakentamisaikaisten hulevesien valuminen vesistöön. Koiskalantien varteen tulee esittää varaus erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Väylää varten osoitettu tilavaraus katualueella tulee perustua aluevarausuunnitel maan ja olla riittävä. Keskusalueella Koiskalantien varteen rakennetta va kevyen liikenteen väylä ja kaava-alueelle suunnitellut liikenneväylät rakentuvat vierekkäin ilman erottavia viherkaisto ja. Tämä tulee huo mioida jatkosuunnittelussa ja katusuunnittelussa si ten, ettei synny häi käisyhaittoja ja ympäristön esteettinen laatu säilyy hy vänä. Varsin suurella tehokkuudella kaavoitetut korttelialueet sijoittuvat paikoitellen maastonmuodoil taan hyvin vaihteleville alueille. Jatko suunnittelussa tulee varmistaa tonttien rakennettavuus. Palveluille osoitettujen korttelialueiden mitoitus tulee varmistaa siten, että paikoitusalueita on riittävästi ja myös palveluiden huoltoliikenne on turvallisesti toteutetta vissa. Alueen liikennejärjestelyjä tulee selkeyttää ja varmistaa myös ke vyen liikenteen turvallinen liikkuminen alueella. Kyynäränkankaan alueella kortteleissa 1,3,7,10 ja 13 on asuntokohtaiset autopaikat osoitettu erilliselle korttelialueelle pihakadun toiselle puolelle. Paikoitellen asun noista on etäisyyttä autopaikalle jopa 100 metriä. Tämä aiheuttaa her kästi ajoneuvoliikennettä kevyelle liikenteelle tarkoitetuille väylille sekä kadunvarsipaikoitusta, joka vaikeuttaa ka-

3 tujen kunnossapitoa. Muinaismuistoalueet olisi parempi osoittaa yleisille alueille kuin tonttialueille. Mikäli ne kuiten kin jätetään tonttialueelle tulee varmistaa, et tä rakennustapaohjeissa on riittävällä tavalla tuotu esiin tontin käytön rajoitteet ja varmistettava, että tontit ovat rakennettavissa siten ettei uhata muinaismuistoja. Väestönsuojat tulee osoittaa korttelialueille eikä lähivirkistysalueille. Rakentaminen on korttelialueilla osoitettu hyvin tiukasti. Mikäli näin tiukkaa kaavallista ohjausta halutaan osoittaa, on varmistuttava rakennuspaikkojen rakennettavuu desta. Kerrosluvut tulee myös tarkas telle maaston muotojen mukaan. Kunnallistekniikan tehtäväalue: Asemakaavaluonnoksessa on esitetty kadunnimiä, jotka ovat jo käy tössä Nastolan kunnan ka tuverkolla: Päärynätie ja Luumutie. Lisäksi luonnoksessa on esitetty Puutarhakatu, kunnan alueella kadun nimet ovat -tie päätteisiä ja Nas tolan katuverkolla on jo olemassa Puutarha tie-niminen väylä. Edellä mainitut kadun nimet tulee muuttaa. Kurastontien liittymä Koiskalantiehen osuu maastossa näkemien osalta vaaralliseen paikkaan. Kyynäränkannaksen pohjoisosan katuver kostossa kyseinen väylä ei ole tarpeellinen ainakaan luonnoksessa esi tetyssä laajuudessa. Alu een liikenne voidaan ohjata Viinimarjantien kautta ja käyttämään Luu mutien liittymää, joka on näkemien kannalta paremmassa paikassa. Kurastontien rakentaminen ei ole tarpeellista ja se tulee poistaa ase makaavasta. Asemakaavaluonnoksessa yleinen maantie Koiskalantie (pt 14087) on osoitettu kaavakaduksi. Luonnoksessa esitettyjen alueiden asemakaavoittaminen ei muuta Koiskalantien luonnetta. Asemakaavoituksen jälkeenkin Koiskalantie on yhdystie, joka yhdistää Lahden Ahtialan (vt 4) ja Nastolan Villähteen (mt 312 ja vt 12). Koiskalantietä (pt 14087) ei tule esittää asemakaa vassa kaavakatuna, vaan se tulee säilyttää yleisenä tienä. Kyynäränkannaksen kortteleiden 001, 007, 010 ja 013 sekä Niemelänniemen kortteleiden 025, 028, 031, 034, 037, 038, 045, 046, 050 ja 053 sisäiset yleiset jalankul kuväylät ovat luonnoksessa esitettyinä ratkaisuina katuverkoston yllä pidon kannalta hankalat ja suurikustannuksiset. Yleiset jalankulku- ja kevyen liikenteen väylät tulee esittää asemakaavassa katujen ja yleis ten viheralueiden yhteyteen. Tiiviiden pientalokorttelien sisäisiä jalan kulkuväyliä ei tule esittää yleisinä väyli nä, jolloin niiden ylläpitovastuu kuuluu korttelin kiinteistöille. Kyynäränkankaalla Silkkikujan sekä Niemelänniemessä Aurinkotien, Tuulitien, Vesitien ja Läm pötien katujen kääntöpaikat rajautuvat ko konaisuudessaan tontteihin, jolloin auratulle lumelle ei jää tilaa väliai kaiseen läjitykseen. Jokaisen aurauskerran jälkeen suoritettava lumen siirtoajo nostaa talvikunnossa pidon kustannuksia huomattavasti. Edellä mainituilta kaduilta on osoi tettava viheryhteys tai muutoin järjestettävä lumitilaa kuten esim. Nie melänniementien päässä.

4 Niemelänniemi korttelin 033 (PL) sekä korttelin 030 (YL) ajoneuvoliittymät Kidetielle on esitetty liikenteen kannalta toimimattomaan koh taan liian lähelle Kidetien liitty mää Koiskalantiehen. Kidetien, Pilvitien ja Sadetien risteysalue on pal velukortteleiden oletettavia liikennemää riä ajatellen huonosti jäsennel ty. Palvelu- ja julkisten rakennusten kort te lialueiden katuliittymien si jainnit ja katualueiden jäsentely tulee selkeyttää paremmin liikennöitä väksi ja ruuhkautumisen estämiseksi. Tilapalvelu: Tilapalvelulla ei ole asemakaavaluonnoksesta tässä vaiheessa muuta lausuttavaa kuin, että kaavoituksen edetessä kaavan aiheuttamat muutokset palvelutarpeis sa ja toimitiloissa pitää valmistella rinnan kaavan valmistelun kanssa. Kaavoitettavana olevan alueen palvelura ken nuskohteet on mitoitetta va tilavarauksiltaan riittäviksi. Vesihuoltolaitos: Asemakaavan valmistelussa on tarpeen varautua rakennettavaan vesihuoltoon ja huomioida mm. mahdollisten jätevedenpumppaamoiden tilavaraukset. Suunnitte lualueen korkeuseroista johtuen on jo tässä vaiheessa aiheellista teet tää vesihuollon yleissuunnitelma, jolloin saa daan selvitettyä oleelliset rakennettavuuteen vaikuttavat seikat sekä tarvittavat tilavaraukset ve sihuollon laitteistoille. Alueen haasteellisten maastonmuotojen vuoksi on mahdollista, että suuri osa kaavoitettavis ta kiinteistöistä tulee liitet täväksi vesihuoltoon kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Alueen kaavoituksessa on tarpeen tarkastella niin jätevesi- kuin hule vesiasiatkin perusteellisesti läheisen vesistön pilaantumisen välttämi seksi. Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan asemakaavaluonnoksesta V092, että kaavoituksen, kunnallistekniikan, tilapalvelun ja vesihuoltolaitoksen lausunnot pitää ottaa huomioon kaavan valmistelussa. TEKLA 3 Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavaehdotus sekä kaava-aluetta koskevat rakennustapaohjeet on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotus mahdollistaa pientaloalueen rakentamisen noin 800 asukkaalle. Kaavalla muodostetaan viisi osa-aluetta, joiden rakentaminen vaiheistetaan kaavaehdotuksen nähtävillolon jälkeen teh tävän maankäyttösopimuk sen mukaisesti. Rakentaminen alkaa Kyynä ränkannaksen alueelta. Kaava-alueelle on osoitettu omakotitontteja sekä asuinpientalotontteja, joille voi rakentaa useamman asunnon asunto-osakeyhtiömuotoisia erillipientaloja/rivita loja. Alueelle on osoitettu pientaloasutuksen lisäksi korttelialueet päivä kotia/korttelikoulua varten, lähikauppaa varten sekä urheilu- /leikkikent tä. Pienveneiden säilytystä varten on rannoille osoitettu venevalka ma-alueita. Omarantaisia omakotitontteja on osoi tettu yleiskaavan mu kaisille alueille, 19 kpl Kärkjärven rantaan sekä 3 kpl

5 Kymijärven ran taan. Kaavassa muodostuu rakennusoikeutta asumiseen noin kerrosneliömetriä, julkisille pal veluille 1500 kerrosneliömetriä sekä lähipalvelurakennuksille 800 ker rosneliömetriä. Asemakaavaa varten on tehty seuraavat selvitykset ja muut suunnitelmat: muinaismuistoselvi tys, viitasammakkoselvitys, luontoselvitys, uusiutuvan energian käyttö mahdollisuuksien esiselvitys, liikenneselvi tys, meluselvitys, hulevesi suunnitelma, rakennettavuusselvitys, kunnal listekniikan yleissuunnitel ma, liito-oravan täydennysselvitys Sudentullin alueelle sekä kevyen lii kenteen väylän aluevaraussuunnitelma. Vs. yleiskaavoittaja on asettanut kaavaehdotuksen sekä rakennustapaohjeet nähtäville ja pyy tää niistä lausuntoa tekniseltä lautakunnalta. Teknisten palveluiden lausunnot: (vesihuoltoinsinööri) Kaavamääräyksiin olisi hyvä merkitä korttelit, joissa on varauduttava kiin teis tökohtaisiin jäte vedenpumppaamoihin kun nal lis tek nii kan yleissuun ni tel man mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen taksan mukaan vesihuolto laitos voi mää rä tä ase makaavaalueelle alue ker toi men R liittymismaksun määräämiseen. Nor maalikerroin on 1 ja kerrointa voidaan korottaa, jos alueen vesihuollon kustannukset nousevat normaalia suuremmik si. Kunnallistekniikan ra ken nus suun ni tel mien laa din nan yh tey des sä alueen vesi huol lon kus tan nuk set tar ken tu vat, jol loin vesi huol to laitos tarkastelee aluekertoimen R määräämisen perusteita ja tarvittaessa määrää koko alueelle kertoimen. Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan asemakaavaehdotuksesta V092, että vesihuoltoinsinöörin lausunnon mukaiset vesihuoltoon liittyvät seikat on sisällytettävä asemakaavaan liittyviin asiakirjoihin. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa.