Kuntoutus: Parempi toimintakyky - parempi elämä! Elina Palola

Transkriptio

1 Kuntoutus: Parempi toimintakyky - parempi elämä! Elina Palola

2 Sosiaalipolitiikan tehtävät toimeentuloriskien hallinta - toimintakyvyn ylläpitäminen perusturvan avulla investoinnit ihmiseen - toimintakyvyn lisääminen palvelujen avulla koheesion ylläpitäminen Miten syntyy hyvää työvoimaa ja entä, jos kukaan ei sitä osta? Onko meillä enää yhteistä tarinaa sosiaalipolitiikalle? -> kun vanha hyvinvointivaltio pyrki suojelemaan ihmisiä markkinoilta, nyt heistä halutaan tehdä vahvempia toimijoita markkinoilla -> kuitenkin omavastuisen elämänotteen (Kuusi 1961) & aktiivisen toiminnan tavoitteet osa myös vanhaa kertomusta Etunimi Sukunimi

3 Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman kymmenen vuoden tavoite: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta.

4 Kuntoutuksen funktiot yhteiskunnassa Kuntoutuksella on muita yhteiskunnan toimintamuotoja täydentävä rooli. Yhteiskunnallisen tilanteen muuttuessa myös kuntoutustarpeet muuttuvat. Kuntoutus sisältää monenlaista toimintaa, ja on vaikea vetää raja sen välille, mikä on kuntoutusta ja mikä ei. Alusta saakka kuntoutuksen funktiot ovat liittyneet toisaalta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kohentamiseen, toisaalta työhön palaamisen edistämiseen ja työkyvyn parantamiseen. 4

5 Kehitysvaiheita 1852 vaivaishoitoasetus: Hourut ja mielettömät Ruumiilta vialliset ja raajarikkoiset Vanhastuneet ja vanhat Kivulloiset ja ruumiin vialla vaivatut Kovan onnen tai taudin vuoksi sillä kertaa avun tarpeessa oleva luvulla todettiin yleisiksi avun tarpeen syiksi raajarikkoisuus, aistiviallisuus, tylsämielisyys ja sairaalloisuus, sillä näitä syitä oli avun saajista lähes puolella. Mutta avun tarpeen syyksi tunnistettiin myös ihmissielun hätä, yksinäisyys, alemmuuden tunne, pettymys, katkeruus ja horjumaton tahto sekä kykenemättömyys pitää huolta itsestä ja omaisista Etunimi Sukunimi

6 Kehitysvaiheita Sosiaalihuollon periaatekomitea totesi jo 1970-luvulla, että kuntoutuksen tarve voi ilmetä myös sosiaalisena vaikeutena tai muuten ylivoimaisena elämäntilanteena. Lääkintöhallituksen lääkinnällisten kuntoutuksen yleiskirjeessä (1983) korostettiin yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Kuntoutustoiminnan perusteluna nousi esiin ihmisarvo ja mahdollisuus yhdenvertaisuuteen sekä täyteen osallistumiseen ja tasa-arvoon. Erityistä huomiota toivottiin kiinnitettävän eri kuntoutusmuotojen reunaalueille Etunimi Sukunimi

7 Sosiaalinen kuntoutus läpäisyperiaatteena Jos sosiaalisen toimintakyvyn tavoite olisi ymmärretty riittävän selkeästi, ei sosiaalisen kuntoutuksen toimenpideajattelu olisi edes tarpeen. (Sopeutumisvalmennuksen kehittämistyöryhmän muistio 1986) Etunimi Sukunimi

8 Sosiaalinen vajaakuntoisuus kuntoutuksen kriteerinä Muuttuvassa yhteiskunnassa myös kuntoutuksen kriteerit vaativat uutta pohdintaa. Suomessa kysymys sosiaalisen vajaakuntoisuuden hyväksymisestä kuntoutuksen käynnistymisen kriteerinä ajankohtaistui 1990-luvulla sitkeän pitkäaikaistyöttömyyden myötä (marginaalit & kuntouttava työtoiminta). Kuntoutustarpeen lääketieteellisten kriteerien valta-asemaan otettiin varovasti kantaa jo vuoden 2002 kuntoutusselonteossa, johon kirjattiin maininta siitä, että kuntoutuksen perusteiksi on alettu vähitellen katsoa myös työkyvyn heikkenemisen tai vakavan sosiaalisen syrjäytymisen riski. Konkreettinen askel tähän suuntaan otettiin, kun Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutettiin vuoden 2014 alusta niin, että kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin ihmisen kokonaiselämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.

9 Sosiaalinen kuntoutus (SHL 17 ) Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua - tehostettua tukea - sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ryhmätoiminta ja tuki vuorovaikutussuhteisiin muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet Tavoitteena yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja suoriutumistaan vastaavalla tavalla

10 Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. asiakastilanteet eivät yleensä parane yksittäisellä toimenpiteellä tai interventiolla. Ne ovat usein syntyneet pitkän ajan kuluessa ja myös niiden korjaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. esim. pitkään jatkuneen työttömyyden seuraukset, hahmotus- ja oppimishäiriöt, mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet sekä väkivaltakokemukset. tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tahi tukea ryhmässä toimimiseen Etunimi Sukunimi

11 Suomalaisten (hyvin)vointi (THL 2014) sosioekonomiset erot terveydessä ja elämänlaadussa ovat suuret ja sitkeät > eriarvo on todellinen haaste työttömillä, työkyvyttömyyseläkeläisillä ja toimeentulotuen asiakkailla on heikoin elämänlaatu, ja tähän liittyy myös yksinäisyys työttömyys lisää kuolleisuutta - senkin jälkeen, kun tupakan, alkoholin ja työttömyyttä edeltävän terveydentilan vaikutukset on vakioitu riskiryhmiä on niin nuorissa, keski-ikäisissä kuin ikäihmisissäkin joka 10. kotitalous raportoi toimeentulo-ongelmista toimeentulolla on voimakas yhteys koettuun terveydentilaan ja toimintakykyyn

12 Integraatio on tarpeen! (Nuoret luukulla 2015) Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on vahva yhteys - esim. jopa 60 % kroonisesti syrjäytyneistä nuorista käyttää mielenterveyslääkkeitä. Elämän kolhimat : tarve mielenterveyspalvelujen kynnysten madaltamiselle ja pitkäjänteiselle & sujuvalle palvelujen koordinoinnille Puolivalmiit : tarve motivoiville, kuntouttaville, joustaville palveluille & tuelle Taantuman uhrit : tarve oikeisiin töihin!

13 Kuntoutuksen uudistamiskomitea: lopputuloksena on yhtenäinen järjestelmä, jossa pääsy toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa; monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhönpaluun ja opiskelun prosesseja - integroituna palvelukokonaisuutena

14 lopputuloksena on yhtenäinen järjestelmä, jossa. eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti on käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto on yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia pystytään arvioimaan.

15 Kolme ratkaisevaa tekijää On kolme tekijää, joilla jokaisella on merkittävä rooli onnistumisessa: Asiakas eli se, jonka ongelmaa, haastetta tai mahdollisuutta on tarkoitus käsitellä Ammattihenkilö eli se, joka etsii ratkaisua ja huolehtii toimeenpanosta Johto eli se joka päättää voimavarojen suuntaamisesta

16 Kaikki kolme tekijää tarvitsevat neljä keinoa (3x4 tapaa epäonnistua) Tahdon- voima Toiminta- kyky Asiakas Ammattihe nkilö Johto Motiivi Toiminta- ympäristö

17 Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä ei pysäytettyä asiakkuutta, vaan jatkuvaa skannausta asiakkaan kanssa vaatii relationaalista osaamista on hallittava tekniikka, jotta voi improvisoida! ammattilaisten ja johdon on oltava hereillä kaikilta toimijoilta aineksia yhteiseen soppaan - oikeassa suhteessa! ammatillisuus, suunnitelmallisuus & tavoitteellisuus avainsanoja Ministeri Rehula: Tarvitaan rohkeutta miettiä uudelleen toimintatapoja. Alivaltiosihteeri Pöysti: Ratkaisujen hyväksyttävyys syntyy vuorovaikutuksessa. 17