Yhdyskuntatekniikan lautakunta Haapiorinne - asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 27/ /2010

Transkriptio

1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Haapiorinne - asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 27/ /2010 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 72 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin ja asemakaava tuli vireille nimellä Länsi-Hemvik. Asemakaavan nimi muutettiin Haapiorinteeksi luonnosvaiheessa. Asemakaavaluonnoksia käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa Kunnanhallitus päätti kokouksessaan laittaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä ja nähtävilläoloaikana siitä saatiin 20 lausuntoa ja 2 muistutusta. Suunnittelualue Asemakaavan alue sijaitsee Kantvikin keskustan eteläpuolella puolentoista kilometrin etäisyydellä Sokeritehtaantiestä. Se rajautuu Kantvik IIB asemakaavaan Sokerimestarintiellä, joka toimii katuyhteytenä alueelle. Kaava-alueen koko on 16 ha, josta kunta omistaa 13 ha. Alueella sijaitsee vuokra-ajalta peräisin oleva asuinrakennus, kaksi 2000-luvun vaihteessa rakennettua omakotitaloa sekä Fortum Oyj:n sähköasema. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Vuokra-ajan asuintalo on osoitettu paikallisesti merkittäväksi rakennuskulttuurikohteeksi (r-285). Alue tukeutuu Kantvikin lähipalveluihin. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos sisälsi kaksi vaihtoehtoista kaavaratkaisua. Vaihtoehdossa 1 korttelialueet oli vuokrakauden rakennusta lukuun ottamatta osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO) yhteensä 55 omakotitalolle. Vaihtoehdossa 2 Sokerimestarintien itäpuoleinen, Hemvikeniin rajautuva alue oli osoitettu asuinrakennusten korttelialueiksi (A) enintään kaksikerroksisille pienkerrostaloille, rivitaloille sekä kytketyille pientaloille. Omakotitontteja sijoittui Sokerimestarintien länsipuolelle yhteensä 43 kpl. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä molemmat vaihtoehdot saivat kannatusta. Luonnoksesta saadussa palautteessa vaihtoehtoihin ottivat kantaa Kantvikin asukasyhdistys, joka kannatti erillispientalovaihtoehtoa (1), sekä perusturva, joka lausunnossaan otti esiin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja siten kannatti A-korttelialueita sisältänyttä vaihtoehtoa (2). Jatkotyön pohjalle valittiin erillispientalotonttipainotteinen vaihtoehto 1. Perusteluina valinnalle olivat kunnanvaltuuston pientalotonttituotannolle asettamat vuosittaiset myyntitavoitteet (50 erillispientalotonttia) sekä olemassa oleva kohtuullinen kaksikerroksisten asuinpientalojen (AP ja A) tonttivaranto. Asemakaavaehdotus

2 Asemakaavaluonnoksista saatiin 19 lausuntoa ja kaksi huomautusta. Saadun palautteen perusteella tonttikokoa suurennettiin ja rakennusaloihin tehtiin tarkistuksia. Yksityisten maille sijoittuvien AO-tonttien lukumäärää lisättiin ja kaavamääräyksiin tehtiin tarkistuksia ensisijaisesti rakennussuojelua ja luonnonsuojelua koskeviin merkintöihin. Myös katuleveyksiä tarkistettiin katuverkoston yleissuunnitelman perusteella. Suurin muutos kaavaluonnokseen nähden aiheutui Säteilyturvakeskuksen lokakuussa 2011 annetuista uusista ohjeista voimalinjojen suoja-alueiksi. Alueen läpi kulkevan 110 kv:n voimalinjan suojaetäisyyden kasvattaminen suositusten mukaiseksi pienensi Sokerimestarintien länsipuoleisten AO-korttelialueeksi soveltuvaa aluetta. Kaavaehdotus sisältää 54 yhden asunnon erillispientalotonttia sekä neljä paritalotonttia. Näistä kunnan omistamalla maalla sijaitsee 43 yhden asunnon tonttia ja neljä paritalotonttia. Tonttikoot yhden asunnon erillispientalotonteilla vaihtelevat m2 välillä siten, että suurimpien tonttien rajoilla on laajemmat istutettaviksi määrätyt alueet. Yhdelle omakotitalontontille saa rakentaa enintään 200 k-m2 suuruisen yhden perheen pientalon sekä enintään 30 k-m2 suuruisen autosuojan / varaston. Paritalotonttien rakennusoikeus on koosta riippuen 400 k-m2 tai 600 k-m2. Asuinrakennukset tulee toteuttaa pääosin kaksikerroksisina. Rinnemaastossa on määrätty käytettäväksi osittain kaksikerroksista rakennustapaa. Vuokra-ajan asuintalolle on osoitettu pienkerrostalotontti (A) ja rakennus on esitetty suojeltavaksi. Rakennukseen saa sijoitta kahdeksan asuntoa, yhteensä enintään 910 k-m2. Pääosa lähivirkistysalueista säilytetään luonnontilaisena. Hemvikenin alue on määrätty kehitettäväksi kosteikkona, mikä tarkoittaa, ettei aluetta enää jatkossa kuivattaisi ojittamalla. Alueelle sallitaan rakentaa kävelyreitistöihin tarvittavia rakenteita. Rakentaminen saattaa edellyttää maaperätutkimuksia mahdollisten vuokra-ajalta peräisin olevien epäpuhtauksien ja mm. ammusten vuoksi. Asuinrakennusoikeutta alueella on k-m2 yhteensä 70 asunnolle. Alueelle arvioidaan muuttavan asukasta. Asemakaavaehdotuksen käsittelyn jälkeen tehdyt tarkistukset Kunta päätti hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n avustusta asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Tässä yhteydessä palattiin asemakaavan valmistelussa korttelin 4076 osalta ratkaisumalliin, joka on luonnosvaiheessa käsitellyn vaihtoehto kahden mukainen käyttötarkoituksen osalta, eli Sokerimestarintien itäpuolelle osoitettaisiin yhtiömuotoisen asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kunnanhallitus teki asiaa koskevan päätöksen ( 396). Asemakaavan maankäytön muuttaminen esitetyssä laajuudessa on vähäistä, eikä siten vaadi kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

3 Lisäksi asemakaavaa on tarkistettu ehdotusvaiheen lausuntojen, muistutusten ja muun saadun palautteen pohjalta. Tarkistukset ovat luonteeltaan vähäisiä eikä niistä aiheudu vaikutuksia lähialueen asukkaille. Yksityisten maanomistajien alueille tehdyt muutokset ovat lähinnä teknisiä ja niistä on neuvoteltu maanomistajien kanssa. Kunnanhallitus päätti käsittelyssään , että asemakaavaehdotuksen jatkosuunnittelun yhteydessä - on tutkittava ja löydettävä Haapiorinteen ja tulevien uusien muiden lähialueen kaavojen alueelta suora yhteys Upinniementielle esimerkiksi etelän kautta. Samaa yhteyttä on käytettävä jo rakennusaikaiseen liikenteeseen Upinniementielle. - tutkitaan "soutuveneväylän" -vesiyhteyden ruoppausmahdollisuutta Hemvikeniin ja Hemvikenistä mereen. Molemmat tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden tarkastelu ja ratkaiseminen on luontevinta Kantvikin osayleiskaavassa. Kantvikin osayleiskaava on tullut vireille Asemakaavan mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 15,8 ha ja kokonaisrakennusoikeus k-m2. Tästä erillispientalojen korttelialueille (AO) sijoittuu k-m2, yhteensä 54 yhden asunnon erillispientalotontille. Tämän lisäksi korttelialueelle (A) sijoittuu kahdelle asuinrakennuksen tontille k-m2. Kunnan omistamalla maalla sijaitsee 40 yhden asunnon tonttia ja molemmat asuinrakennusten tontit yhtiömuotoiselle rakentamiselle. Vuokra-ajan asuintalolle on osoitettu pienkerrostalotontti (A), jossa suojeltavaksi osoitetulle asuinrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 910 k-m2 ja autosuojalle 120 k-m2, yhteensä 1030 k-m2. Sähköasemarakennukselle (EN) on varattu rakennusoikeutta nykytilanteen mukaisesti 300 k-m2. Yhdelle omakotitalontontille saa rakentaa enintään 200 k-m2 suuruisen yhden perheen pientalon sekä enintään 30 k-m2 suuruisen autosuojan / varaston. Yhtiömuotoiselle asuinrakennusten tontille saa rakentaa asuinrakennuksia 1000 k-m2 sekä tämän lisäksi enintään yhteensä 240 k-m2 autosuojia ja jätehuoltotiloja. Tonttikoot yhden asunnon erillispientalotonteilla vaihtelevat m2 välillä ja yhtiömuotoisilla asuinrakennusten tonteilla m2 välillä. Alueelle arvioidaan muuttavan asukasta. Mitoitusperiaatteena on käytetty A kortteleissa 40 k-m2 / asukas ja AO kortteleissa 50 k-m2 / asukas. Asemakaava on Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuvan 2040 mukainen. Tehdyt selvitykset Alueelle on tehty luontotyyppiselvitys 2010 sekä lepakkokartoitus 2011.

4 Arkeologinen selvitys tehtiin osana koko läntisen Kirkkonummen kattavaa selvitystyötä kesällä Maaperä ja rakennettavuusselvitys laadittiin talvella Tulvavaara-alueet on selvitetty Prikirannan asemakaavahankkeen yhteydessä keväällä Alue sisältyy myös vuosina tehtyyn luontoselvitykseen, joka kattaa läntisen kuntakeskuksen, Pikkalanlahden, Kantvikin ja Pippurin alueet. Laaditut yleissuunnitelmat ja toteuttaminen Alueen rakentamista ohjaavat rakentamistapaohjeet, jossa määritellään korttelikohtaisesti talorakentamiselle asetettavat vaatimukset. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin yleissuunnitelmat vesihuollon järjestämisestä ja katujen rakentamisesta. Suunnitelmat toimivat pohjana kaavan hyväksymisen jälkeen laadittaville vesihuolto- ja katusuunnitelmille. Alueen katujen ja kunnallistekniikan osalta on laadittu kustannusarviot vuonna Kustannusarviota on täydennetty investointi- sekä kaavoitusja liikennejärjestelmäpalveluiden toimesta 11/2014. Kustannusarvioon on lisätty yksi uusi asuntokatu sekä alkuperäisestä kustannusarviosta poisjääneet puistopolut ja leikkikenttä. Uudessa laskelmassa on huomioitu rakennuskustannusten nousu kahden vuoden ajalta. Alueelle on laadittu nk. tonttien tasaussuunnitelma, jossa esitetään asuinrakennusten ensimmäisen kerroksen suositeltava korkotaso. Suunnitelman tarkoituksena on edesauttaa rakennusten sovittamista maastoon suhteessa kadun tasoon ja naapuritontteihin, sekä osoittaa ne alueet, joissa on varattava tilaa pengerryksille. Suunnitelmaa käytetään hyväksi rakennustapaohjetta laadittaessa sekä tonttimyynnissä. Koska lisääntyvä liikenne, erityisesti rakennusaikainen raskas liikenne, on aiheuttanut huolta lähialueen asukkaissa, on lisäksi tutkittu mahdollisia toimenpiteitä liikenteen rauhoittamiseksi Hemvikintiellä. Katualueiden talvikunnossapidon tarpeisiin on laadittu suunnitelma, jossa on osoitettu lumenkeräyspaikat. Asuinalueiden rakentaminen voidaan aloittaa kun asemakaava-alueen sisäinen katuverkko ja muu tarvittava kunnallistekniikka on toteutettu. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström, puh , mika.sahlstrom(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Haapiorinne asemakaava, asemakaavan selostus, sisältäen asemakaavan piir ja havainnekuvan piir Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin - Rakentamistapaohjeet Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja:

5 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. esittää kunnanhallitukselle, että Haapiorinteen ja tulevien uusien muiden lähialueen kaavojen alueelta tuleva suora yhteys Upinniementielle esimerkiksi etelän kautta tutkitaan ja löydetään Kantvikin osayleiskaavassa niin, että samaa yhteyttä voidaan käyttää jo rakennusaikaiseen liikenteeseen Upinniementielle 2. esittää kunnanhallitukselle, että "soutuveneväylän" -vesiyhteyden ruoppausmahdollisuutta Hemvikeniin ja Hemvikenistä mereen tutkitaan Kantvikin osayleiskaavassa 3. edellyttää, että ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa tulee kunnan ja yksityisten maanomistajien kesken olla hyväksytyt ja allekirjoitetut maankäyttösopimukset tai muut vastaavat sopimukset 4. esittää kunnanhallitukselle, että kaavoittajan laatimat vastineet Haapiorinteen asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin hyväksytään 5. esittää kunnanhallitukselle, että Haapiorinteen asemakaavaan liittyvä rakentamistapaohje hyväksytään ja lähetetään edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten 6. esittää kunnanhallitukselle, että Haapiorinteen asemakaava, piir hyväksytään ja lähetetään edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten MRL 52 :n mukaisesti. Käsittely Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström esitteli kaavaehdotuksen lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto